Lue keskustelun säännöt.
Kyllä oli elämä helppoa 60-luvulla!
24.08.2020 |
Heikissä ja Kaijassa Kaija on kotona yhden lapsen kanssa. Tätä hoitaa naapurin alakoululainem ja yläkerran vuokralaiset.
Miehellä niin lyhyt työmatka että pyörällä kulkee.
Asuvat omakotitalossa liki Tampereen keskustassa.
Kotiäidin ei tarvitse viedä lastaan puistoon, ihan ylsin voi tyrkätä jo taaperon pihalle.
Ruoka on ihan mitä sattuu ruskeaa kastiketta. Kukaan ei kyttää lapsen syömisiä tai tekemisiä.
Kommentit (172)
Apn kuvailema elämä on mahdollinen toteuttaa nytkin, ei tarvitse kadehtia. Miksihän et ole sitä tehnyt? Ja kaikki tekniikka sitten 60-luvun tasolle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahapula oli aina ja elämä oli vaatimatonta! Heikki ja Kaija eivät matkustelleet ulkomailla.
Mutta ei silloin matkustellut kukaan muukaan ns. tavallinen ihminen, joten tuskin osasivat kaivatakaan. Elämä oli vaatimatonta kaikilla Suomessa tuolloin, mutta ei se itsessään tee elämästä vaikeaa.
Tämä. 60-luvulla oli käytännössä jo kaikilla perustarpeet tyydytetty ja useimmilla varaa johonkin, minkä mielsivät pieneksi ylellisyydeksi: tyyliin uuteen huulipunaan tai puuteriin tms.
Ei ihmistä tee taloudellisessa mielessä tyytyväiseksi mahdollisimman suuri määrä materiaa ja ulkomaanmatkoja vaan se, että mene suurin piirtein samoin kuin viiteryhmälläkin. 60-luvulla Suomessa oli vielä selvät yhteiskuntaluokat ja jos elintaso oli suurin piirtein sama kuin omassa luokassa, ihminen oli siihen tyytyväinen.
Nykyään kaikki vertaavat itseään superrikkaisiin julkkiksiin ja ovat tyytymättömiä.
Juuri näin. Vertailukohde ratkaisee pitkälti sen, miten tyytyväinen on. Ehkä joskus muutaman kymmenen vuoden päästä meillekään naureskellaan, että miten ne pärjäsivät ilman keksintöä X, mutta koska me emme osaa tätä kaivata, olemme tyytyväisiä elämään ilman X:ää. Tuntuu, että nykyisin kaikenlainen "kilpailu" on kuitenkin kiihtynyt, eikä ikinä oikein voi tyytyä siihen, mitä on. Ja koko ajan pitää saada enemmän aikaan. Joskus oli ihan normaalia, että perheenäiti saattoi rauhassa käyttää aikaa perunoiden keittämiseen ja ruskean kastikkeen tekoon, mutta nykyisin ruoanlaittoon ei saa käyttää aikaa, koska on niin paljon muuta, ja ruoan pitää olla jatkuvasti vaihtelevaa. Vaatimustaso on noussut paljon. Oikeasti kaipaan aikaa, jolloin asioita saattoi tehdä rauhassa ja iloa ja huumoria saattoi löytää ihan arjen pikku jutuista (kuten jossain Anni Polvan kirjoissa); nykyisin iloa saa matkasta Balille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun 50-luvun lähiökerrostalossa isossa kaupungissa. Juttelin kerran naapurimummojen kanssa niistä ajoista, kun ovat ”alkuasukkaina” taloon muuttaneet. Kukaan heistä ei ollut käynyt töissä vaan miehet duunaritöistään olivat tuoneet rahan kotiin. Suht pienissä asunnoissa asuivat ja lapsia niissä oli kolmekin, mutta tietysti ihan samat mukavuudet kuin nytkin.
Kovin ihmettelivät kun yksinhuoltajana lasten kanssa elelen ja ihan kokopäiväisesti käyn duunissa. En voinut olla miettimättä, että ei se elämä kaikilla Suomessakaan niin raskasta ole ennen ollut. Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
Ihan samat mukavuudet. Joopa joo.
No ei nyt tietty kaikki vempeleet. Mutta ainakin sisävessa, liesi, uuni ja pyykkikone pesutuvassa. Olihan sitä aikaa kaffetta keitellä pannussakin, kun ei töissä ollut eikä mitään lasten kuskauksia yms. Se muuten tietty puuttui myös, lasten harrastuksiin osallistuminen. Eihän nykyäänkään pakollista, mutta aika moni itseni lisäksi näkee sen osana lasten kasvatusta.
