Mullistava teoriani: jos et saa niitä, joihin ihastut, ihastut ihmisissä vääriin asioihin.
Esim. ulkonäköön. Et tunne edes henkilöä kunnolla vaan tuijotat häntä etäältä kuin jotain taideteosta.
Toinen vaihtoehto: olet itse liian kaukana siitä, mitä ihastuksesi kohde on, ja ihastumisesi perustuu haluun saada noita ominaisuuksia välillisesti itsellesi, sitä kautta että kumppanillasi olisi niitä. Mutta koska sinulla ei ole hänelle mitään tarjottavaa vastavuoroisesti, hän ei ihastu sinuun.
Kumpikin tilanne on sellainen, jota on mahdollista parantaa kehittämällä itseään. Ensimmäisessä tilanteessa kannattaa kehittää kykyään lukea ja ymmärtää muiden ihmisten persoonallisuutta, ja empatiakykyään. Mitä empaattisempi olet, sitä realistisemmin osaat kuvitella minkälaista olisi oikeasti olla parisuhteessa jonkun tietyn ihmisen kanssa, ja silloin myös todennäköisemmin ihastut sellaiseen, joka myös ihastuu takaisin. Jälkimmäisessä tilanteessa auttaa, jos mietit mihin persoonallisuudenpiirteisiin yleensä ihastut, ja sitten keskityt kehittämään näitä piirteitä itsessäsi.
Itse ihastuin teininä perusteettomasti, enkä saanut vastakaikua. Aikuistuessani hahmotuskykyni on tarkentunut, ja 25-vuotiaasta eteenpäin olen aina saanut sen kumppanin, jonka olen halunnutkin. Uskon, että näin sen kuuluukin mennä, ja ne joilla on aikuisena asiassa ongelmia, ovat jääneet jumiin johonkin aikuistumiseen liittyvään kehitysvaiheeseen. Kun sen vaiheen vie onnistuneesti läpi, tällaiset ongelmatkin poistuvat.
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tästäkin nyt taas pitäisi ajatella. Itse ihastun miehissä pääasiassa älykkyyteen ja korkeaan sivistystasoon...
Niinhän te naiset aina sanotte, mutta historian saatossa nerot eivät ole oikein olleet naisten suosiossa. Tästä on aiheutunut kaunaa ja monet filosofiaan taipuvaiset nerot ovatkin päätyneet lopulta pohtimaan naisten henkistä alempiarvoisuutta sekä koko sielun olemassaoloa.
Naiset kieltämättä vaikuttavat hyvin biologisilta laumaolennoilta, mutta en itse aivan noin pitkälle menisi sentään.
Älykkyys ei vielä tee neroa. Nerot ovat usein hyvin neurologisesti erityisiä ja siksi hyvin hankalia ihmisiä.
Älykkyys (tavallinenkaan) ei takaa käytöstapoja ja mukavaa luonnetta. Älyyn voi liittyä myös ylimielisyyttä, joka on varsin luotaantyöntävää.
Itsekin arvostan älykkyyttä suuresti, mutta on aivan sama kuinka älykäs ihminen on, jos tämä on emotionaalisesti kehittymätön. Silloin ei mene jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yksi buddhalaisuuden kulmakivistä että suru/paha olo juontaa haluista.
En ole itse buddhalainen ja mietin pitkän aikaa että tarkoittaa tämä että ihmisen ei pitäisi haluta yhtään mitään ettei olisi sen takia onneton, kaikkien pitäisi olla rutiköyhiä munkkeja joilla ei ole mitään?
Mutta eihän se sitä tarkoita, vaan nimenomaan sitä ettei kannata haluta sellaisia asioita joita ei voi saada.
Kun haluaa vain asioita jotka pystyy saavuttamaan, ei ole onneton siitä että asioita jää saavuttamatta sekä on onnellinen saavutetuista asioista. Win-win.
Joten ihan fiksusti pohti Siddharhta Gautama aikoinaan.
Miten muuten rakastuminen sopii yhteen tämän filosofian kanssa? Sitä ei kuitenkaan oikein voi ohjailla tai kohdetta määrätietoisesti valita.
Muuten kyllä periaatteessa olen samoilla linjoilla. Tuo vaan ei saa johtaa siihenkään, että "tyydytään" möllöttämään jonkun "riittävän hyvän" kanssa vaikka rakkautta ei ole.
Niin ja itsehän pelkään olevani tuollainen "riittävän hyvä".
