Koulualtistumisia jo 13 koulussa (viikossa) - koulut eivät voi olla lähiopetuksena turvallisesti

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007816325.html

Suomessakin hoidettu 20 lasta sairaalassa. Lapsia joutuu enenevässä määrin tehohoitoon mm. Irlannissa.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007816648.html

Viron koronatilanne paha. Kaikki koulut suljetaan. Vain alle 11-vuotiaat jatkavat lähiopetuksessa.

Äsken tuli Wilma-viesti, että Munkkiniemen yhteiskoulussa on peruskoulussa jo kolmas koronatapaus viikon sisään. Ne olivat siis viikko sitten loppuneella viikolla, tämä kolmas on jäljitetty vasta nyt ja siitä tiedotettiin viikko myöhässä. Se on brittiläistä muuntovirusta. Viime viikolla on toki voinut tulla tapauksia myös, mutta niistä varmaan kerrotaan vasta maaliskuussa...

Aiemmin tiedotteissa on kerrottu, millä luokkatasolla tartunta on ollut, mutta nyt ei kerrottu. Se ei ole välttämättä edes siis oppilaalla?

Eipä Vapaavuori ajatellut sitäkään, kestääkö jäljityskapasiteetti lukioiden avaamisen. Syksyllä jäljitykset lähes lopetettiin kouluissa kun huomattiin, että siihen ei pystytä. Nyt tartuntoja on enemmän ja muuntoviruksen takia jäljitys olisi entistä tärkeämpää.

Espoon Helsinkiä huomattavasti parempaa tilannetta selitetään hyvällä jäljityksellä. Helsingin mukaan jäljitys tapahtuu parissa päivässä. Omassa Helsinkiläisessä koulussani epäillylle muuntovirukselle altistuneet laitettiin karanteeniin 9 vrk altistumisen jälkeen. Ilmeisesti koulualtistumiset hoidetaan vieläkin jotenkin "ei kiireellisinä".

Vierailija kirjoitti:

Eipä Vapaavuori ajatellut sitäkään, kestääkö jäljityskapasiteetti lukioiden avaamisen. Syksyllä jäljitykset lähes lopetettiin kouluissa kun huomattiin, että siihen ei pystytä. Nyt tartuntoja on enemmän ja muuntoviruksen takia jäljitys olisi entistä tärkeämpää.

Espoon Helsinkiä huomattavasti parempaa tilannetta selitetään hyvällä jäljityksellä. Helsingin mukaan jäljitys tapahtuu parissa päivässä. Omassa Helsinkiläisessä koulussani epäillylle muuntovirukselle altistuneet laitettiin karanteeniin 9 vrk altistumisen jälkeen. Ilmeisesti koulualtistumiset hoidetaan vieläkin jotenkin "ei kiireellisinä".

Ehkä ajattelevat, ettei niitä pidäkään jäljittää, koska silloin voisi paljastua, että niitä on. Eihän edes ne viralliset tilastot koulutartunnoista ole olleet ihan oikein vaan niistä on puuttunut tapauksia. Niitä selkeästi peitellään, jotta voidaan ylläpitää väitettä, että ei olisi juurikaan tartuntoja kouluista.

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas:

Ainoa keino on laiha kompromissi! Seiskat ja ykköset lähinä ekan viikon kuukaudessa, kasit ja tokat seuraavan viikon jne. Ei ole mitään oikotietä onneen. Tartunnat leviävät niin kauan kuin koulua ei rajoiteta mitenkään, ja osa itkee etäkoulua, kun rajoitukset osuvat vain heihin. Tasapuolisuus tarkoittaa, että jostakin on luovuttava, jotta voidaan saada taas jotain tilalle.

Alakoulun puolella vain ykköset ja kakkoset voisivat olla lähinä koko ajan, muut vuorottelisivat. Alakoululaisille runsaasti ulkotunteja kevään tullen niin, että yksi ryhmä retkellä koko päivän. Näin saadaan lisätilaa niin luokkiin kuin ruokailuihinkin.

