Lue keskustelun säännöt.
"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?
Harvinaisen yleisiä, ensimmäistä käytetään paljon näissä viesteissä, jälkimmäistä yllättävän paljon telkkarihaastatteluissa.
Särähtääkö joku muu korvaan?
Kommentit (2464)
Kokoustaa. Mikä hemmetin sana on kokoustaa, ei sellaista voi olla olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokoustaa. Mikä hemmetin sana on kokoustaa, ei sellaista voi olla olemassa.
On olemassa, ja päätynyt jo kielitoimiston sanakirjaankin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kokoustaa
Miten tuon sanoisit sujuvammin? "Pitää kokousta" on kömpelömpi.
"Kokoustaa" on aivan suomen kielen käytäntöjen mukaan muodostettu uudissana, ja ilmeisen tarpeellinen, sen verran vahvasti se on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt.
Sekuntimetri, kun puhutaan tuulen voimakkuudesta.
Tyypillinen joidenkin meteorologien tai paikallisradiojuontajien virhe.
Sekuntimetriä ei ole olemassa, on vain m/s eli metriä sekunnissa.
Tiistaihuomenta, kun pitäisi toivottaa hyvää huomenta ja alkavaa tiistaipäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei ärsytä oikeastaan mitkään kielioppivirheet kunhan vähän ymmärtää mitä ajetaan takaa.
Sä olet suvaitsevainen, etkä mikään pilkunviilaaja! 😄
Mua ottaa niin paljon päähän tuo "enään", että tulee ihan tuskanhiki 😅
-apMikä ihme siinä niin ärsyttää noin paljon että jostakin sanasta on kaksi eri versiota? Se on kummallista että tällä palstalla vihataan noin paljon enään-sanaa vaikka se ei ole mikään muoti-ilmiö, vaan sellainen sana jota on käytetty niin pitkään kuin muistan. Ja minä olen sentään yli nelikymppinen.
Ei siitä sanasta ole mitään kahta eri versiota. On vain yksi oikea tapa kirjoittaa se ja se on enää. Kaikki muut "versiot" ovat kirjoitusvirheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
admin_lp kirjoitti:
Kera-sanan käyttö ontuvan sanajärjestyksen kanssa, esimerkkinä:
"Makaronia kera ketsupin." hah, varmaan käytät myös SUKKIA KANSSA SANDAALIEN :D
Oli kyllä järkyttävä kokemus, kun huomasin, että erään muumimukin virallinen nimi on ”Hiihtäen kera herra Virkkunen”. Hetkisen oli sellainen olo, että tämä ei voi olla totta. Valitettavasti se oli.
Ja vielä ”kera Virkkunen” eikä ”Virkkusen”, joka vielä jotenkin sopisi suomen kieleen, jos oikein runollisesti ajateltaisiin.
Palaveri, palveri, paltsu. Se on kokous!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sekuntimetri, kun puhutaan tuulen voimakkuudesta.
Tyypillinen joidenkin meteorologien tai paikallisradiojuontajien virhe.
Sekuntimetriä ei ole olemassa, on vain m/s eli metriä sekunnissa.
Tiistaihuomenta, kun pitäisi toivottaa hyvää huomenta ja alkavaa tiistaipäivää.
Harvemmin tuota sekuntimetriä enää nykypäivänä kuulee. Se on kuitenkin aivan ymmärrettävä ilmaus niille, jotka tuulennopeustietoa tarvitsevat, joten enpä siitä ole mieltäni pahoittanut. Se tuulen nopeus on kuitenkin merellä liikuttaessa tai rakennustöissä nosturin kanssa olennaisempi asia kuin nimitetäänkö yksikköä sekuntimetriksi vai metreiksi sekunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoustaa. Mikä hemmetin sana on kokoustaa, ei sellaista voi olla olemassa.
On olemassa, ja päätynyt jo kielitoimiston sanakirjaankin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kokoustaa
Miten tuon sanoisit sujuvammin? "Pitää kokousta" on kömpelömpi.
"Kokoustaa" on aivan suomen kielen käytäntöjen mukaan muodostettu uudissana, ja ilmeisen tarpeellinen, sen verran vahvasti se on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt.
Samaa kastia on sana "palaveerata". Näin toimistotyötä tekevälle nämä ovat lähinnä tavallista toimistoslangia, mutta virallisessa tekstissä en näitä termejä käyttäisi.
Sen sijaan täysin turha ja typerä sana on "briiffata", miksei voi käyttää suomenkielistä sanaa, kuten vaikka ohjeistaa, käydä läpi, tms. mitä tuolla sanalla nyt milloinkin tarkoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eteläpohjalaiset sanovat migreeniä "minkreeniksi" ja auton äänimerkkiä "räikäksi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
admin_lp kirjoitti:
Kera-sanan käyttö ontuvan sanajärjestyksen kanssa, esimerkkinä:
"Makaronia kera ketsupin." hah, varmaan käytät myös SUKKIA KANSSA SANDAALIEN :D
Oli kyllä järkyttävä kokemus, kun huomasin, että erään muumimukin virallinen nimi on ”Hiihtäen kera herra Virkkunen”. Hetkisen oli sellainen olo, että tämä ei voi olla totta. Valitettavasti se oli.
Ja vielä ”kera Virkkunen” eikä ”Virkkusen”, joka vielä jotenkin sopisi suomen kieleen, jos oikein runollisesti ajateltaisiin.