Kyllähän tämä onnistuu nykyaikanakin. Ei tarvitse kadehtia fiktiivisiä Heikkiä ja Kaijaa, kun tyytyy tosiaan siihen ruskeaan kastikkeeseen ja sisävessaan, lieteen, uuniin ja pyykkituvan koneeseen. Vaatteitakaan tuskin oli Kaijalla tuohon aikaan muutamaa partta enempää ja aika kului mukavasti niitä parsien, ei mitään netflixiä katsellen. Mikään nykyajan meno ei ole pakollista, vaan omaa valintaa.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä34334 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
60-luvulla kaikki ruoka (jotain purkkirokkaa lukuun ottamatta) valmistettiin raaka-aineista, mitään puolivalmisteita ei ollut. Tiskikoneita ei ollut. Pesukoneet olivat tosi tyhmiä nykyisiin verrattuna. Perheenemäntien aika kului aika lailla arjen pyörittämisessä minimibudjetilla.
Mutta ruoaksi riitti kastike ja perunat. Tai soppa.
Pulsaattorikone heillä oli.
Eikä yksinkertaisinkaan toope saa kolmen hwngen talouden pyörittämiseen kulumaan koko päivää!
Liha ostettiin lihakaupasta, maito maitokaupasta, leipä leipomosta... jo pelkkä kaupassakäynti oli vähän jotain muuta kuin mennä Cittariin ja kerätä kärryt täyteen. Eineksiä ei ollut eikä pakastinta, astianpesukonetta, kahvinkeitintä, vedenkeitintä eikä välttämättä edes lämmintä vettä, ellei sitä erikseen lämmittänyt.. Sähköhella oli, mutta omakotitaloissa saattoi olla vain puuliesi.
Elämä oli vähän samantapaista kuin nyt mökillä paitsi että kaupungissa monella oli jo sisävessa.
Höpö höpö. Perus-Elanto oli joka kulmalla. Meidänkin tuppukylässä oli kolme kauppaa, lisäksi myymäläauto kiersi ja pysähtyi postilaatikolla.
Kauppias toi ruokatilaukset myös kotiin.
Mukavuudet olivat ihan yleisiä, myös maalla, sähköhella ja jääkaappi oli kaikilla.
Tyypillisin asumismuoto oli just tuollainen omakotitalo. Ja työsuhdeasuminen oli myös tavallista ja halpaa. Ystävän neljän lapsen yh-äiti asui katraineen 100 neliön kaupunkiasuntoa Etu-Töölössä! Ei ole sinne enää yksinhuoltajilla asiaa pankkineidin liksoilla.
Sitäpaitsi töitä oli ja koulutuksen ei tarvinnut olla kummoinen. Jo keskikoulu oli hienoa.
t. vuonna 1960 syntynyt
Hyvin sinä muistat asioita, joita oli jo ennen syntymääsi. 1960-luvun alku oli jotain ihan muuta kuin 1960-luvun loppu! Maaseudulla yli 30% asunnoista oli sähköttömiä, joten sille sähköhellalle ei ollut käyttöä. Tyypillinen asumismuoto oli joillekin se rintamamiestalo, joillekin jotain ihan muuta. Työsuhdeasuminen oli halpaa, samassa yksiössä saattoi asua kaksi pankkineitiä, perheelliset sai sitten enemmän huoneita.
Jo keskikoulu oli maksullinen.
Heikki ja Kaijan jaksot kuvaa aikaa 1965-1971.
Ja keskikoulu ei ollut maksullinen. Oppikoulu oli. Ja tämän tiedän faktana jo 10 vuotta vanhemman veljeni osalta joka meni keskikouluun 1961.
On sulla faktat hukassa, keskikoulu oli oppikoulun neljä ekaa luokkaa ja maksullinen.
Ei ole. Itselläsi on.
Oppikoulu oli maksullinen.
Keskikoulu ei ollut.
Kumpikin oli nykyisiä luokkia 5-9 vastaavat luokat.
Näin oli isoveljelläni joka meni keskikouluun 1961, isosiskollani, joka meni keskikouluun 1966 ja näin oli minun aikanani, kun menin oppikouluun 1971. Pikkusiskoni kävi sitten peruskoulun, hän on syntynyt 1966.
Ennen peruskoulua oli kansakoulu ja oppikoulu. Kansakoulun neljänneltä luokalta pyrittiin oppikouluun. Jos ei onnistunut pääsemään, sai yrittää uudestaan vielä 5. ja 6. luokalta.
