Lue keskustelun säännöt.
Luulin että tehtiin oikea ja fiksu ratkaisu, mutta nyt kaikki muut tekeekin päinvastoin! (Asumisasiaa)
22.08.2020 |
Eli meidän perhe muutti Helsingin Punavuoreen kaksioon viime joulukuussa. Aikaisemmin asuimme väljemmin (4h, k, khh, sauna, 2x wc) Espoossa. Halusimme kuitenkin elää ekologisemmin ja minimoida hiilijalanjälkemme työmatkojen ja muun liikkumisen osalta. Ajattelimme, että Punavuoressa olemme keskellä kaupungin sykettä, ratikkamatkan päässä töistä harrastuksista, parhaista ravintoloista ja kulttuurista. Parasta oli luopuminen autosta! Yksityisautoilu on meistä jäänne sivistymättömältä sotienjälkeiseltä suurten ikäluokkien aikakaudelta, eli mars autot museoon! Ja tottaksi asumme vuokralla! On niin boomer kerätä omaisuutta ja elää asuntovelallisena, kun voi sijoittaa matkailuun ja liikkuvuuteen maailmankylän netizeninä. Ei meille käy taloudelliset kahleet.
Muuttomme jälkeen ystävät ylisti, kehui ja peukutti meidän valintaa: oltiin fiksuja, ekologisia ja trendien harjalla. Kaikki kadehtivat meidän city-elämäntapaa ja tiedostavaa asennetta. Voi kun mekin uskallettaisiin, sanoivat ja peukuttivat päivityksiä meidän parviratkaisuista ja internet/toimistoista vaatekomerossa. Hyvin nelihenkinen perhe mahtuu 48 neliön kaksioon, kun vain karsii turhaa; ja anyway mehän eletään ihanassa olohuoneessa, joka Punavuori on ja kotona vain nukutaan ja huolehditaan perussiisteydestä!
Tuli maaliskuu ja korona. Tuli etäkoulut ja etätyöt. Viikon jälkeen pienen kaksion seinät alkoi kaatua päällä. Meidän sosiaaliset olohuoneet, ihanat kahvilat ja ravintolat, sulkivat ovensa.
Aluksi somepäivitykset olivat pelkkää koronaa ja elämää rajoitusten kanssa. Siihen oli kiva osallistua, koska pääsi purkamaan ahdistusta 48 neliön kuutiossa. Mutta jossain toukokuun alussa huomasin muutoksen: ihmiset, jotka aikaisemmin vannoivat keskusta-asumisen, ekologisuuden ja julkisen liikenteen nimeen, alkoivat postailemaan kuvia uusista käytetyistä autoistaan, koronaevakosta vanhempien kesäpaikalla, muutosta Mäntsälään ja ties mistä. Paras ystävätär pakkasi lapsensa ja hurautti WV:n citymaasturilla uuteen elämään Karjalohjalla ja postailee kuvia vaaleakutrisista pikkutytöistään ratsastuskypärät päässä keppihevosten selässä. Ystävien instat on muuttuneet kuvashowksi helvetistä! Tuttavapiirimme ihmisistä kahdeksan on muuttanut tai muuttamassa maalle; kehyskuntiin tai jopa Varsinais-Suomeen asti!
Minun postaukset fiksuista tilankäyttöratkaisuista Punavuoressa eivät enää saa tykkäyksiä, kun kaverit ihastelevat toistensa marjatarhoja ja maastureita.
Mittani tuli täyteen, kun mies eilen kysyi että kenen idea tää keskustaan muutto oli kahden alakoululaisen kanssa, ei ainakaan minun?
Surettaa miten tässä näin kävi!
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Asun perheeni (4 henkilöä) kanssa 190 neliön talossa luonnonläheisessä maaseutumiljöössä. Naapuritaloja on siellä täällä lähistöllä. On tullut viime aikoina tunne, että talomme on liian pieni ja naapurit liian lähellä.
Saisin paniikkihäiriön tällä porukallani alle 50 neliön kopissa. Se sopisi vain ja ainoastaan nukkumispaikaksi, ei elämiseen. Keskustakopit tulivat mulle toki tutuiksi aikoinaan yksineläjänä, jolloin vielä city-elo kiinnosti ja sujui mukavasti.
Kaikista suomalaisista en tiedä, mutta itselläni "metsäläisyys" on vahvistunut jo kauan ennen koronaa.
