olen heikkolahjainen ja naimisissa kysy elämästäni.
Kommentit (87)
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:17"]
siis mitä tuo tarkoittaa? et osaa laskea paljon on 2 + 2? No mitä väliä? Ellet sit ole jossain kassalla töissä.. Onko se joku näkyvä kehitysvamma, että puhuu tyyliin hitaasti ja takerrellen vai miä?
[/quote]
Ei ole tuollaista ja ihan perus laskutoimitukset kyllä onnistuu.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:16"]
Oletko käynyt normaalin peruskoulun? Oletko opiskellut peruskoulun jälkeen esim toisen asteen tutkintoa? Jos et, mitä olet tehnyt? Millaisia työpaikkoja sinulla on ollut? Pystytkö kertomaan tarkemmin niistä testeistä, joita psykiatri on tehnyt? Oletko diagnoosisi takia (ollut) oikeutettu tukitoimiin, esim. tuettuihin opiskelumuotoihin?
Oletko tyytyväinen elämääsi, jos et ole, miksi?
[/quote]
Siis kävin normaalin peruskoulun mutta sain paljon tukiopetusta juuri matikassa. En ole toisen asteen koulutusta käynyt koska en tuetustikkaan ole sitä pystynyt suorittaa. Olen ollut ex-mieheni omasihoitajana n.10v ja sitten pieniä työllistämistukipätkiä,kirjastossa,koulunkäyntiavustajana yms pääasiassa olen ollut vaan kotona.En ole täysin tyytyväinen elämääni koska olisin halunnut työn ja ammatin mutta on minulla sentään perhe. Ikää mulla 40v.
[/quote]
Mä olen sitä mieltä, että sun kannattais selvittää, voisitko saada jotain koulutusta. Ensimmäinen askel voisi olla työkkäri. Erilaisia koulutuksia on olemassa ja monet etenkin aikuiskoulutuspuolella ovat lyhyitä. Ei niissä välttämättä mitään matikkaa tarvitse suorittaa! Onko sulla oppimisvaikeuksia muilla aloilla? Mikä ala sua kiinnostais?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:18"]
Mitä muuta teet päivisin kuin olet vauvapalstalla? Eikö kyllästytä? Millä ilostutat itseäsi? Osaatko tehdä hyvää ruokaa? Miten läheisesi suhtauvat sun kotona loisimiseen? Käyttekö koskaan matkoilla?
[/quote]
Palstailen,luen kirjoja,puutarhatöitä milloin mitäkin. Kyllä aika usein kyllästyttää. Viinilasillesella ja hyvällä suklaalla ilahdutan itseäni. Läheiset on jo aikaa sitten ohittaneet tämän minun kotonaolon ehkä naapurit yms ihmettelee tätä. Käydään kotimaassa matkoilla ja joskus laivalla mutta ulkomailla ei oikeastaan käydä lainkaan.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:16"]
Oletko käynyt normaalin peruskoulun? Oletko opiskellut peruskoulun jälkeen esim toisen asteen tutkintoa? Jos et, mitä olet tehnyt? Millaisia työpaikkoja sinulla on ollut? Pystytkö kertomaan tarkemmin niistä testeistä, joita psykiatri on tehnyt? Oletko diagnoosisi takia (ollut) oikeutettu tukitoimiin, esim. tuettuihin opiskelumuotoihin?
Oletko tyytyväinen elämääsi, jos et ole, miksi?
[/quote]
Siis kävin normaalin peruskoulun mutta sain paljon tukiopetusta juuri matikassa. En ole toisen asteen koulutusta käynyt koska en tuetustikkaan ole sitä pystynyt suorittaa. Olen ollut ex-mieheni omasihoitajana n.10v ja sitten pieniä työllistämistukipätkiä,kirjastossa,koulunkäyntiavustajana yms pääasiassa olen ollut vaan kotona.En ole täysin tyytyväinen elämääni koska olisin halunnut työn ja ammatin mutta on minulla sentään perhe. Ikää mulla 40v.
[/quote]
Mä olen sitä mieltä, että sun kannattais selvittää, voisitko saada jotain koulutusta. Ensimmäinen askel voisi olla työkkäri. Erilaisia koulutuksia on olemassa ja monet etenkin aikuiskoulutuspuolella ovat lyhyitä. Ei niissä välttämättä mitään matikkaa tarvitse suorittaa! Onko sulla oppimisvaikeuksia muilla aloilla? Mikä ala sua kiinnostais?
[/quote]
Mä toivon pääseväni eläkkeelle koska mulla niin paljon sairauksia ettei fyyiset työt onnistu ja merkonomin paperit ei tuetustikkaan irtoa.
Ei nykyaikana käytetä sanaa heikkolahjainen.
Minustakaan sinä et ole heikkolahjainen vaan syrjäytynyt (syrjäytetty) ja on tosi kummallista ettei sulle löydetä mitään, millä pääsisit kiinni yhteiskuntaan. Tämä yhteiskunta sentään yrittää saada jotain järkevää tekemistä niillekin, jotka muuttavat tähän maahan ilman kielitaitoa, kenties pahastikin traumatisoituneina, ja toisaalta monet kehitysvammaisetkin käyvät töissä.