Oppikoulu jakautui keskikouluun eli luokat 1-5( nykyiset5-9) ja lukioon luokat 6-8.
Kyllä, ennen peruskoulua oli kansakoulu, oppikoulu JA keskikoulu.
Oppikoulu oli maksullinen. Keskikoulu ei ollut. Ja ne kumpikin oli nykyiset luokat 5-9 eli silloin luokat 1-5. Sen jälkeen oli lukio, luokat 6-8.
Kyllä vain oli keskikoulukin maksullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
60-luvulla kaikki ruoka (jotain purkkirokkaa lukuun ottamatta) valmistettiin raaka-aineista, mitään puolivalmisteita ei ollut. Tiskikoneita ei ollut. Pesukoneet olivat tosi tyhmiä nykyisiin verrattuna. Perheenemäntien aika kului aika lailla arjen pyörittämisessä minimibudjetilla.
Mutta ruoaksi riitti kastike ja perunat. Tai soppa.
Pulsaattorikone heillä oli.
Eikä yksinkertaisinkaan toope saa kolmen hwngen talouden pyörittämiseen kulumaan koko päivää!
Liha ostettiin lihakaupasta, maito maitokaupasta, leipä leipomosta... jo pelkkä kaupassakäynti oli vähän jotain muuta kuin mennä Cittariin ja kerätä kärryt täyteen. Eineksiä ei ollut eikä pakastinta, astianpesukonetta, kahvinkeitintä, vedenkeitintä eikä välttämättä edes lämmintä vettä, ellei sitä erikseen lämmittänyt.. Sähköhella oli, mutta omakotitaloissa saattoi olla vain puuliesi.
Elämä oli vähän samantapaista kuin nyt mökillä paitsi että kaupungissa monella oli jo sisävessa.
Höpö höpö. Perus-Elanto oli joka kulmalla. Meidänkin tuppukylässä oli kolme kauppaa, lisäksi myymäläauto kiersi ja pysähtyi postilaatikolla.
Kauppias toi ruokatilaukset myös kotiin.
Mukavuudet olivat ihan yleisiä, myös maalla, sähköhella ja jääkaappi oli kaikilla.
Tyypillisin asumismuoto oli just tuollainen omakotitalo. Ja työsuhdeasuminen oli myös tavallista ja halpaa. Ystävän neljän lapsen yh-äiti asui katraineen 100 neliön kaupunkiasuntoa Etu-Töölössä! Ei ole sinne enää yksinhuoltajilla asiaa pankkineidin liksoilla.
Sitäpaitsi töitä oli ja koulutuksen ei tarvinnut olla kummoinen. Jo keskikoulu oli hienoa.
t. vuonna 1960 syntynyt
Hyvin sinä muistat asioita, joita oli jo ennen syntymääsi. 1960-luvun alku oli jotain ihan muuta kuin 1960-luvun loppu! Maaseudulla yli 30% asunnoista oli sähköttömiä, joten sille sähköhellalle ei ollut käyttöä. Tyypillinen asumismuoto oli joillekin se rintamamiestalo, joillekin jotain ihan muuta. Työsuhdeasuminen oli halpaa, samassa yksiössä saattoi asua kaksi pankkineitiä, perheelliset sai sitten enemmän huoneita.
Jo keskikoulu oli maksullinen.
Heikki ja Kaijan jaksot kuvaa aikaa 1965-1971.
Ja keskikoulu ei ollut maksullinen. Oppikoulu oli. Ja tämän tiedän faktana jo 10 vuotta vanhemman veljeni osalta joka meni keskikouluun 1961.
On sulla faktat hukassa, keskikoulu oli oppikoulun neljä ekaa luokkaa ja maksullinen.
Ei ole. Itselläsi on.
Oppikoulu oli maksullinen.
Keskikoulu ei ollut.
Kumpikin oli nykyisiä luokkia 5-9 vastaavat luokat.
Näin oli isoveljelläni joka meni keskikouluun 1961, isosiskollani, joka meni keskikouluun 1966 ja näin oli minun aikanani, kun menin oppikouluun 1971. Pikkusiskoni kävi sitten peruskoulun, hän on syntynyt 1966.
Älä nyt jaksa vängätä tuota väärää tietoa. Edellinen viestittäjä on oikeassa.
Edellinen viestittäjä olet sinä itse ja pihalla kuin lumiukko olet edelleen.
