Lue keskustelun säännöt.
Yliopiston käyminen ei enää takaa naisten luokkanousua kuin harvoilla aloilla
25.08.2020 |
Toisen ketjun innoittamana.
Ennen yliopiston käyminen takasi luokkanousun. Nykyään ei. Monet ovat huonopalkkaisissa töissä, osa ihan kortistossa.
Luokkanousu tapahtuu oikeastaan vain niillä hyväpalkkaisilla ja arvostetuilla aloilla oikiksen, lääkiksen ja tekniikan yliopistotutkintojen kautta. Nämä muut peruspalkkaiset ammatit ovat nykyään sitä harmaata massaa eikä arvosteta kuten ennen. Joskus aikoinaan jopa valkolakkia arvostettiin. Se on tätä nykyä nollan arvoinen.
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se luokkanousu on ehkä enemmänkin henkistä, eli sivistystä ja koulutuksen arvostusta, jonka sitten akateemisena välittää lapsilleen, vaikka ei itse olisikaan missään kovapalkkaisessa työssä. Eihän tutkijatkaan rahalla yleensä juhli.
Meidän taloudessa on kaksi tutkijaa, talouden tulot noin 15000 €/kk. Hieman kolmen kympin pintaan olen itse ja vaimo alle.
Suurin osa tutkijoista elää kuitenkin pienillä apurahoilla, opetustunneilla ja satunnaisilla viransijaisuuksilla. Useimmiten pääelatus tulee puolison kukkarosta.
Se on oma valinta. Pakkoko on alkaa tutkijaksi sellaiselle alalle, jolle ei ole rahoitusta ja/tai jossa ei ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.
Aikamoisia yleistyksiä.
Parisuhteessa merkitsee aivan muut asiat kuin tulotaso. Minä en hyvin toimeentulevana kykene rakastumaan kenenkään rahapussiin. Kriteerit ovat muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.
Vierailija kirjoitti:
1 % yli 100000 > eliitti
> 90%: 50945 - > ylempi keskiluokka
> 80%: 39101 -> keskiluokka
> 70%: 32672 -> alempi keskiluokka
> 60%: 27874 -> duunari
> 50%: 23290 -> duunari
> 40%: 18670 -> duunari
> 30%: 14553 -> köyhä, opiskelija
> 20%: 11150 -> köyhä, opiskelija
> 10%: 7875 -> köyhä, opiskelijaTietysti monet duunarit tienaa enemmän kuin tästä jaosta voisi olettaa, ja jotkut akateemiset vajoaa duunariluokkaan. Mutta näinhän sitten menee heidän kulutuksensakin, ja kulutus paljolti määrää mihin luokkaan pystyy kuulumaan.
> itse asiassa jo 4245/kk
> riittää) todellakin pääsee sinne parhaiten tienaavan
> 10% joukkoon. Täällä rikkaat eivät ole juurikaan
> rikkaita eivätkä köyhät juurikaan köyhiä. Käytännössä
> kaikilla menee suurin piirtein mukavasti ja elämän
> välttämättömyyksien hankkimisessa ei ole ongelmia
> oikein kenelläkään. Marmatusta toki kuulee, mutta ei
> täällä köyhiä ole. Ei kyllä juuri rikkaitakaan.Tuommoiset neljän-viiden tonnit tulot on hyvin monella akateemisella tai sinnepäin koulutetulla, jolla on jonkin verran työkokemusta ja vaikka joku asiantuntija-ammatti. IT-ala, lehtorit, rehtorit, ylemmät upseerit, paremmin tienaavat duunarit = keskiluokkaisia kaikki tyynni. He maksavat pitkiä asuntolainoja, kiroilevat pk-seudun asuntohintoja ja yrittävät sovittaa premium-auton ja Thaimaan-matkan tulotasoonsa.
Mutta jos on edes aloitteleva lääkäri, edes vähän menestynyt DI tai ekonomi, niin helposti tienaa jo enemmän, ja nämä laskisin ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi.
