Yliopiston käyminen ei enää takaa naisten luokkanousua kuin harvoilla aloilla
Toisen ketjun innoittamana.
Ennen yliopiston käyminen takasi luokkanousun. Nykyään ei. Monet ovat huonopalkkaisissa töissä, osa ihan kortistossa.
Luokkanousu tapahtuu oikeastaan vain niillä hyväpalkkaisilla ja arvostetuilla aloilla oikiksen, lääkiksen ja tekniikan yliopistotutkintojen kautta. Nämä muut peruspalkkaiset ammatit ovat nykyään sitä harmaata massaa eikä arvosteta kuten ennen. Joskus aikoinaan jopa valkolakkia arvostettiin. Se on tätä nykyä nollan arvoinen.
Kommentit (486)
Koulutuksellinen tasa-arvo ei myöskään oikein toteudu, koska AMK:ssakin työharjoitteluja saadakseen pitää olla karismaattinen ja lähettää hyvä CV (ehkä ei sote-alalla).
Korkean statuksen aloja pidetään raskaina opiskella, mutta tuota ongelmaa ei taida samalla tavalla olla? Kunhan jaksaa opiskella, niin kaikki muu menee omalla painolla kädestä pitäen. Ei välttämättä tarvitse edes normaaleja sosiaalisia taitoja, kun ei koskaan joudu neuvottelemaan mistään.
Talouselämän mielestä kouluttautumisen tarkoitus on vain palvella talouselämää ja kouluttaa yksikätisiä juntteja. Suomen sivistyneistön mielestä kouluttamisen ja opiskelun tarkoitus on tuottaa omilla aivoillaan ajattelevia, luovia ihmisiä, jotka tekevät yliopistoissa tutkimusta, jolla ei välttämättä on lyhyellä tähtäyksellä diskonttausarvoa. Itse tieto ja tietäminen on arvokasta. Kielitaitoinen ja kulttuuria tunteva humanisti voi olla paljon arvokkaampi resurssi kuin teknokraatti, joka pilaa yrityssuhteet vaikkapa kauko-Idän yrityksiin.
Kyllä minä arvostan kouluttautumista, vaikka se ei ole suoraan myytävissä markkinoilla kovaan hintaan. Paljon mieluummin olen fiksun ihmisen ystävä kuin tollon, joka ei osaa arvostaa mitään, mitä ei itse osaa.
Koulutus on pienen maan ainoa valttikortti.
JA SE ON VAIN OIKEIN JA ERITNÄIN LUONNOLLISTA ! Sitä perseilyä ja turhalla keulimista onkin kestänyt ihan liian kauan.
Kouluttautuminen takaa mahdollisuuden parempiin tuloihin ja se pätee naisiin ja miehiin yhtälailla.
Parinvalinnassa kouluttautuminen merkitsee kaikille muille paitsi kouluttamattomille. Akateemisesti koulutettu haluaa toisen yhtä koulutetun, ja koulutus periytyy lapsille parhaiten koulutetun äidin kautta. Jos pitäisi valita samaa duunia painavan akateemisen ja amiksen väliltä, aika moni valitsee sen akateemisen.
Yhteiskunnassa on jotain pielessä, jos koulutuksen tarkoituksena nähdään ”luokkanousu”. Aika vastenmielinen sanakin, missä Intian kastijärjestelmässä me muka eletään?
Vierailija kirjoitti:
Parinvalinnassa kouluttautuminen merkitsee kaikille muille paitsi kouluttamattomille. Akateemisesti koulutettu haluaa toisen yhtä koulutetun, ja koulutus periytyy lapsille parhaiten koulutetun äidin kautta. Jos pitäisi valita samaa duunia painavan akateemisen ja amiksen väliltä, aika moni valitsee sen akateemisen.
Eiköhän jokainen sen oman sussunsa löydä ilman asiasta huolehtimista. Akateemisella ja amiksella on paikkansa yhteiskunnassa, toinen ei pärjää ilman toista.
Niin? Ei se lastentarhatädin tutkinto miehillekään anna 10k€ kuukausituloja
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa on jotain pielessä, jos koulutuksen tarkoituksena nähdään ”luokkanousu”. Aika vastenmielinen sanakin, missä Intian kastijärjestelmässä me muka eletään?
Toisin asian voi sanoa siten, että maisterin tutkinnon arvostus on laskenut. Se on säilynyt vain noilla aloituksessa mainituilla aloilla.
Ylioppilastutkinnon arvostus on yhtä lailla pudonnut.
Hain yliopistoon, koska fysiikka on aina kiinnostanut minua. Mikään luokkanousu ei edes käynyt mielessäni, vaan lähinnä halusin sellaiseen ammattiin, jossa mahdollisesti viihtyisin eläkeikään asti. Sitäpaitsi ei tällä alalla tienata mitään 100 000 €/vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei se lastentarhatädin tutkinto miehillekään anna 10k€ kuukausituloja
Miehiä ei paljoa noilla huonopalkkaisilla naisaloilla näy. Miehet menevät statusta ja/tai varallisuutta korottaviin töihin.
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Yhteiskuntaluokat on jotain muuta kuin koulutusta. Luokkajako ei Suomessa ole.
Luokkanousu? Kuulostaa oudolta näin suomalaiseen suuhun.
Oliko ennen niin paljon vähemmän paikkoja yliopistossa? Vai mistä tämä kehitys johtuu?
Nykyään et oo mitään ellet oo just joku lääkäri, hammaslääkäri, diplomi-insinööri, arkkitehti tai juristi.
Omalla paperillani ei paljoa tee.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Missä näitä rikkaita miehiä on? Heitä on pieni marginaali osa suomen väestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei se lastentarhatädin tutkinto miehillekään anna 10k€ kuukausituloja
Miehiä ei paljoa noilla huonopalkkaisilla naisaloilla näy. Miehet menevät statusta ja/tai varallisuutta korottaviin töihin.
Miehelle on parempi vaihtoehto joku nopea amiskoulutus ja niska limassa töiden painaminen kuin kasvatustieteiden opiskelu. Kerää sen varallisuuden mitä arvostetaan ja millä saa puolison.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vuosi on jo 2020, niin naisen luokkanousu tapahtuu edelleen valtaosassa tapauksista rikkaan miehen kautta. Myös varakkaissa länsimaissa. Fakta!
Eli Oisko jotain lähdettä?
Ei onnistu oikiksen kautta ainakaan Helsingissä, koska tietyt suvut ja tietyt opiskelijakerhot vie sukulaisiaan tai tuttaviaan eteenpäin.
Ei tarvi olla edes höpöala.