Sekoitat varmasti keskikoulun (maksullinen ) ja kansalaiskoulun (ilmainen?).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun 50-luvun lähiökerrostalossa isossa kaupungissa. Juttelin kerran naapurimummojen kanssa niistä ajoista, kun ovat ”alkuasukkaina” taloon muuttaneet. Kukaan heistä ei ollut käynyt töissä vaan miehet duunaritöistään olivat tuoneet rahan kotiin. Suht pienissä asunnoissa asuivat ja lapsia niissä oli kolmekin, mutta tietysti ihan samat mukavuudet kuin nytkin.
Kovin ihmettelivät kun yksinhuoltajana lasten kanssa elelen ja ihan kokopäiväisesti käyn duunissa. En voinut olla miettimättä, että ei se elämä kaikilla Suomessakaan niin raskasta ole ennen ollut. Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
Ihan samat mukavuudet. Joopa joo.
No ei nyt tietty kaikki vempeleet. Mutta ainakin sisävessa, liesi, uuni ja pyykkikone pesutuvassa. Olihan sitä aikaa kaffetta keitellä pannussakin, kun ei töissä ollut eikä mitään lasten kuskauksia yms. Se muuten tietty puuttui myös, lasten harrastuksiin osallistuminen. Eihän nykyäänkään pakollista, mutta aika moni itseni lisäksi näkee sen osana lasten kasvatusta.
Kyllähän tämä onnistuu nykyaikanakin. Ei tarvitse kadehtia fiktiivisiä Heikkiä ja Kaijaa, kun tyytyy tosiaan siihen ruskeaan kastikkeeseen ja sisävessaan, lieteen, uuniin ja pyykkituvan koneeseen. Vaatteitakaan tuskin oli Kaijalla tuohon aikaan muutamaa partta enempää ja aika kului mukavasti niitä parsien, ei mitään netflixiä katsellen. Mikään nykyajan meno ei ole pakollista, vaan omaa valintaa.
Jo 70-luvulla oli takaisin luontoon -väkeä, kesämökit oli vaatimattomia ja rikkaiden köyhäily oli uskottavuuden merkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
60-luvulla kaikki ruoka (jotain purkkirokkaa lukuun ottamatta) valmistettiin raaka-aineista, mitään puolivalmisteita ei ollut. Tiskikoneita ei ollut. Pesukoneet olivat tosi tyhmiä nykyisiin verrattuna. Perheenemäntien aika kului aika lailla arjen pyörittämisessä minimibudjetilla.
Mutta ruoaksi riitti kastike ja perunat. Tai soppa.
Pulsaattorikone heillä oli.
Eikä yksinkertaisinkaan toope saa kolmen hwngen talouden pyörittämiseen kulumaan koko päivää!
Liha ostettiin lihakaupasta, maito maitokaupasta, leipä leipomosta... jo pelkkä kaupassakäynti oli vähän jotain muuta kuin mennä Cittariin ja kerätä kärryt täyteen. Eineksiä ei ollut eikä pakastinta, astianpesukonetta, kahvinkeitintä, vedenkeitintä eikä välttämättä edes lämmintä vettä, ellei sitä erikseen lämmittänyt.. Sähköhella oli, mutta omakotitaloissa saattoi olla vain puuliesi.
Elämä oli vähän samantapaista kuin nyt mökillä paitsi että kaupungissa monella oli jo sisävessa.
Höpö höpö. Perus-Elanto oli joka kulmalla. Meidänkin tuppukylässä oli kolme kauppaa, lisäksi myymäläauto kiersi ja pysähtyi postilaatikolla.
Kauppias toi ruokatilaukset myös kotiin.
Mukavuudet olivat ihan yleisiä, myös maalla, sähköhella ja jääkaappi oli kaikilla.
Tyypillisin asumismuoto oli just tuollainen omakotitalo. Ja työsuhdeasuminen oli myös tavallista ja halpaa. Ystävän neljän lapsen yh-äiti asui katraineen 100 neliön kaupunkiasuntoa Etu-Töölössä! Ei ole sinne enää yksinhuoltajilla asiaa pankkineidin liksoilla.
Sitäpaitsi töitä oli ja koulutuksen ei tarvinnut olla kummoinen. Jo keskikoulu oli hienoa.
t. vuonna 1960 syntynyt
Hyvin sinä muistat asioita, joita oli jo ennen syntymääsi. 1960-luvun alku oli jotain ihan muuta kuin 1960-luvun loppu! Maaseudulla yli 30% asunnoista oli sähköttömiä, joten sille sähköhellalle ei ollut käyttöä. Tyypillinen asumismuoto oli joillekin se rintamamiestalo, joillekin jotain ihan muuta. Työsuhdeasuminen oli halpaa, samassa yksiössä saattoi asua kaksi pankkineitiä, perheelliset sai sitten enemmän huoneita.
