Luulin että tehtiin oikea ja fiksu ratkaisu, mutta nyt kaikki muut tekeekin päinvastoin! (Asumisasiaa)
Eli meidän perhe muutti Helsingin Punavuoreen kaksioon viime joulukuussa. Aikaisemmin asuimme väljemmin (4h, k, khh, sauna, 2x wc) Espoossa. Halusimme kuitenkin elää ekologisemmin ja minimoida hiilijalanjälkemme työmatkojen ja muun liikkumisen osalta. Ajattelimme, että Punavuoressa olemme keskellä kaupungin sykettä, ratikkamatkan päässä töistä harrastuksista, parhaista ravintoloista ja kulttuurista. Parasta oli luopuminen autosta! Yksityisautoilu on meistä jäänne sivistymättömältä sotienjälkeiseltä suurten ikäluokkien aikakaudelta, eli mars autot museoon! Ja tottaksi asumme vuokralla! On niin boomer kerätä omaisuutta ja elää asuntovelallisena, kun voi sijoittaa matkailuun ja liikkuvuuteen maailmankylän netizeninä. Ei meille käy taloudelliset kahleet.
Muuttomme jälkeen ystävät ylisti, kehui ja peukutti meidän valintaa: oltiin fiksuja, ekologisia ja trendien harjalla. Kaikki kadehtivat meidän city-elämäntapaa ja tiedostavaa asennetta. Voi kun mekin uskallettaisiin, sanoivat ja peukuttivat päivityksiä meidän parviratkaisuista ja internet/toimistoista vaatekomerossa. Hyvin nelihenkinen perhe mahtuu 48 neliön kaksioon, kun vain karsii turhaa; ja anyway mehän eletään ihanassa olohuoneessa, joka Punavuori on ja kotona vain nukutaan ja huolehditaan perussiisteydestä!
Tuli maaliskuu ja korona. Tuli etäkoulut ja etätyöt. Viikon jälkeen pienen kaksion seinät alkoi kaatua päällä. Meidän sosiaaliset olohuoneet, ihanat kahvilat ja ravintolat, sulkivat ovensa.
Aluksi somepäivitykset olivat pelkkää koronaa ja elämää rajoitusten kanssa. Siihen oli kiva osallistua, koska pääsi purkamaan ahdistusta 48 neliön kuutiossa. Mutta jossain toukokuun alussa huomasin muutoksen: ihmiset, jotka aikaisemmin vannoivat keskusta-asumisen, ekologisuuden ja julkisen liikenteen nimeen, alkoivat postailemaan kuvia uusista käytetyistä autoistaan, koronaevakosta vanhempien kesäpaikalla, muutosta Mäntsälään ja ties mistä. Paras ystävätär pakkasi lapsensa ja hurautti WV:n citymaasturilla uuteen elämään Karjalohjalla ja postailee kuvia vaaleakutrisista pikkutytöistään ratsastuskypärät päässä keppihevosten selässä. Ystävien instat on muuttuneet kuvashowksi helvetistä! Tuttavapiirimme ihmisistä kahdeksan on muuttanut tai muuttamassa maalle; kehyskuntiin tai jopa Varsinais-Suomeen asti!
Minun postaukset fiksuista tilankäyttöratkaisuista Punavuoressa eivät enää saa tykkäyksiä, kun kaverit ihastelevat toistensa marjatarhoja ja maastureita.
Mittani tuli täyteen, kun mies eilen kysyi että kenen idea tää keskustaan muutto oli kahden alakoululaisen kanssa, ei ainakaan minun?
Surettaa miten tässä näin kävi!
Kommentit (225)
Itse en haluaisi asua Hesessä mistään hinnasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätättekö siis asumismuotonne sen mukaan, kuinka paljon muut kadehtivat asumismuotoanne?
Jos piditte maalla/lähiössä/maaseudulla asumisesta, niin miksi muutitte pois?
Asuimme Espoossa rivarissa. Muuttopäätökseemme vaikutti hiilijalanjälkilaskuri; luopumalla autosta ja lyhentämällä liikkumisen minimiin ja julkisten käytöllä, sekä pienemmillä lämmityskustannuksilla elämme ekologisemmin. Rivarin 98 neliötä neljälle olivat silkkaa hulluutta, verrattuna kerrostalokaksion 48 neliöön.
Kyllähän kaikille on selvää, että ihmisten on asuttava tiiviimmin ja keskustoissa ja maankäyttöä asumiseen on rajoitettava. Tai näin kaikki ajatteli vielä vuosi sitten. Mutta nyt trendikästä onkin asua maalla, ajaa autolla ja shoppailla prismassa. Kaikki ne asiat mille naurettiin vuosi sitten.