Ei, vaan pyritään kasvamaan ihmisenä siten, että se jonka saa on juuri se oikea, juuri se jota etsii ja haluaa. Ei todellakaan joudu tyytymään vaan saa juuri sen mikä itselle on aidosti hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on yksi buddhalaisuuden kulmakivistä että suru/paha olo juontaa haluista.
En ole itse buddhalainen ja mietin pitkän aikaa että tarkoittaa tämä että ihmisen ei pitäisi haluta yhtään mitään ettei olisi sen takia onneton, kaikkien pitäisi olla rutiköyhiä munkkeja joilla ei ole mitään?
Mutta eihän se sitä tarkoita, vaan nimenomaan sitä ettei kannata haluta sellaisia asioita joita ei voi saada.
Kun haluaa vain asioita jotka pystyy saavuttamaan, ei ole onneton siitä että asioita jää saavuttamatta sekä on onnellinen saavutetuista asioista. Win-win.
Joten ihan fiksusti pohti Siddharhta Gautama aikoinaan.
Miten muuten rakastuminen sopii yhteen tämän filosofian kanssa? Sitä ei kuitenkaan oikein voi ohjailla tai kohdetta määrätietoisesti valita.
Muuten kyllä periaatteessa olen samoilla linjoilla. Tuo vaan ei saa johtaa siihenkään, että "tyydytään" möllöttämään jonkun "riittävän hyvän" kanssa vaikka rakkautta ei ole.
Niin ja itsehän pelkään olevani tuollainen "riittävän hyvä".
Ei, vaan pyritään kasvamaan ihmisenä siten, että se jonka saa on juuri se oikea, juuri se jota etsii ja haluaa. Ei todellakaan joudu tyytymään vaan saa juuri sen mikä itselle on aidosti hyvä.
Tähän voin yhtyä. Toivon että itse osaan toimia noin.
T. Se jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että tällä palstalla on huolestuttavan paljon tällaiseen vahingolliseen ihastumiskierteeseen joutuneita ihmisiä. Osa menee jopa niin pitkälle, että yrittävät palstalla vaikuttaa vastakkaisen sukupuolen pariutumismieltymyksiin ja -tyyliin, jotta he voisivat saada sen itselleen sopimattoman kumppanin. Eihän tuo voi päättyä muuten kuin ikävästi.
ap
Niinhän säkin yrität vaikuttaa, kun jo avausviestissä yrität sanoa, että ulkonäköön ihastumisessa on jotain väärää. Se nyt sattuu olemaan meille miehille ykköskriteeri nyt ja tulevaisuudessa.
Minä (N) hyväksyn ja ymmärrän tuon täysin. Sitä en hyväksy, että te yritätte sanella meille naisille, mihin me saisimme miehessä ihastua.
Ajatuksia herättävä aihe. Jos suhteet, ihastukset jne. tuntuvat aina menevän pieleen, niin pitäisi katsoa itseään. Ei sillä tavoin, että olisi jotenkin huono ihminen tai että ei kelpaa, vaan sitä miksi kiinnostuu niistä ihmisistä, joista kiinnostuu. Ja voisiko olla, että kiinnostus kohdistuu vääränlaisiin ihmisiin, mahdollisesti alitajuntaisista syistä. Niihin on toki vaikea vaikuttaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki liittyy tasoteoriaan. Jos ihastut jatkuvasti niihin joita et voi saada niin kohteet ovat liian tasokkaita, näin yksinkertaista se on.
Minäkin olen tällä viikolla menossa treffeille naisen kanssa jota en pidä kovin viehättävänä jos kerrankin saisin vastakaikua tällä tavoin..
Niin että millään muulla asialla ei ihmisten välisten suhteiden syntymisessä ole merkitystä kuin TASOILLA. Ei yhteisillä kiinnostuksenkohteilla, ei kemialla, ei arvoilla, kunhan vain TASOT ovat kohdallaan.
Niillä on merkitystä vain jos tasot kohtaavat.
Elleivät tasot kohtaa, ei edes katsota mainitsemiasi muita asioita (kemiat, arvot, ym).
Taso on aina ensimmäinen, ja siksi tärkein, kriteeri.
Taso ratkaisee ylivoimaisesti eniten.
Naiset jotka on rakastuneet muhun on olleet todella erilaisia luonteiden, arvojen ja muun kannalta. Osan kanssa on juttu luistanut ok, osan kanssa ei yhtään. Jotkut olleet yhteensopivia tavoitteiden osalta, useimmat ei.