Jo keskikoulu oli maksullinen.
Heikki ja Kaijan jaksot kuvaa aikaa 1965-1971.
Ja keskikoulu ei ollut maksullinen. Oppikoulu oli. Ja tämän tiedän faktana jo 10 vuotta vanhemman veljeni osalta joka meni keskikouluun 1961.
On sulla faktat hukassa, keskikoulu oli oppikoulun neljä ekaa luokkaa ja maksullinen.
Ei ole. Itselläsi on.
Oppikoulu oli maksullinen.
Keskikoulu ei ollut.
Kumpikin oli nykyisiä luokkia 5-9 vastaavat luokat.
Näin oli isoveljelläni joka meni keskikouluun 1961, isosiskollani, joka meni keskikouluun 1966 ja näin oli minun aikanani, kun menin oppikouluun 1971. Pikkusiskoni kävi sitten peruskoulun, hän on syntynyt 1966.
Älä nyt jaksa vängätä tuota väärää tietoa. Edellinen viestittäjä on oikeassa.
Edellinen viestittäjä olet sinä itse ja pihalla kuin lumiukko olet edelleen.
Sekoitat varmasti keskikoulun (maksullinen ) ja kansalaiskoulun (ilmainen?).
Jankkajankka.
En sekoita.
Kansalaiskoulu oli ilmaiset kansakoulun lisäluokat, yleensä nykyiset 5-6.
Keskikoulu oli maksuton, nykyiset luokat 5-9.
Oppikoulu oli maksullinen, nykyiset luokat 5-9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apn kuvailema elämä on mahdollinen toteuttaa nytkin, ei tarvitse kadehtia. Miksihän et ole sitä tehnyt? Ja kaikki tekniikka sitten 60-luvun tasolle!
No ei ole!
Tampereelta ei todellakaan saa isoa omakotitaloa läheltä keskustaa ja sitä maksa niin, että nainen on kotirouva ja vain mies töissä.
Tämän estää tehokkaasti jo sekin, että nykyään ei ole perheverotusta, kuten tuolloin oli.
Lasta ei myöskään voi nykyaikana hoitaa päivääkään kuten tuossa hoidettiin. Se olisi huostattu jo ekalla viikolla.
Eikä nykyään voi vaan soittaa lääkäriä kotiin. Keskenmenossakin pitää raahautua päivystykseen 10 tunniksi.
Ja työnantajat ei muuten myöskänä vastaa työntekijöistään vielä eläkkeelläkin. Ylipäätään tuollaiset pitkät kunnolliset työsuhteet on utopiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
60-luvulla kaikki ruoka (jotain purkkirokkaa lukuun ottamatta) valmistettiin raaka-aineista, mitään puolivalmisteita ei ollut. Tiskikoneita ei ollut. Pesukoneet olivat tosi tyhmiä nykyisiin verrattuna. Perheenemäntien aika kului aika lailla arjen pyörittämisessä minimibudjetilla.
Mutta ruoaksi riitti kastike ja perunat. Tai soppa.
Pulsaattorikone heillä oli.
Eikä yksinkertaisinkaan toope saa kolmen hwngen talouden pyörittämiseen kulumaan koko päivää!
Liha ostettiin lihakaupasta, maito maitokaupasta, leipä leipomosta... jo pelkkä kaupassakäynti oli vähän jotain muuta kuin mennä Cittariin ja kerätä kärryt täyteen. Eineksiä ei ollut eikä pakastinta, astianpesukonetta, kahvinkeitintä, vedenkeitintä eikä välttämättä edes lämmintä vettä, ellei sitä erikseen lämmittänyt.. Sähköhella oli, mutta omakotitaloissa saattoi olla vain puuliesi.
Elämä oli vähän samantapaista kuin nyt mökillä paitsi että kaupungissa monella oli jo sisävessa.
Höpö höpö. Perus-Elanto oli joka kulmalla. Meidänkin tuppukylässä oli kolme kauppaa, lisäksi myymäläauto kiersi ja pysähtyi postilaatikolla.
Kauppias toi ruokatilaukset myös kotiin.
Mukavuudet olivat ihan yleisiä, myös maalla, sähköhella ja jääkaappi oli kaikilla.
