<3 Toukovauvat 2014 <3
Aloitampa ketjun meille elokuussa plussanneille, joilla laskettu aika osuu toukokuulle. Itse plussasin eilen ja laskettu aika osuu netin laskurilla laskettuna hedelmöitysajankohdan mukaan 2.5.2014. Kuukautisetn mukaan laskettuna la osuu taasen 29.4.2013. Mutta oletan tuon hedelmöittymisajankohdasta laskettuna olevan todellisempi. Olen 31-vuotias ja mieheni kanssa ensimmäistä nyt odotetaan <3 Ihanaa aikaa eletään :)
Kommentit (564)
oho, korjaus virheelliseen mainintaani:
siis Somac ei ole omepratsolia vaan pantopratsolia. Mutta ihan OMEPRAZOL ratiopharm ainaki löytyy käsikaupasta ja se siis sopii raskausaikana.
Täällä ensimmäinen koti-viikko esikoisen kanssa takana. Äkkiä hujahti ohi kun hypittiin lähikaupungeissa ostoksilla ja kavereita moikkailemassa. Tää viikko ois tarkotus rauhottua sitten kotihommiin ja oonki jo alotellu "suursiivousta" kun meille pitäis tulla tänään uusi isompi jääkaappi!!! <3 jes, vuoden odotuksen ja harkinnan jälkeen viimein sekin haave on totta :D
Mulla ruvennu hengenahdistus lisääntymään, etenki syömisien jälkeen, liekö vauvan lisäks sitte mahalaukku painaa keuhkoja vielä enemmä kasaan. Astmakin on ettei ainakaan helpota tilannetta. :/ alkaa olla kohtuu tukala olo (sf-mitta keski ja yläkäyrän välissä ja olen itte alle 160cm ni ei oo vauvalla hirveesti tilaa.)
Tänehän sitä taas jouduttiin makaamaan, kohdunsuu auki ja kaulaa 0,5 cm jäljellä.. Nyt seuraillaAn supistuksia ja katotaa et täytyykö viel yhdet kortisonit antaa vauvalle.. Onneks ei varmaa kauheen montaa päivää tarvii olla ku on jo hyvät viikot. Heh mun sf mitta on 36 cm aika iso tää bötsi ja Vaavin kokoarvio 2100g:)) eli ihan hyvänkokoinen tyty<3
Siis tarvii olla jos vauva pysyy masussa kuitenki vielä:)
Kiva lueskella muiden kuulumisia - miksen mä löytäny tänne aiemmin..? :) Kirjottelenpa nyt omatkin kuulumiseni sitten...
Mä oon sairastanut ihan hirveesti tän raskauden aikana :( Taas on flunssassa (kolmas puolen vuoden sisällä), lisäks on ollu yks raju mahatauti ja peukalon nivelissä niin paha mysteeritulehdus (syy siis jäi lukuisista kokeista huolimatta epäselväksi), että olin syksyllä kaksi yötä sairaalahoidossa. Neuvolalääkäri sano, että toiset ei sairasta raskauden aikana ollenkaan ja toisilla raskauden aikana vastustuskyky laskee - mä ilmeisesti sitten kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään (jipii). Oon syöny raskausajan monivitamiinia ja omega+d:tä koko raskauden, nyt muutama viikko sitten lisäsin myös maitohappobakteerit repertuaariin. Stressiä oon koittanu myös tietoisesti vähentää. Huolestuttaa lähinnä vauvan kannalta, että mitä tää jatkuva sairastelu tekee sille...lääkäri kyllä sanoi, että vauva on kyllä suojassa, että sairauksista kärsin vain minä. Mutta tällainen huolehtija kun olen... Vaikka ns. ylimääräisiä rokotuksia kohtaan hyvin kriittinen olenkin, niin otin tuon kausi-influenssarokotteen nyt sitten, kun tuntuu ihan kaikki taudot tarttuvan...ettei sit sitäkin saisi. Pari viikkoa piikin ottamisen jälkeen ex-mieheni sairastui sikainfluenssaan, joka sitten aiheutti myös keuhkokuumeen...ehkä ihan hyvä sitten, että piikin otin, kun en onneksi nyt siihen sitten sairastunut kuitenkaan.
