Lue keskustelun säännöt.
IS kertoo avoimesti tutkimuksesta: Raharikkaat jättävät Helsingin, sinne jää vain pienituloiset ja tuella elävät
Kommentit (609)
501/609
|
26.08.2020 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Slummi tulee Helsingistä ennemmin tai myöhemmin. Saimaalla kun käy niin tajuaa miten vähän kaupunki elämä antaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kuinka sokeita ja manipuloituja ihmiset ovat kun tunkevat itsensä loukkuun satojentuhansien velat niskassaan.
Tarjolla on muutakin kuin betonibunkkerit, kaunista luontoa, pihoja, metsiä, kivoja naapureita, halvempaa elämistä.
Ihmiset ovat menettäneet oman tahtonsa.Ei kaikkien tarvitse ottaa velkaa. Suomessa on myös paljon hyvätuloisia, rikkaita, perijöitä, muuten vaan rikastuneita. Eivät he ole palaamassa luontoon, koska heillä on siellä jo mökki. Asuvat kantakaupungissa.
Tamperelaisena kiva lukea näitä maalaisfantasioita. Ehkä jokunen vähän köyhempi helsinkiläinen muuttaa vielä Tampereelle, koska tämä on oikeasti mahtava kaupunki, kunhan tietyöt joskus valmistuvat. Ja helsinkiläisen vinkkelistä hyvin edullinen ja elovenamainen.
Hyi ei sentään Tampereelle!Narkkeja ja päihdeongelmaisia tai crocs perheitä huppareineen. Ei sekään houkuta... Ei ainoa kriteeri oli kantasuomalaosuus vaan tietynlainen elämänasenne ja koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa maalla asuminen vaatiikin. Ainakin jos aikoo elää suht mukavasti. Kun pitää itse maksaa se iso ok-talo ja jokaisella pitää olla oma auto. Ja sen lisäksi kaikki on kovin hidasta ja vaivaloista kun palveluihin, jos niitä edes on, on pitkä matka.
Päinvastoin. Maalla kaikki on halvempaa.
Asuminen,marjat ja sienet helposti tarjolla.
Kasvimaa-voi itse viljellä mitä haluaa.
Itse käytän polkupyörää.
Mä en nyt oikeen ymmärrä mikä estäisi helsinkiläisiä tekemästä näitä samoja asioita? Mulla (helsinkiläisellä) on suoraan tien toisella puolella metsä, josta saa niin paljon mustikkaa, kun jaksaa vaan kantaa, kasvimaankin multa löytyy omalta pihalta.
Tässä taas tämä ajatus joltain kerran Helsingin rautatieasemalla käyneeltä, joka luulee, että Helsingissä kaikki asuu keskustassa. Eikä sieltä keskustastakaan ole kun 15min matka julkisilla niille marja- ja sienimetsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa maalla asuminen vaatiikin. Ainakin jos aikoo elää suht mukavasti. Kun pitää itse maksaa se iso ok-talo ja jokaisella pitää olla oma auto. Ja sen lisäksi kaikki on kovin hidasta ja vaivaloista kun palveluihin, jos niitä edes on, on pitkä matka.
Päinvastoin. Maalla kaikki on halvempaa.
Asuminen,marjat ja sienet helposti tarjolla.
Kasvimaa-voi itse viljellä mitä haluaa.
Itse käytän polkupyörää.Mä en nyt oikeen ymmärrä mikä estäisi helsinkiläisiä tekemästä näitä samoja asioita? Mulla (helsinkiläisellä) on suoraan tien toisella puolella metsä, josta saa niin paljon mustikkaa, kun jaksaa vaan kantaa, kasvimaankin multa löytyy omalta pihalta.
Tässä taas tämä ajatus joltain kerran Helsingin rautatieasemalla käyneeltä, joka luulee, että Helsingissä kaikki asuu keskustassa. Eikä sieltä keskustastakaan ole kun 15min matka julkisilla niille marja- ja sienimetsille.