Itse opettajana en näe tällaisessa vuorottelusta mitään järkeä. Esim. jos omalla työpaikallani 7 - 9 luokkalaiset vuorottelisivat, niin se ei ei oppilaiden näkökulmasta auttaisi juuri mitään. Edelleen istutettaisiin sillit suolassa isoissa ryhmissä ahtaissa luokissa ja sekoiteltaisiin viikon mukaan ryhmiä valinnaisiin 140 oppilaan kesken. Välitunneilla ja ruokalassa pyritään jo nyt pitämään luokka-asteet erillään. Tyhjiä luokkahuoneita kouluun kyllä saataisiin, mutta mitäpä niillä tekee, kun ei se opettajien määrä lisäänny, joten ryhmiä ei voi pienentää. Opettajan kontaktit toki laskisivat kolmasosaan, esim. itsellä on 200 oppilasta viikossa jakamassa kanssani huoneilmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä Vapaavuori ajatellut sitäkään, kestääkö jäljityskapasiteetti lukioiden avaamisen. Syksyllä jäljitykset lähes lopetettiin kouluissa kun huomattiin, että siihen ei pystytä. Nyt tartuntoja on enemmän ja muuntoviruksen takia jäljitys olisi entistä tärkeämpää.

Espoon Helsinkiä huomattavasti parempaa tilannetta selitetään hyvällä jäljityksellä. Helsingin mukaan jäljitys tapahtuu parissa päivässä. Omassa Helsinkiläisessä koulussani epäillylle muuntovirukselle altistuneet laitettiin karanteeniin 9 vrk altistumisen jälkeen. Ilmeisesti koulualtistumiset hoidetaan vieläkin jotenkin "ei kiireellisinä".

Ehkä ajattelevat, ettei niitä pidäkään jäljittää, koska silloin voisi paljastua, että niitä on. Eihän edes ne viralliset tilastot koulutartunnoista ole olleet ihan oikein vaan niistä on puuttunut tapauksia. Niitä selkeästi peitellään, jotta voidaan ylläpitää väitettä, että ei olisi juurikaan tartuntoja kouluista.

Mä olen myös miettinyt samaa. Olen helsinkiläinen opettaja ja altistuin koronalle pari viikkoa sitten töissä. Sain toki tiedon sairastuneelta jo aiemmin, joten osasin jäädä omaehtoiseen karanteeniin, mutta virallinen jäljityspuhelu tuli yli viikon myöhemmin! Mitähän hyötyä siitä olisi ollut, jos esim. työnantajani ei olisi hyväksynyt omaehtoista karanteenia tai koronaan sairastunut ei olisi ollut minuun itse yhteydessä.

Samalla tavalla virallinen tieto kouluyhteisössä voidaan antaa vasta, kun epidemiologinen yksikkö kirjoittaa tiedotteen. Tässäkin menee yleensä ainakin se viikko tartunnan toteamisesta. Mutta toimiihan se vissiin niinkin, että tartuntoja ei ole kun niitä ei päästä vahvistamaan.

Nyt jatkuu etäopetuksen tyyliin opetus lukiossa. Puolet on etänä kodeissaan, toinen puoli maski naamalla ja etäopetuksen tyylillä luokassa. Tietokoneella opiskellaan edelleen, ainoa ero on koronan mahdollisuus ja mahdollisesti kavereiden näkeminen välkällä, jos osuvat samaan puolikkaaseen ryhmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas:

Ainoa keino on laiha kompromissi! Seiskat ja ykköset lähinä ekan viikon kuukaudessa, kasit ja tokat seuraavan viikon jne. Ei ole mitään oikotietä onneen. Tartunnat leviävät niin kauan kuin koulua ei rajoiteta mitenkään, ja osa itkee etäkoulua, kun rajoitukset osuvat vain heihin. Tasapuolisuus tarkoittaa, että jostakin on luovuttava, jotta voidaan saada taas jotain tilalle.