Muutoin vointi on ihan ok. Vasen lonkka kipuilee ja kyllä tuo vatsa alkaa jo painaa. Mulla tuota ylipainoa oli jo ennestään, niin kyllähän tuo vauvavatsa aika raskaalta tuntuu jo kannella... Painoa on tullut tähän mennessä (rv 32+4) n.6kg, eli ihan kohtuullisesti :) Viime viikolla neuvolassa oli verenpaineet vähän koholla ja proteiinit yhdellä plussalla. MIttailin lainamittarilla viikonloppuna kotona noita paineita ja ne oli kyllä ihan hyvät :) Perjantaina kontrolloidaan rr ja proteiinit neuvolalla.
Hankinnoista: meillä on turvakaukalo ja vaunut jo oottamassa, ja pinnasänky on tiedossa, mutta vielä roudaamatta meille - saan serkkuni perheeltä pinnasängyn, kun he ei enää tarvii :) Vaatteita on jo iso kasa, samoin vuodevaatteet ja hoitotuotteita, hoitoalusta jne. Lelujakin (helistimiä ym) on jo ja mobile sängyn yläpuolelle. Osan oon hankkinu itse, (ison) osan on hankkinu mun äiti :) Itkuhälytin ja rintapumppu + joitain pienempiä hankintoja pitäis vielä hankkia, mut aika hyvällä mallilla on :)
Meillä on tosi pieni asunto ja ahdasta tulee olemaan. On maalattu kaikki huoneet uusiks, kun oli aika tummat sävyt aiemmin - maalattiin vaaleammiksi, niin tuo valoisuutta ja tilan tuntua. Välillä meinaa stressata tilan puute, mutta toisaalta koitan asennoitua myönteisesti: meillä on nätti koti ja sopu sijaa antaa, kyllä me pärjätään!
Muutoinkin meillä on hyvin stressaava elämäntilanne - en tylsistytä teitä nyt yksityiskohdilla - ja vaatii aikamoista asennoitumista, että ei aivan ahdistu... Tilanne on monimutkainen. Toivon asioiden ratkeavan jo alkuvuodesta, mutta nyt on n.7,5vko laskettuun aikaan enää, mutta asiat ei ole selkeytynyt yhtään :/ Tosi kovasti yritän asnnoitua myönteisesti ja ajatella, että kaikki kyllä järjestyy aina tavalla tai toisella...mutta pakko myöntää, että välillä ahdistaa ja stressaa aika kovasti. Viime yö meni valvoessa ja asioita mielessä pyöritellessä - vaikka eihän ne ongelmat sillä ratkea.
Oon kuitenkin hirmu onnellinen tästä vauvasta ja siihen koitankin nyt keskittyä - kaikki muu aina järjestyy jotenkin, eikös juu? :)
Ihanaa viikkoa kaikille!
Voi MAMII, sulla ei oo helppoo :( Mulla varmaan hajois kuuppa, jos joutus vaan makoilemaan. :( Jaksamista sinne! Ja pienokaiselle vielä malttia.
Puuh!
Mistä saada motivaatio kaikkeen tekemiseen??
Siis henkisesti hirvee hinku tehä ihan hirveesti kaikkee siivoiluja ja järjestelyjä ja arkistointia ym ym ym, mutta miks sitten fyysisesti ei saa mitään aikaseks!? Ärsyttävää. Suuret on suunnitelmat mutta toteutus ontuu.
Kohta 2vk ollu kotona esikoisen kanssa, mikä on kyllä ollut positiivisesti yllättävää aikaa. Viihtynyt olen ainakin toistaseks. Ihanaa seurata pojan touhuiluja ja oivalluksia, mutta toki myös välillä raivostuttavaa taistelua. Viimeksi olin kotona vuosi sitten ennen töihin menoa (jos 3vk:n joululomaa ei lasketa) ja silloin kyllä alkoi jo puuduttaa puolentoista vuoden kotona olo. Tosin asuttiin silloin vielä kaupungissa, nyt maalla missä vähintäänki puiden kantoa, talon lämmitystä ym. puuhaa on lähes jatkuvasti.
Osittain tämä saamattomuus varmaan johtuu liian alhaisista verenpaineista, josta oon kärsiny koko raskauden ajan. (Edellisessä raskaudessä paineet oli päinvastoin hitusen liian korkeella).