Ymmärrät kai, että et asu kovin tyypillisessä helsinkiläisessä ympäristössä. Suurinosa helsinkiläisistä asuu kerrostaloissa (joissa ei ole mitään omaa pihaa, josta saa multaa) tiiviillä asuinalueella (mustikkametsiä ei löydy - ainakaa enää - tien toiseltä puolelta, koska siihen on rakennettu lisää taloja).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän puoliksi suomalainen perheemme asuu Helsingin keskustassa tilavassa perheasunnossa. Autoa emme tarvitse etenkin kun työmatkaa on 600m itselläni ja miehellä 300m. Lapsen päiväkotiin on 400m. Ei ole minkäänlaista halua muuttaa pois Helsingistä. Asuntomme arvo on noussut jo n. 100 000 euroa muutamassa vuodessa.
Ei kyllä asuntojen hinnat nouse noin kovaa.
Riippuu kämpästä, koska tässähän ei sanottu minkä hintainen se oli alunperin.
Myös riippuu mikä on "muutama"? Mulla on yksi kaveri, joka sanoessaan muutama tarkoittaa tyyliin lukua 8, mutta mun mielestä kyseinen ilmaisu olisi enemmän lähellä kahta, kun kymmentä. Olen siis huomannut, että eri ihmiset käyttää tätä erilailla.
Eli jos puhutaan siis n. vuosikymmenestä ja alueen arvo on noussut, plus että on tehty esim. remppoja, niin voihan se olla, että vaikka 400 tonnin asunnon hinta on noussut 500 tonniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yli suuri asumistuki on vääristänyt asunto markkinat. tuki pitää porrastetusti poistaa kokonaan. kaupunkien keskustojen asunnot ovat narkit ja ulkomaan apinat vallanneet kokonaan sit ihmetellään kun keskustat kuolevat. eihän keski tuloisella veron maksajalla rahat riitä. he asuvat 5-10 km päässä ja auto on pakko olla. lopetetaan työssä käynti ja lähdetään loisimaan keskustojen luksus asuntoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa maalla asuminen vaatiikin. Ainakin jos aikoo elää suht mukavasti. Kun pitää itse maksaa se iso ok-talo ja jokaisella pitää olla oma auto. Ja sen lisäksi kaikki on kovin hidasta ja vaivaloista kun palveluihin, jos niitä edes on, on pitkä matka.
Päinvastoin. Maalla kaikki on halvempaa.
Asuminen,marjat ja sienet helposti tarjolla.
Kasvimaa-voi itse viljellä mitä haluaa.
Itse käytän polkupyörää.Mä en nyt oikeen ymmärrä mikä estäisi helsinkiläisiä tekemästä näitä samoja asioita? Mulla (helsinkiläisellä) on suoraan tien toisella puolella metsä, josta saa niin paljon mustikkaa, kun jaksaa vaan kantaa, kasvimaankin multa löytyy omalta pihalta.
Tässä taas tämä ajatus joltain kerran Helsingin rautatieasemalla käyneeltä, joka luulee, että Helsingissä kaikki asuu keskustassa. Eikä sieltä keskustastakaan ole kun 15min matka julkisilla niille marja- ja sienimetsille.
Ymmärrät kai, että et asu kovin tyypillisessä helsinkiläisessä ympäristössä. Suurinosa helsinkiläisistä asuu kerrostaloissa (joissa ei ole mitään omaa pihaa, josta saa multaa) tiiviillä asuinalueella (mustikkametsiä ei löydy - ainakaa enää - tien toiseltä puolelta, koska siihen on rakennettu lisää taloja).
Suurin osa helsinkiläisistä asuu nimenomaan lähiöissä, ei täättlä ole mitään tiivistä asuinaluetta keskustan lisäksi. Helsingin lähiöitä nimeomaan kutsutaan metsälähiöiksi, eli kannattaisiko käydä kaupungissa edes kerran ja vasta sitten kommentoida.
