Lue keskustelun säännöt.
Ystävä järkyttyi vauvauutisesta - mitä tehdä?
26.08.2020 |
Ensimmäinen kolmas on nyt takana ja kerroin raskaudesta viestitse ystävilleni. Ajattelin laittaa viestiä, koska korona-ajan vuoksi emme ole livenä nähneet.
Raskaus on ollut minulle ja miehelleni hyvin toivottu asia. Olemme miehen kanssa hieman yli kolmekymppisiä, olleet yhdessä muutaman vuoden ja asumme avoliitossa. Elämämme on tasaista, on vakityöt jne. Olen puhunut ystäville, että lapset kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmiin. Eli ei ole kyse mistään "yllätysraskaudesta". Olin varautunut raskauden yrittämisen kestävän kauankin, mutta raskaus alkoi iloksemme muutamassa kuukaudessa.
Muuten ystävät ovat ottaneet raskausuutisen hyvin, iloinneet kanssamme ja kyselleet kaikkea, mutta yksi ystävä ei osannut suhtautua asiaan. Olen tuntenut tämän ystävän kanssa yli vuosikymmenen. Tiedän, että hän on lapsirakas ja haluaa perheen joskus. Hän on kuitenkin sanonut tänä vuonna, ettei vielä ole ajankohtaista/pohtii, koska olisi tai uskaltaisi yrittää. Kun kerroin raskaudesta, hän vastasi "Onneksi olkoon, onpa yllätys. Minä en muuten ole raskaana. Nyt täytyy sulatella tätä raskausuutistasi."
Ihmettelin ystävän vastausta, sillä en ole kysynyt mitään siihen viittaavaakaan, onko hän raskaana. En koskaan kysele, onko joku raskaana. Ihmettelin myös, miksi hieman yli kolmekymppisen, lapsia halunneen ystävän raskautuminen on yllätys ja sulateltava asia? Jäin myös miettimään, onko ystäväni oikeasti yrittänyt lasta, mutta lasta ei ole kuulunut ja raskauteni on siksi sulateltava asia? Miten tällaisen tilanteen kanssa kannattaisi edetä, jotta huomioisin hänet mahdollisimman hyvin? Ystävästä ei ole kuulunut mitään sen jälkeen, kun kerroin raskaudesta (yleensä hän viestittelee).
Ap
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.
10 vuotta on pitkä aika vältellä suvun näkemistä ettei siskolle tule paha mieli. Millä tavoin kriiseistä päästään yli, välttelemälläkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma raskauteni ja lapsen syntymä toi ikävä kyllä tahattomasti lapsettomien katkeruuden ja kiukun esiin. Ymmärrän, että oma lapsettomuus harmittaa, enkä vähättele sitä. Sitä saa surra, mutta purkamisen paikkaa on syytä miettiä. Miksi omaa pahaa oloa saisi tässä asiassa läiskiä toisten naamalle? Eihän samanlaisia tunteenpurkauksia hyväksytä muissakaan asioissa, miksi lapseton saisi olla ilkeä, tyly tai piikittelevä perheellistyvää kohtaan?
Ei huono käytös koskaan ole ok. Mutta tämäkin koskee molemmin puolin.
Ja ei se lapsettomuuden suru ole aina sitä, että oltaisiin tyly.
Monesti tunnutaan pitävän töykeänä jo sitä, ettei kasvokkain raskaudesta kertoessa tahattomasti lapseton onnittele, vaan on hiljaa ja vaihtaa pian puheenaihetta.
Hiljaisuus kun ainakin omalla kohdalla oli itkun pidättelyä, ja puheenaiheen vaihto keino yrittää koota itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.10 vuotta on pitkä aika vältellä suvun näkemistä ettei siskolle tule paha mieli. Millä tavoin kriiseistä päästään yli, välttelemälläkö?
En puhunutkaan välttelystä, vaan että otettiinko siskon tunteita alunperinkään huomioon, vai odotettiinko vain onnitteluja.
Vierailija kirjoitti:
Oma raskauteni ja lapsen syntymä toi ikävä kyllä tahattomasti lapsettomien katkeruuden ja kiukun esiin. Ymmärrän, että oma lapsettomuus harmittaa, enkä vähättele sitä. Sitä saa surra, mutta purkamisen paikkaa on syytä miettiä. Miksi omaa pahaa oloa saisi tässä asiassa läiskiä toisten naamalle? Eihän samanlaisia tunteenpurkauksia hyväksytä muissakaan asioissa, miksi lapseton saisi olla ilkeä, tyly tai piikittelevä perheellistyvää kohtaan?
