Lue keskustelun säännöt.
Miksi yliopistokoulutusta itsessään arvostetaan?
Ajan hukkaa
20.08.2020 |
Hain taannoin yliopistoon, tähtäimessä filosofian kandi. Pääsykokeeseen piti sisäistää suomen kielellä kaksi kirjaa, joista moni käsite oli minulle entuudestaan tuttu. Kun nyt nuoruusvuosista lähtien olen opetellut lukemaan alan kirjallisuutta alkuperäiskielillä, oli kyseessä englanti tai ranska, onko mitään järkeä käyttää vuosikausia siihen että opiskelen filosofiaa täällä syrjäkylässä jossa kielitaito menee täysin hukkaan? Tai ainakin pari vuotta opinnoista menisi täysin termien sisäistämiseen jollain suomen kielellä, jota ei missään maailmalla tarvita. Kuulee paljon hehkutusta siitä miten yliopistokoulutettu on muihin nähden ylivertainen, mutta näen että on paljon idiootteja jotka luulevat että yliopistokoulutus=sivistys. (Tähän törmää esim. parisuhdemarkkinoilla.)
Mieluummin sitten opiskelen jonkun oikeasti hyödyllisen ammatin tai lähden keski-eurooppaa missä ei kielitaito mene kankkulan kaivoon.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin masennukseen, mutten vissiin ole palstan mukaan tarpeeksi kyvykäs ja sinnikäs, vaikka yliopistoon pääsinkin. Olisi vaan pitänyt jaksaa enemmän. En ole mitään.
Sinun kyvykkyyttäsi tai sinnikkyyttäsi ei voi siitä päätellä. Voithan olla molempia, mutta sairastuit. Ei kannata uhriutua, se ei palvele sinua ollenkaan.
Palstan mukaan yliopistotutkinto kuitenkin mukaan kertoo ihmisen sinnikkyydestä ja kyvykkyydestä. En näillä näkymin kykene suorittamaan sitä loppuun. Millä lailla minä uhriudun? Se, että täällä ei huomioida sitä, että osa meistä halusi sen akateemisen tutkinnon, mutta terveys petti? Me ei olla mitään? Tai jos ei masennuksen takia jaksa hakea yliopistoon? Ovatko he jotenkin vähemmän kyvykkäitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä hittoa sinä täällä sitten teet jos on noin kurjaa ja turhaa? Lähde ulkomaille käyttämään kielitaitoasi.
Mitä hittoa sä tiedät elämäntilanteestani, kun haluat saada jonkun kuulostamaan noin yksinkertaiselta?
En tiedä en, mutta en myöskään ilmeisesti ymmärtänyt mikä oli aloituksesi pointti.
Koko keskustelu menee näköjään ohi otsikon, jatkan samalla linjalla.
Minäkään en täysin ymmärtänyt pointtiasi. Ainakin yliopistossa oppisit ilmaisemaan itseäsi selkeästi. Olisit nyt edes kertonut mitä hait opiskelemaan.
Voit toki hakea "Eurooppaan" töihin, mutta kyllä sielläkin arvostetaan tutkintoa. Miten ajattelit osoittaa kielitaitosi asiantuntijuudesta puhumattakaan?
Moneen kertaan täällä on jo mainittu kuinka kaikissa koulutusohjelmissa tarvitaan myös vieraita kieliä ja aivan varmasti opitaan alan termit keskeisillä kielillä. Humanistisen alan gradussani käytin lähdekirjallisuutta suomen lisäksi viidellä muulla kielellä. En väitä niitä kaikkia osaavani läheskään täydellisesti, mutta sen verran ainakin, että tunnen oman alan sanaston.
Hyödyllinen ammatti on esim kokin ammatti, jota arvostetaan Ranskassa ja muualla Euroopassa.
Mä en nyt ihan ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jos on joku käsite tai esim. filosofiassa joku Platonin teoria niin sä voit opiskella sen periaatteessa millä kielellä tahansa, tärkeintä on se ymmärrys siitä? Ja yleensä se ymmärrys muodostuu parhaiten silloin, kun saa käyttää omaa äidinkieltään. Jos sä nyt opiskelet suomalaisessa yliopistossa filosofiaa, mikä on mun mielestä ajoittain tosi haastavaa, niin kyllä sä omaksut ne alkuperäiset termit myös siinä sivussa. Usein esim. teoksissa on mainittu myös ne käsitteet alkuperäiskielellä. Eihän noi termit eri kielillä oo se haastavin osuus tossa opiskelussa, en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Hyödyllinen ammatti on esim kokin ammatti, jota arvostetaan Ranskassa ja muualla Euroopassa.