Jos sinä ap pääsisit nyt vaan ulos sieltä ahtaasta mökistäsi, joka kipeästi kaipaa remonttia, ja saisit tehdä asioita itse, olla hetken vapaa, saada enemmän ihmiskontakteja ja omaa rahaa, huomaisit ettet ole ihan niin heikkolahjainen kuin minä itseäsi pidät.
Outo otsikko. Ikäänkuin naimiinmeno/naimisissaolo vaatisi jotakin erityistä :D
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:16"]
Oletko käynyt normaalin peruskoulun? Oletko opiskellut peruskoulun jälkeen esim toisen asteen tutkintoa? Jos et, mitä olet tehnyt? Millaisia työpaikkoja sinulla on ollut? Pystytkö kertomaan tarkemmin niistä testeistä, joita psykiatri on tehnyt? Oletko diagnoosisi takia (ollut) oikeutettu tukitoimiin, esim. tuettuihin opiskelumuotoihin?
Oletko tyytyväinen elämääsi, jos et ole, miksi?
[/quote]
Siis kävin normaalin peruskoulun mutta sain paljon tukiopetusta juuri matikassa. En ole toisen asteen koulutusta käynyt koska en tuetustikkaan ole sitä pystynyt suorittaa. Olen ollut ex-mieheni omasihoitajana n.10v ja sitten pieniä työllistämistukipätkiä,kirjastossa,koulunkäyntiavustajana yms pääasiassa olen ollut vaan kotona.En ole täysin tyytyväinen elämääni koska olisin halunnut työn ja ammatin mutta on minulla sentään perhe. Ikää mulla 40v.
[/quote]
Mä olen sitä mieltä, että sun kannattais selvittää, voisitko saada jotain koulutusta. Ensimmäinen askel voisi olla työkkäri. Erilaisia koulutuksia on olemassa ja monet etenkin aikuiskoulutuspuolella ovat lyhyitä. Ei niissä välttämättä mitään matikkaa tarvitse suorittaa! Onko sulla oppimisvaikeuksia muilla aloilla? Mikä ala sua kiinnostais?
[/quote]
Mä toivon pääseväni eläkkeelle koska mulla niin paljon sairauksia ettei fyyiset työt onnistu ja merkonomin paperit ei tuetustikkaan irtoa.
[/quote]
Toki eläke kannattaa silloin, jos sulla on huono fyysinen terveys, mutta merkonomi ei ole ainoa ammattitutkinto, jonka voisit suorittaa. On paljon sellaisia käytännönläheisempiä ammatteja, joihin on mahdollista suuntautua.
Toivotan onnea eläkkeen saantiin, mutta suosittelen, että ryhdyt johonkin vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi dementia- ja vanhainkodeissa voi käydä tapaamassa vanhuksia ja lukemassa lehtiä. Luulen, että sun elämä olis mukavampaa, jos sulla olisi joku kodin ulkopuolinen juttu.
Mustakin tuntuu, että tuo diagnoosi on enemmän hankaloittanut kuin auttanut ap:n elämää. Musta on outoa, että hänelle ei ole kukaan osannut suositella mitään koulutusta, jos oppimisvaikeuksia on tosiaan vain matikassa!
Mä en ole ap, mutta onhan naimisiin menokin tavallaan saavutus. Ainahan naisia, jotka ovat yli 30 v. tai vanhempia säälitään, jos eivät ole "saaneet" puolisoa. Heikkolahjaisena on vielä vaikeampaa saada miestä, joka hyväksyy sut sellaisena kuin olet. Mun mielestä naimisissa olosta saa tosiaankin olla ylpeä, varsinkin jos liitto voi hyvin.
- oletko nyt tyytyväinen kun kesäloma on ohi ja sait viedä lapsen taas päiväkotiin?
- joko olette kertoneet 5v:lle sun esikoisesta?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:48"]
- oletko nyt tyytyväinen kun kesäloma on ohi ja sait viedä lapsen taas päiväkotiin?
- joko olette kertoneet 5v:lle sun esikoisesta?
[/quote]
Kyllä meillä kesä meni lapsen kanssa tosi hyvin enkä mitenkään erityisen onnellinen ole että meni taas hoitoon siellä tädit muuttuneet toisiksi ja muutenkin isompi ryhmä mutta en koe että itse pystyisin kaikkea kotona hänelle neuvomaan niin on hyvä että on osa-aikahoidossa. Lomalla oli lähes 3v. En ole kertonut esikoisesta mitään enkä luultavasti kerrokkaan ainakaan ennenkuin tämä lapsi on jo lähes aikuinen.
Siis ei kai kukaan oikeasti ole sitä mieltä, että mies "saadaan" tai naimisiin "päästään"? Ehkä joku todella komea, älykäs, menestynyt ja rikas mies on sellainen, jonka kohdalla voidaan puhua saamisesta ja naimisiinmenon kohdalla pääsemisestä sellaisen kanssa, mutta tavallisten tallaisten kohdalla saaminen ja pääseminen ei tule ensimmäisenä mieleen.