Mutta joo, aloitus ei tainnut olla ihan tosielämästä. :)
Talonne liian pieni neljälle, vaikka 190 neliötä? Kukin tarttee yli 50 omaa neliötä kun 47,5 / nuppi ei riitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätättekö siis asumismuotonne sen mukaan, kuinka paljon muut kadehtivat asumismuotoanne?
Tämmöisiä ihmisiä oikeasti on, olen tavannut... En käsitä, en todellakaan...
Miten et käsitä? Näinhän ihmiset tekee nykyään päätöksensä.
Autoilua vähennetään koska some paheksuu. Pitää alkaa vegaaniksi, koska some paheksuu, tai ainakin positiivinen huomio on taattua jos tekee kuten some sanoo.
Eihän kukaan muuten huonontaisi omaa ja jopa lastensa elämää, jos ajattelisi omilla aivoillaan.
Tuosta omavaraisuudesta ja hiilijalanjäljestä en tiedä. Mulla on isovanhempien vanha maatila jossa asustella. Viihdyn maalla ja olen toki tänne joskus syntynytkin. Meillä on harrastuksena omat kasvimaat, kasvihuone ja eläimiä. Kanaa,kukkoa,fasaania, koira , muuan lammas, pässi ja hevonen. Ympärille kun katsoo niin järven lisäksi muutama muu talo ja metsää silmänkantamattomiin. Täällä ei kukaan vouhkaa hiilijalanjäljestä tai ympäristöystävällisyydestä. Nuo asiat ovat ns.itsestään selvyyksiä. Ympäristön ja luonnon kunnioitus. Tiedän että sitä voisi viedä vielä paljon pidemmälle mutta uskaltaisin väittää että perusasiat ovat kunnossa.
-5/5 uppoaako tämä trollaus joihinkin. Ehkä ap:n kannattaisi Esppon sijaan muuttaa Porvooseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätättekö siis asumismuotonne sen mukaan, kuinka paljon muut kadehtivat asumismuotoanne?
Jos piditte maalla/lähiössä/maaseudulla asumisesta, niin miksi muutitte pois?
Asuimme Espoossa rivarissa. Muuttopäätökseemme vaikutti hiilijalanjälkilaskuri; luopumalla autosta ja lyhentämällä liikkumisen minimiin ja julkisten käytöllä, sekä pienemmillä lämmityskustannuksilla elämme ekologisemmin. Rivarin 98 neliötä neljälle olivat silkkaa hulluutta, verrattuna kerrostalokaksion 48 neliöön.
Kyllähän kaikille on selvää, että ihmisten on asuttava tiiviimmin ja keskustoissa ja maankäyttöä asumiseen on rajoitettava. Tai näin kaikki ajatteli vielä vuosi sitten. Mutta nyt trendikästä onkin asua maalla, ajaa autolla ja shoppailla prismassa. Kaikki ne asiat mille naurettiin vuosi sitten.
Me ollaan nyt stuck täällä Punavuoressa ja kaikki muut hehkuttaa omakotitalojaan Nurmijärvellä! Ap
Ymmärrän, että ajoitukseenne nähden korona osui tosi huonoon saumaan. Mutta mitä ihmettä tekemistä trendeillä ja sometykkäyksillä on teidän viihtymisen kanssa.
Kannattaa miettiä ihan omia prioriteettejä, mitä sinä ja perheesi pitää arvossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Punavuoressa vielä se alkoholistien yömaja Albertinkadun ja Merimiehenkadun kulmassa? Asuin yksin Punavuoressa vuosia pienessä asunnossa mutta lapsiperheenä en enää. Minua häiritsi ne juopot vaikka olivatkin harmittomia. Nyt asun kehä kolmosen ulkopuolella eikä tulisi mieleen muuttaa takaisin stadiin pieniin tiloihin niin kauan kun lapset asuvat kotona.