Ei kokki ole sinnikäs ja kyvykäs, jos palstalta kysytään, koska ei ole akateeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin masennukseen, mutten vissiin ole palstan mukaan tarpeeksi kyvykäs ja sinnikäs, vaikka yliopistoon pääsinkin. Olisi vaan pitänyt jaksaa enemmän. En ole mitään.
Sinun kyvykkyyttäsi tai sinnikkyyttäsi ei voi siitä päätellä. Voithan olla molempia, mutta sairastuit. Ei kannata uhriutua, se ei palvele sinua ollenkaan.
Palstan mukaan yliopistotutkinto kuitenkin mukaan kertoo ihmisen sinnikkyydestä ja kyvykkyydestä. En näillä näkymin kykene suorittamaan sitä loppuun. Millä lailla minä uhriudun? Se, että täällä ei huomioida sitä, että osa meistä halusi sen akateemisen tutkinnon, mutta terveys petti? Me ei olla mitään? Tai jos ei masennuksen takia jaksa hakea yliopistoon? Ovatko he jotenkin vähemmän kyvykkäitä?
Uhriutumista on tuo ”minä en ole mitään” jne. Eihän täällä ketään ole tuomittu ”ei miksikään” mikäli tutkintoa ei ole. Kaikkihan on ihan samanarvoisia tutkinnoista riippumatta. On vain sanottu, että se vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä eli kovaa halua ja periksiantamattomuutta. Sairaus on aina ihan toinen juttu, eihän sille kukaan voi mitään eikä sen myötä ihminen muutu mitenkään huonommaksi tai vähemmän kyvykkääksi. Tuntuu, että tahallasi ymmärrät nyt väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin masennukseen, mutten vissiin ole palstan mukaan tarpeeksi kyvykäs ja sinnikäs, vaikka yliopistoon pääsinkin. Olisi vaan pitänyt jaksaa enemmän. En ole mitään.
Sinun kyvykkyyttäsi tai sinnikkyyttäsi ei voi siitä päätellä. Voithan olla molempia, mutta sairastuit. Ei kannata uhriutua, se ei palvele sinua ollenkaan.
Palstan mukaan yliopistotutkinto kuitenkin mukaan kertoo ihmisen sinnikkyydestä ja kyvykkyydestä. En näillä näkymin kykene suorittamaan sitä loppuun. Millä lailla minä uhriudun? Se, että täällä ei huomioida sitä, että osa meistä halusi sen akateemisen tutkinnon, mutta terveys petti? Me ei olla mitään? Tai jos ei masennuksen takia jaksa hakea yliopistoon? Ovatko he jotenkin vähemmän kyvykkäitä?
Uhriutumista on tuo ”minä en ole mitään” jne. Eihän täällä ketään ole tuomittu ”ei miksikään” mikäli tutkintoa ei ole. Kaikkihan on ihan samanarvoisia tutkinnoista riippumatta. On vain sanottu, että se vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä eli kovaa halua ja periksiantamattomuutta. Sairaus on aina ihan toinen juttu, eihän sille kukaan voi mitään eikä sen myötä ihminen muutu mitenkään huonommaksi tai vähemmän kyvykkääksi. Tuntuu, että tahallasi ymmärrät nyt väärin.
Et taida tuntea masennusta sairautena? Se noita ajatuksia syöttää päähän, ettei ole mitään ihmisenä. Olisi kiva, että mainittais, että moni yliopisto-opiskelija uupuu ja kärsii mielenterveyden ongelmista. Se on ihan tutkittua faktaa. Mutta kai ne kyvykkäät vaan pärjää. Tunnen itseni ihan luuseriksi, kun en kykene olemaan kyvykäs ja sinnikäs kuin muut. Sen takia tuo sattuu paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyllinen ammatti on esim kokin ammatti, jota arvostetaan Ranskassa ja muualla Euroopassa.
Ei kokki ole sinnikäs ja kyvykäs, jos palstalta kysytään, koska ei ole akateeminen.
Osa on, osa ei. Palstaparlamentti ei ole legitiimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä hittoa sinä täällä sitten teet jos on noin kurjaa ja turhaa? Lähde ulkomaille käyttämään kielitaitoasi.
Mitä hittoa sä tiedät elämäntilanteestani, kun haluat saada jonkun kuulostamaan noin yksinkertaiselta?
En tiedä en, mutta en myöskään ilmeisesti ymmärtänyt mikä oli aloituksesi pointti.
Koko keskustelu menee näköjään ohi otsikon, jatkan samalla linjalla.