Tottahan se on, että suurin osa asuu kerrostaloissa, mutta ei pari- rivi- tai omakotitaloa varten tarvitse minnekään ns. maalle muuttaa. Meillä maksoi (paritalo) kämppä 140k eli ihan saavutettavissa oleva hinta jopa suurimmalle osalla yksin asuvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
me maksetaan kirjoitti:
yli suuri asumistuki on vääristänyt asunto markkinat. tuki pitää porrastetusti poistaa kokonaan. kaupunkien keskustojen asunnot ovat narkit ja ulkomaan apinat vallanneet kokonaan sit ihmetellään kun keskustat kuolevat. eihän keski tuloisella veron maksajalla rahat riitä. he asuvat 5-10 km päässä ja auto on pakko olla. lopetetaan työssä käynti ja lähdetään loisimaan keskustojen luksus asuntoihin.
Asumistuki ei ole vääristänyt, vaan se, että toimeentulotuki korvaa ylijäämän asumistuen jälkeen. Eihän asumistuki ole yksineläjällä kuin mitä 300-400e?
Kyllä paljon rikkaita asuu edelleen keskustassa sekä esim. Larussa, Tammarissa sekä Kuliksessa. Toki OK-talo alueilla harvemmin on sossun elättejä koska siellä ei ole vuokra kolhooseja joten se on kait suurin syy miksi työssäkäyvät ja äveriäämmät haluavat omakotitalon, saa olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihreiden avulla Hki muuttuu yhä m.mu-valtaisemmaksi. Muut muuttavat pois. Paitsi opiskelijat. Jää enää muutama ei-ma.mu-alue eli Ullanlinna, Katajanokka, Krunikka. Osa Eirasta.
Katajanokalle on jo kaavoitettu anti-segrekaatio asuminen. Wait and see. Eräs suomalaisten impivaaralaisuudesta kovasti ääntäpitävä kirjailijakin saa mitä tilannut. Toivottavasti maistuu. Ennenkuin ostimme asunnon kantakaupungista pohdin tätä aspektia todella tarkoin. Krunikka, Ullanlinna, Töölö ja Eira näyttävät toistaiseksi pysyvän ennallaan.
No, eihän sitä Helsingissä ole kenenkään pakko asua olipa tulot mitä hyvänsä.
Parempihan se vain olisi Helsingistä pitäville, jos viimeiset 100 vuotta paisunut muuttopaine ja alati kohoavat asumisen kustannukset lähtisivät laskusuuntaan.
Helsingin kuihtumista ei tarvitse pelätä. Pääkaupungit ovat poikkeuksetta talouden ja kulttuurin moottoreita ja pärjäävät läpi vaikeiden aikojen. Sen sijaan Suomen menestymisen puolesta voi olla aiheesta huolissaan. Pieni maa, niin kuin Suomi, tarvitsee vahvan pääkaupungin johtamaan talouskasvua. Suomi ei voi osallistua globaaliin kilpailuun miljoonakaupunkien kanssa pienten kylien ja pitäjien voimin.
Itse varmistaisin pääkaupungin ja samalla koko Suomen elinvoimaisuuden säätämällä pääkaupunkiseudulle asteittain voimaan tulevan vuokrakaton. Asuntosijoitusten arvo ja tuotto notkahtaisi hetkellisesti alas, mutta katto takaisi pitkän aikavälin aikana suotuisat näkymät pääkaupungin kehittymiselle. Hyödyt olisivat haittoja suuremmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustan pienet asunnot ovat menneet jo pitkään sijoittajille. Niissä asuu vuokralla ihmisiä, jotka saavat kelatukia, mm. asumistukea ja toimeentulotukea. Sijoittajat harvemmin haluavat itse asua tuollaisissa asunnoissa, vaan omat intressit kodin suhteen ovat melko päinvastaiset.