Eliittiin kuuluu vain ne, joilla on jo jotain sanavaltaakin, esim. toimitusjohtajia, tuomareita, ylilääkäreitä, erilaisia pomoja joilla on PnL-vastuu ja vähän enemmän alaisia ja bisnesvastuuta, ylimmät upseerit, korkeakoulujen kerma... näitä voi etsiä vuosittain julkaistuista verolistoista (raja 150 k€), ja osa näistä tippuu siitäkin ulos, 100 - 150 k€ väliin, mutta heillä on kuitenkin jotain asemaa ja vähän valtaa olla osa eliittiä. Saattavat esim. olla (potentiaalisia) vapaamuurareita, erilaisissa yhteisöissä kuten paremmissa pursiseuroissa, jopa suomalaisella klubilla, ja mikseipä ruotsalaisella myös.
Juuri näin. Jos on vähänkään urallaan pärjännyt DI, ekonomi, lääkäri, juristi tai vastaava niin kyllä tulot kapuaa yli viiden tonnin. Muistan hyvin, kun markka-aikana äidillä meni välillä vuositulot yli miljoonan, vaikka ei mitään kovin tiukkaa uraa tehnyt. Nykyään keskijohdossa esim. director-tasolla tuollainen 100 k€/vuosi on ihan normi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Ketjun aihe on vanhan perusjaon muuttuminen. Turhaan sinä sitä siteeraat.
Niin yhteiskuntatieteellisessta tutkimuksessa on huomattu, että esimerkiksi työväenluokassa on tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Vanhat duunariammatit ovat kadonneet ja tilalle tullut ammattitaidottomien ja työttömien ryhmää enemmän kuin ennen. Sen sijaan täällä esitetyt arviot ylemmän keskiluokan tilanteesta perustuvat pelkkään mutuun. Se on totta, että säätykierto on pysähtynyt Suomessakin. Työväenluokasta ei enää koulutuksella nousta isoina joukkoina keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan vaan esim. pääsääntöisesti akateemisten vanhempien lapset ovat itsekin akateemisia. Nuo tulojaot ja muut joku vetää täällä ihan hatusta eikä edes ymmärrä yhteiskuntaluokan ideaa.
Joku tuolla sanoi, että kulutustottumukset (tulotaso) määrittävät yhteiskuntaluokkaa. Tämä ei kuitenkaan sinänsä pidä paikkaansa, koska myös arvot ja perinteet periytyvät yhteiskuntaluokittain. Hyvin tienaava duunari ei voi olla ylempää keskiluokkaa vaikka tulot olisivat mitä, kulutustottumukset heijastelevat aina jälkijunassa ylempien makumieltymyksiä, ilman kulttuurista tajua asioiden arvostuksesta. Henkinen pääoma on yhtä tärkeässä roolissa, kuten sivistys ja makumieltymykset.
Toisin sanoen, vaikka duunarilla olisi massia, harvoin osaa laittaa rahaa asioihin, jotka kestävät aikaa ja kertovat sivistystasosta (esim. taide vrt. kalliit trendituotteet tai uusimmat hilavitkuttimet).
Noin ajateltuna se lähärin lapsi ei nouse ikinä ylempään luokkaan vaikka kouluttautuisi miten.
Ei. Jos lähäri opiskelee yliopistossa, omaksuu hän viiteryhmän kulttuuria samalla, tapoja, taitoja ja preferenssejä. Yliopiston kulttuuri jopa vähän vanhakantaisesti tuo sivistystä esille, ryyppyjuhlatkin korostavat pöytäetikettiä ja pukeutumiskoodeja. Ne omaksuu siellä jos haluaa, samoin kuin asiat, jotka "pitää olla", eli suotuisat harrastukset, kulttuuri ja tavat. Tapahtuu huomaamatta, ellei periaatteesta vastusta. Jotta kuuluu joukkoon. Näkyvät sitten myöhemmin työmaailmassa myös tietyillä aloilla. Koheesio.
Kun taas jossain amiksessa nämä eivät niin ole läsnä ja ei samaa mahdollisuutta oppia viiteryhmältä, jos kotoa ei mallia tule. Se maailma jää ikäänkuin lasin taakse, jos sen olemassa oloa edes tiedostetaan.
Eli tämä on juuri se "luokkahyppy". Rahaa suurempi seikka on se, omaako tietyt tavat.
Esimerkkinä vaikka, kuinka pääsee tai pitää yllä suhteita tietyissä piireissä joissa on ääneensanomaton (tämä tekee siitä vaikeasti omaksuttavaa) koodisto. Osaako käyttäytyä ja pukeutua tietyissä tilanteissa, vai meneekö vikaan ja katsotaan "rahvaaksi", vaikka esim. varallisuutta olisi, esimerkiksi siellä oopperassa. Aiheutuuko stressiä "ihme" vaatimuksista, vai ovatko ne täysin itsestäänselvä tapa toimia jne.