Vaikutat raivostuttavalta omahyväiseltä jeesustelijalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis hetkonen... Jos olette vuokralla, niin miks ette vaan lähde? Mikä ongelma? :D
Pitääkö aina verrata muihin? Ite asuin lapsuuteni kaksiossa Punavuoressa, ja suurin osa kavereistani samoin (jokunen rikkaasta perheestä oli, heillä iso asunto). Hyvä lapsuus oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin tyhmä ja vielä lisääntynyt. Voi voi. Noh, jos teidän perheen lapset oppisi vaikka koulusta ettei aina kannata tehdä sitä mistä muut puhuu tai mistä saa tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa. Jos tekisi niin kuin itselle sopii, ei tarvi mitään luontoa olla tuhoamassa ihan tahallaan. Mutta voi miettiä tarviiko autoa joka menoon, voisiko asua asunnossa jossa energiankulutuksessa on mietitty mahdollisimman ympäristöystävällinen tapa, keskittyä siihen mitä kaupasta ostetaan ja syödään, sekä kierrättää yms muut tavalliset jutut mitä jokaisen pitäisi tehdä. Joku saattaa perheenkin kanssa olla onnellinen pienessä asunnossa, toisille taas jo pariskuntana ainoa mikä sopii heidän elämään - on iso talo maalla ja oma kasvimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ei kannata elää elämäänsä muita varten vain vaan itseään. Itse olen oikein tyytyväinen täällä Espoossa yksiössä. Takapihalla on metsä ja kauppaan pääsee pyörällä. Mikä sopii omaan tilanteeseen ei ehkä sovi muille.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta omavaraisuudesta ja hiilijalanjäljestä en tiedä. Mulla on isovanhempien vanha maatila jossa asustella. Viihdyn maalla ja olen toki tänne joskus syntynytkin. Meillä on harrastuksena omat kasvimaat, kasvihuone ja eläimiä. Kanaa,kukkoa,fasaania, koira , muuan lammas, pässi ja hevonen. Ympärille kun katsoo niin järven lisäksi muutama muu talo ja metsää silmänkantamattomiin. Täällä ei kukaan vouhkaa hiilijalanjäljestä tai ympäristöystävällisyydestä. Nuo asiat ovat ns.itsestään selvyyksiä. Ympäristön ja luonnon kunnioitus. Tiedän että sitä voisi viedä vielä paljon pidemmälle mutta uskaltaisin väittää että perusasiat ovat kunnossa.
Näin oikeasti ekologiseen elämäntapaan pyrkivän silmissä sinun luontosuhteesi on hyvin kyseenalainen. Varmasti metsästät ja kaadat puitakin, ajat autolla ja kuivaat soita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun perheeni (4 henkilöä) kanssa 190 neliön talossa luonnonläheisessä maaseutumiljöössä. Naapuritaloja on siellä täällä lähistöllä. On tullut viime aikoina tunne, että talomme on liian pieni ja naapurit liian lähellä.
Saisin paniikkihäiriön tällä porukallani alle 50 neliön kopissa. Se sopisi vain ja ainoastaan nukkumispaikaksi, ei elämiseen. Keskustakopit tulivat mulle toki tutuiksi aikoinaan yksineläjänä, jolloin vielä city-elo kiinnosti ja sujui mukavasti.
Kaikista suomalaisista en tiedä, mutta itselläni "metsäläisyys" on vahvistunut jo kauan ennen koronaa.
Mutta joo, aloitus ei tainnut olla ihan tosielämästä. :)
Talonne liian pieni neljälle, vaikka 190 neliötä? Kukin tarttee yli 50 omaa neliötä kun 47,5 / nuppi ei riitä?
Juu, enemmän saisi olla. Just sen takia, että kaikille olisi nykyistä enemmän tilaa olla rauhassa, harrastaa sekä tehdä töitä. Olemme vapaa-ajalla paljon kotona ja teemme täällä paljon erilaisia juttuja sekä yhdessä että itseksemme.
Tämä vain kontrastiksi sille, että keskusta-asunnoissa ei ehkä ole tarkoituskaan "viihtyä" yhtä hyvin kuin reuna-alueiden isommissa asunnoissa? Kun on niitä palveluja ja virikkeitä joka nurkan takana........ Syödään ravintoloissa, käydään erikoisliikkeissä, näyttelyissä ja teatterissa yms. yms. päivittäin. Vai kuinka se meni?
Ja kontrastiksi sille, että 2 aikuista ja 2 lasta eivät kertakaikkiaan voi asua alle 50 neliön kopissa tulematta hulluiksi.
Mutta aloitus oli tietenkin hassuttelua, ymmärrän kyllä. Harmi, että vielä jokin aika sitten tällainen "hassuttelu" eli ihmisten survominen keskustoihin on ollut myös päättäjien tahtotila. Onneksi korona-aika on avannut silmiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Espoossa on nyt juurikin eniten koronaa, joten älä sinne haikaile.
Hyvä vaan että sieltä muutitte pois, rikollisiakin on.
Kyllä tämä taas ohitse menee ja kahvilaelämä palaa takaisin. Itsekin odota kärsimättömästi etätöiden loppumista ja entiseen paluuta.