Tulevaisuuden Helsinkiä rakennetaan paljon tämän kelagold-kulttuurin varaan. Ennuste on, että seuraavien vuosikymmenten väestönkasvu pohjautuu pitkästi Suomen ulkopuolelta tuleviin henkilöihin. 20% alkaa olla se kriittinen raja, jolloin kantaväestö nostaa viimeistään kytkintä. Nyt sen ovat jo tehneet ne, joilla on siihen riittävät taloudelliset resurssit.
Väestönkasvussa pitää muistaa, ettei se ole aina positiivista. Kyseessä ei ole mikään etniseen taustaan ym. liittyvä asia, vaan yksinkertaisesti se, että sosiaalisesti ongelmaisten ihmisten kasautuessa tietylle alueelle, hyväosaiset siirtyvät toisaalle.
Ei ole kaukaakaan, kun uutisointiin, että Helsingin virastoissa kaavaillaan koulujen oppilasaineksen sekoittamista siten, että samoihin kouluihin tulisi oppilaita kaikista sosiaaliluokista.
Ajatus on kaunis, mutta kyllä tuollaisilla toimenpiteillä sanotaan viimeistään goodbye niille nettomaksajille.
Hyväosaiset ihmiset haluavat rauhaa ja turvallsuutta. Se on ilmeisesti ollut turhan vaikea käsittää useiden poliitikkonen ja tämäntyyppisiä muutoksia kaavailevien viranomaisten keskuudessa.
Niinpä - ja sekin on jännä, että tämäntyyppiset päätökset eivät kuitenkaan juuri ikinä kosketa niitä tehneiden poliitikkojen lapsia, ei ikinä. Joko penskat menevät kaiken maailman internstional schooleihin, painotusluokille tai sitten lopulta, kun päätökset on runnottu kaikissa instansseissa läpi, yksityiskouluihin.
Me olemme juurikin esikoisen koulunalkamisvuonna muuttamassa Helsingistä pienempään kaupunkiin, jonka asukkaista 95% on suomenkielisiä. Sekoitelkoot pois vain :D
En itsekään missään tapauksessa kasvattaisi lapsia nykyhelsingissä, paitsi korkeintaan eräillä hyvin valikoiduilla alueilla (joilla minulla ei käytännössä ole varaa asua). En ihmettele yhtään, että kollega toisensa jälkeen muuttaa kehyskuntiin kun lapset lähestyvät kouluikää.
Minä kasvatan lapseni täällä ihan mielelläni. Helsingin lapsiperheiden palvelut ovat maan parhaat. Puistoruokailut ja kaikki. Ja koulutusmahdollisuudet loistavat aina maan ykkösyliopistoa myöten.
No sittenhän sulla on asiat ihan hyvin. Vai että ihan ilmaista ruokaa puistoissa, vau.
Ja Helsingin yliopistoonhan ei voi paikkakunnan ulkopuolelta tulla opiskelemaan? No jopas nyt jotakin.
Auttaa se kun voi asua ilmaiseksi opiskeluaikansa. Kerrotko millaiset lapsiperheiden palvelut paikkakunnallasi on?
En ala erikseen erittelemään,mutta kun tuosta googlella nopeasti katsoin, kotikuntani on vuodesta toiseen top5 lapsiperheystävällisimpien kuntien joukossa (ajoittain 1 tai 2). Merkittävimmät tekijät ns yleinen turvallisuus ja palvelut.
"Ihme" että kunta on harvoja luonnollisen kasvun kuntia, jo ilman muuttovoittoa. Lisääntyjinä kantasuomalaiset, koulutetumpi/keskituloa hieman paremmin yksityiseltä sektorilta palkkansa saava väki.