Alakoulun puolella vain ykköset ja kakkoset voisivat olla lähinä koko ajan, muut vuorottelisivat. Alakoululaisille runsaasti ulkotunteja kevään tullen niin, että yksi ryhmä retkellä koko päivän. Näin saadaan lisätilaa niin luokkiin kuin ruokailuihinkin.

Itse opettajana en näe tällaisessa vuorottelusta mitään järkeä. Esim. jos omalla työpaikallani 7 - 9 luokkalaiset vuorottelisivat, niin se ei ei oppilaiden näkökulmasta auttaisi juuri mitään. Edelleen istutettaisiin sillit suolassa isoissa ryhmissä ahtaissa luokissa ja sekoiteltaisiin viikon mukaan ryhmiä valinnaisiin 140 oppilaan kesken. Välitunneilla ja ruokalassa pyritään jo nyt pitämään luokka-asteet erillään. Tyhjiä luokkahuoneita kouluun kyllä saataisiin, mutta mitäpä niillä tekee, kun ei se opettajien määrä lisäänny, joten ryhmiä ei voi pienentää. Opettajan kontaktit toki laskisivat kolmasosaan, esim. itsellä on 200 oppilasta viikossa jakamassa kanssani huoneilmaa.

Taisi mennä hybridin idea ohi: sinulla olisi jokaisesta ryhmästä noin puolet paikalla ja puolet etänä kotoa käsin. Ei siis enempää luokkia vaan etää ja lähiä yhtä aikaa.

Vielä hullumpaa noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas:

Ainoa keino on laiha kompromissi! Seiskat ja ykköset lähinä ekan viikon kuukaudessa, kasit ja tokat seuraavan viikon jne. Ei ole mitään oikotietä onneen. Tartunnat leviävät niin kauan kuin koulua ei rajoiteta mitenkään, ja osa itkee etäkoulua, kun rajoitukset osuvat vain heihin. Tasapuolisuus tarkoittaa, että jostakin on luovuttava, jotta voidaan saada taas jotain tilalle.

Alakoulun puolella vain ykköset ja kakkoset voisivat olla lähinä koko ajan, muut vuorottelisivat. Alakoululaisille runsaasti ulkotunteja kevään tullen niin, että yksi ryhmä retkellä koko päivän. Näin saadaan lisätilaa niin luokkiin kuin ruokailuihinkin.

Itse opettajana en näe tällaisessa vuorottelusta mitään järkeä. Esim. jos omalla työpaikallani 7 - 9 luokkalaiset vuorottelisivat, niin se ei ei oppilaiden näkökulmasta auttaisi juuri mitään. Edelleen istutettaisiin sillit suolassa isoissa ryhmissä ahtaissa luokissa ja sekoiteltaisiin viikon mukaan ryhmiä valinnaisiin 140 oppilaan kesken. Välitunneilla ja ruokalassa pyritään jo nyt pitämään luokka-asteet erillään. Tyhjiä luokkahuoneita kouluun kyllä saataisiin, mutta mitäpä niillä tekee, kun ei se opettajien määrä lisäänny, joten ryhmiä ei voi pienentää. Opettajan kontaktit toki laskisivat kolmasosaan, esim. itsellä on 200 oppilasta viikossa jakamassa kanssani huoneilmaa.

Taisi mennä hybridin idea ohi: sinulla olisi jokaisesta ryhmästä noin puolet paikalla ja puolet etänä kotoa käsin. Ei siis enempää luokkia vaan etää ja lähiä yhtä aikaa.

Mikä ihmeen hyöty tällä saataisiin aikaan? Kaikki siis opiskelisivat etänä, osa vain tulisi tekemään sitä kimpassa sinne luokkaan? Ainoa etu olis, että jos etäjaksot olisi vähintään kaksi viikkoisia, niin olisivat sitten tartunnan saaneet oireettomat samalla karanteenissa.

Sanna Marin: lähiopetukseen siirtymin on pääkaupunkiseudulla vastuutonta!

Entä peruskoulut?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/83040947-6a7c-4802-8556-5008c9bb1…

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007815547.html

Alle 10-vuotiaiden tartunnat HUS-alueella ovat lähes kolminkertaistuneet tammikuun alusta.

