Miten minun mielestänne pitäisi miehenä toimia tässä tilanteessa?
Toivoisin asiallisia kommentteja hankalaan tilanteeseeni. Eli yläkouluikäinen tyttäremme on ollut vaikeasti masentunut reilun vuoden verran ja elämä perheessämme on ollut erittäin raskasta kaikille osapuolille. Erityisen raskaasti asian on ottanut vaimoni, joka ei ole käytännössä koko aikana kyennyt irrottamaan ajatuksiaan tytön sairaudesta, vaan murehtii sitä kaiken valveillaoloajan. Käytännössä kaikki elämässämme pyörii tällä hetkellä tyttären sairauden ympärillä (on myös syömisongelmaa, jota on tarkoin valvottava useita kertoja päivässä). Tämä on johtanut siihen, että myöskin parisuhteemme - joka on muuten erittäin hyvä ja vahvalla pohjalla - on ollut käytännössä koko tämän ajan tauolla. Rakastan vaimoani yli kaiken ja haluaisin hänet takaisin elämääni enemmän kuin mitään muuta.
Sitten varsinaiseen kysymykseeni: tyttären sairastuminen ja siitä koituva stressi on tappanut vaimoni libidon totaalisesti eikä meillä ole ollut seksiä nyt yli vuoteen. Olemme yrittäneet keskustella asiasta rakentavasti, mutta ratkaisua ei tunnu löytyvän. Vaimoni olisi valmis ns. "sääliseksiin", mutta minä en taas tuohon pysty, jos tiedän ettei toinen tippaakaan halua. Nyt vaimoni ehdotti - ei ollenkaan uhmakkaana, vaan ihan asiallisesti - että minä voisin tyydyttää seksin tarpeeni muualla. Tunnen vaimoni hyvin ja tiedän hänen esittäneen asiaa ihan vilpittömästi. Perusteeksi hän kertoi, että hän ei halua minulta kieltää seksiä eikä toisaalta myöskään halua tuntea tässä tilanteessa syyllisyyttä siitä, että hänellä ei haluja nyt toistaiseksi ole.
Kysyisin nyt muiden mielipidettä siitä, miten minun pitäisi miehenä tässä tilanteessa toimia. Rehellisesti sanoen en halua enää kovin pitkään elää seksitöntä elämää tässä iässä (40), mutta toisaalta en tiedä, mitä haittoja lopulta koituisi siitä, mikäli ulkoistaisin seksin jonnekin muualle.
Lopuksi korostan, että minä olen perhettäni ja vaimoani rakastava ja kunnioittava mies, mutta myöskin kärsin siitä, että tällä hetkellä seksuallisuuden toteuttamismahdollisuus on minulta viety pois kokonaan.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän eri tilanne, mutta kommentoinpa nyt kumminkin: meillä mies ei työtapaturman vuoksi pysty harrastamaan seksiä (yhdyntää). Olemme yhdessä sopineet, että saan käydä harrastamassa seksiä, mutta toista kertaa en saa saman ihmisen kanssa olla. Käytännössä toteutan tämän tarpeen keskimäärin ehkä 3-4 kertaa vuodessa.
Elämää 50 vuotta nähneenä olen oppinut yhden asian: mitä tahansa voi elämässä sattua ja mikään ei ole mustavalkoista. Esimerkiksi itse en ole elämäni rakkauden vuoksi ollut valmis kokonaan seksistä luopumaan, mutta koen silti, että olen hyvä ihminen ja rakastava puoliso. Tuomitkoon ne, jotka kokevat olevansa parempia.
Ahaa. Asiasta ei saa olla eri mieltä kanssasi tai muuten on tuomitsija.
Porvoon novellisti tällä kertaa miesnäkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että ihmisiä on kahdenlaisia: 1. he, keneltä huolet vievät ensimmäisenä pois totaalisesti juuri libidon ja 2. he, kenellä seksintarve säilyy olipa mitä murheita tahansa. 95% naisista näyttää kuuluvan ryhmään 1 ja vastaavasti 95% miehistä ryhmään 2. Tämä on todella outoa.
Jo psykologian opettajani aikoinaan sanoi, että useimmiten naiset haluavat seksiä, kun asiat ovat hyvin, miehet taas ”purkavat paineet” kirjaimellisesti, eli seksi tuo paremman olon. Voi siinä olla jotain perääkin.
Psykologian opettajasi on typerys. Ihmisiä ei ikinä opi ymmärtämään, jos luokittelee miehet tuollaisiksi ja naiset tällaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä luulet että parisuhteenne on vakaalla pohjalla? Vaimo ehdottaa että hankit seksiä muualta kuin siivouspalvelun ja sinä harkitset asiaa. Minusta näyttää että parisuhteenne on ihan helvetin surkeassa jamassa. Kumpikaan ei ole enää yhtään kiinnostunut toisesta ihmisenä, kunhan suoritatte elämää.
Olin tulossa sanomaan samaa. Parisuhteennehan on todella huonossa kunnossa. Itse ehdottaisin miehelle muita naisia ainoastaan jos (hyvät) tunteet ovat kuolleet lopullisesti.
