Lue keskustelun säännöt.
Ystävä järkyttyi vauvauutisesta - mitä tehdä?
26.08.2020 |
Ensimmäinen kolmas on nyt takana ja kerroin raskaudesta viestitse ystävilleni. Ajattelin laittaa viestiä, koska korona-ajan vuoksi emme ole livenä nähneet.
Raskaus on ollut minulle ja miehelleni hyvin toivottu asia. Olemme miehen kanssa hieman yli kolmekymppisiä, olleet yhdessä muutaman vuoden ja asumme avoliitossa. Elämämme on tasaista, on vakityöt jne. Olen puhunut ystäville, että lapset kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmiin. Eli ei ole kyse mistään "yllätysraskaudesta". Olin varautunut raskauden yrittämisen kestävän kauankin, mutta raskaus alkoi iloksemme muutamassa kuukaudessa.
Muuten ystävät ovat ottaneet raskausuutisen hyvin, iloinneet kanssamme ja kyselleet kaikkea, mutta yksi ystävä ei osannut suhtautua asiaan. Olen tuntenut tämän ystävän kanssa yli vuosikymmenen. Tiedän, että hän on lapsirakas ja haluaa perheen joskus. Hän on kuitenkin sanonut tänä vuonna, ettei vielä ole ajankohtaista/pohtii, koska olisi tai uskaltaisi yrittää. Kun kerroin raskaudesta, hän vastasi "Onneksi olkoon, onpa yllätys. Minä en muuten ole raskaana. Nyt täytyy sulatella tätä raskausuutistasi."
Ihmettelin ystävän vastausta, sillä en ole kysynyt mitään siihen viittaavaakaan, onko hän raskaana. En koskaan kysele, onko joku raskaana. Ihmettelin myös, miksi hieman yli kolmekymppisen, lapsia halunneen ystävän raskautuminen on yllätys ja sulateltava asia? Jäin myös miettimään, onko ystäväni oikeasti yrittänyt lasta, mutta lasta ei ole kuulunut ja raskauteni on siksi sulateltava asia? Miten tällaisen tilanteen kanssa kannattaisi edetä, jotta huomioisin hänet mahdollisimman hyvin? Ystävästä ei ole kuulunut mitään sen jälkeen, kun kerroin raskaudesta (yleensä hän viestittelee).
Ap
Kommentit (215)
Minun lapseton kaveri, joka joskus tulevaisuudessa haluaa lapsia, suhtautui myös "sulatellen. Hän sanoi, että häviän vauvamaailmaan ja hänen asiat eivät enää kiinnosta. Sanoi olevansa onnellinen puolestani, mutta toisaalta ahdisti.
Hänen kanssaan oli todella raskasta ja vauvan synnyttyä tilanne paheni. Sain kuulla kaikenlaista arvostelua ja syytöksiä. Aivan sama mitä sanoin tai miten suhtauduin häneen.
Anna tilaa, ota etäisyyttä. Toivottavasti kaveri tajuaa selvitellä asioita itsensä kanssa. On totta, tyä kaikkien kanssa ei voi puhua asioista samalla tavalla, mutta et voi ruveta jännittämään jokaista lausettasi hänen seurassaan. Myös sinulla on oikeus puhua omasta elämästäsi. Luultavasti hienotunteisesti joudut sen tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?
AP. Ei sinun tarvitse tehdä mitään asialle. Lapsi on sinun ja järkytys on ystäväsi. Onnea.
Jos ystäväsi on järkyttynyt sinun raskaudestasi ja oletettavasti siitä, ettei oma raskaus ole alkanut:
Mistä ystävä tietää, kauanko olette yrittäneet? Ilmeisesti ette ole sanoneet "Oon raskaana, laskettu aika 21.2.2021. P.s. Raskaus tärppäsi toisesta kierrosta"? Eihän ystävä voi tietää, vaikka tekin olisitte kaikessa hiljaisuudessa yrittäneet lasta pitkään? Mielessään saattaa herkästi kuvitella, että toiset raskautuu heti, vaikka tilastot muuta osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?