Tyypillisin asumismuoto oli just tuollainen omakotitalo. Ja työsuhdeasuminen oli myös tavallista ja halpaa. Ystävän neljän lapsen yh-äiti asui katraineen 100 neliön kaupunkiasuntoa Etu-Töölössä! Ei ole sinne enää yksinhuoltajilla asiaa pankkineidin liksoilla.
Sitäpaitsi töitä oli ja koulutuksen ei tarvinnut olla kummoinen. Jo keskikoulu oli hienoa.
t. vuonna 1960 syntynyt
Hyvin sinä muistat asioita, joita oli jo ennen syntymääsi. 1960-luvun alku oli jotain ihan muuta kuin 1960-luvun loppu! Maaseudulla yli 30% asunnoista oli sähköttömiä, joten sille sähköhellalle ei ollut käyttöä. Tyypillinen asumismuoto oli joillekin se rintamamiestalo, joillekin jotain ihan muuta. Työsuhdeasuminen oli halpaa, samassa yksiössä saattoi asua kaksi pankkineitiä, perheelliset sai sitten enemmän huoneita.
Jo keskikoulu oli maksullinen.
Heikki ja Kaijan jaksot kuvaa aikaa 1965-1971.
Ja keskikoulu ei ollut maksullinen. Oppikoulu oli. Ja tämän tiedän faktana jo 10 vuotta vanhemman veljeni osalta joka meni keskikouluun 1961.
On sulla faktat hukassa, keskikoulu oli oppikoulun neljä ekaa luokkaa ja maksullinen.
Ei ole. Itselläsi on.
Oppikoulu oli maksullinen.
Keskikoulu ei ollut.
Kumpikin oli nykyisiä luokkia 5-9 vastaavat luokat.
Näin oli isoveljelläni joka meni keskikouluun 1961, isosiskollani, joka meni keskikouluun 1966 ja näin oli minun aikanani, kun menin oppikouluun 1971. Pikkusiskoni kävi sitten peruskoulun, hän on syntynyt 1966.
Älä nyt jaksa vängätä tuota väärää tietoa. Edellinen viestittäjä on oikeassa.
Edellinen viestittäjä olet sinä itse ja pihalla kuin lumiukko olet edelleen.
Sekoitat varmasti keskikoulun (maksullinen ) ja kansalaiskoulun (ilmainen?).
Jankkajankka.
En sekoita.
Kansalaiskoulu oli ilmaiset kansakoulun lisäluokat, yleensä nykyiset 5-6.
Keskikoulu oli maksuton, nykyiset luokat 5-9.
Oppikoulu oli maksullinen, nykyiset luokat 5-9.
Älä nyt jaksa, johan sulle nauraa naurismaan aidatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskikoulu oli se osa oppikoulua, joka ei ollut lukiota, ja koko oppikoulu oli siis maksullinen. Myös keskikoulu.
Kansakoulun jatkoluokat (jos ei päässyt neljänneltä oppikouluun) sekä kansalaiskoulu olivat maksuttomia.
Jankkaaja voisi jo lukea annetun linkin, jossa asia selitetään niin että tolloimmankin luulisi jo tajuavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahapula oli aina ja elämä oli vaatimatonta! Heikki ja Kaija eivät matkustelleet ulkomailla.
Mutta ei silloin matkustellut kukaan muukaan ns. tavallinen ihminen, joten tuskin osasivat kaivatakaan. Elämä oli vaatimatonta kaikilla Suomessa tuolloin, mutta ei se itsessään tee elämästä vaikeaa.
Tämä. 60-luvulla oli käytännössä jo kaikilla perustarpeet tyydytetty ja useimmilla varaa johonkin, minkä mielsivät pieneksi ylellisyydeksi: tyyliin uuteen huulipunaan tai puuteriin tms.
Ei ihmistä tee taloudellisessa mielessä tyytyväiseksi mahdollisimman suuri määrä materiaa ja ulkomaanmatkoja vaan se, että mene suurin piirtein samoin kuin viiteryhmälläkin. 60-luvulla Suomessa oli vielä selvät yhteiskuntaluokat ja jos elintaso oli suurin piirtein sama kuin omassa luokassa, ihminen oli siihen tyytyväinen.
Nykyään kaikki vertaavat itseään superrikkaisiin julkkiksiin ja ovat tyytymättömiä.
