Lue keskustelun säännöt.
Miksi yliopistokoulutusta itsessään arvostetaan?
Ajan hukkaa
20.08.2020 |
Hain taannoin yliopistoon, tähtäimessä filosofian kandi. Pääsykokeeseen piti sisäistää suomen kielellä kaksi kirjaa, joista moni käsite oli minulle entuudestaan tuttu. Kun nyt nuoruusvuosista lähtien olen opetellut lukemaan alan kirjallisuutta alkuperäiskielillä, oli kyseessä englanti tai ranska, onko mitään järkeä käyttää vuosikausia siihen että opiskelen filosofiaa täällä syrjäkylässä jossa kielitaito menee täysin hukkaan? Tai ainakin pari vuotta opinnoista menisi täysin termien sisäistämiseen jollain suomen kielellä, jota ei missään maailmalla tarvita. Kuulee paljon hehkutusta siitä miten yliopistokoulutettu on muihin nähden ylivertainen, mutta näen että on paljon idiootteja jotka luulevat että yliopistokoulutus=sivistys. (Tähän törmää esim. parisuhdemarkkinoilla.)
Mieluummin sitten opiskelen jonkun oikeasti hyödyllisen ammatin tai lähden keski-eurooppaa missä ei kielitaito mene kankkulan kaivoon.
Kommentit (112)
Ajan hukkaa kirjoitti:
En mollannut yliopistotutkintoa, vaan yliopistoa, jossa opinnot voi suorittaa vain yhdellä kielellä (plus ruotsi?). Miksi käyttäisin aikaa sisäistääkseni tuhatkunta tieteen termiä jollain pikkuriikkisellä suomen kielellä, kun voin käyttää aikani päntätäkseni englantilaisia ja ranskalaisia teoksia niiden alkuperäiskielellä?
Paitsi että ei taida olla yhtäkään tutkintoa, joka olisi pelkästään suomen kielellä.
Kannattaisi ensin päästä opiskelemaan ja arvostella vasta sitten, kun tietää paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon ei helpolla pääse, eikä sieltä myöskään valmistu näkemättä vaivaa. Opiskelu on todella itsenäistä ja vaatii paljon asioiden selvittelyä, tiedonhakua ja reippautta. Maailmankuva avartuu pakostakin ja koulutusohjelmat todella sivistäviä. Kertoo siis jotain ihmisen kyvystä, luonteesta ja sinnikkyydestä, jos yliopistotutkinto on takana.
Eli ne, jotka eivät ole käyneet yliopistoa tai sairastuvat kesken opintojen, eivät ole sinnikkäitä tai kyvykkäitä? Sitä paitsi osalla tuntemistani akateemisista ei ole todellakaan maailmankuva avartanut, vaan näkevät asiat hyvin yksipuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni yliopiston alkuperäinen idea kuihtuu kun monen alan opiskelijat ei koskaan kohtaa toisiaan jolloin jopa armeija on parempi laajentamaan ihmisten ymmärrystä maailmasta. Sinällään opetus on ok , mutta täytyisi olla pakko ottaa kursseja myös ei suoraan omalta alalta.
Tämähan johtuu osin siitä, että laajoja tutkintoja ei enää tueta. Käytännössä opiskelijat yrittävät opiskella oman tieteenalansa sisällöt mahdollisimman nopeasti, jotta tukikuukaudet eivät loppuisi ja opinnot ja opinto-oikeus vanhenisi. Lisäksi parhaassa tapauksessa on jo työssä kesäkuukausina ja opintojen loppupuolella, jotta saa työkokemusta ja ei siten niin helposti putoa työelämän kelkasta. Mutta toki varmasti ihmisten olisi hyvä tehdä joitakin valinnaisia opintoja aivan eri tieteenaloilta.
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuvaa jotain henkilön kyvykkyydestä ja motivaatiosta.
Tai tyhmyydestä ja itsenäisyyden vähyydestä.
Ei ollut nyt amiksesta puhe.
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko niin, että et saanut opiskelupaikkaa ja nyt yrität saada helpotuksen tunnetta pettymykseen mitätöimällä koulutuksen arvoa?
Ei nyt kyse ole pettymyksestä, vaan yritän keksiä syitä hakea taas ensi vuonna. Tuntuu vaan ajanhaaskaukselta kun termejä on paljon, että ne pitäisi päntätä alkuperäiskielen lisäksi vielä suomeksi.