En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka itse ei lasta saisikaan, voi silti olla iloinen toisen raskaudesta! Me yritimme saada esikoista 4 vuotta, mutta olin silti iloinen tuttujen ja sukulaisten raskauksista. Ei tarvinnut sulatella mitään. Toki olen varmaan erityylinen ihminen kuin ystäväsi.
Jännä juttu silti oli, että kun viimein esikoinen ilmoitti tulostaan neljän vuoden yrittämisen jälkeen, ei se ollut muutamille sukulaisille ollenkaan iloinen uutinen, vaikka heillä itselläänkin on lapsia. Oli ollut ilmeisen mukavaa puhua ikäviä selän takana. Kateus on sielun home.
Ystäväni valittaa, kuinka ei tule raskaaksi. Ovat olleet yhdessä jo 8 vuotta. Ystävällä ja miehellään on melko reippaasti ikäeroa, mies on liki 40. Molemmilla on runsaasti ylipainoa, elintavat eivät ole terveelliset. Elintapojaan eivät halua korjata, mutta nainen vaan valittaa kuinka väärin on, ettei raskaus ala.
Olen nyt itse 1. kolmanneksella raskaana ja hirvittää jo nyt raskaudesta kertominen. En jaksaisi kuulla, kuinka väärin mun raskautuminen on, kun hän ei ole tullut raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia tuli hänelle yllätyksenä, kun teillä "tärppäsi" niin nopeasti. Totta kai siinä on sulattelemista. Kyllä minäkin yllätyin, kun sisarukseni menivät naimisiin tai veljeni onkin bi/homo. Sitä kun olettaa että asiat menevät tietyllä tapaa tai muut ihmiset eivät vastaakaan sitä kuvaa, jonka heistä on itse luonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.
Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mua kiinnostaisi nää alapeukut. miksi alapeukutatte?
Vierailija kirjoitti:
Asia tuli hänelle yllätyksenä, kun teillä "tärppäsi" niin nopeasti. Totta kai siinä on sulattelemista. Kyllä minäkin yllätyin, kun sisarukseni menivät naimisiin tai veljeni onkin bi/homo. Sitä kun olettaa että asiat menevät tietyllä tapaa tai muut ihmiset eivät vastaakaan sitä kuvaa, jonka heistä on itse luonut.
Miksi muiden pitäisi elää jonkun sinun luomasi mielikuvan mukaan? Tuskin sinäkään elät muiden mieliksi tietynlaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kerroin yrityksestä, se tuli hieman sattumalta esille. Jo se tuli ystävälle yllätyksenä. Olimme olleet miehen kanssa useamman vuoden yhdessä. Vakityöt, omistusasunto ym. Kun tärppäsi, seurasi taas uusi järkytys.
Ystävä ajatteli, ettei itse olisi valmis vielä vuosiin. Muistutti tästä monta kertaa ja puhui muidenkin kohdalla tästä. Oltiin hieman alle kolmekymppisiä tuolloin. Hänellä myös tasainen elämäntilanne. Häntä häiritsi se, että muut tekivät elämästään "vakavaa" eikä hän vielä halunnut sitoutua mihinkään niin isoihin asioihin.
Tuo ajatusmaailma rikkoi lopulta ystävyytemme. Hänelle ei saanut puhua lapsista, taloista, opiskeluista ym muille onnellisuutta tai muutoksia tuovista asioista. Hänelle ne toivat ahdistusta, koska ei itse kyennyt niihin.