Yhteistä on että kaikki on olleet ylipainoisia, kaukana missikasvoisista eikä yhdelläkään ole ollut "naisellisen" mallista kroppaa.
Mitä vähemmän viehättävä nainen on ollut suhteessa muhun, sitä enemmän kaikkea yhteensopimattomuutta ja hölmöjä möläytyksiä on katsottu läpi sormien. Heti kun ulkonäöllinen leveli nousee vähänkin, paljon pienemmät mokat tappaa kiinnostuksen heti.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki liittyy tasoteoriaan. Jos ihastut jatkuvasti niihin joita et voi saada niin kohteet ovat liian tasokkaita, näin yksinkertaista se on.
Minäkin olen tällä viikolla menossa treffeille naisen kanssa jota en pidä kovin viehättävänä jos kerrankin saisin vastakaikua tällä tavoin..
Niin että millään muulla asialla ei ihmisten välisten suhteiden syntymisessä ole merkitystä kuin TASOILLA. Ei yhteisillä kiinnostuksenkohteilla, ei kemialla, ei arvoilla, kunhan vain TASOT ovat kohdallaan.
Niillä on merkitystä vain jos tasot kohtaavat.
Elleivät tasot kohtaa, ei edes katsota mainitsemiasi muita asioita (kemiat, arvot, ym).
Taso on aina ensimmäinen, ja siksi tärkein, kriteeri.
Nimenomaan ensimmäinen kriteeri ei ole se tärkein, sulla on tuossa ajatusvinouma. Kyllä, esimerkiksi ulkonäkö rajaa vaihtoehtoja, mutta pelkällä ulkonäöllä et kestävää suhdetta saa. Tai saatat löytää aivan vääränlaista seuraa. Jne.
En nyt ymmärrä. Jos ihastun toisen piirteisiin, joita haluaisin itselleni, miksi se tarkoittaisi, ettei minulla olisi hänelle mitään tarjottavaa? Voihan minulla olla puolestaan piirteitä, joita se toinen ihailee. Kaikkihan me ihastutaan ihmisissä niihin ominaisuuksiin joita ihaillaan, ulkonäössä ja persoonassa. Ei nyt välttämättä tarkoita että haluaisi itse olla samanlainen.
Ihmiset nyt on vaan erilaisia ja erilaiset asiat viehättää. Kyllä se on tuurista kiinni tutustuuko sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa kemiat natsaa ja ihastuminen on molemminpuolista. Kyllä, itseään voi kehittää monin eri tavoin, mutta ei omaa persoonaansa ja ulkonäköä voi muuttaa niin paljon, että se miellyttäisi suurempaa osaa ihmisistä, jolloin todennäköisyys löytää mieleinen kumppani kasvaisi
Vierailija kirjoitti:
Taso ratkaisee ylivoimaisesti eniten.
Naiset jotka on rakastuneet muhun on olleet todella erilaisia luonteiden, arvojen ja muun kannalta. Osan kanssa on juttu luistanut ok, osan kanssa ei yhtään. Jotkut olleet yhteensopivia tavoitteiden osalta, useimmat ei.
Yhteistä on että kaikki on olleet ylipainoisia, kaukana missikasvoisista eikä yhdelläkään ole ollut "naisellisen" mallista kroppaa.
Mitä vähemmän viehättävä nainen on ollut suhteessa muhun, sitä enemmän kaikkea yhteensopimattomuutta ja hölmöjä möläytyksiä on katsottu läpi sormien. Heti kun ulkonäöllinen leveli nousee vähänkin, paljon pienemmät mokat tappaa kiinnostuksen heti.
Täysin sama kokemus pariutumismaailmasta.
Jos naisen taso on mua matalampi niin muulla yhtensopivuudella ei tunnu olevan naisille mitään merkitystä.
Ja päinvastoin vaikka olisi paljon yhteistä ja hyvää keskustelukemiaa niin mikään ei riitä jos nainen on jotenkuten nätti ja hoikka.
Naisen taso määrää kaiken kiinnostuksen määrän.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki liittyy tasoteoriaan. Jos ihastut jatkuvasti niihin joita et voi saada niin kohteet ovat liian tasokkaita, näin yksinkertaista se on.
Minäkin olen tällä viikolla menossa treffeille naisen kanssa jota en pidä kovin viehättävänä jos kerrankin saisin vastakaikua tällä tavoin..