(Eri)
Olisko Pirkkala tai joku siitä läheltä
En tiedä ketään kantasuomalaista joka olisi valmis muuttamaan itähelsinkiin. Mistäköhän se kertoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En täysin ymmärrä Vihreiden ajattelua. Ei kaupunkien valtaväyliä saisi sulkea autoilulta. Nyt pyörätiehömpötys on mennyt aivan överiksi Sörnäisissä.
Kaikki jotka voi ajaa autolla, tekee niin. Kun vielä parkkipaikkoja vähennetään, on selvä että muutetaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreiden avulla Hki muuttuu yhä m.mu-valtaisemmaksi. Muut muuttavat pois. Paitsi opiskelijat. Jää enää muutama ei-ma.mu-alue eli Ullanlinna, Katajanokka, Krunikka. Osa Eirasta.
Katajanokalle on jo kaavoitettu anti-segrekaatio asuminen. Wait and see. Eräs suomalaisten impivaaralaisuudesta kovasti ääntäpitävä kirjailijakin saa mitä tilannut. Toivottavasti maistuu. Ennenkuin ostimme asunnon kantakaupungista pohdin tätä aspektia todella tarkoin. Krunikka, Ullanlinna, Töölö ja Eira näyttävät toistaiseksi pysyvän ennallaan.
Jääkö nuo viimeisiksi pesäkkeiksi. Sielläkin tosin jo norkoilee kaduilla kaiken näköistä kulkijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreiden avulla Hki muuttuu yhä m.mu-valtaisemmaksi. Muut muuttavat pois. Paitsi opiskelijat. Jää enää muutama ei-ma.mu-alue eli Ullanlinna, Katajanokka, Krunikka. Osa Eirasta.
Katajanokalle on jo kaavoitettu anti-segrekaatio asuminen. Wait and see. Eräs suomalaisten impivaaralaisuudesta kovasti ääntäpitävä kirjailijakin saa mitä tilannut. Toivottavasti maistuu. Ennenkuin ostimme asunnon kantakaupungista pohdin tätä aspektia todella tarkoin. Krunikka, Ullanlinna, Töölö ja Eira näyttävät toistaiseksi pysyvän ennallaan.
Katajanokka olisi ollut vuositasolla 150-250 miljoonan tuloveroeuron paikka Helsingille, kun rakennettaisiin todella luksusmerenrantaasumista pelkillä kovan rahan asunnoilla. Olisi varmaankin Espoosta ja muualta Suomesta löytynyt riittävän varakkaat asukkaat muuttamaan Helsinkiin. No saadaan kuitenkin tasa-arvoa. Kiva sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustan pienet asunnot ovat menneet jo pitkään sijoittajille. Niissä asuu vuokralla ihmisiä, jotka saavat kelatukia, mm. asumistukea ja toimeentulotukea. Sijoittajat harvemmin haluavat itse asua tuollaisissa asunnoissa, vaan omat intressit kodin suhteen ovat melko päinvastaiset.
Tulevaisuuden Helsinkiä rakennetaan paljon tämän kelagold-kulttuurin varaan. Ennuste on, että seuraavien vuosikymmenten väestönkasvu pohjautuu pitkästi Suomen ulkopuolelta tuleviin henkilöihin. 20% alkaa olla se kriittinen raja, jolloin kantaväestö nostaa viimeistään kytkintä. Nyt sen ovat jo tehneet ne, joilla on siihen riittävät taloudelliset resurssit.
Väestönkasvussa pitää muistaa, ettei se ole aina positiivista. Kyseessä ei ole mikään etniseen taustaan ym. liittyvä asia, vaan yksinkertaisesti se, että sosiaalisesti ongelmaisten ihmisten kasautuessa tietylle alueelle, hyväosaiset siirtyvät toisaalle.
Ei ole kaukaakaan, kun uutisointiin, että Helsingin virastoissa kaavaillaan koulujen oppilasaineksen sekoittamista siten, että samoihin kouluihin tulisi oppilaita kaikista sosiaaliluokista.