Ja kieltämättä aika itsekkään kuvan annat itsestäsi. Kerää nyt mieheytesi rippeet ja tee rohkea päätös erosta kun seksi on sinulle noin iso asia.
Tämä sama juttu on ollut vasta täällä , sama ap.n alkukirjoitus.
Vierailija kirjoitti:
Just. Tuollaisia te miehet olette. Tytär hengenvaarallisessa tilassa ja mies miettii munaansa. Yök.
Yäk itselles. Ei ole sukupuolikysymys tämä. Seksuaalisuus antaa voimia sairauden ja kuoleman lähelläkin.
N 41
Onko seksi toisen ihmisen kanssa (vaimo) todella noin tärkeätä? Miksi masturbointi ei riitä? Onneksi en kärsi tuollaisesta lisääntymisvietistä - pääsee paljon helpommalla.
Kyllä ensin kokeilin sitä sääliseksiä oman vaimon kanssa.
Surullisen nopeasti te miehet olette valmiita heittämään liittonne roskiin. Lastenkin kustannuksella.
Ottaisin sääliseksin vastaan. Tiedoksesi, että monesti meitä naisia ei edes himota, mutta annamme silti. Tiedoksesi myös, että todella usein feikkaamme tulemisemme.
Kuulostaa vähän provolta mutta vastaan silti, jos edes yksi nuori säästyisi lisämurheilta. Jos päätyisit menemään vieraisiin, niin se olisi vain lopun alkua. Tyttäresi saisi tietää jossain vaiheessa elämää asiasta. Perheenne elää kriisissä ja pitkittyneessä stressissä ja sitten kun se joku pv helpottaa, niin puolisosi ajattelu taas kirkastuu ja asioiden tärkeysjärjestys muuttuu. Itse miettisin puolisoni motiiveja antaa "luvan" käydä vieraissa. Haluaako hän että tyttärellä säilyy perhe ehjänä ja että sinä isänä pysyisit läsnä tukena tyttären sairaudessa tai kodin pyörittämisessä? Tuskin vilpittömän kiinnostunut on pitämään sinut tyytyväisenä. Kyllä siinä joku muu agenda on takana. Pelko erosta ja sen aiheuttamasta häpeästä tai tyttären syyllistymisestä teidän vanhempien parisuhteen päättymiseen?
Suosittelen muiden kommentoijien tapaan teitä hakeutumaan parisuhdeterapiaan. Sinä voisit mennä sinne yksin ensin. Tai vaikka miesten vertaistukitoiminta esim Miessakit tms? Saisit vähän uutta näkökulmaa asiaan. Onhan tuo aika karua, että toisen vanhemman seksuaal.tarpeet menevät lapsen mielenterveyden edelle. Joku voisi sanoa ettei asiat sulje toisiaan pois, mutta kyllä se tyttärelle ja puolisolle jotain viestii isän kyvystä asettaa lapsen tarpeet omien edelle ja sitoutua huolehtimaan perheestä kriisin yli. Mieluummin ehkä sitten vain eroatte ja käsittelette erokriisin muun ahdingon rinnalla, kuin että kaikki elää pahan olon ja epätietoisuuden keskellä määrittelemättömän ajan, kunnes lopulta asia paljastuu tyttärelle ja tämä traumatisoi vain entistä enemmän. Lapset tuntevat aina syyllisyyttä vanhempien tilanteesta ja mieluummin lapsesi säilyttäisi kunnioituksen ja hyvät välit molempiin vanhempiin, kuin että saisi vuosien päästä tietää että hänen sairauden takia vanhemmat ovat päätyneet näin kieroutuneeseen ratkaisuun (vieraissa käyminen). Tytär ei välttämättä koskaan toivu masennuksesta täysin, syömishäiriölläkin on tapa uusiutua ja uudet elämänkriisit laukaisevat sen. Eli nyt on turha teidän vanhempienkaan elää sillä ajatuksella, että tämän hetken ratkaisut olisivat vain väliaikaisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että ihmisiä on kahdenlaisia: 1. he, keneltä huolet vievät ensimmäisenä pois totaalisesti juuri libidon ja 2. he, kenellä seksintarve säilyy olipa mitä murheita tahansa. 95% naisista näyttää kuuluvan ryhmään 1 ja vastaavasti 95% miehistä ryhmään 2. Tämä on todella outoa.
Ei siinä ole mitään outoa jos tietää vähän biologiasta. Testosteroni on paljon tehokkaampi libidoon vaikuttava hormoni kuin estrogeeni. Tästä syystä miehillä on vahvempi seksuaalivietti. Kun asiaa miettii suvunjatkamisen kannalta, on se melko loogista. Naisen ei tarvitse olla kuin hetken himoissaan, niin on pulla uunissa ja omat geenit jatkaa sukua. Mutta miehen pitää olla jatkuvasti himoissaan, jotta himokkaan naisen tullessa vastaan ei olisi esteitä suvunjatkamiselle.