Koska tahattomasti lapsettoman mielestä sinä olit ilkeä, tyly ja piikittelevä ensin saamalla lapsen. Todella surullistahan tällainen on.
Vierailija kirjoitti:
Oma raskauteni ja lapsen syntymä toi ikävä kyllä tahattomasti lapsettomien katkeruuden ja kiukun esiin. Ymmärrän, että oma lapsettomuus harmittaa, enkä vähättele sitä. Sitä saa surra, mutta purkamisen paikkaa on syytä miettiä. Miksi omaa pahaa oloa saisi tässä asiassa läiskiä toisten naamalle? Eihän samanlaisia tunteenpurkauksia hyväksytä muissakaan asioissa, miksi lapseton saisi olla ilkeä, tyly tai piikittelevä perheellistyvää kohtaan?
Tämä! Kaikenlaiset kommentit pitäisi ottaa vastaan ja ymmärtää. Oikeasti on ihan helvetistä kuulla kritisointia ja ilkeilyä omaan odotukseen tai vauva-aikaan liittyen.
Aikanaan, ennen kuin edes olin raskaana tai asia oli ajankohtainen, nämä lapsettomat kyselivät kasvotusten "Ootko raskaana?". Tuntui tosi kurjalta, että mitään yksityisyyttä mulla ei saanut olla ja lapsettomilla oli oikeus kommentoida ja kysyä mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.
No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmillista, jos hän on itsekin yrittänyt lasta ja ystävä saakin sen nopeammin. Mutta silti kummallinen vastaus, koska tosiaan, mitäpä sulateltavaa tuossa on. Ei toisen raskaus ole häneltä mitenkään pois.
Miksi on harmillista, jos toinen raskautuu nopeammin kuin toinen? Raskautuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa monet seikat. Kaikki ei tässä ole samalla viivalla eikä ole sellaista "ekana yrityksen aloittaneet saa lapsen ensin" listaa.
Tahattomasti lapsettomasta on epäreilua, kun kuka tahansa muu saa lapsen ennen häntä. Sen kun vielä ymmärtäisi, että näissä asioissa ei ole kyse reiluudesta, vaan tuurista, geeneistä ja sattumasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hoin monta kertaa vauvan synnyttyä, että kaveri voi edelleen jakaa asioitaan kanssani. Ihan samalla tavoin kuin ennenkin. Mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa. Jos haluaa keskustella vakavammin josta kin häiritsevästä asiasta, siitä pitää sopia erikseen. Eikä niin, että töksäytetään toisen ilmoittaessa raskaudesta, heti synnytyksen jälkeen tai toisen toipuessa rankoista kokemuksista.
Ystäväsi kokemus on hänen omansa. Ei sinun tarvitse tehdä asialle muuta, kuin käyttäytyä normaalisti hänen seurassaan. Laittaa viestejä normaaliin tapaan. Varmaan kannattaa jättää raskauspuheet vähemmälle, kunnes saat selvitettyä kuinka paljon asia häntä häiritsee. Kannattaa puhua asiasta jossakin vaiheessa. Tietysti, jos hän käyttäytyy jatkossa normaalisti, voi asia olla ihan ok. Mutta luultavasti käytös muuttuu jotenkin.
Minun kaverini oli passiivis-aggressiivinen. Oli ollut tuollainen kyllä aina, kun jokin asia ei mennyt hänen mielensä mukaan tai saanut huomiota tarpeeksi. Kaikkeen kannsattaa varautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Mikä sinusta olisi kaikille sopiva, ja kaikkien mieltä pahoittamaton tilannejärjestely?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.10 vuotta on pitkä aika vältellä suvun näkemistä ettei siskolle tule paha mieli. Millä tavoin kriiseistä päästään yli, välttelemälläkö?
En puhunutkaan välttelystä, vaan että otettiinko siskon tunteita alunperinkään huomioon, vai odotettiinko vain onnitteluja.
Huomioon?
Ei ilmoiteta ollenkaan, saa kuulla äitinsä kautta... törkeää pimitystä.
Ilmoitetaan tekstarilla... onnen hieromista kärsivän naamatauluun.
Kasvokkain ilmoittamalla saa kärsivän räjähtämään silmilleen.
Niin tai näin, aina väärin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmillista, jos hän on itsekin yrittänyt lasta ja ystävä saakin sen nopeammin. Mutta silti kummallinen vastaus, koska tosiaan, mitäpä sulateltavaa tuossa on. Ei toisen raskaus ole häneltä mitenkään pois.