Ei siellä maalla jaksaisi muutenkaan olla!Kuka jaksaa istua päivästä toiseen jossain kahvilassa?
Arvaa ketkä siellä jaksavat istua päivästä toiseen? Ei nääs työnteko tms. ikävät asiat rasita kun on Kela-Gold :)
Niin näitä ap:n kuvaamia perheitä on. Nythän on uutisoinninkin perusteella kaupunkilaiset alkaneet hinkua lisää tilaa ja luontoa ympärilleen. Ihan ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta omavaraisuudesta ja hiilijalanjäljestä en tiedä. Mulla on isovanhempien vanha maatila jossa asustella. Viihdyn maalla ja olen toki tänne joskus syntynytkin. Meillä on harrastuksena omat kasvimaat, kasvihuone ja eläimiä. Kanaa,kukkoa,fasaania, koira , muuan lammas, pässi ja hevonen. Ympärille kun katsoo niin järven lisäksi muutama muu talo ja metsää silmänkantamattomiin. Täällä ei kukaan vouhkaa hiilijalanjäljestä tai ympäristöystävällisyydestä. Nuo asiat ovat ns.itsestään selvyyksiä. Ympäristön ja luonnon kunnioitus. Tiedän että sitä voisi viedä vielä paljon pidemmälle mutta uskaltaisin väittää että perusasiat ovat kunnossa.
Siis kyllähän sun hiilijalanjälkesi on varmaan aika massiivinen, vaikka elämä varmaan on mukavaa, ja omasta mielestäni toisaalta suomalaisten ei tarvitse pyrkiä mihinkään minijalanjälkeen. Itse voisin viettää samanlaista elämää, kuulostaa niin kivalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä henkeä kaksiossa on masokismia. Miten ajattelitte pärjätä muutaman vuoden päästä, kun teillä on kaksi teiniä? Kotiin ei voi tuoda kavereita kun ei mahdu, joten pakko hengailla ulkona. Keskustan kahviloihin nuorilla tuskin varaa joten kerääntyvät steissille, Oodiin, ostareille ym. Niissä joukoissa tyhmyys tiivistyy.
Ap kiittää kaikkia kommenteista ja keskusteluista! Jatketaan hyvässä hengessä, niin ei kellekään tule paha mieli!
Tosiaan ne lapset! Meidän muksut on 10 ja 7 vuotta. Yksi syy muuttoon oli juuri se, että nuorimman koulustartin takia haluttiin pois Espoosta. Emme olleet tyytyväisiä asuinalueen demografiaan ja ilmapiiriin, joka heijastui jopa lasten koulunkäyntiin. Helsingissä oppimisympäristö on värikkäämpi ja virkeämpi.
Ja en usko, että meidän lapset alkavat viettää aikaa missään ostoskeskuksissa tai asemalla. Olemme korkeakoulutettuja ja muutenkin sosiaalisesti aktiivisia ja yhteiskunnallisesti valveutuneita, eli väestöryhmää, jota syrjäytyminen ja sosiaalinen huono-osaisuus eivät kosketa. Siirrämme lapsillemme fiksuja toimintamalleja osana sosiaalista pääomaa, joka on rahaa ja omaisuuttaa tuhat kertaa tärkeämpää.
Asumisjärjestelyistämme sen verran, että toinen, isompi huone on olohuone ja meidän vanhempien makuuhuone. Meillä on isot patjat parvella, jossa myös lapset mahtuvat nukkumaan ikävän yllättäessä. Parven alla on ruokapöytä, joka toimii myös minun työpisteenäni. Olohuoneen tehtäviä toimittaa iso kulmasohva (kierrätyskeskuslöytö, kuten 90% tavaroistamme). Pienempi huone on lasten valtakuntaa kerrossänkyineen ja työpöytineen. Toki huoneeseen mahtuu myös pieni vuodesohva vieraita ja yökyläilijöitä varten. Isomman lapsen haaveena onkin slumberparty kavereiden kanssa vegaanisilla herkuilla, totta kai :)
Joju naureskeli komerotoimistollemme. Tosiaan, mieheni tarvitsee rauhallisen työtilan. Suuri vaatekomeromme (1,5 x 2m) on lähes käyttämättä, koska emme hamstraa tavaroita, erityisesti emme vaatteita, joten siellä on hyvä pohtia maailman muuttamista paremmaksi :) Kirjatkin mahtuvat valmiille hyllyille!