Kaikki tämä kiitos evoluution. Homma toimii näin käytännössä koko eläinkunnassa. Uros voi siittää aina kuin on halukas naaras saatavilla. Naaraiden taas ei tarvitse olla kuin hetken halukkaita jatkaakseen sukua.
Voivoi. Ja kun minä luulin että kyseinen mies olisi huolissaan tyttärestä ja pyytäisi apua. Mutta kyllähän sen taas arvasi. Alapäässä ne aivot miehillä on.
Sinulla on terveet kädet, käytä niitä ja tue vaimoasi ja perhettäsi nyt.
Hohhoijaa, aina on kyse vain seksistä. Tapahtuu sitten ympärillä mitä vain.
Tai paremmin, lähde lätkimään, eiköhän vaimosi löydä toisen joka ei vonkua kun on tärkeämpiäkin asioita, tytölläs on elämä edessä ja nyt jos jossain on aika tukea ja antaa kaikki voimansa hänelle että alkaa näkemään elämänsä elämisen arvoisena ja itsensä arvokkaana!
Sori mutta sulla miehenä ei ole oikeutta haluusi.
Vaikka kuinka huolehdit, kunnioitat ja teet töitä parisuhteesi/perheesi eteen, niin sun halusi on olemassa vain vaimosi "säännöstelemän" määrän.
Jos vaimosi päättää että nyt ei ole seksiä (sama mikä syy hänellä ja sama mitä teet tilanteen muuttamiseksi), sitten ei ole sinullakaan. Olet limainen yökötys jos haluat seksiä ja ansaitset alhaisimmat nimitykset.
Sitten jos joskus vaimosi sattuu taas haluamaan. On sun oltava mela juhlakunnossa heti valmiina.
Vaihtoehtosi ovat
A: elät ilman seksiä. Et katkeroidu, et syytä vaimoasi. Hyväksyt ja jatkat työtäsi perheen/vaimosi eteen. tämä on se "muutoin ihan hyvä suhde". Ei kaduta sitten vanhana.
B: etsit seuraa muualta kuten vaimosi toivoi ja kärsit tuomitsemisen.
Vierailija kirjoitti:
Surullisen nopeasti te miehet olette valmiita heittämään liittonne roskiin. Lastenkin kustannuksella.
Ottaisin sääliseksin vastaan. Tiedoksesi, että monesti meitä naisia ei edes himota, mutta annamme silti. Tiedoksesi myös, että todella usein feikkaamme tulemisemme.
Puhu vain omasta puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just. Tuollaisia te miehet olette. Tytär hengenvaarallisessa tilassa ja mies miettii munaansa. Yök.
Yäk itselles. Ei ole sukupuolikysymys tämä. Seksuaalisuus antaa voimia sairauden ja kuoleman lähelläkin.
N 41
Seksiseksiseksiseksi... Ai jumaliste. Kyllä minun lapseni hyvinvointi menisi IHAN TAATUSTI seksiviettien ohi, ja ihan heittämällä. En tajua tätä nykymaailmaa, jossa seksi on joillekin elämää ja kuolemaakin tärkeämpi asia. Yök ja vielä kerran yök.
Mä taas olen sellainen nainen, että vaikka olisi kuinka isoja murheita elämässä kaipaan seksiä. Mieheni on enemmän ap. n vaimon oloinen eli hän ei pysty jos elämässä on raskasta. Olenkohan mä nyt ainoa nainen joka on tällainen?
Etkö ap ole yhtään huolissasi siitä, että vaimo hätistää sinut haluinesi pois luotaan kuin ärsyttävän kärpäsen? Kannattaisi olla.
Kannattaa kokeilla sitä sääliseksiä. Me oltiin vähän samankaltaisessa tilanteessa ja päätettiin pitkän kuivan kauden jälkeen, että seksiä on nyt vaan pakko ottaa "viikko-ohjelmaan". Pari kertaa oli sellaista rutiininomaista puurtamista, mutta sitten huomasimme jo molemmat odottavamme seuraavaa kertaa. Eihän siinä sellaista alkuaikojen leiskuntaa ollut, mutta fyysiset tarpeet tuli tyydytettyä ja yhteys parani. Stressaavan elämänvaiheen selkiydyttyä seksielämämme parani myös. Uskon, että ilman sääliseksiä paluu normaaliin seksielämään olisi ollut hitaampi ja vaikeampi.
Miksi mies ei voisi hoitaa lapsen tilannetta juuri sen vaatimalla tavalla ja silti haluta vaimoaan?
Miten vaimon parisuhteen kuollettaminen auttaa häntä tai lasta vaikeassa tilanteessa?
Mitä mieltä terapeuttinne (jos teillä nyt sellainen on) ion ajatuksesta, että vaimosi luvalla tyydytät tarpeesi muualla?
Entä jos rakastut tai toinen osapuoli rakastuu?
En usko, että tyttäresi tilanne kestää ikuisesti, jos hän saa apua.
MInusta näyttää, että etsit täältä lupaa (mielipidettä) hypätä vieraisiin. OLetko pettänyt aikaisemmin?