Ystäväsi on varmasti salaa toivonut jo pidempään omaa lasta. Anna hänelle aikaa toipua ja ole ainakin alkuun hienotunteinen. Loputtomiin sinun ei tarvitse kuitenkaan ymmärtää, jos ystäväsi käyttäytyy tökerösti jatkossakin. Jos niin käy, olisi syvällisempi keskustelu aiheesta tarpeen. Muutenkin hyvä keskustella asiasta jossain kohtaa. Ystävyys on asioiden jakamista, ilojen, surujen ja pettymysten. Jos asioita ei voi jakaa, ystävyyskin kuolee. Onneksi olkoon vauvasta 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itse ei lasta saisikaan, voi silti olla iloinen toisen raskaudesta! Me yritimme saada esikoista 4 vuotta, mutta olin silti iloinen tuttujen ja sukulaisten raskauksista. Ei tarvinnut sulatella mitään. Toki olen varmaan erityylinen ihminen kuin ystäväsi.
Jännä juttu silti oli, että kun viimein esikoinen ilmoitti tulostaan neljän vuoden yrittämisen jälkeen, ei se ollut muutamille sukulaisille ollenkaan iloinen uutinen, vaikka heillä itselläänkin on lapsia. Oli ollut ilmeisen mukavaa puhua ikäviä selän takana. Kateus on sielun home.
Kun itse sain liki kolmen vuoden yrittämisen jälkeen lapsen, niin eräs läheinen valitteli tämän tuntuvan kurjalta, koska hänen miehensä ei suostu toiseen lapseen.
Ekan olivat saaneet heti ensiyrittämällä, ja oli ollut täysin näitä "ei ole kenenkään raskaus muilta pois" - tyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Asia tuli hänelle yllätyksenä, kun teillä "tärppäsi" niin nopeasti. Totta kai siinä on sulattelemista. Kyllä minäkin yllätyin, kun sisarukseni menivät naimisiin tai veljeni onkin bi/homo. Sitä kun olettaa että asiat menevät tietyllä tapaa tai muut ihmiset eivät vastaakaan sitä kuvaa, jonka heistä on itse luonut.
Ainahan nuo tulee yllätyksenä, itsekin yllätyin aina kun joku on raskaana ja tulee jopa pieni kateuden tunne koska oma lastenhankinta on jäissä itsestäni johtuvista syistä, en silti ikinä laittaisi tuollaista viestiä toiselle ”pitää vähän sulatella”. Laittaisin vain että ”Onneksi olkoon, onpa ihanaa!”. Onhan tuo nyt oikeasti tökerö viesti kaverilta.
Oma raskauteni ja lapsen syntymä toi ikävä kyllä tahattomasti lapsettomien katkeruuden ja kiukun esiin. Ymmärrän, että oma lapsettomuus harmittaa, enkä vähättele sitä. Sitä saa surra, mutta purkamisen paikkaa on syytä miettiä. Miksi omaa pahaa oloa saisi tässä asiassa läiskiä toisten naamalle? Eihän samanlaisia tunteenpurkauksia hyväksytä muissakaan asioissa, miksi lapseton saisi olla ilkeä, tyly tai piikittelevä perheellistyvää kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Tylyä, jos sanonut, että pitää sulatella sitä, että ystävänsä on raskaana. Ymmärtäisin ehkä, jos lapsi olisi jotenkin yllättävä, jos olisitte 16 v/olisit mainostanut olevasi 100% vela jne.
Ystäväsi pitäisi niellä pettymyksensä. Sun vauvasi ei ole häneltä pois.
Ilmeisesti hän sulattelee, ettei itse ole raskaana.
Mullakin tuli mieleen, että ystävä on varmaan yrittänyt lasta, eikä ole sitä saanut, kenties pelkää että jääkin lapsettomaksi ja siksi ei osaa juuri nyt olla iloinen puolestasi. Kurja juttu, mutta ymmärrettävää.
Ei tarvitse olla Sherlock tajutakseen, että ystäväsi on yrittänyt lasta eikä sitä ole kuulunut.
Vaikka sanot, että raskautesi ei pitäisi olla yllätys, voi se silti toiselle olla. Vaikka olisit puhunut vauvahaaveista, niin osa niputtaa nuo puheet "sitten joskus vuosien päästä" mappiin. Voikin olla järkytys, kun toinen kertoo noista vauvahaaveista ja muutamaa kuukautta myöhemmin onkin "jo" raskaana.