Minäkään en täysin ymmärtänyt pointtiasi. Ainakin yliopistossa oppisit ilmaisemaan itseäsi selkeästi. Olisit nyt edes kertonut mitä hait opiskelemaan.
Voit toki hakea "Eurooppaan" töihin, mutta kyllä sielläkin arvostetaan tutkintoa. Miten ajattelit osoittaa kielitaitosi asiantuntijuudesta puhumattakaan?Moneen kertaan täällä on jo mainittu kuinka kaikissa koulutusohjelmissa tarvitaan myös vieraita kieliä ja aivan varmasti opitaan alan termit keskeisillä kielillä. Humanistisen alan gradussani käytin lähdekirjallisuutta suomen lisäksi viidellä muulla kielellä. En väitä niitä kaikkia osaavani läheskään täydellisesti, mutta sen verran ainakin, että tunnen oman alan sanaston.
Miten ajattelin osoittaa kielitaitoni? Sepä se. Helppoa jos olisi useampia kieliä jolla tutkinnon osia voi suorittaa. Osaan minäkin hyvin paljon sanastoa kreikaksi, latinaksi ja saksaksi. Ei se tarkoita, että puhun yhtäkään näistä kielistä. (Myönnän että en puhu saksaa edes välttävästi.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin masennukseen, mutten vissiin ole palstan mukaan tarpeeksi kyvykäs ja sinnikäs, vaikka yliopistoon pääsinkin. Olisi vaan pitänyt jaksaa enemmän. En ole mitään.
Sinun kyvykkyyttäsi tai sinnikkyyttäsi ei voi siitä päätellä. Voithan olla molempia, mutta sairastuit. Ei kannata uhriutua, se ei palvele sinua ollenkaan.
Palstan mukaan yliopistotutkinto kuitenkin mukaan kertoo ihmisen sinnikkyydestä ja kyvykkyydestä. En näillä näkymin kykene suorittamaan sitä loppuun. Millä lailla minä uhriudun? Se, että täällä ei huomioida sitä, että osa meistä halusi sen akateemisen tutkinnon, mutta terveys petti? Me ei olla mitään? Tai jos ei masennuksen takia jaksa hakea yliopistoon? Ovatko he jotenkin vähemmän kyvykkäitä?
Uhriutumista on tuo ”minä en ole mitään” jne. Eihän täällä ketään ole tuomittu ”ei miksikään” mikäli tutkintoa ei ole. Kaikkihan on ihan samanarvoisia tutkinnoista riippumatta. On vain sanottu, että se vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä eli kovaa halua ja periksiantamattomuutta. Sairaus on aina ihan toinen juttu, eihän sille kukaan voi mitään eikä sen myötä ihminen muutu mitenkään huonommaksi tai vähemmän kyvykkääksi. Tuntuu, että tahallasi ymmärrät nyt väärin.
Ja selvisi myös sun asenne masentuneita kohtaan. He monesti tuntevat olevansa ei mitään. Se on SAIRAUTTA, mutta palstan mukaan vaan typerää uhriutumista.
Itse olen vaihtanut yliopistosta AMK:in puolelle, ja kyllähän sisällöissä on selkeä laadullinen ja määrällinen ero, jos miettii vaadittavaa osaamista per opintopiste. Yliopistossa mulla saattoi olla 1400 sivua vieraskielistä, ko. alan tieteellistä tekstiä luettavana 4 pisteen tenttiin, AMK:issa saa samat pisteet jostain verkossa tehtävästä monivalinta-tehtävästä, johon ainoat materiaalit on muutama alan verkkosivu.
Tieteellisen osaamisen näkökulmasta arvostan ehdottomasti yliopistotutkintoa enemmän, ja arvostan myös selvästi tiettyjä aloja enemmän kuin toisia, sillä ehdin yliopiston sisälläkin opiskella monenlaista ennen kuin vaihdoin kokonaan korkeakoulua, ja myös yliopiston sisältä löytyy paikkoja joissa neljän opintopisteen saaminen vaatii tunnin töitä.
En kylläkään ymmärrä miten kenenkään tutkinto hänen arvoaan ihmisenä määrittää, tai voisi määrittää, eikä minulle henkilökohtaisesti ole koulutus millään lailla tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyllinen ammatti on esim kokin ammatti, jota arvostetaan Ranskassa ja muualla Euroopassa.
Ei kokki ole sinnikäs ja kyvykäs, jos palstalta kysytään, koska ei ole akateeminen.
Osa on, osa ei. Palstaparlamentti ei ole legitiimi.
Mutta kaikki akateemiset ovat sinnikkäitä ja kyvykkäitä?