Ajatus on kaunis, mutta kyllä tuollaisilla toimenpiteillä sanotaan viimeistään goodbye niille nettomaksajille.
Hyväosaiset ihmiset haluavat rauhaa ja turvallsuutta. Se on ilmeisesti ollut turhan vaikea käsittää useiden poliitikkonen ja tämäntyyppisiä muutoksia kaavailevien viranomaisten keskuudessa.
Niinpä - ja sekin on jännä, että tämäntyyppiset päätökset eivät kuitenkaan juuri ikinä kosketa niitä tehneiden poliitikkojen lapsia, ei ikinä. Joko penskat menevät kaiken maailman internstional schooleihin, painotusluokille tai sitten lopulta, kun päätökset on runnottu kaikissa instansseissa läpi, yksityiskouluihin.
Me olemme juurikin esikoisen koulunalkamisvuonna muuttamassa Helsingistä pienempään kaupunkiin, jonka asukkaista 95% on suomenkielisiä. Sekoitelkoot pois vain :D
En itsekään missään tapauksessa kasvattaisi lapsia nykyhelsingissä, paitsi korkeintaan eräillä hyvin valikoiduilla alueilla (joilla minulla ei käytännössä ole varaa asua). En ihmettele yhtään, että kollega toisensa jälkeen muuttaa kehyskuntiin kun lapset lähestyvät kouluikää.
Minä kasvatan lapseni täällä ihan mielelläni. Helsingin lapsiperheiden palvelut ovat maan parhaat. Puistoruokailut ja kaikki. Ja koulutusmahdollisuudet loistavat aina maan ykkösyliopistoa myöten.
No sittenhän sulla on asiat ihan hyvin. Vai että ihan ilmaista ruokaa puistoissa, vau.
Ja Helsingin yliopistoonhan ei voi paikkakunnan ulkopuolelta tulla opiskelemaan? No jopas nyt jotakin.
Auttaa se kun voi asua ilmaiseksi opiskeluaikansa. Kerrotko millaiset lapsiperheiden palvelut paikkakunnallasi on?
En ala erikseen erittelemään,mutta kun tuosta googlella nopeasti katsoin, kotikuntani on vuodesta toiseen top5 lapsiperheystävällisimpien kuntien joukossa (ajoittain 1 tai 2). Merkittävimmät tekijät ns yleinen turvallisuus ja palvelut.
"Ihme" että kunta on harvoja luonnollisen kasvun kuntia, jo ilman muuttovoittoa. Lisääntyjinä kantasuomalaiset, koulutetumpi/keskituloa hieman paremmin yksityiseltä sektorilta palkkansa saava väki.
(Eri)
Joku lestakylä vissiin.
Heitäkin on ja heidän määränsä on noussut juuri "lapsiperheparatiisin" maineen vuoksi, mutta kaukana ollaan perinteisestä "lestakylä"-määritelmästä, jos viitataan Oulun lähiseutuihin.
Henkloht, olen asunut Helsingissä vuoden ja ulkomailla 3v (Lontoo 1v, 0.5v Dusseldorf, 1.5v München). Vastenmielisin paikka näistä yli 500000 asukkaan kaupungeista on Helsinki, ja viimeaikaisten kuvaudten perusteella huonommaksi on mennyt.
Miksi muutit takaisin Suomeen?
Onhan se hienoa ostaa asunto uudesta talosta 500000€ ja toiset asuu samanlaisessa naapurissa kelan maksamana. Siinä se tehty työ palkitaan. Itse painat duunia hullunlailla ja toisilla riittää vapaa-aikaa.
Saat vielä kuulla päälle kuinka he omistavat paikan.
Onkohan tutkimus saanut vauhtia korona-ajasta? Varmasti jokainen kerrostalossa asunut on kaivannut maalle korona aikaan. Kesällä erityisesti.