Juuri näin. Vertailukohde ratkaisee pitkälti sen, miten tyytyväinen on. Ehkä joskus muutaman kymmenen vuoden päästä meillekään naureskellaan, että miten ne pärjäsivät ilman keksintöä X, mutta koska me emme osaa tätä kaivata, olemme tyytyväisiä elämään ilman X:ää. Tuntuu, että nykyisin kaikenlainen "kilpailu" on kuitenkin kiihtynyt, eikä ikinä oikein voi tyytyä siihen, mitä on. Ja koko ajan pitää saada enemmän aikaan. Joskus oli ihan normaalia, että perheenäiti saattoi rauhassa käyttää aikaa perunoiden keittämiseen ja ruskean kastikkeen tekoon, mutta nykyisin ruoanlaittoon ei saa käyttää aikaa, koska on niin paljon muuta, ja ruoan pitää olla jatkuvasti vaihtelevaa. Vaatimustaso on noussut paljon. Oikeasti kaipaan aikaa, jolloin asioita saattoi tehdä rauhassa ja iloa ja huumoria saattoi löytää ihan arjen pikku jutuista (kuten jossain Anni Polvan kirjoissa); nykyisin iloa saa matkasta Balille.
Silloin mentiin tanssimaan ja vedettiin kännit, näin karrikoiden.
Onneksi nuoret tuntuvat taas panostavan pieni on kaunista -elämään, ei kaikki käy ikinä Balilla.
Eppu Nuotio sanoi, että hänen ikäluokkansa -63 syntyneet ja pari vuotta nuoremmat- ovat tyhmiä juppeja, jotka saivat kaiken eivätkä kiittäneet mistään.
Nuorimmissa taas on itsensä uhranneita, väsyneitä ihmisiä, joille se sähkötön mökki tekee ihan hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu oli se osa oppikoulua, joka ei ollut lukiota, ja koko oppikoulu oli siis maksullinen. Myös keskikoulu.
Kansakoulun jatkoluokat (jos ei päässyt neljänneltä oppikouluun) sekä kansalaiskoulu olivat maksuttomia.Jankkaaja voisi jo lukea annetun linkin, jossa asia selitetään niin että tolloimmankin luulisi jo tajuavan.
https://fi.wiktionary.org/wiki/keskikoulu
Keskikoulu:
viisivuotinen koulu, jonne mentiin kansakoulun neljän luokan jälkeen, voi toimia oppikoulun osana tai omana koulunaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän olikin kyse kerrostaloasukeista, ei maaseudun asukeista jotka kantoivat vettä kaivosta päivät pitkät. Ei kerrostaloissa ollut 60-luvullakaan mitään mystisiä kotitöitä sen enempää kuin nytkään. No jääkaappia ei ollut kaikilla. Mutta kylpyhuoneet oli, etenkin jos asui 50-60-luvulla rakennetussa talossa. Sisävessa ja liesi, taloyhtiössä sauna. Sähköt tietysti.
En tiedä miksi pitää esittää, että 60-luvun kotirouvalla oli kerrostalossa kovin rankkaa. Lapset saivat ulkoilla keskenään heti kun oppivat kävelemään, eikä kukaan tuominnut tai kytännyt. Ei tarvinnut tönöttää itse puistossa. Joku naapurin tyttö hoiti lapsia, jos tarvitsi, eikä kukaan tehnyt lasua. Lapset saattoi jättää yksin kotiin, jos oli tarve. Ei harrastuskuskauksia, vasukeskusteluja ja ennen kaikkea ei työssäkäyntiä 8h päivässä plus työmatkat.
Joo, lapsista vastuussa oleminen on yksi huomattavasti muuttunut asia. Omat lapsensa juuri 60-luvulla kasvattanut naapuri valitti siitä, että lapset leikkivät pihalla. Että miksi eivät voi mennä läheiseen puistoon? No, kun äidin työ vaatii sen kotona pysymisen, tietokoneella ja etäyhteyksissä keittiön pöydästä voi siihen pihalle lapsia vahtia.
Mutta isoja lapsiahan ne ovat, miksei ekaluokkalainen voi katsoa puistossa eskarin perään?
Mietitäänpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
60-luvulla kaikki ruoka (jotain purkkirokkaa lukuun ottamatta) valmistettiin raaka-aineista, mitään puolivalmisteita ei ollut. Tiskikoneita ei ollut. Pesukoneet olivat tosi tyhmiä nykyisiin verrattuna. Perheenemäntien aika kului aika lailla arjen pyörittämisessä minimibudjetilla.
No voi helvetti. Niinhän nykyäänkin kaikki fiksut valmistaa ruokansa kotona itse puhtaista raaka-aineista. Leivotaan ja marjastetaan.