Mites babyc jakselee? vieläkö siellä on pysytty yhdessä koossa? Mulla LA (26tai)27.5 myös :) ihmeellisesti on ku terkka merkkas laskurilla 27.5 ja leku sit 26.5. ilman mitää perusteluja, mut edellinen synty 41+2 ni en hirveesti tuohon laskettuun tuijottele.
vieläkin sairaalassa :/ kauhee ikävä kotiin... Nyt ollut jo kyllä ihan hyviä päiviä ei oo supistellut...
MIFUUU kyllä se pesänrakennus jossain vaiheessa iskee, sit riittälä energiaa vaikka ja mihin, esim. Saatat huomata peseväsi saunaa keskellä yötä ;)
Tiiäppä tuosta. En muista että esikoiden kohdalla mitään järjetöntä aikaansaamista olis ollu vaikka olin 2kk ennen laskettua jo kotona.. Pikku hiljaa hyvä tulee kun ottaa niskasta kiinni ja tekee vähän kerrassaan. Ehkä täällä jonain päivänä (ennen uutta vauvaa) on hetken aikaa siistä :D
Hankintoja piti taas tehdä, vaikkei ihan välttämätöntä ois ollukaan :D Uusi (käytetty) hoitoalusta piti hakea perjantaina hoitopöydälle. Nyt sain semmosen kun tahoin ja vielä käytännössä ilmaseks. Jee!
viikon päästä seuraavaa neuvolaa ois tiedossa, selkä/lantio kivut edelleen pahana. Ärsyttävää kun ei saa kunnolla nukuttua, kun herää jokaiseen kyljen kääntöön/asennon vaihtoon. Eilen ja tänään sitten oon ottanu pienet päikkärit esikoiden päikkäreiden aikaan. Pakko saada nukuttua edes joskus..
höh. kaks kertaa sama kirjotushirviö. "esikoiden" tarkoitan siis ESIKOISEN eli yksi poika vain ennestään kotona pyörii :P
noniin... täällä alkoi mammaloma :) vanhat vauvan vaatteet kaivettu esille ja pesu rulianssi edessä.
Iltaisin alkaa olemaan olo aika tuskainen. Hyvin vilkas tapaus mahassa.
Täälläkin alkaa virallinen mammaloma huomenna!
Tilauksen oon laittanut, että saisin tämän kakkosen masusta ulos pääsiäisen aikoihin. Sitte ois aika soppeli! :) Vois mieskin jäädä suoraan talvilomalta isyyslomalle! :)
Olo alkaa olemaan aika tuskanen vähän väliä. Masu on jo iso ja ei enää ole kovin helppo saada sukkia jalkaan saatika sitoa kengännauhoja! :/
Pari päivää sitten heräsin aamulla viiden aikaan hirveisiin alavatsakipuihin. Ajattelin, että nytkö se syntyy, mutta ne kivut kuitenkin hävisivät eikä oo palannut. Tiiä sitten mikä oli... voihan se olla että tämä kakkonen laskeutuu pikkuhiljaa ja aiheuttaa sitten noita liitoskipuja tai vastaavia....
Hankinnat alkaa olemaan kasassa. Muutama vaate on vielä pesemättä, mutta hoitopöytä on jo koottu ja sitä rataa... pinnis pitäs käydä vielä hakemassa vanhempien vintiltä...
Mutta nytpä jatkan touhujani... palaillaan taas kanssasisaret! :)
Heissan!
Tänään olis tasan kaksi kuukautta laskettuun aikaan. Vähältä tuntuu enää ja mukava odotus/jännitys vaan kasvaa! Nautin todella tästä olosta ja vauvan liikkeistä ja kaikesta hössötyksestä. Kävin serkulta viime viikolla hakemassa ison kasan vaatteita ja muita kamppeita. Ainakin ensimmäisiksi kuukausiski ei ole oikeastaan yhtään vaatetta tarvinnut ostaa kun niitä on saanut vähän joka suunnasta.