Ei se nyt hirveästi sinnikkyyttä ja kyvykkyyttä tarvi, ennemminkin suorittamista. Kurssit ovat pierun tusahduksia, teet tehtävät, tentin tai lopputehtävän. Puolen vuoden päästä puolet asioista on jo unohtuneet. Työelämässä ehkä puolella opitusta asioista on käyttöä, akateemisena duunarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vaihtanut yliopistosta AMK:in puolelle, ja kyllähän sisällöissä on selkeä laadullinen ja määrällinen ero, jos miettii vaadittavaa osaamista per opintopiste. Yliopistossa mulla saattoi olla 1400 sivua vieraskielistä, ko. alan tieteellistä tekstiä luettavana 4 pisteen tenttiin, AMK:issa saa samat pisteet jostain verkossa tehtävästä monivalinta-tehtävästä, johon ainoat materiaalit on muutama alan verkkosivu.
Tieteellisen osaamisen näkökulmasta arvostan ehdottomasti yliopistotutkintoa enemmän, ja arvostan myös selvästi tiettyjä aloja enemmän kuin toisia, sillä ehdin yliopiston sisälläkin opiskella monenlaista ennen kuin vaihdoin kokonaan korkeakoulua, ja myös yliopiston sisältä löytyy paikkoja joissa neljän opintopisteen saaminen vaatii tunnin töitä.
En kylläkään ymmärrä miten kenenkään tutkinto hänen arvoaan ihmisenä määrittää, tai voisi määrittää, eikä minulle henkilökohtaisesti ole koulutus millään lailla tärkeää.
Palstan mukaan et ole kyvykäs ja sinnikäs, mutta hyvä, että edes osalla on tuo asenne, ettei se määritä sun arvoa tosin kuin monen muun mielestä se kertoo kaiken sun luonteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin masennukseen, mutten vissiin ole palstan mukaan tarpeeksi kyvykäs ja sinnikäs, vaikka yliopistoon pääsinkin. Olisi vaan pitänyt jaksaa enemmän. En ole mitään.
Sinun kyvykkyyttäsi tai sinnikkyyttäsi ei voi siitä päätellä. Voithan olla molempia, mutta sairastuit. Ei kannata uhriutua, se ei palvele sinua ollenkaan.
Palstan mukaan yliopistotutkinto kuitenkin mukaan kertoo ihmisen sinnikkyydestä ja kyvykkyydestä. En näillä näkymin kykene suorittamaan sitä loppuun. Millä lailla minä uhriudun? Se, että täällä ei huomioida sitä, että osa meistä halusi sen akateemisen tutkinnon, mutta terveys petti? Me ei olla mitään? Tai jos ei masennuksen takia jaksa hakea yliopistoon? Ovatko he jotenkin vähemmän kyvykkäitä?
Uhriutumista on tuo ”minä en ole mitään” jne. Eihän täällä ketään ole tuomittu ”ei miksikään” mikäli tutkintoa ei ole. Kaikkihan on ihan samanarvoisia tutkinnoista riippumatta. On vain sanottu, että se vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä eli kovaa halua ja periksiantamattomuutta. Sairaus on aina ihan toinen juttu, eihän sille kukaan voi mitään eikä sen myötä ihminen muutu mitenkään huonommaksi tai vähemmän kyvykkääksi. Tuntuu, että tahallasi ymmärrät nyt väärin.
Et taida tuntea masennusta sairautena? Se noita ajatuksia syöttää päähän, ettei ole mitään ihmisenä. Olisi kiva, että mainittais, että moni yliopisto-opiskelija uupuu ja kärsii mielenterveyden ongelmista. Se on ihan tutkittua faktaa. Mutta kai ne kyvykkäät vaan pärjää. Tunnen itseni ihan luuseriksi, kun en kykene olemaan kyvykäs ja sinnikäs kuin muut. Sen takia tuo sattuu paljon.
Olen todella pahoillani sairaudestasi. On totta, että uupumusta on paljon. Olen ollut itsekin uupunut ja sairas useita kertoja. Siksi yritänkin avata sinun silmiäsi tajuamaan, että tässä ei kukaan muu kuin sitä itse pidä sinua vähemmän kyvykkäänä tai sinnikkäänä. Ei yhtään kukaan. Jos sinulla on tällaisia ihmisiä lähipiirissäsi, jotka pitävät, ota ihmeessä etäisyyttä. Sellainen seura vain sairastuttaa. Koita keskittyä siihen toimintakykyyn, jota sinulla on jäljellä, ja ole itsellesi armollinen. Sinä olet aina sinun kanssasi. Ole siis hyvä itsellesi ja ole aina itsesi puolella.