Miksi on harmillista, jos toinen raskautuu nopeammin kuin toinen? Raskautuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa monet seikat. Kaikki ei tässä ole samalla viivalla eikä ole sellaista "ekana yrityksen aloittaneet saa lapsen ensin" listaa.
Tahattomasti lapsettomasta on epäreilua, kun kuka tahansa muu saa lapsen ennen häntä. Sen kun vielä ymmärtäisi, että näissä asioissa ei ole kyse reiluudesta, vaan tuurista, geeneistä ja sattumasta.
Kyllä kaikki tahattomasti lapsettomat ymmärtävät tuon. Siksi se onkin niin epäreilua, että toisilla on vaan parempi _tuuri_ asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Mikä sinusta olisi kaikille sopiva, ja kaikkien mieltä pahoittamaton tilannejärjestely?
Ne jotka eivät kestä olla samassa tilassa, ovat siellä missä kestävät.
-ohis
Heivaa koko ihminen elämästäsi. Onko sellainen ihminen edes tosi ystävä, jos ei toisen onnesta pysty iloitsemaan.
Like sand through the hourglass so are the days of our lives!
https://markkinointitarvike.fi/ https://sauso.com/
https://evxstore.com/fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Mikä sinusta olisi kaikille sopiva, ja kaikkien mieltä pahoittamaton tilannejärjestely?
En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta ehkäpä niin että aikuinen ihminen ottaa vastuuta itsestään ja lopettaa tuollaisen naurettavan pelleilyn. Miksi lapsettomuus on asia jonka vuoksi aikuinen ihminen saa perseillä, saako esimerkiksi vähemmän tienaava sisarus myös kieltää paremmin tienaavia tulemasta vanhempien luo, entä saako kauniimpia tai laajempia sisaruksia myös kieltää tulemasta? Tuo lapseton sisko aiheuttaa hallaa koko perheelle, vanhemmat eivät saa nähdä lapsenlapsiaan ja sisarukset joutuvat varomaan.
Kaverini pelkäsi lapsettomuutta. Perusti pelkonsa mm. äitinsä keskenmenoon. Lapsen saaminen oli hänelle todella tärkeää ja sen huomasi myös käytöksestään lastamme kohtaan.
Hänen pelot tulivat pahemmin esiin, kun tulin raskaaksi. Katkeruutta joka asiassa. Hän ei vielä edes halunnut lasta eikä ollut koskaan yrittänyt. Silti omat pelot olivat suuret.
Oli samalla katkera, mutta halusi myös osallistua meidän arkeen ja vauvan elämään. Hänen käytöksensä meni totaalisen yli normaalien rajojen. Etäisyys oli meillä ainoa vaihtoehto tasapainoisen elämän pitämiseksi.
Entä jos vastaisit jotain tähän tyyliin: ”Kiitos onnitteluista, toivotaan, että kaikki sujuu hyvin. Hämmennyin kommentistasi, että sinun pitää sulatella asiaa, olenhan kertonut, että lapset kuuluvat suunnitelmiimme, nyt kävi näin, odotus alkoikin pian. Jäin miettimään myös ilmoitustasi ettet ole raskaana. En tiennyt, että olet yrittänyt raskautta, mutta toivon, että onnistutte pian.
Lisäksi en koskaan käyttäisi nykykielen hirviösanaa; raskautua, miksi kaunis asia nimetään noin rumasti. Ihan kuin lapsen saamiseen ei liittyisi onnea ja iloa, vaan vain raskautta, sitähän sana raskas tarkoitaa, raskasta elämää, painavaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kärsii lapsettomuudesta. Kateelliseltahan tuo kuullostaa. Anna olla omissa oloissaan.
Ennemminkin surulliselta, kuin kateelliselta.
Mirva33 kirjoitti:
Heivaa koko ihminen elämästäsi. Onko sellainen ihminen edes tosi ystävä, jos ei toisen onnesta pysty iloitsemaan.
Niin juuri, heivataan elämästämme kaikki ne ystävät joille tulee ongelmia ja jotka eivät koko ajan jaksa huutaa hurraata meille ja palvoa meitä. Jäämme lopulta yksin, mutta mitäpä se haittaa!
Miksi kaiken pitäisi pyöriä sun raskauden ympärillä AP? Toisella aikuisella voi olla omat murheensa.
Käytännössähän nuoret äidit hylkää ystävättäret kun ensimmäinen kakkakone saapuu.
Miksi on harmillista, jos toinen raskautuu nopeammin kuin toinen? Raskautuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa monet seikat. Kaikki ei tässä ole samalla viivalla eikä ole sellaista "ekana yrityksen aloittaneet saa lapsen ensin" listaa.