Itsenäisyyspäivän hyvin perinteitä kunnioittavien juhlien seuraaminen on tältä kannalta mielenkiintoista, kun porukkaa on vieraana niin monenlaista. Pukeutumisessa ja etiketin noudattamisessa, kuin luontevuudessakin näkyy selviä eroja.
Taidat, kuten tuo viittaamasikin kommentoija, sotkea konservatiivisuuden ja "luokan", johon korkeakoulutuksen luette mukaan. Akateemiset traditiot osana yliopistolaitosta mutta varsin vähäisesti, enemmän yliopistolla arvostetaan älyä ja luovuutta. Useampi tuntemani akatemiaprofessori on maalaistalon tyttö/poika, joka ei innostu akateemisista pukuleikeistä mutta suhtautuu intohimoisesti tutkimukseen. Suomessa luokkarajat hyvin kevyet mikä erinomaisen hyvä asia, ne tuntuvat olevan tärkeitä vain ihmisille joilla ei ole muuta ylpeilyn aihetta kuin suvun ansiot tai vaivoin päntätyt maisterinpaperit.
Ehkä he omaksuivat helposti sen yliopiston koodiston. Ei ole kyse vain jostain pukuleikeistä, vaan paljon hienovaraisemmista asioista: arvoista, asenteista, ilmaisusta.
Pojan luokalla professorin lapsi. Niin tavis kuin olla voi. Äiti on vielä tuo proffa. Äiti kulkee töihin bussilla. Onko poikkeus?
Ehkä et näe niitä eroja, koska itseltäsi puuttuvat siihen edellytykset: et tunne koodistoa.
Ehkä sen koodiston erottamiseksi tarvitaan erityisherkkyyttä, sinulla sitä on, onneksi olkoon. Itse yliopistolla työskentelevänä nään saman diversiteetin kaikkien ammattinimikkeisten sisällä kuin niiden välillä mitä muussakin yhteiskunnassa: on jalat maassa olevia, aitoja ihmisiä ja niitä wannabeita jotka haluavat korostaa omaa tärkeyttään. Ehkä kaikkinensa ne koodistot yliopistoympäristössä on vapaammat kuin joissakin muissa yhteisöissä: kun työyhteisössä on hyvin monen kulttuurin, uskonnon ja ikäluokan edustajia saa jokainen rauhassa olla pukeutunut kuten haluaa, käyttäytyä omalla laillaan ja pitää itselle tärkeistä asioista. Äly ja kyky luoda uutta ovat ne tärkeät, sen jälkeen arvostetaan yhteistyökykyä, niitä vanhoja akateemisia traditioita ei kyllä ole kyselty perään yhdessäkään rekryhaastattelussa mihin olen osallistunut. Jenkkiprofessori puhdistaa Ruotsissa tieteellisessä juhlassa kynnenalusiaan rauhassa illallispöydässä hopeahaarukalla, muslimi etsii paikkaa rukousmatolleen yliopistolla, opiskelijatytöt pukeutuvat joko napapaitoihin, huppareihin tai mekkoon ja huiviin arvojensa mukaan. Mitä ne sinun tarkoittamat koodit olikaan kun tuohon oikeaan yliopistojengiin niitä peilaat?
Hyviä huomioita. Maailma on jo pidempään ollut varsin globaali. Koulutetuissa piireissä on kosmopoliittista väkeä. On asuttu ulkomailla vanhempien työn vuoksi, työkaverit ovat ulkomaalaisia ja vähintään on pidetty vaihtarivuosi ulkomailla. Se johtaa tapojen diversiteetin ymmärtämiseen. Toista on sillä, joka ei ole koskaan poistunut Keravalta.
Täällä nämä koulutetut mattikliget ovat niitä konservatiivisimpia jotka kynsin hampain pitävät kiinni illuusiositaan joistain "akateemisista koodeista", tuota minä ihmettelen.