Niin että millään muulla asialla ei ihmisten välisten suhteiden syntymisessä ole merkitystä kuin TASOILLA. Ei yhteisillä kiinnostuksenkohteilla, ei kemialla, ei arvoilla, kunhan vain TASOT ovat kohdallaan.
Niillä on merkitystä vain jos tasot kohtaavat.
Elleivät tasot kohtaa, ei edes katsota mainitsemiasi muita asioita (kemiat, arvot, ym).
Taso on aina ensimmäinen, ja siksi tärkein, kriteeri.
Nimenomaan ensimmäinen kriteeri ei ole se tärkein, sulla on tuossa ajatusvinouma. Kyllä, esimerkiksi ulkonäkö rajaa vaihtoehtoja, mutta pelkällä ulkonäöllä et kestävää suhdetta saa. Tai saatat löytää aivan vääränlaista seuraa. Jne.
Ei kukaan ole väittänytkään että pelkällä ulkonäöllä saisi kestävää suhdetta. Tärkein kriteeri ei ole sama asia kuin ainoa kriteeri.
Taso on tärkein kriteeri koska:
1. se on kronologisesti ensimmäinen kriteeri joka rajaa epäpotentiaalisia pois.
2. on todenäköisempää että kaksi samantasoista mutta epäsopivaa pariutuu keskenään, kuin että kaksi eritasoista mutta yhteensopivaa pariutuu keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Taso ratkaisee ylivoimaisesti eniten.
Naiset jotka on rakastuneet muhun on olleet todella erilaisia luonteiden, arvojen ja muun kannalta. Osan kanssa on juttu luistanut ok, osan kanssa ei yhtään. Jotkut olleet yhteensopivia tavoitteiden osalta, useimmat ei.
Yhteistä on että kaikki on olleet ylipainoisia, kaukana missikasvoisista eikä yhdelläkään ole ollut "naisellisen" mallista kroppaa.
Mitä vähemmän viehättävä nainen on ollut suhteessa muhun, sitä enemmän kaikkea yhteensopimattomuutta ja hölmöjä möläytyksiä on katsottu läpi sormien. Heti kun ulkonäöllinen leveli nousee vähänkin, paljon pienemmät mokat tappaa kiinnostuksen heti.
Sulla on tuossa kovin yksinkertainen malli. Saattaisin uskoa tuloksiin, jos sulla olisi vastaavasti todella iso otos naisia, joihin tuo tuloksesi perustuisi.
Nyt en kuitenkaan usko, että sulla on. Ulkonäkö ei ole ainoa vaikuttava tekijä mallissa "kuka kiinnostuu kenestä ja kuinka valikoiva hän on". Puhumattakaan siitä, että ulkonäkö olisi aivan yksiselitteinen muuttuja, huomioiden ihmisten erilaiset maut.
Älä siis pyri yksinkertaistamaan ilmiötä, koska hukkaat samalla suuren määrän hyödyllistä informaatiota. Esimerkki: vertaa perushyvännäköistä naista Helsingissä ja Utsjoella. Ovatko nämä naiset yhtä vaativia vai eivät?
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki liittyy tasoteoriaan. Jos ihastut jatkuvasti niihin joita et voi saada niin kohteet ovat liian tasokkaita, näin yksinkertaista se on.
Minäkin olen tällä viikolla menossa treffeille naisen kanssa jota en pidä kovin viehättävänä jos kerrankin saisin vastakaikua tällä tavoin..
Niin että millään muulla asialla ei ihmisten välisten suhteiden syntymisessä ole merkitystä kuin TASOILLA. Ei yhteisillä kiinnostuksenkohteilla, ei kemialla, ei arvoilla, kunhan vain TASOT ovat kohdallaan.
Niillä on merkitystä vain jos tasot kohtaavat.
Elleivät tasot kohtaa, ei edes katsota mainitsemiasi muita asioita (kemiat, arvot, ym).
Taso on aina ensimmäinen, ja siksi tärkein, kriteeri.
"Taso" ei ensinnäkään ole yksiselitteinen asia, jos nyt mitään tasoa onkaan. Sitä et voi selittää pelkästään ulkonäöllä. Etkä edes iällä.
Joten koko kriteeri ei ole kovin käytännöllinen. Itse asiassa kuulostaa siltä, että määrittelet ihmisen "tason" jälkikäteisesti sen perusteella, kuka susta kiinnostui ja kuka ei.
Nimenomaan ensimmäinen kriteeri ei ole se tärkein, sulla on tuossa ajatusvinouma. Kyllä, esimerkiksi ulkonäkö rajaa vaihtoehtoja, mutta pelkällä ulkonäöllä et kestävää suhdetta saa. Tai saatat löytää aivan vääränlaista seuraa. Jne.