Minä olin isonsiskon hoteissa pienenä, noin kolmivuotiaasta sai jo leikkiä vapaasti, viisivuotiaana luuhasin pitkin kyliä ja kuusivuotiaana koululaisena sai liikkua ihan vapaasti. Mm mennä uimaan ja luistelemaan jne.
Ja mun äitiä pidettiin silloin "ylisuojelevana".
Nykyään MLL suosittelee, että vasta 12-vuotiaan saa jättää yksin.
Ja isompien alaikäisten sisarusten käyttäminen lastenvahtina edes hetkellisesti on täysin kielletty. Minut haukuttiin täälläkin jo lyttyyn siitä, että alakoululainen isosisko oli 10 minuuttia kahden kotona pienemmän kanssa, kun käytin koiran viereisessä puistossa, johon on koko ajan näköyhteys.
60-luvun lapsi
Vierailija kirjoitti:
Kauppa oli vieressä ja lääkäri tuli kotiin.
Minäkin muistan lapsuudestani 70-luvun alusta, kuinka kätevää oli käydä kaupassa, joka oli kerrostalomme alakerrassa. Joskus harvoin käytiin kaupungilla ja sinnekin pääsi kävellen oikopolkua pitkin matalan metsän läpi. Ei ollut pyöräteitä, mutta joka paikkaan löytyi kyllä nopea ja suora oikopolku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu oli se osa oppikoulua, joka ei ollut lukiota, ja koko oppikoulu oli siis maksullinen. Myös keskikoulu.
Kansakoulun jatkoluokat (jos ei päässyt neljänneltä oppikouluun) sekä kansalaiskoulu olivat maksuttomia.Jankkaaja voisi jo lukea annetun linkin, jossa asia selitetään niin että tolloimmankin luulisi jo tajuavan.
https://fi.wiktionary.org/wiki/keskikoulu
Keskikoulu:
viisivuotinen koulu, jonne mentiin kansakoulun neljän luokan jälkeen, voi toimia oppikoulun osana tai omana koulunaan.
Keskikoulu oli nelivuotinen, siis neljä luokkaa. Eikä sinne niin vain menty, sinne oli pääsykokeet, jotka piti läpäistä, että hyväksyttiin oppilaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu oli se osa oppikoulua, joka ei ollut lukiota, ja koko oppikoulu oli siis maksullinen. Myös keskikoulu.
Kansakoulun jatkoluokat (jos ei päässyt neljänneltä oppikouluun) sekä kansalaiskoulu olivat maksuttomia.Jankkaaja voisi jo lukea annetun linkin, jossa asia selitetään niin että tolloimmankin luulisi jo tajuavan.
https://fi.wiktionary.org/wiki/keskikoulu
Keskikoulu:
viisivuotinen koulu, jonne mentiin kansakoulun neljän luokan jälkeen, voi toimia oppikoulun osana tai omana koulunaan.
Keskikoulu oli nelivuotinen, siis neljä luokkaa. Eikä sinne niin vain menty, sinne oli pääsykokeet, jotka piti läpäistä, että hyväksyttiin oppilaaksi.
Sekoitat oppikouluun.
Keskikoulu ja oppikoulu oli molemmat viisivuotisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en millään kotiäitinä saisi aikaani täällä neljän huoneen ja parvekkeen kämpässä kulumaan, maaseudulla asia on tietysti aivan eri.
60-luvulla kaikki ruoka (jotain purkkirokkaa lukuun ottamatta) valmistettiin raaka-aineista, mitään puolivalmisteita ei ollut. Tiskikoneita ei ollut. Pesukoneet olivat tosi tyhmiä nykyisiin verrattuna. Perheenemäntien aika kului aika lailla arjen pyörittämisessä minimibudjetilla.
Iso ero silti esim. pientiloilla asuvien emäntien elämään. Siellä kotiaskareiden lisäksi omalla mummollani oli hoidettavana mm. paljon enemmän lapsia, lehmiä, kanoja, perunamaa, marjapuskat, porkkanat ja iso piha (tosin kukkia ei kasvatettu eikä varmaan nurmikkoakaan paljon leikattu). Ukilla oli sitten metsät ja pellot.
Niin oli mun mummolassakin. Ukki kyllä auttoi marjojen poimimisessa ja kasvimaalla mummoa. Heillä oli myös vain yksi lapsi. Mutta tosi alkeelliset olosuhteet. Ruokahuonetta kyllä kadehdin vieläkin. Oli iso verrattuna nykyajan komeroihin.
Sitten oli myös kansalaiskouluvaihtoehto.