Päinvastoin, luulen, että ne jotka näkevät koodit selkeimmin, ovat kuin Pierre Bourdieau, eli jossain määrin ulkopuolisia ikuisesti (koen itse olevani tällainen). Täysin ulkopuoliset ja täysin koodit omaksuneet taas eivät näe niitä yhtä hyvin.
aina löytyy hyvät selitykset omaan erityislaatuisuuteen, harmi ettei muut ymmärrä...
sinä et ainakaan ymmärrä. Tietenkin tarkkailija tekee parempia havaintoja, jos pääsee sivusta tarkkailemaan ja tekemään huomioita. Silloin kun itse on tapahtumien keskipisteessä, niin suurin osa huomiosta kiinnittyy omaan käytökseen ja toisten huomioimiseen kanssakäymisen ylläpitämiseksi. Sivusta seuraaja voi vapaasti vaan tarkkailla, ottamatta kantaa ja huomio kiinnittyy eri asioihin. Siitä on tämä sanontakin, ei näe metsää puilta, jos on tilanteessa keskellä. Täysin ulkopuolinen ei edes tiedä mistä on kysymys, ei pääse tarkkailemaan ja havainnoimaan ketään tai mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.
Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Ketjun aihe on vanhan perusjaon muuttuminen. Turhaan sinä sitä siteeraat.
Niin yhteiskuntatieteellisessta tutkimuksessa on huomattu, että esimerkiksi työväenluokassa on tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Vanhat duunariammatit ovat kadonneet ja tilalle tullut ammattitaidottomien ja työttömien ryhmää enemmän kuin ennen. Sen sijaan täällä esitetyt arviot ylemmän keskiluokan tilanteesta perustuvat pelkkään mutuun. Se on totta, että säätykierto on pysähtynyt Suomessakin. Työväenluokasta ei enää koulutuksella nousta isoina joukkoina keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan vaan esim. pääsääntöisesti akateemisten vanhempien lapset ovat itsekin akateemisia. Nuo tulojaot ja muut joku vetää täällä ihan hatusta eikä edes ymmärrä yhteiskuntaluokan ideaa.
Joku tuolla sanoi, että kulutustottumukset (tulotaso) määrittävät yhteiskuntaluokkaa. Tämä ei kuitenkaan sinänsä pidä paikkaansa, koska myös arvot ja perinteet periytyvät yhteiskuntaluokittain. Hyvin tienaava duunari ei voi olla ylempää keskiluokkaa vaikka tulot olisivat mitä, kulutustottumukset heijastelevat aina jälkijunassa ylempien makumieltymyksiä, ilman kulttuurista tajua asioiden arvostuksesta. Henkinen pääoma on yhtä tärkeässä roolissa, kuten sivistys ja makumieltymykset.
Toisin sanoen, vaikka duunarilla olisi massia, harvoin osaa laittaa rahaa asioihin, jotka kestävät aikaa ja kertovat sivistystasosta (esim. taide vrt. kalliit trendituotteet tai uusimmat hilavitkuttimet).
Noin ajateltuna se lähärin lapsi ei nouse ikinä ylempään luokkaan vaikka kouluttautuisi miten.
Ei. Jos lähäri opiskelee yliopistossa, omaksuu hän viiteryhmän kulttuuria samalla, tapoja, taitoja ja preferenssejä. Yliopiston kulttuuri jopa vähän vanhakantaisesti tuo sivistystä esille, ryyppyjuhlatkin korostavat pöytäetikettiä ja pukeutumiskoodeja. Ne omaksuu siellä jos haluaa, samoin kuin asiat, jotka "pitää olla", eli suotuisat harrastukset, kulttuuri ja tavat. Tapahtuu huomaamatta, ellei periaatteesta vastusta. Jotta kuuluu joukkoon. Näkyvät sitten myöhemmin työmaailmassa myös tietyillä aloilla. Koheesio.
Kun taas jossain amiksessa nämä eivät niin ole läsnä ja ei samaa mahdollisuutta oppia viiteryhmältä, jos kotoa ei mallia tule. Se maailma jää ikäänkuin lasin taakse, jos sen olemassa oloa edes tiedostetaan.
Eli tämä on juuri se "luokkahyppy". Rahaa suurempi seikka on se, omaako tietyt tavat.