Viime perjantaina ihanat ystaväni järjestivät pienimuotoiset vauvajuhlat minulle.<3 Tiedän, että jonkin mielestä turhaa hömpötystä, mutta itse nautin ainakin kovasti ja aion kyllä olla yllättämässä ystäviäni joskus tulevaisuudessa heidän ollessaan raskaana. En itse ole sen materian ja lahjojen perään vaan juuri se yhdessäolo ja herkuttelu ovat se juttu. Ja on se mukava tuntea itsensä huomioiduksi kun siskot ja kavereita yhtäkkiä paukahtaa ovelle ja laittaa pöydän koreaksi :)
Kävely ottaa jo melko helposti jalkoihin, mutta silti tuo ihana kevätsää saa ulos liikkumaan. Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille! :)
Heippa!
Täällä lomailtu jo jonkin aikaa, rv:t n.35/36 eli siinä ja siinä olenko nyt miss huhtikuun vai toukokuun tuleva äippä :) Enpä ole kirjoitellut, mutta nyt taas kehtaa, kun alkaa kaikki olla valmista vaavia varten. Tietysti paljon on vielä järkkäiltävää, mm.lapsenhuoneen remontti kesken, mutta kaikki tarvittava löytyy sentäs meidän huushollin sisäpuolelta :)
Koko raskaus mennyt ok, mitä nyt jäin töistä suppareiden takia paria viikkoa aiemmin, ja nyt sitten melko hevi olo selkäkipuineen kaikkineen - Kyl te tiiätte, ainakin te jotka ootte yhtä pitkällä. Meitsin la on todennäköisemmin huhtikuussa, mutta kun virallisiin papruihin jättivät tuon 1.5. niin olkoot :)
Painoa tullu sillee, että aluks painoin 55 kg (165cm "pitkä"), nyt mittari kieppuu 66+kg. Kuulemma normia, mutta aiemmin sutjakkana ja liikunnallisena totean, että paksu on olo. Mutta kun Se lopputuote on niin ihana, niin kyllä Tän kestää. Luulisi lähtevän ylimääräisten kilojen kun taas pääsee kunnolla liikkumaan, imetyksen toimiessa vauhdittajana! Pikkuinen kasvellu reippaasti, mönkii, hikkailee ja mietiskelee. Mitäs teille tänään? Miten saatte päivät kulumaan, siis te kaltaiseni joilla ei jalka enää kovin korkealle nouse :) ? Ite just pistin koneellisen vauvanvaatteita, uusia, pesuun, vaikka alussa en meinannu niitä pestäkään. Parempi kai Se on kuiteski, ja kun tätä aikaa Ny on...
Hui ku te ootte ollu ahkeria:) mä en oo pessy viel mitää :D tosin enpä oo saanu tehäkkää oikee mitää, mut kyl aattelin aloittaa ens viikolla ku saan jo liikkua normaalisti siis sen minkä pystyn.. Kunto on kyl menny aika huonoks tästä makaamisesta:/ ja yks mitä haluisin et kotona sais tehtyä ennen ku pieni tulee ni kevät suursiivouksen.. Onneks anoppi on luvannut auttaa, voitte kuvitella miltä näyttää kun ei oo monee viikkoo pesty lattioita, pyyhitty pölyjä jne. Sellasia hommia mitä miehet ei yleensä tee ;)
Hienoa että MAMIII:llakin alkaa olla turvalliset "vedet" edessä :)
Mullakin alkaa olla kaikki kamppeet valmiina, pari pv sitten tuli suvun perintökalleuskin kotiin: rottinkinen vauvan ensisänky, jossa minun serkuista lähes kaikki ja myös serkusten lapset lähes kaikki ovat ensimmäiset kuukautensa nukkuneet. Minä itse ja esikoinen tietenkin myös <3 ikää sängyllä on tällä hetkellä muistaakseni 47 vuotta!
JA ÄITIYSPAKKAUS TULI !! aivan ihana se uusi, muutama kyseenalainen vaate kyllä ja minusta kyllä koot ei pidä yhtään paikkaansa :O mutta tykkäsin kyllä kovasti.