Vierailija kirjoitti:
AP on varmaan niitä jotka itseopiskelee netissä (sinänsä arvostettavaa) koska itsekuri ei riitä virallisiin opintoihin ja sitten räksyttää että yliopisto-opiskelijat ovat mielikuvituksettomia ja hän oppii kaiken itse paremmin ja laajemmin ja hän tekisi kyllä jotain alan hommia mutta kun missään ei tajuta hänen nerouttaan ja anneta heti hopeatarjottimella jotain jännittävää paikkaa. Huoh. Humanistina näitä tulee vastaan vähän väliä. Suomen yo ei kelpaa, Ranskaan liian vaikea lähteä, joten kerrot itsellesi että yliopistotutkinto olisi joka tapauksessa merkityksetön. Sen kun opiskelet itseksesi jos niin tykkäät mutta turha mustamaalata, Suomen yliopistot on kuitenkin ihan tasokkaita.
Juuri toisinpäin. Itse opiskelu vaatii kymmenen kertaa enemmän itsekuria jos ihan oikeasti opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ihan ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jos on joku käsite tai esim. filosofiassa joku Platonin teoria niin sä voit opiskella sen periaatteessa millä kielellä tahansa, tärkeintä on se ymmärrys siitä? Ja yleensä se ymmärrys muodostuu parhaiten silloin, kun saa käyttää omaa äidinkieltään. Jos sä nyt opiskelet suomalaisessa yliopistossa filosofiaa, mikä on mun mielestä ajoittain tosi haastavaa, niin kyllä sä omaksut ne alkuperäiset termit myös siinä sivussa. Usein esim. teoksissa on mainittu myös ne käsitteet alkuperäiskielellä.
Väärässä olet sinä. Käännökset ovat melko usein suurinpiirteisiä, monesti ei käännössana ilmaise täsmälleen samaa tarkoitusta. On kirjoja joita olen lukenut sekä suomeksi ja englanniksi, eikä aina voida syyttää kääntäjää siitä että käännökset ovat karkeita.
Tutkinto ei ole niinkään älyn merkki, vaan ahkeruuden, pitkäjänteisyyden ja sitkeyden. Aika hurja määrä myös jättää opintonsa kesken. Moni on jatkanut keskeytyneiden opintojen jälkeen AMKissa ja on todennut sen huomattavasti kevyemmäksi. Yliopistossa opiskelu käy kyllä jo itsessään ihan työstä ja siihen vielä työt päälle, niin onhan se helvetin vaativaa. Kyllä se tutkinto näistä syistä käy meriitiksi, tiedekunnasta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin masennukseen, mutten vissiin ole palstan mukaan tarpeeksi kyvykäs ja sinnikäs, vaikka yliopistoon pääsinkin. Olisi vaan pitänyt jaksaa enemmän. En ole mitään.
Sinun kyvykkyyttäsi tai sinnikkyyttäsi ei voi siitä päätellä. Voithan olla molempia, mutta sairastuit. Ei kannata uhriutua, se ei palvele sinua ollenkaan.
Palstan mukaan yliopistotutkinto kuitenkin mukaan kertoo ihmisen sinnikkyydestä ja kyvykkyydestä. En näillä näkymin kykene suorittamaan sitä loppuun. Millä lailla minä uhriudun? Se, että täällä ei huomioida sitä, että osa meistä halusi sen akateemisen tutkinnon, mutta terveys petti? Me ei olla mitään? Tai jos ei masennuksen takia jaksa hakea yliopistoon? Ovatko he jotenkin vähemmän kyvykkäitä?
Uhriutumista on tuo ”minä en ole mitään” jne. Eihän täällä ketään ole tuomittu ”ei miksikään” mikäli tutkintoa ei ole. Kaikkihan on ihan samanarvoisia tutkinnoista riippumatta. On vain sanottu, että se vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä eli kovaa halua ja periksiantamattomuutta. Sairaus on aina ihan toinen juttu, eihän sille kukaan voi mitään eikä sen myötä ihminen muutu mitenkään huonommaksi tai vähemmän kyvykkääksi. Tuntuu, että tahallasi ymmärrät nyt väärin.
Ja selvisi myös sun asenne masentuneita kohtaan. He monesti tuntevat olevansa ei mitään. Se on SAIRAUTTA, mutta palstan mukaan vaan typerää uhriutumista.
Pikemminkin uhriasenne on sairauden oire.
Sinun kyvykkyyttäsi tai sinnikkyyttäsi ei voi siitä päätellä. Voithan olla molempia, mutta sairastuit. Ei kannata uhriutua, se ei palvele sinua ollenkaan.