Esimerkkinä vaikka, kuinka pääsee tai pitää yllä suhteita tietyissä piireissä joissa on ääneensanomaton (tämä tekee siitä vaikeasti omaksuttavaa) koodisto. Osaako käyttäytyä ja pukeutua tietyissä tilanteissa, vai meneekö vikaan ja katsotaan "rahvaaksi", vaikka esim. varallisuutta olisi, esimerkiksi siellä oopperassa. Aiheutuuko stressiä "ihme" vaatimuksista, vai ovatko ne täysin itsestäänselvä tapa toimia jne.
Itsenäisyyspäivän hyvin perinteitä kunnioittavien juhlien seuraaminen on tältä kannalta mielenkiintoista, kun porukkaa on vieraana niin monenlaista. Pukeutumisessa ja etiketin noudattamisessa, kuin luontevuudessakin näkyy selviä eroja.
Taidat, kuten tuo viittaamasikin kommentoija, sotkea konservatiivisuuden ja "luokan", johon korkeakoulutuksen luette mukaan. Akateemiset traditiot osana yliopistolaitosta mutta varsin vähäisesti, enemmän yliopistolla arvostetaan älyä ja luovuutta. Useampi tuntemani akatemiaprofessori on maalaistalon tyttö/poika, joka ei innostu akateemisista pukuleikeistä mutta suhtautuu intohimoisesti tutkimukseen. Suomessa luokkarajat hyvin kevyet mikä erinomaisen hyvä asia, ne tuntuvat olevan tärkeitä vain ihmisille joilla ei ole muuta ylpeilyn aihetta kuin suvun ansiot tai vaivoin päntätyt maisterinpaperit.
Ehkä he omaksuivat helposti sen yliopiston koodiston. Ei ole kyse vain jostain pukuleikeistä, vaan paljon hienovaraisemmista asioista: arvoista, asenteista, ilmaisusta.
Pojan luokalla professorin lapsi. Niin tavis kuin olla voi. Äiti on vielä tuo proffa. Äiti kulkee töihin bussilla. Onko poikkeus?
Ehkä et näe niitä eroja, koska itseltäsi puuttuvat siihen edellytykset: et tunne koodistoa.
Ehkä sen koodiston erottamiseksi tarvitaan erityisherkkyyttä, sinulla sitä on, onneksi olkoon. Itse yliopistolla työskentelevänä nään saman diversiteetin kaikkien ammattinimikkeisten sisällä kuin niiden välillä mitä muussakin yhteiskunnassa: on jalat maassa olevia, aitoja ihmisiä ja niitä wannabeita jotka haluavat korostaa omaa tärkeyttään. Ehkä kaikkinensa ne koodistot yliopistoympäristössä on vapaammat kuin joissakin muissa yhteisöissä: kun työyhteisössä on hyvin monen kulttuurin, uskonnon ja ikäluokan edustajia saa jokainen rauhassa olla pukeutunut kuten haluaa, käyttäytyä omalla laillaan ja pitää itselle tärkeistä asioista. Äly ja kyky luoda uutta ovat ne tärkeät, sen jälkeen arvostetaan yhteistyökykyä, niitä vanhoja akateemisia traditioita ei kyllä ole kyselty perään yhdessäkään rekryhaastattelussa mihin olen osallistunut. Jenkkiprofessori puhdistaa Ruotsissa tieteellisessä juhlassa kynnenalusiaan rauhassa illallispöydässä hopeahaarukalla, muslimi etsii paikkaa rukousmatolleen yliopistolla, opiskelijatytöt pukeutuvat joko napapaitoihin, huppareihin tai mekkoon ja huiviin arvojensa mukaan. Mitä ne sinun tarkoittamat koodit olikaan kun tuohon oikeaan yliopistojengiin niitä peilaat?
Hyviä huomioita. Maailma on jo pidempään ollut varsin globaali. Koulutetuissa piireissä on kosmopoliittista väkeä. On asuttu ulkomailla vanhempien työn vuoksi, työkaverit ovat ulkomaalaisia ja vähintään on pidetty vaihtarivuosi ulkomailla. Se johtaa tapojen diversiteetin ymmärtämiseen. Toista on sillä, joka ei ole koskaan poistunut Keravalta.
Täällä nämä koulutetut mattikliget ovat niitä konservatiivisimpia jotka kynsin hampain pitävät kiinni illuusiositaan joistain "akateemisista koodeista", tuota minä ihmettelen.