Eikä ole kyllä koskaan tullut mieleenkään sääliä yli 30-v naista, joka ei ole "päässyt" oikein naimisiin :DDDDDD Ehkä se ei ole MENNYT, siksi kun se ei ole saanut itselleen kelpaavaa miestä. Vai olisiko naisen otettava ensimmäinen juopotteleva elämäntapatyötön hikisukka, ettei vain ole säälittävä?
Enemmän kuin vanhojapiikoja, minä säälin niitä naisia, jotka äijänsä juoppokuskina kärräävät muovipussillisia kaljatölkkejä marketin automaattiin ja joiden miehen voi nähdä rämpivän ojanpenkkojä pitkin kotiin pubista iltaisin ja joskus on joku pubiruusukin kainalossa. Siinä sitä on todellista kadehdittavaa saamista ja pääsemistä, voi että vanhatpiiat sitten säälittää.
Nykyään on muuten vapaaehtoinen sinkkuus (ja vapaaehtoinen lapsettomuus) lisääntyneet. Sinkkutalouksia on talouksista 40%. Ihanko tosissaan joku haluaa kuvitella, että kaikki nämä ihmiset ovat sinkkuja siksi, etteivät muuta voi?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:18"]
1. Mikä ÄO sinulla todettiin silloin aikanaan testien mukaan?
2. Oletko tehnyt viimeisten kahden vuoden aikana mitään parantaaksesi elämänlaatuasi?
3. Miksi et voi tehdä mitään, jos mies ja/tai anoppi ovat eri mieltä?
[/quote]
Vastaatko näihinkin, jooko?
"Ainahan naisia, jotka ovat yli 30 v. tai vanhempia säälitään, jos eivät ole "saaneet" puolisoa"
Ehkä muutaman tuhannen asukkaan takahikiäpaikkakunnilla, missä opettaja ja insinööri on vieläkin titteleitä joille kansa kumartaa. En kyllä vielä kertaakaan ole omassa tuttavapiirissäni kuullut kenenkään säälivän jotakuta siksi, ettei se ole naimisissa tai pitävän naimisiinmenoa saavutuksena että ajatelkaa lissukin pääsi sitten peräti naimisiin, kyllä sen rinnalla väikkärinsäkin kalpenee. Tavallinen asia, jonka useimmat tekee kerran ja monet useastikin. Saavutukset on sitten erikseen. Eihyvääpäivää sentään.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:18"]
1. Mikä ÄO sinulla todettiin silloin aikanaan testien mukaan?
2. Oletko tehnyt viimeisten kahden vuoden aikana mitään parantaaksesi elämänlaatuasi?
3. Miksi et voi tehdä mitään, jos mies ja/tai anoppi ovat eri mieltä?
[/quote]
Vastaatko näihinkin, jooko?
[/quote]
En tiedä älykkysosamäärääni. Tehtävät olivat sellaisia kuvien jatkamistehtäviä ei äo.sta puhuttu mitään.
Olen hakenut työllistämistukipaikkoja,miettinyt yrittäjyyttä,ollut vähän aikaa myymässä lehtiä sain potkut kun en saanut tarpeeksi myytyä.
No kyllä mä teen mitä mä haluan ei mua anoppi liikuta ja miehen kanssa ollaan elämästä aika samaa mieltä.
Hieno juttu, että olet yrittänyt jotain!
Tuo nro 3 viittasi esim. siihen, että halusit lapselle oman huoneen ja halusit hänet johonkin harrastukseen, mutta et tehnyt näitä koska mies ei halunnut. Ja ainakin tuo harrastus olisi ollut sinun järjestettävissä ilman miehen apua.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:18"]
Mitä muuta teet päivisin kuin olet vauvapalstalla? Eikö kyllästytä? Millä ilostutat itseäsi? Osaatko tehdä hyvää ruokaa? Miten läheisesi suhtauvat sun kotona loisimiseen? Käyttekö koskaan matkoilla?
[/quote]
Palstailen,luen kirjoja,puutarhatöitä milloin mitäkin. Kyllä aika usein kyllästyttää. Viinilasillesella ja hyvällä suklaalla ilahdutan itseäni. Läheiset on jo aikaa sitten ohittaneet tämän minun kotonaolon ehkä naapurit yms ihmettelee tätä. Käydään kotimaassa matkoilla ja joskus laivalla mutta ulkomailla ei oikeastaan käydä lainkaan.
[/quote]
Sinulla taitaa olla parempi jakso menossa? On nimittäin aika erilaista tekstiä tuossa kuin mitä yleensä kirjoitat.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 13:56"]
Siis ei kai kukaan oikeasti ole sitä mieltä, että mies "saadaan" tai naimisiin "päästään"?
[/quote]
Minä olen. Olen 39-vuotias vanhapiika, joka en lukuisista yrityksistäni huolimatta ole saanut miestä. Enkä ole edes heikkolahjainen, akateeminen koulutus ja hyvä työkin löytyy.
Onko sulla puhelimessa ICE-koodia?