Pikkuhiljaa olen kaappeja siivoillut kevätsiivouksen merkeissä, kun kotona olen kolmatta viikkoa. Aika kuluu jokseenkin rattoisasti, mutta kyllä se edessä oleva 2kk vielä tuntuu pitkälle näin toiskertalaisena.. :P
Mifuuu ja "ipatti" 30+3
Heips
Ei ole tullut kirjoitettua pitkään aikaan, vaikka kotona olen ollut jo kuukauden päivät. Töistä jäin pois ennenaikaisten suppareiden vuoksi ja sokeritrastustestistä jäin kanssa kiinni, joten ollut kyllä todella tarkkaa tämä syöminen yms. No, olen toistaiseksi välttynyt insuliineilta eli mielummin katson tarkkaan syömistä kun pistelen itseäni, ihan tarpeeksi jo tuossa sokeriarvojen mittauksessa. Esikoisesta ei tällaista ollut, että en sitten tiedä mistä lie tullut. Kuitenkin normaalisti hoikikka ja onhan sitä siis vieläkin, muualta paitsi mahasta. Maha on siis aivan järkyttävän iso ja niin edessä, että eipä takaapäin edes huomaa, että on raskaana. Turovtusta on aika lailla jaloissa ja käsissä ja varsinkin iltaisin tuntuu, että on ihan poikki. Nukkuminen on katkonaista ja hankalaa, mutta ehkä tässä ei tarvitse enää odotella montaa viikkoa. Esikoinen tuli rv 38, eli jos tämä tekee saman, niin sitten pääsiäisenä olisi tulossa, mutta tiedä sitten.
Ensiviikolla onkin ylimääräinen ultra ja kokoarviota vissiin saadaan tarkemmin tuolta sairaalasta. Toisaalta ihan kiva nähdä napero ja varmistaa vielä tuota sukupuoliasiaa, kun musta ei vaan tunnu yhtään siltä, että tyttöä odottaisi. Äippäloma on kans tosiaan alkanut, eli kyllä tää tästä.
Kotona on oikestaan kaikki valmiina. Pinnasängyn kokosin itse päivällä kun mies oli töissä ja mobiilin kiinnitin ja pinnasängyn suojat. Vaatteet joita ollaan saatu on pesty ja muutenkin hankinnat kunnossal. Vaippoja tarttee vielä hankkia ja ehkä jotain muta pientä puuttuu, mutta muuten kaikki tosiaan valmiina. Mulla ainakin päivät menee tosi nopeasti kotona. Vien esikoisen päiväkotiin aamulla (9:ään), tulen kotiin ja lähden kävelemään koiran kanssa. Yritän siivota ja laittaa kämppää kuntoon, laitan ruokaa ja tarvittaessa käyn kaupassa, ehkä lepään vähän päivällä..jos maltan ja sitten jo haenkin esikoisen pois ennen klo 15. pois päiväkodista. Poika tekee nyt lyhennettyä päivää ja perjantait vapaana kokonaan. Kesäkuun, heinäkuun ja elokuun saa poika olla kesälomalla eli kotona...varmasti kivaa vaihtelua. Poika on ainakin tyytyväinen kun saa syödä aamupalan kotona ja haen aikasin kotiin, mutta saa kuitenkin leikkiä kavereiden kanssa päivällä. Järjestän pojan 5 v juhlat viikkoa ennen hänen oikeata synttäripäivää, joka on pääsiäisenä...joten toivon, että ei ainakana tule vauveli tässä ihan heti...saa nuo kaverisynttärit hoidettua..ja jos ei syntyisi kuitenkaan ainakaan 19 päivä, kun se on esikoisen oikea synttäripäivä, eli olisi kiva et nappuloilla olisi eri synttäripäivät. Katsotaan miten käy kun tosiaan molemmilla on sama laskettupäivä.
Taitaa pyykinpesukone piipitellä siihen malliin, että pyykkiä saisi mennä ripustamaan...
Ollaanpi kuulolla ja kohta on nyytit kainaloissa....
Snowflake + napero
huhui...nyt on pesty kaikki typyn jutut:) ja sairaaakassi laitettu valmiiksi...nyt vaan ootellaan milloin pikkunen haluaa tulla..supistukset lisääntynyt aika lailla, mut silti olo on parempi kun pitkään aikaan:) nukkuminen on kyllä aika levotonta,mut onneks päivällä voi nukkua kun muut lapset hoidossa:)
Heipähei... käyn kyllä lueskelee mutta edelleen laiska kirjoittaa. Kovasti odottelen ensimmäisiä vauvauutisia tällä palstalla :) itsellä vielä vauvakamppeet pesemättä mutta tärkeimmät romppeet jo hankittu. Pitäisi vain järjestellä... la on siis 4.5 katsellaan milloin sit tulee. Luulen että toukokuun puolelle mennään.