Ei kukaan ole väittänytkään että pelkällä ulkonäöllä saisi kestävää suhdetta. Tärkein kriteeri ei ole sama asia kuin ainoa kriteeri.
Taso on tärkein kriteeri koska:
1. se on kronologisesti ensimmäinen kriteeri joka rajaa epäpotentiaalisia pois.
2. on todenäköisempää että kaksi samantasoista mutta epäsopivaa pariutuu keskenään, kuin että kaksi eritasoista mutta yhteensopivaa pariutuu keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että tällä palstalla on huolestuttavan paljon tällaiseen vahingolliseen ihastumiskierteeseen joutuneita ihmisiä. Osa menee jopa niin pitkälle, että yrittävät palstalla vaikuttaa vastakkaisen sukupuolen pariutumismieltymyksiin ja -tyyliin, jotta he voisivat saada sen itselleen sopimattoman kumppanin. Eihän tuo voi päättyä muuten kuin ikävästi.
ap
Niinhän säkin yrität vaikuttaa, kun jo avausviestissä yrität sanoa, että ulkonäköön ihastumisessa on jotain väärää. Se nyt sattuu olemaan meille miehille ykköskriteeri nyt ja tulevaisuudessa.
Älä sinä pinnallinen tolvana puhu kaikkien miesten puolesta. Et tiedä mistään mitään. T. mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso ratkaisee ylivoimaisesti eniten.
Naiset jotka on rakastuneet muhun on olleet todella erilaisia luonteiden, arvojen ja muun kannalta. Osan kanssa on juttu luistanut ok, osan kanssa ei yhtään. Jotkut olleet yhteensopivia tavoitteiden osalta, useimmat ei.
Yhteistä on että kaikki on olleet ylipainoisia, kaukana missikasvoisista eikä yhdelläkään ole ollut "naisellisen" mallista kroppaa.
Mitä vähemmän viehättävä nainen on ollut suhteessa muhun, sitä enemmän kaikkea yhteensopimattomuutta ja hölmöjä möläytyksiä on katsottu läpi sormien. Heti kun ulkonäöllinen leveli nousee vähänkin, paljon pienemmät mokat tappaa kiinnostuksen heti.
Täysin sama kokemus pariutumismaailmasta.
Jos naisen taso on mua matalampi niin muulla yhtensopivuudella ei tunnu olevan naisille mitään merkitystä.
Ja päinvastoin vaikka olisi paljon yhteistä ja hyvää keskustelukemiaa niin mikään ei riitä jos nainen on jotenkuten nätti ja hoikka.
Naisen taso määrää kaiken kiinnostuksen määrän.
Naisen taso on tässä sinun oma kriteerisi, ei mikään yleismaailmallinen kriteeri :) Vähän veikkaan, että katsot hieman värittyneillä laseilla naisia sen perusteella, kenelle sinä olisit "kelvannut" ja kenelle et. Jälkimmäisille lätkäiset korkeamman tason kuin edellisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso ratkaisee ylivoimaisesti eniten.
Naiset jotka on rakastuneet muhun on olleet todella erilaisia luonteiden, arvojen ja muun kannalta. Osan kanssa on juttu luistanut ok, osan kanssa ei yhtään. Jotkut olleet yhteensopivia tavoitteiden osalta, useimmat ei.
Yhteistä on että kaikki on olleet ylipainoisia, kaukana missikasvoisista eikä yhdelläkään ole ollut "naisellisen" mallista kroppaa.
Mitä vähemmän viehättävä nainen on ollut suhteessa muhun, sitä enemmän kaikkea yhteensopimattomuutta ja hölmöjä möläytyksiä on katsottu läpi sormien. Heti kun ulkonäöllinen leveli nousee vähänkin, paljon pienemmät mokat tappaa kiinnostuksen heti.
Täysin sama kokemus pariutumismaailmasta.
Jos naisen taso on mua matalampi niin muulla yhtensopivuudella ei tunnu olevan naisille mitään merkitystä.
Ja päinvastoin vaikka olisi paljon yhteistä ja hyvää keskustelukemiaa niin mikään ei riitä jos nainen on jotenkuten nätti ja hoikka.
Naisen taso määrää kaiken kiinnostuksen määrän.
Allekirjoitan täysin.