Me ollaan nyt stuck täällä Punavuoressa ja kaikki muut hehkuttaa omakotitalojaan Nurmijärvellä! Ap[/quote
Ihmiset ovat rauhoittuneet ja palanneet siihen mitä oikeasti haluavat,tilaa ja rauhaa. Ei kukaan jaksa ravata kalliissa kahviloissa etenkään jos on perhe, vaan pitää lettukestejä omalla pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä yritys, trolli
Tämähän kuulostaa täysin uskottavalta.
Nelihenkinen perhe 48 neliön kaksiossa kuulostaa aika tiiviiltä. Jos perheessä on yksikin isompi tai puheliaampi persoona, niin muiden on kai mentävä ulos tai kirjastoon, jos haluaa esim. lukea rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Nelihenkinen perhe 48 neliön kaksiossa kuulostaa aika tiiviiltä. Jos perheessä on yksikin isompi tai puheliaampi persoona, niin muiden on kai mentävä ulos tai kirjastoon, jos haluaa esim. lukea rauhassa.
Mutta tällaista ihan oikeasti on, oli syy mikä hyvänsä!
Helsingin keskusta vetää nykyään lapsiperheitä. Koska keskustassa perheasunnot ovat tähtitieteellisen hintaisia, täytyy tyytyä kaksioon. Ja mahtuuhan sinne, kun niin päättää.
Samaan aikaan globaalisti keskustat kuihtuvat, koska palvelut karkaavat valtateiden varsille Bimboihin ja Flyygeleihin. Keskustaan "parempien palveluiden perässä" muuttaneita kiukuttaa.
Maalta ei saa kunnon lattea!
Siksi valitsin karehdittavan punavuoren, karehdittehan riittävästi. Ja sitten lattea hakemaan, kävellessäni voin samalla ihailla itseäni näyte-ikkunoista.
Ai että olen tyytyväinen.
Me asutaan oikeesti Punavuoressa: minä, mies, vauva ja kaksi kisua. Neliöitä vähän enempi kuin ap:lla, mutta asunto on vain huone, alkovi ja keittiö. Ihana vanha Jugend-talo puulattioilla ja vuokra ihan kohtuullinen 1500€ plus vesi. Ihan heti ei olla muuttamassa täältä mihinkään.
Kun lapsi kasvaa isommaksi, varmaan muutetaan isompaan asuntoonkin. Yksi mistä voisi luopua on iso keittiö - me ei vaan ikinä tehdä itse ruokaa. Ei tarvii kuin mennä Isolle Roballe, niin siellä on ruokapaikkoja joka lähtöön. Nyt koronan aikana tilattiin woltista ha foodorasta ruuat joka päivä, joskus kaksikin kertaa. Kankurinkadulla on aamiaispaikkoja, Mokossa hyvä brunssi, viinibaareja ja muita kivoja kahviloita riittää.
Koronahysterikot, maskipäät ja muut boomerit saa kärvistyä ja tikahtua raivoonsa, me ollaan tulevaisuus ja me näytetään hyvältä.
PS Valtio tukee meidän elämäntapaa asumistuen muodossa 600€ kuussa. Jää rahaa soijalatteihinkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo 100%, sillä *yksikään* nelihenkinen perhe ei vapaaehtoisesti muuta 48 neliöön - elleivät ne lapset nyt sitten satu olemaan parikuukautiset kaksoset. Koulu- ja välttämättä päiväkoti-ikäistenkään kanssa ei puhettakaan.
Niin on, mutta ihan mielenkiintoinen keskustelu on.
Me yritettiin aikoinaan hetki asua yksiössä Alppilassa kaksi aikuista ja vauva - huh, hyvin pian muutettiin Lahteen kolmioon.
Ihan kuin pitäisi muuttaa Lahteen asti Helsingistä saadakseen kolmion. Kai teillä oli muitakin syitä? Jokaisessa kaupungissa on halvempia ja kalliimpia asuntoja, ihan siellä Lahdessakin.
Asun perheeni (4 henkilöä) kanssa 190 neliön talossa luonnonläheisessä maaseutumiljöössä. Naapuritaloja on siellä täällä lähistöllä. On tullut viime aikoina tunne, että talomme on liian pieni ja naapurit liian lähellä.
Saisin paniikkihäiriön tällä porukallani alle 50 neliön kopissa. Se sopisi vain ja ainoastaan nukkumispaikaksi, ei elämiseen. Keskustakopit tulivat mulle toki tutuiksi aikoinaan yksineläjänä, jolloin vielä city-elo kiinnosti ja sujui mukavasti.
Kaikista suomalaisista en tiedä, mutta itselläni "metsäläisyys" on vahvistunut jo kauan ennen koronaa.
Mutta joo, aloitus ei tainnut olla ihan tosielämästä. :)
Kun asutte vuokralla, voitte muuttaa milloin vain.
No, vastataan nyt porvoolle...