Päinvastoin, luulen, että ne jotka näkevät koodit selkeimmin, ovat kuin Pierre Bourdieau, eli jossain määrin ulkopuolisia ikuisesti (koen itse olevani tällainen). Täysin ulkopuoliset ja täysin koodit omaksuneet taas eivät näe niitä yhtä hyvin.
aina löytyy hyvät selitykset omaan erityislaatuisuuteen, harmi ettei muut ymmärrä...
sinä et ainakaan ymmärrä. Tietenkin tarkkailija tekee parempia havaintoja, jos pääsee sivusta tarkkailemaan ja tekemään huomioita. Silloin kun itse on tapahtumien keskipisteessä, niin suurin osa huomiosta kiinnittyy omaan käytökseen ja toisten huomioimiseen kanssakäymisen ylläpitämiseksi. Sivusta seuraaja voi vapaasti vaan tarkkailla, ottamatta kantaa ja huomio kiinnittyy eri asioihin. Siitä on tämä sanontakin, ei näe metsää puilta, jos on tilanteessa keskellä. Täysin ulkopuolinen ei edes tiedä mistä on kysymys, ei pääse tarkkailemaan ja havainnoimaan ketään tai mitään.
"Ehkä he omaksuivat helposti sen yliopiston koodiston. Ei ole kyse vain jostain pukuleikeistä, vaan paljon hienovaraisemmista asioista: arvoista, asenteista, ilmaisusta."
Mitähän yhteistä on hupparikoodaajanörtin, hippi-humanistin, lehmänpaskassa käsiään uittavan eläinlääkärin ja jakkupukuekonomistin välillä? Hyvin todennäköisesti ihan erilaiset arvot, asenteet ja ilmaisut. Kun vielä nykyään varsin suuri osa opiskelijoista, varsinkin jatko-opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia saa olla ihmereseptorit kun ne akateemiset tunnistaa... Eli BS, joko omaa kehnoa itsetuntoa tai tarvetta mystifioida korkeakoulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Sossu nyt onkin yksi typerimmistä alavalinnoista mitä ihminen voi tehdä. Muut korkeakoulutettujen hommat on ihan mukavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Sossu nyt onkin yksi typerimmistä alavalinnoista mitä ihminen voi tehdä. Muut korkeakoulutettujen hommat on ihan mukavia.
Juuri tuosta syystä se koulutettu nainen valitsee mieluiten koulutetun miehen. Koska ei viitsi raskaan työsnä lisäksi kuunnella dissausta siitä mitä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tämä asia koske yhtälailla kumpaakin sukupuolta? Miksi joka asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys tänä päivänä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Sossu nyt onkin yksi typerimmistä alavalinnoista mitä ihminen voi tehdä. Muut korkeakoulutettujen hommat on ihan mukavia.
Juuri tuosta syystä se koulutettu nainen valitsee mieluiten koulutetun miehen. Koska ei viitsi raskaan työsnä lisäksi kuunnella dissausta siitä mitä tekee.
Kirjoitin kyseisen kommentin. Olen lakimies. Muut korkeakoulutetut tajuavat kyllä sen, että on aloja, joita kannattaa opiskella 5 vuotta ja aloja, joita ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Sossu nyt onkin yksi typerimmistä alavalinnoista mitä ihminen voi tehdä. Muut korkeakoulutettujen hommat on ihan mukavia.
Tyypillinen asenne sossun asiakkaalle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Sossu nyt onkin yksi typerimmistä alavalinnoista mitä ihminen voi tehdä. Muut korkeakoulutettujen hommat on ihan mukavia.
Juuri tuosta syystä se koulutettu nainen valitsee mieluiten koulutetun miehen. Koska ei viitsi raskaan työsnä lisäksi kuunnella dissausta siitä mitä tekee.
Kirjoitin kyseisen kommentin. Olen lakimies. Muut korkeakoulutetut tajuavat kyllä sen, että on aloja, joita kannattaa opiskella 5 vuotta ja aloja, joita ei.
Toki toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Sossu nyt onkin yksi typerimmistä alavalinnoista mitä ihminen voi tehdä. Muut korkeakoulutettujen hommat on ihan mukavia.
Juuri tuosta syystä se koulutettu nainen valitsee mieluiten koulutetun miehen. Koska ei viitsi raskaan työsnä lisäksi kuunnella dissausta siitä mitä tekee.