Todella hupaisaa. Haluaisin ostaa tuon mukin;)
Vierailija kirjoitti:
Palaveri, palveri, paltsu. Se on kokous!
Palaverin ja kokouksen välillä on kuitenkin pieni vivahde-ero: kokous on mielestäni astetta virallisempi tilaisuus kuin palaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N-kirjaimen tuntkeminen sanoihin ja kohtaan johon se ei kuulu:
että-entä, siitä, siintä, jne. Esim. plagiointikuningatar Sirviö puhuu tuolla tavalla. Todella typerän kuuloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikasanoja? Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta. Puhekieli (jota voi myös kirjoittaa) on eri asia kuin yleiskieli, jossa murre ei useinkaan puhekielen tavoin näy. Mikä ihmeen Suomen kielen murteiden vastustusseura ry täällä kokoontuu taas?
Murre on puheessa ihan ok. Kirjoitettuna se sopii murrepakinoihin, mutta muuten yleiskielisessä kirjoituksessa yksittäinen murresana pistää pahasti silmään. Lempi-inhokkini on ”nuin” asiatekstissä.
En ole koskaan nähnyt asiateksissä "nuin". Tai jotain muuta vastaavaa.
Ymmärrän, että kirjoitetaan enään, se ei ole kovin paha. Kaikki ei tiedä, että on väärin.
Mutta osa täällä nyt kirjoitetusta mokista on kyllä vain puhekielessä käytettyjä sanontoja.
Kyllä suurin osa ihmisistä osaa erottaa sen, kuinka kirjoitetaan asiatekstiä ja sen kun puhutaan yleiskieltä.
Vai olenko liian optimistinen.
Vierailija kirjoitti:
Palaveri, palveri, paltsu. Se on kokous!
Palaveri ei merkitse aivan samaa kuin kokous.
Kokous on virallisempi ilmaus, kokouksella on koollekutsuja, määritellyt osallistujat ja siitä pidetään pöytäkirjaa. Palaveri on epävirallisempi neuvottelu, joka voi olla pikaisemmin sovittu.
Tuo jaottelu on aika yleistävä, mutta periaatteessa noin se menee.
Sitä paitsi luontevaan kielenkäyttöön kuuluu synonyymien käyttö. Samaa sanaa ei toistella liian usein. Palaveri, kokous, neuvottelu, miitti, paltsu, tapaaminen. Hieman eri merkityksisiä sanoja, joita itse kukin käyttää voi käyttää eri tilanteissa. Ihminen, joka hyväksyy noista vain kokouksen taitaa olla aika rajoittunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikasanoja? Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta. Puhekieli (jota voi myös kirjoittaa) on eri asia kuin yleiskieli, jossa murre ei useinkaan puhekielen tavoin näy. Mikä ihmeen Suomen kielen murteiden vastustusseura ry täällä kokoontuu taas?
Murre on puheessa ihan ok. Kirjoitettuna se sopii murrepakinoihin, mutta muuten yleiskielisessä kirjoituksessa yksittäinen murresana pistää pahasti silmään. Lempi-inhokkini on ”nuin” asiatekstissä.
En ole koskaan nähnyt asiateksissä "nuin". Tai jotain muuta vastaavaa.
Ymmärrän, että kirjoitetaan enään, se ei ole kovin paha. Kaikki ei tiedä, että on väärin.
Mutta osa täällä nyt kirjoitetusta mokista on kyllä vain puhekielessä käytettyjä sanontoja.
Kyllä suurin osa ihmisistä osaa erottaa sen, kuinka kirjoitetaan asiatekstiä ja sen kun puhutaan yleiskieltä.
Vai olenko liian optimistinen.
Se, että kirjoitetaan "enään" on kyllä todella paha.
-Dinneri
-Miitinki
...ja kaikki muu finglish. Meinaa tulla oksennus kun varsinkin bloggarit jaksaa jauhaa tuota dinneri-sanaa.
”ihanaa, taas dinnerillä beibejen kanssa” 🤢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikasanoja? Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta. Puhekieli (jota voi myös kirjoittaa) on eri asia kuin yleiskieli, jossa murre ei useinkaan puhekielen tavoin näy. Mikä ihmeen Suomen kielen murteiden vastustusseura ry täällä kokoontuu taas?
Murre on puheessa ihan ok. Kirjoitettuna se sopii murrepakinoihin, mutta muuten yleiskielisessä kirjoituksessa yksittäinen murresana pistää pahasti silmään. Lempi-inhokkini on ”nuin” asiatekstissä.
En ole koskaan nähnyt asiateksissä "nuin". Tai jotain muuta vastaavaa.
Ymmärrän, että kirjoitetaan enään, se ei ole kovin paha. Kaikki ei tiedä, että on väärin.
Mutta osa täällä nyt kirjoitetusta mokista on kyllä vain puhekielessä käytettyjä sanontoja.
Kyllä suurin osa ihmisistä osaa erottaa sen, kuinka kirjoitetaan asiatekstiä ja sen kun puhutaan yleiskieltä.
Vai olenko liian optimistinen.
Ehkä olet, ehkä et.
Mutta: "Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta." Osa on yksikkö, siis pitäisi olla "osa on murretta."
Heh, totta. Skotlannissa "lass" ja "lassie" tarkoittavat nuorta tyttöä.