Myykää se Helsingin kämppä ja muuttakaa maalle. Suomessa on runsaasti ihan asumiskelpoisia kiinteistöjä isolla (siis Isolla) tontilla myytävänä. Hintaa näillä on muutama kymppitonni. Myynnistä ylijääneellä rahalla ostatte esim. kaksi sähköautoa ja remppaatte taloakin vielä sadalla tonnilla. Jos siis edes remonttia haluatte. Ja siltikin jää ylimääräistä rahaa jäljelle!
Mutta joo, porvoostahan tuo aloittaja taitaa olla, vaikka viesti oli pitkä.
Ei se maalla asuminen niin auvoista ole. Tervetuloa talvella kokeilemaan asumista täällä. Ja kuuntelemaan kyräileviä ihmisiä kun asioit kaupassa.
Hauska provo. Vähän nähty oikein vaivaakin tarinan kehittelyyn.👍
Ikinä en itse muuttaisi Helsinkiin tai edes pk-seudulle. Hämeenlinnaa etelämmäs ei voi mennä kuin käymään. Asutaan nyt keskikokoisessa kaupungissa, jossa työpaikat ja kaikki palvelut lähellä. Laskettelurinne näkyy ikkunasta, alakouluja, päiväkoteja parin kilsan säteellä useita, yläkouluun ja lukioon pari kilsaa. Iso yli 200m2 omakotitalo omalla tontilla, tosin okt-alueella ja muut vähän liian lähellä ja tontti liian pieni meille. Kun vanhempi pojista on käynyt lukion ja nuorempi yläkoulun tässä lähellä, muutetaan varmaan vähän kauemmas maalle. Ei ihan korpeen mutta johonkin lähipikkukuntaan, iso tontti, omaa rauhaa jne. Otan osaa, että jotkut joutuvat siellä Punavuoressa kaupunkikaksiossa oikeasti asumaan!
Vierailija kirjoitti:
Nelihenkinen perhe 48 neliön kaksiossa kuulostaa aika tiiviiltä. Jos perheessä on yksikin isompi tai puheliaampi persoona, niin muiden on kai mentävä ulos tai kirjastoon, jos haluaa esim. lukea rauhassa.
Ihan pienet vielä saattaa viihtyäkin, mutta parissa vuodessa haluavat omat huoneet.
Rivarinkin pihalla voi kasvattaa pientä puu- ja kasvitarhaa, jos nyt ekologisia halutaan olla. Punavuori tuskin tarjoaa kaksisia ulkoilumahdollisuuksia edes. Maalla lapset voi päästää omalle pihalle turvallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Uskoitteko te oikeasti tän trollitarinan?
No mitä väliä, trollitkin saa aikaan keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Liian selvä provo. Joka tapauksessa, vaikka onkin tyhmää ahtautua lasten kanssa johonkin Rööperin kaksioon, niin ootapa kun talvi tulee, kukaan ei halua landelle. Ei siellä talvella ole mitään.
Tuohan riippuu ihan ihmisestä. Jos vähänkään harrastaa elämiä (koirat, hevoset) maalla on kivaa talvellakin. Ja ah se hiljaisuus. Perheenjäsenet riittää myös sisällöksi. Pakenemaan ei pääse samalla lailla kuin kaupungissa, mutta jos osaa olla itsensä kanssa hiljaa, maalla kyllä viihtyy vuodenajasta riippumatta ja ne vuodenajat näkyy paremmin luonnosta kuin asfaltista.
Vierailija kirjoitti:
Kun korona on ohitse, kaupungissa on taas oikein kivaa.
Täytyy odotella nyt vaan.
Minusta kaupungissa on ihan kivaa kporonasta huolimatta. Maalla on vielä tylsempää ja yksinäisempää.
Kuvashow helvetistä, kun on kuvia maalta? Meillä on hieman eri käsitys helvetistä kyllä ;)
Korona muutti paljon, totta. Joka tapauksessa kukin tekee omat ratkaisunsa, ja vaikka toisten valintoja on helppo halveksia ja tuomita, en suosittele sitä sinullekaan.
Vierailija kirjoitti:
No jos ihan tosissaan ollaan niin kyllähän monesta isosta kaupungista ulkomailla on alkanut valua porukkaa pikkukaupunkeihin. Hinnat ovat niin hirveät, perhe-elämä jossain pienessä vanhassa kaksiossa karanteenin aikaan ei ole mitään herkkua, varsinkin jos lapset käyvät etäkoulua ja itsekin yrittää tehdä töitä. Tai sitten joku kaupunginosa muuttuu rauhattomaksi ja sieltä paetaan sen takia.
Mielenkiintoista olisi nähdä kaksikymmentä vuotta eteenpäin, miten ja missä ihmiset asuvat.
Mukavaa ”newspeakia” tuo ”rauhaton”. Mutta kyllä kaikki ymmärtävät mistä on kyse. 😁
Uskoitteko te oikeasti tän trollitarinan?