Niin se vaan menee elämässä, että jos sinä todellisuudessa olet yhteiskunnalle haitallisempi kuin hyödyllisempi, joudut kuuntelemaan dissausta huolimatta ihmisten koulutustasosta.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämä asia koske yhtälailla kumpaakin sukupuolta? Miksi joka asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys tänä päivänä...
Ehkä siksi, että naiset näyttävät olla herkempiä tuolle omalle taustalleen. Tutkimusten perusteella naisilla se perhetausta vaikuttaa enemmän valintoihin kuin miehillä. Naisethan ne ahdistuvat ja masentuvat ulkoisen ympäristön paineista muutenkin, Kolun ketju pyörinyt täälläkin. Jospa naiset oppisivat kiinnittämään vähemmän huomiota niihin ulkoisiin viesteihin, keskittyisivät miettimään itseään, omia lahjoja, toiveita jne. ja menemään kohti niitä ilman noita mahdottomia nikotteluita epämääräisistä luokista jotka oikeasti eivät Suomessa kenenkään koulutus- tai työpaikkahaaveita estä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
80%:ssa suhteista mies on paremmin ansaitseva kuin vaimonsa. Jos sinkku kuluttaa yhden yksikön, puoliso pääsee samaan elintasoon 0,6:lla yksiköllä. Niinpä parempipalkkasen miehen naiminen lähes aina takaa reilun elintason nousun. Harva sinkkunainen ostaa omakotitaloa Helsigistä, mutta monelta se jo sen parempituloisen miehen kanssa yhdessä onnistuu.
Meillä on yhteiskunnassa asiat pielessä, jos 80% miehistä tienaa enemmän kuin vaimonsa. Tästä syystä naisvaltaisten alojen palkkoja kuuluisi nostaa. Turha sitten huudella, että oma vika, koska naisetkin voi opiskella esim. diplomi-insinööriksi. Se on totta, mutta ei se poista ongelmaa.
Parisuhteissa miehet tienaavat enemmän kuin naiset siksi koska naiset kelpuuttavat erittäin harvoin kumppanikseen miestä kenellä on alhaisempi koulutus ja/tai pienemmät tulot. Vai tiedätkö kuinka monta pariskuntaa jossa nainen on eläinlääkäri ja mies on rakennusmies? Tai naislakimiestä ja mieshitsaria?
Pienituloiset miehet ei kelpaa naisille ja hyvätuloiset naiset eivät kelpuuta pienituloista miestä kumppaniksi.
Koulutus sekä palkka merkkaa aivan jumalattoman paljon nykyään parisuhdemarkkinoilla ja parisuhteissa.Tiedätkö miksi se merkkaa? Koska naiset ovat nykyisin koko ajan koulutetumpia. Koulutettu nainen tekee pitkää päivää ja raskasta työtä ja kaipaa kotona ymmärrystä ja empatiaa. Monella heikosti koulutetulla miehellä on asenne, jonka mukaan nainen on kotitalouskone ja naisen parempi palkka ja koulutus on suorastaan uhka miehelle. Tällainen parisuhde ei kiinnosta koulutettuja naisia. Se koulutettu mies ymmärtää paremmin millaisia naisen työpäivät ovat ehkä olleet eikä oleta, että nainen kotiin tullessaan ryhtyy ensimmäisekseen pesemään miehen kalsareita.
Heikosti koulutetut miehet taas painaa pitkää päivä raksoilla ja tehtailla, se työ näillä miehillä on aika usein rankkaa työtä. Kokeile joskus mennä vaikka kattofirmaan töihin ja tule sitten uudestaan sanomaan että korkeasti koulutetut naiset painaa pitkää päivää ja se on rankkaa.
Sinun viestisi on hölynpölyä ja täynnä typeriä ennakkoluuloja.Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Sossu nyt onkin yksi typerimmistä alavalinnoista mitä ihminen voi tehdä. Muut korkeakoulutettujen hommat on ihan mukavia.
Juuri tuosta syystä se koulutettu nainen valitsee mieluiten koulutetun miehen. Koska ei viitsi raskaan työsnä lisäksi kuunnella dissausta siitä mitä tekee.
Kirjoitin kyseisen kommentin. Olen lakimies. Muut korkeakoulutetut tajuavat kyllä sen, että on aloja, joita kannattaa opiskella 5 vuotta ja aloja, joita ei.
Toki toki.