Missään muussa tilanteessa et huomaa tätä paremmin kuin jos olet melko fiksu, hyvin liikunnallinen, ja paljon harrastava mutta et syntymäkomea etkä korkeasti koulutettu tai korkeassa asemassa. Naiset joiden kanssa on yhteistä puhuttavaa, samat harrastukset, ja sitä keskustelukemiaa ovat yleensä tasokkaampia koska se likunnallisuus ja sen mukainen (normaalipainoinen) kroppa.
Semmoisia herkuttelusta nauttivia ja liikuntaa vihaavia peruskotinaisia saisi kyllä. Ei mitään yhteistä puhuttavaa, erilaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet, mutta heille minun tasoni olisi sopivan korkea.
Voisikohan tuon tasonalkuttamisen jättää fiksusta ketjusta pois. Jos ja kun teitä tasoihmisiä eivät kiinnosta parinvalintaan liittyvät psykologiset seikat (joihin aloitusviesti viittasi), niin miksi kummassa yleensäkään kirjoittelette tässä ketjussa :)
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki liittyy tasoteoriaan. Jos ihastut jatkuvasti niihin joita et voi saada niin kohteet ovat liian tasokkaita, näin yksinkertaista se on.
Minäkin olen tällä viikolla menossa treffeille naisen kanssa jota en pidä kovin viehättävänä jos kerrankin saisin vastakaikua tällä tavoin..
Niin että millään muulla asialla ei ihmisten välisten suhteiden syntymisessä ole merkitystä kuin TASOILLA. Ei yhteisillä kiinnostuksenkohteilla, ei kemialla, ei arvoilla, kunhan vain TASOT ovat kohdallaan.
Niillä on merkitystä vain jos tasot kohtaavat.
Elleivät tasot kohtaa, ei edes katsota mainitsemiasi muita asioita (kemiat, arvot, ym).
Taso on aina ensimmäinen, ja siksi tärkein, kriteeri.
Mä oon sit kai tehny jotain ihan väärin, kun en tiedä omaa tasoani enkä toisenkaan. Sen sijaan arvot, kemiat ja sen sellainen on kaikki kaikessa, mikä ratkaisee eteneekö juttu mihinkään. Siksi varmaan olenkin aina löytänyt helposti hyvän ja sopivan naisen suhteeseen tai edes seikkailuun. Suosittelen tasohemmoillekin tällaista lähestymistapaa. T. mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso ratkaisee ylivoimaisesti eniten.
Naiset jotka on rakastuneet muhun on olleet todella erilaisia luonteiden, arvojen ja muun kannalta. Osan kanssa on juttu luistanut ok, osan kanssa ei yhtään. Jotkut olleet yhteensopivia tavoitteiden osalta, useimmat ei.
Yhteistä on että kaikki on olleet ylipainoisia, kaukana missikasvoisista eikä yhdelläkään ole ollut "naisellisen" mallista kroppaa.
Mitä vähemmän viehättävä nainen on ollut suhteessa muhun, sitä enemmän kaikkea yhteensopimattomuutta ja hölmöjä möläytyksiä on katsottu läpi sormien. Heti kun ulkonäöllinen leveli nousee vähänkin, paljon pienemmät mokat tappaa kiinnostuksen heti.
Täysin sama kokemus pariutumismaailmasta.
Jos naisen taso on mua matalampi niin muulla yhtensopivuudella ei tunnu olevan naisille mitään merkitystä.
Ja päinvastoin vaikka olisi paljon yhteistä ja hyvää keskustelukemiaa niin mikään ei riitä jos nainen on jotenkuten nätti ja hoikka.
Naisen taso määrää kaiken kiinnostuksen määrän.
Naisen taso on tässä sinun oma kriteerisi, ei mikään yleismaailmallinen kriteeri :) Vähän veikkaan, että katsot hieman värittyneillä laseilla naisia sen perusteella, kenelle sinä olisit "kelvannut" ja kenelle et. Jälkimmäisille lätkäiset korkeamman tason kuin edellisille.
Korkea taso taitaa olla näiden povipommikaunottarista kotitalouskoneena haaveilevien mukeloiden vastine ketun happamilta pihlajanmarjoille.
Oletat, että nämä ihastukset ovat selvästi toiselta planeetalta joidenkin ominaisuuksien suhteen, mutta esimerkiksi minulla ihastukset ovat usein olleet samasta tuttavapiiristä ja myös yhteiset ystävät ovat koittaneet saada meitä yhteen. Aina ei löydy noin helppoa selitystä sille, miksi toinen ei viehätä.