Jos termien määrä tuntuu liian vaikealta omaksuttavaksi, niin mitäs jos hakisit ammattikorkeaan? Se on enemmän käytännönläheinen. Ei yliopisto sovi kaikille. Termejä ja ulkoa opittavaa on paljon, joten motivaatio ja sinnikkyys täytyy olla kova, muuten ei pääse sisälle ja menesty opinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajan hukkaa kirjoitti:
En mollannut yliopistotutkintoa, vaan yliopistoa, jossa opinnot voi suorittaa vain yhdellä kielellä (plus ruotsi?). Miksi käyttäisin aikaa sisäistääkseni tuhatkunta tieteen termiä jollain pikkuriikkisellä suomen kielellä, kun voin käyttää aikani päntätäkseni englantilaisia ja ranskalaisia teoksia niiden alkuperäiskielellä?
Paitsi että ei taida olla yhtäkään tutkintoa, joka olisi pelkästään suomen kielellä.
Kannattaisi ensin päästä opiskelemaan ja arvostella vasta sitten, kun tietää paremmin.
Kyllä tiedän yliopistotutkinnon suorittaineita. Useimmat luennot ja tentit voi suorittaa vain kahdella kielellä.
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ne jotka ei koskaan sinne yliopistoon päässeet jaksaa mollata yliopistotutkintoa
En mollannut yliopistotutkintoa, vaan yliopistoa, jossa opinnot voi suorittaa vain yhdellä kielellä (plus ruotsi?). Miksi käyttäisin aikaa sisäistääkseni tuhatkunta tieteen termiä jollain pikkuriikkisellä suomen kielellä, kun voin käyttää aikani päntätäkseni englantilaisia ja ranskalaisia teoksia niiden alkuperäiskielellä?
Sun pitää ensin opetella muodostamaan argumentti, jos aiot filosofiaa opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko niin, että et saanut opiskelupaikkaa ja nyt yrität saada helpotuksen tunnetta pettymykseen mitätöimällä koulutuksen arvoa?
Ei nyt kyse ole pettymyksestä, vaan yritän keksiä syitä hakea taas ensi vuonna. Tuntuu vaan ajanhaaskaukselta kun termejä on paljon, että ne pitäisi päntätä alkuperäiskielen lisäksi vielä suomeksi.
Jos termien määrä tuntuu liian vaikealta omaksuttavaksi, niin mitäs jos hakisit ammattikorkeaan? Se on enemmän käytännönläheinen. Ei yliopisto sovi kaikille. Termejä ja ulkoa opittavaa on paljon, joten motivaatio ja sinnikkyys täytyy olla kova, muuten ei pääse sisälle ja menesty opinnoissa.
Asiani koski miksi lähteä opettelemaan termien lisäksi kaikkien termien suomenkieliset käännökset? Eikö olisi järkevää käyttää sen ajan opetellakseen kaksinkertaisen määrä näitä termejä?
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan hukkaa kirjoitti:
En mollannut yliopistotutkintoa, vaan yliopistoa, jossa opinnot voi suorittaa vain yhdellä kielellä (plus ruotsi?). Miksi käyttäisin aikaa sisäistääkseni tuhatkunta tieteen termiä jollain pikkuriikkisellä suomen kielellä, kun voin käyttää aikani päntätäkseni englantilaisia ja ranskalaisia teoksia niiden alkuperäiskielellä?
Paitsi että ei taida olla yhtäkään tutkintoa, joka olisi pelkästään suomen kielellä.
Kannattaisi ensin päästä opiskelemaan ja arvostella vasta sitten, kun tietää paremmin.
Kyllä tiedän yliopistotutkinnon suorittaineita. Useimmat luennot ja tentit voi suorittaa vain kahdella kielellä.
Niin, luennot ja tentit, mutta materiaali, joka luetaan tenttiin on yleensä englanniksi. Käytännössä siis monet tutkinnot ovat täysin kaksikielisiä. Olen FM, joten tiedän tämän myös omasta kokemuksestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvostan yliopistotutkintoa sitten, jos sen avulla on saavuttanut mukavan elämän. Pelkkä tutkinto ei ole mitään itsessään.-Akateeminen
Kyllä mä ihan arvostan sitä että mieli rikastuu, jos se siellä yliopistossa rikastuu.