Kuten minulle vähän lupailtiinkin niin pääsin kesälomalle lopulta tiistaina. Maanantain muistona töistä nappasin kuitenkin vatsapöpön. Aloin eilen illalla oksentaa ja vielä aamupuurotkin tuli ylös, mutta sen jälkeen olen onnistunut vähän tankkaamaan. Ihan hyvä etten mihinkään tiputukseen päätynyt. Oli loppujen lopuksi aika nopea ja helppo tauti. Ongelma vaan on että kohta pitäisi jaksaa lähteä hakemaan auto huollosta enkä tiedä Kantaako jalat vielä tarpeeksi hyvin.
Neuvolassa hemoglobiini oli noussut hiukan ja virtsassa ei tällä kertaa sokereita. Painoakin oli tullu vähän lisää. Eli pelkkiä hyviä uutisia. Pinokkio oli myös kääntynyt pää alaspäin. Toivottavasti pysyykin niin.
No mutta tällaiset nopeat terveiset tällä kertaa. Jos jaksaisi jossain kohtaa kirjoitella pidemmän kaavan mukaan.
onkos joku muuten jo sairaalakassin pakannut valmiiksi :) ? Mun pitäisi vielä esikoisellekin pakata äkkilähtö hoitoon kassi... ei oikein tiedetä miten tuon esikoisenn hoito tullaan järjestelee jos lähtö sairaalaan tulee :( Onko muilla samoja ongelmia?
Mukavaa kun täälläkin on ollut elämää :)
Minulla on pahoinvoinnit jostain syystä palanneet. Ei yhtä rajuna kuin alkuraskaudessa, mutta ruuan päälle tulee usein vähän etova olo. Yhtenä aamuna jouduin pysähtymään kesken työmatkan oksentamaan, mutta silloin Pinokkio kääntyi ympäri niin epäilen sen jotenkin painaneen sisäelimiä juuri "sopivasti".'
Hankinnoista, meillä on nyt sitten Brion Happy -vaunut. otettiin tuollaiset maantielaivat kun ei kauheasti kuljeta missään kauppakeskuksissa tai julkisilla vaan enemmän työnnellään sorateillä ja lumisohjossa.
Sisustustarrat saapuivat ja tänään olisi tarkoitus alkaa liimailemaan niitä. Tiedän kokemuksesta että siitä tulee kivaa ja samalla kamalaa. Ihanaa saada huoneeseen uusi ilme, mutta isojen osien laitto on hankalaa ja korkealle kurottelu käy hartioihin ja niskaan.
Isoja hankintoja ei enää ole. Lähinnä kosteuspyyhkeitä, vaippoja, rasvoja, terveyssiteitä yms. Vaipparoskis pitää ostaa ja kosteussuojia sänkyyn.
Minulle on vähän vihjailtu töissä että kunhan saadaan minulle sijainen niin voisin vaikka jäädä kesälomalle tai sitten jos saan puhuttua sairaslomaa niin sairaslomalle jo vähän etukäteen. Pomo petailee sitä että en jäisi yllättäen pois jos tulee jotain hankaluuksia kun meillä on työntekijöitä nyt aikalailla se minimi millä pärjätään. Ei haittaa. En tosin nyt keksi mitä kaikkea tekisin pitääkseni itseni edes jotenkin aktiivisena kun olen yksin kotona, mutta ehkä sitä sitten kun on kevät ja toivottavasti kaunista niin jotakin keksii. Lukee ja on koirien kanssa pihalla. Pakkailee sairaalakassia.
Hurja miettiä miten äkkiä aika on kulunut. Vastahan tänne aloitettiin kirjoittelemaan ja viikkoja oli niin vähän ettei edes tiennyt miten pitkälle sitä selvitään ja onko mitään vauvaa edes tulossa. Nyt se tuolla mönkii vatsassa hyvin vilkkaasti päivittäin ja äitiyslomaan on enää joitakin viikkoja. Tulee jo valmiiksi melkein haikea olo kun miettii että kohta tämä vaihe on ohi.