Helsinginsanomien linkistä näkee myös peruskouluikäisten tartunnat.

Vaikuttaa siltä, että nyt huolestui media ja faktoja aletaan viimein kaivamaan esiin.

KORONAVIRUSTARTUNTOJEN määrä alle 10-vuotiaiden joukossa on kasvanut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista selviää, että tartuntojen määrä on kasvanut alkuvuonna 2021 suuremmaksi kuin aiemmin epidemian aikana.

Vuoden ensimmäisellä viikolla alle 10-vuotiailla todettiin tartuntoja yhteensä 90, mutta viikolla 6 jo noin 250.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas:

Ainoa keino on laiha kompromissi! Seiskat ja ykköset lähinä ekan viikon kuukaudessa, kasit ja tokat seuraavan viikon jne. Ei ole mitään oikotietä onneen. Tartunnat leviävät niin kauan kuin koulua ei rajoiteta mitenkään, ja osa itkee etäkoulua, kun rajoitukset osuvat vain heihin. Tasapuolisuus tarkoittaa, että jostakin on luovuttava, jotta voidaan saada taas jotain tilalle.

Alakoulun puolella vain ykköset ja kakkoset voisivat olla lähinä koko ajan, muut vuorottelisivat. Alakoululaisille runsaasti ulkotunteja kevään tullen niin, että yksi ryhmä retkellä koko päivän. Näin saadaan lisätilaa niin luokkiin kuin ruokailuihinkin.

Itse opettajana en näe tällaisessa vuorottelusta mitään järkeä. Esim. jos omalla työpaikallani 7 - 9 luokkalaiset vuorottelisivat, niin se ei ei oppilaiden näkökulmasta auttaisi juuri mitään. Edelleen istutettaisiin sillit suolassa isoissa ryhmissä ahtaissa luokissa ja sekoiteltaisiin viikon mukaan ryhmiä valinnaisiin 140 oppilaan kesken. Välitunneilla ja ruokalassa pyritään jo nyt pitämään luokka-asteet erillään. Tyhjiä luokkahuoneita kouluun kyllä saataisiin, mutta mitäpä niillä tekee, kun ei se opettajien määrä lisäänny, joten ryhmiä ei voi pienentää. Opettajan kontaktit toki laskisivat kolmasosaan, esim. itsellä on 200 oppilasta viikossa jakamassa kanssani huoneilmaa.

Taisi mennä hybridin idea ohi: sinulla olisi jokaisesta ryhmästä noin puolet paikalla ja puolet etänä kotoa käsin. Ei siis enempää luokkia vaan etää ja lähiä yhtä aikaa.

Mikä ihmeen hyöty tällä saataisiin aikaan? Kaikki siis opiskelisivat etänä, osa vain tulisi tekemään sitä kimpassa sinne luokkaan? Ainoa etu olis, että jos etäjaksot olisi vähintään kaksi viikkoisia, niin olisivat sitten tartunnan saaneet oireettomat samalla karanteenissa.

Tällä vähennetään kontakteja, saadaan jonkinlaiset turvavälit ja tällä tyylillä moni lukio nyt palaa lähiopetukseen. Toinen tyyli olisi jakaa porukat aina 2 luokkaan ja vetää etätyylillä ja ope kiertelisi 2 luokassa. Ei tässä tartuntatilanteessa palata normaaliin. Mitä te oikein luulette?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ekaluokkalainen-sairasti-kuumeettom…

Ekaluokkalainen Lotta sairastui syksyllä kotonaan ja kärsii edelleen monista oireista.

Vierailija kirjoitti:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ekaluokkalainen-sairasti-kuumeettom…

Ekaluokkalainen Lotta sairastui syksyllä kotonaan ja kärsii edelleen monista oireista.

Koronaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas:

Ainoa keino on laiha kompromissi! Seiskat ja ykköset lähinä ekan viikon kuukaudessa, kasit ja tokat seuraavan viikon jne. Ei ole mitään oikotietä onneen. Tartunnat leviävät niin kauan kuin koulua ei rajoiteta mitenkään, ja osa itkee etäkoulua, kun rajoitukset osuvat vain heihin. Tasapuolisuus tarkoittaa, että jostakin on luovuttava, jotta voidaan saada taas jotain tilalle.

Alakoulun puolella vain ykköset ja kakkoset voisivat olla lähinä koko ajan, muut vuorottelisivat. Alakoululaisille runsaasti ulkotunteja kevään tullen niin, että yksi ryhmä retkellä koko päivän. Näin saadaan lisätilaa niin luokkiin kuin ruokailuihinkin.

Itse opettajana en näe tällaisessa vuorottelusta mitään järkeä. Esim. jos omalla työpaikallani 7 - 9 luokkalaiset vuorottelisivat, niin se ei ei oppilaiden näkökulmasta auttaisi juuri mitään. Edelleen istutettaisiin sillit suolassa isoissa ryhmissä ahtaissa luokissa ja sekoiteltaisiin viikon mukaan ryhmiä valinnaisiin 140 oppilaan kesken. Välitunneilla ja ruokalassa pyritään jo nyt pitämään luokka-asteet erillään. Tyhjiä luokkahuoneita kouluun kyllä saataisiin, mutta mitäpä niillä tekee, kun ei se opettajien määrä lisäänny, joten ryhmiä ei voi pienentää. Opettajan kontaktit toki laskisivat kolmasosaan, esim. itsellä on 200 oppilasta viikossa jakamassa kanssani huoneilmaa.

Taisi mennä hybridin idea ohi: sinulla olisi jokaisesta ryhmästä noin puolet paikalla ja puolet etänä kotoa käsin. Ei siis enempää luokkia vaan etää ja lähiä yhtä aikaa.

Mikä ihmeen hyöty tällä saataisiin aikaan? Kaikki siis opiskelisivat etänä, osa vain tulisi tekemään sitä kimpassa sinne luokkaan? Ainoa etu olis, että jos etäjaksot olisi vähintään kaksi viikkoisia, niin olisivat sitten tartunnan saaneet oireettomat samalla karanteenissa.

Tällä vähennetään kontakteja, saadaan jonkinlaiset turvavälit ja tällä tyylillä moni lukio nyt palaa lähiopetukseen. Toinen tyyli olisi jakaa porukat aina 2 luokkaan ja vetää etätyylillä ja ope kiertelisi 2 luokassa. Ei tässä tartuntatilanteessa palata normaaliin. Mitä te oikein luulette?

No yläasteella koko luokka istuu edelleen luokassa ja valinnaisen tunneilla ryhmät sekoitetaan.

Essoten alueelta löytynyt lauantain jälkeen 11 uutta positiivista koronatestien tulosta. Kaikki tartunnat on havaittu Mikkelissä.

Tiedotteessa Essoten koronalääkärit muistuttavat karanteenimääräysten noudattamisen tärkeydestä. Viikon lähes 80 koronatartunnan lisäksi altistumisia covid-19-taudille on tapahtunut paljon ja karanteenin asetettuja on satoja henkilöitä.

Osa karanteeniin asetetuista näyttää nyt liikkuneen paikoissa, joista heidän pitää pysyä poissa. — Santeri Seppälä

– Osa karanteeniin asetetuista näyttää nyt liikkuneen paikoissa, joista heidän pitää pysyä poissa. Aivan jokaisen karanteeniin asetetun täytyy noudattaa määräyksiä ja pysyä kotona, jotta saamme taudin taas aisoihin. Yksikin oireeton henkilö voi levittää tautia laajalle. Esimerkiksi suurin osa eilisen jälkeen löydetyistä uusista koronatapauksista ilmeni karanteenissa olevien joukosta, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Urpolan koulussa ovat altistuneet yhden luokan oppilaat. Essote kertoo ottavansa illan aikana yhteyttä altistuneiden ja karanteeniin asettavien oppilaiden vanhempiin.