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan hukkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko niin, että et saanut opiskelupaikkaa ja nyt yrität saada helpotuksen tunnetta pettymykseen mitätöimällä koulutuksen arvoa?
Ei nyt kyse ole pettymyksestä, vaan yritän keksiä syitä hakea taas ensi vuonna. Tuntuu vaan ajanhaaskaukselta kun termejä on paljon, että ne pitäisi päntätä alkuperäiskielen lisäksi vielä suomeksi.
Jos termien määrä tuntuu liian vaikealta omaksuttavaksi, niin mitäs jos hakisit ammattikorkeaan? Se on enemmän käytännönläheinen. Ei yliopisto sovi kaikille. Termejä ja ulkoa opittavaa on paljon, joten motivaatio ja sinnikkyys täytyy olla kova, muuten ei pääse sisälle ja menesty opinnoissa.
Asiani koski miksi lähteä opettelemaan termien lisäksi kaikkien termien suomenkieliset käännökset? Eikö olisi järkevää käyttää sen ajan opetellakseen kaksinkertaisen määrä näitä termejä?
Edelleen, jos tuo on sinulle liian vaikeaa tai kynnyskysymys, en usko, että yo on sinulle oikea paikka. Termien opiskelu kahdella kielellä ei oikeasti ole yliopisto-opiskelijoille homma eikä mikään. Ne oppii suuremmaksi osaksi ekana vuonna perusopinnoissa, kun lukee alan perusteoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää ensin opetella muodostamaan argumentti, jos aiot filosofiaa opiskella.
Trollaaminen ei ymmärtääkseni ole sama kuin filosofian opiskelu.
Ehkä ei kannata hakea yliopistoon, se ei ehkä ole sinua varten. Yliopisto-opinnoissa (erityisesti yhteiskunnallis-humanistiset aineet) vaaditaan paljon avoimuutta ajattelussa, ja toisaalta joutuu tekemään paljon sellaistakin, joka ei välttämätttä itselle ole juuri sillä hetkellä niin mielekästä. Silti vaaditaan sitkeyttä, että saa tutkinnon suoritettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastuin masennukseen, mutten vissiin ole palstan mukaan tarpeeksi kyvykäs ja sinnikäs, vaikka yliopistoon pääsinkin. Olisi vaan pitänyt jaksaa enemmän. En ole mitään.
Yliopistoon pääsee helposti, ja gradun voi tehdä nopeasti.
Mitä kysytään?
Joku kykkii jossain AMK:ssa vuosikausia, Samaan aikaan voi tehdä maisteritutkinnon. Ja jos takapuoli ja pälli kestää, tehdä lisurin ja siitä tohtoritutkintoon. Mikä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei kannata hakea yliopistoon, se ei ehkä ole sinua varten. Yliopisto-opinnoissa (erityisesti yhteiskunnallis-humanistiset aineet) vaaditaan paljon avoimuutta ajattelussa, ja toisaalta joutuu tekemään paljon sellaistakin, joka ei välttämätttä itselle ole juuri sillä hetkellä niin mielekästä. Silti vaaditaan sitkeyttä, että saa tutkinnon suoritettua.
Miksi sitten mun tuntemat akateemiset eivät ole todellakaan mitenkään avoimia maailmankuviltaan? Eräs katkaisi muhun välit, koska olin sitä mieltä, että biologinen sukupuoli on tosiasia. Ja humanisti kyseessä. Sellaista avaruutta.
Vierailija kirjoitti:
https://www.sorbonne-universite.fr
Mene Sorbonneen!
En ymmärrä! Liikaa termejä!
-ap
Eikö se nyt ole ihan loogista, että suomalaisten verorahoilla koulutetaan ensisijaisesti valmiuksia suomalaiseen työelämään? Ihan riippumatta siitä onko kyseessä ammattikoulu tai yliopisto.
Käytännössä monessa pääaineessa opiskellaan enemmän englanninkielisestä materiaalista kuin suomeksi. Muistan istuneeni monessa tentissä tuskaisena, kun suomenkielinen termi ei millään meinannut tulla mieleen. Monet taloustieteen käsitteet on käännetty aika kökösti, englanninkieliset ovat ymmärrettävämpiä.
Ei nyt kyse ole pettymyksestä, vaan yritän keksiä syitä hakea taas ensi vuonna. Tuntuu vaan ajanhaaskaukselta kun termejä on paljon, että ne pitäisi päntätä alkuperäiskielen lisäksi vielä suomeksi.