Kaiken pitäisi siis olla ihanaa. En anna muiden vaikuttaa tekemiini valintoihin, mutta nyt tuntuu siltä, että valintamme eivät enää saa samalla lailla tukea ja tsemppausta niiltä hyviltä ja tärkeiltä tyypeiltä eli omalta viiteryhmältämme. He tuntuvat peukuttavan ihan eri agendaa kuin vielä vuosi sitten.
Suurin huoleni tässä kuviossa on talous. Kun myimme kotimme Espoossa päätimme käyttää ne rahat muuhun kuin varallisuuden kartuttamiseen. Mies sai osan elektroniikkaan ja jatko-opintoihinsa, minä osan omiin hyviin proggiksiin, avustuskohteisiin, sapattivuoteen jne. Osa varattiin lapsille pesämunaksi. Riittävästi jätettiin myös matkusteluun, joka on meidän intohimo, erityisesti ekologinen reppureissaaminen.
Nyt tuntuu siltä, että monet asiat muuttuvat nopeasti ja aveluttaa, onko meillä enää varaa ostaa omaa kotia, jos tulee sellainen tilanne. Minua ei niinkään pelota, koska en kaipaa mitään omaa ja kyllä asumistukea saa tulevaisuudessakin, eli aina saadaan katto pään pälle, mutta mies on ihan avoimesti sanonut alkaneensa epäillä päätöksiämme. Elämä näin korona-aikana on ihan muuta kuin millaiseksi city-elämän kuvittelimme.
Ap
Nyt on kyllä panostettu satiiriin ihan tosissaan =D Oletko ap kirjailija tai sellaiseksi aikova?
Korkeakoulutetut ihmiset, jotka haluavat elää ekologisesti eivät hanki lapsia ja haaveile matkustelusta, ellei se tarkoita, että lähdetään se rinkka selässä suoraan Punavuoresta tallaamaan esim. kohti Kittilää. Mitä se tässä ap:n tapauksessa ei varmasti tarkoita.
Hyvää keskustelua tästä on kyllä syntynyt, lisään oman lusikkani siihen soppaan: asumme maalla, vanhassa hirsitalossa, jota rempataan perinteisin matskuin ja menetelmin, kahdestaan miehen kanssa. Neliöitä on reilu 100, talo lämpiää enimmäkseen puilla. Autoja on 2, mies käyttää työmatkoihin, kaupassa käydään n. kerran viikossa ja sukulaisissa 1-2 krt/kk. Ostetaan harvoin muuta kuin ruokaa, ulkomailla ei matkustella, kotimaassakin maks. kerran vuodessa. Jätteet kierrätetään, vesi tulee omasta kaivosta ja menee omaan jätevesijärjestelmään. Meidän kulutuksella tarvii tyhjentää kerran 2 vuodessa. Hiilijalanjälkitestissä saan tulokseksi keskiarvoa pienemmän,
Siinä voi punavuorelaisituhippihössöttäjät miettiä lentokoneessa sinne ekologiselle reppureissulleen matkatessaan, että kuka tätä maapalloa nyt taas tuhosikaan.
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo. Vähän nähty oikein vaivaakin tarinan kehittelyyn.👍
Ikinä en itse muuttaisi Helsinkiin tai edes pk-seudulle. Hämeenlinnaa etelämmäs ei voi mennä kuin käymään. Asutaan nyt keskikokoisessa kaupungissa, jossa työpaikat ja kaikki palvelut lähellä. Laskettelurinne näkyy ikkunasta, alakouluja, päiväkoteja parin kilsan säteellä useita, yläkouluun ja lukioon pari kilsaa. Iso yli 200m2 omakotitalo omalla tontilla, tosin okt-alueella ja muut vähän liian lähellä ja tontti liian pieni meille. Kun vanhempi pojista on käynyt lukion ja nuorempi yläkoulun tässä lähellä, muutetaan varmaan vähän kauemmas maalle. Ei ihan korpeen mutta johonkin lähipikkukuntaan, iso tontti, omaa rauhaa jne. Otan osaa, että jotkut joutuvat siellä Punavuoressa kaupunkikaksiossa oikeasti asumaan!
Pari vuotta asuin Jyväskylässä ja oli ihan hirveä paikka.
Mistä ravintolasta Iso Roballa saa suomalaista perusruokaa? Koitettiin just pari viiko sitten etsiä, ei löytynyt... Lähinnä itämaisia paikkoja, joista onneksi tykätään myös, Moshi oli namia! Mutta olis oikeasti kiva jos sais välillä normi-lohisoppaa vaikka.