Sossu on niin tottunut omaan kuplaansa jossa kaikki kritiikki kuitataan alkoholistien ja narkkarien kitinäksi ettei se voi hyväksyä mitenkään että muut korkeakoulutetut ei arvosta sen tutkintoa :D
Vierailija kirjoitti:
Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Ammattikoulutetuilla on enemmän mielenterveysongelmia, myös masennusta, kuin korkeasti koulutetuilla. Koskeen niin miehiä kuin naisia. Burn outia? Paineita? Vaikkapa rakennusala on suhdanneherkkää, tapaturma-altista ym. Se, että matalasti koulutetut miehet eivät osaa sanallistaa ja melskata yhtä hyvin omista ongelmistaan kuin korkeakoulutetut naiset ei tarkoita ettei nitä olisi olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Ammattikoulutetuilla on enemmän mielenterveysongelmia, myös masennusta, kuin korkeasti koulutetuilla. Koskeen niin miehiä kuin naisia. Burn outia? Paineita? Vaikkapa rakennusala on suhdanneherkkää, tapaturma-altista ym. Se, että matalasti koulutetut miehet eivät osaa sanallistaa ja melskata yhtä hyvin omista ongelmistaan kuin korkeakoulutetut naiset ei tarkoita ettei nitä olisi olemassa.
Naisia hakee esim rakennusalalle ja ylipäätänsä miesvaltaisille aloille jonkun verran, mutta erittäin moni heistä vaihtaa alaa hetken työskentelyn jälkeen naisvaltaiseen alaan.
Ammattikoulussa meidän luokalla oli 2 naista ja noin 15 miestä, molemmat naiset vaihtoi alaa.
Yksi nainen kouluttautui putkimieheksi ja hän jätti työt muutaman kk päästä ja alkoi opiskella merkonomiksi.
Mitä olen itse huomannut miesvaltaisilla aloilla niin miehet harvemmin valittaa asioista vaikka työtaakkaa on paljon sekä yhteishenki on yleensä hyvä miesvaltaisilla työpaikoilla sekä huumoria on mukana työyhteisössä paljon, nämä varmaan myös vähän selittää sen miksi miesvaltaisilla aloilla burn outit on harvinaisia.
Olen mies miesvaltaisella alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä vähättelet siis korkeakoulutettujen naisten töitä? Oletko joskus kuullut burn outissa olevasta kattomiehestä? Entä opettajasta, lääkäristä, sossusta?
Ammattikoulutetuilla on enemmän mielenterveysongelmia, myös masennusta, kuin korkeasti koulutetuilla. Koskeen niin miehiä kuin naisia. Burn outia? Paineita? Vaikkapa rakennusala on suhdanneherkkää, tapaturma-altista ym. Se, että matalasti koulutetut miehet eivät osaa sanallistaa ja melskata yhtä hyvin omista ongelmistaan kuin korkeakoulutetut naiset ei tarkoita ettei nitä olisi olemassa.
Naisia hakee esim rakennusalalle ja ylipäätänsä miesvaltaisille aloille jonkun verran, mutta erittäin moni heistä vaihtaa alaa hetken työskentelyn jälkeen naisvaltaiseen alaan.
Ammattikoulussa meidän luokalla oli 2 naista ja noin 15 miestä, molemmat naiset vaihtoi alaa.
Yksi nainen kouluttautui putkimieheksi ja hän jätti työt muutaman kk päästä ja alkoi opiskella merkonomiksi.
Mitä olen itse huomannut miesvaltaisilla aloilla niin miehet harvemmin valittaa asioista vaikka työtaakkaa on paljon sekä yhteishenki on yleensä hyvä miesvaltaisilla työpaikoilla sekä huumoria on mukana työyhteisössä paljon, nämä varmaan myös vähän selittää sen miksi miesvaltaisilla aloilla burn outit on harvinaisia.
Olen mies miesvaltaisella alalla.
Naisilla ei fysiikka yksinkertaisesti riitä niihin raksa-alan töihin.
Se on oikein, että rahaa voi tehdä myös lihaksilla.
Kylläpä tiedät vähän tutkimusmaailmasta. Yliopistolta lähtiessäni palkkani oli noin 5500 €/kk, jonka päälle tuli sivutuloja. Nykyään reilusti parempi ja olen edelleen osa-aikaisesti yliopistolla väitöstöitä ohjaamassa.