Helpotus! Tyttöni on suosituimpien porukassa koulussa!

ihanaa, meidänkin pikku prinsessamme on suosituimpien ja kauneimpien ekaluokkalaisten tyttöjen jengissä, siihen oli tosi kova päästä mut meidän pikku silmäterämme vaan pääsi. mun kaunis tytär on varmasti sitä mieltä et ap:n tyttö on oikea narttu kuten äitinsäkin.

heh, minä kuuluin peruskoulussa siihen pahisjengiin, joka istui jälki-istunnoissa, poltti tupakkaa kulman takana ja lintsasi minkä kerkesi.

Mitäkö minusta tuli? Saatan opettaa juuri sinun lastasi ;)

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:55"]

Muuton takia olen jännittänyt kuinka käy mutta siellä meidän kolmasluokkalainen on luontevasti kolmessa viikossa päässyt osaksi suosituimpien ja kauneimpien tyttöjen porukkaa! Kuten edellisessäkin koulussa. Onneksi näin. Se ei vielä kolmannella ole niin tärkeää mutta kuitenkin  jos ei ole alusta asti parhaassa jengissä, ei sinne niin vaan pääse sitten kun sen merkitys on ratkaiseva.

[/quote]

Milloinkas siinä suositussa porukassa oleminen on sitten ratkaiseva? Ja voi ap, tilanteet ehtii kyllä muuttua tuon kolmosluokan aikanakin päälaelleen vielä kymmeneen ja taas kymmeneen kertaan :) Luultavasti tyttösi on nyt siellä suositussa porukassa, koska on uusi luokalla ja kaikki ovat kiinnostuneita hänestä. Näinhän käy aina uusien jäsenten tullessa porukkaan, jos vastaanotto on hyvä. 

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:07"]

Miksi kukaan haluaa että oma lapsi on siinä luuseriporukassa? Mä oon ainakin tyytyväinen että kutosluokkalainen poikani pyörii siellä "suosituissa". Eikä nämä suositut kiusaa ketään ja koulukin sujuu. Sehän kertoo naamavärkistäkin jo että ne rumat pyörii rumien kans ja hyvännäköset hyvännäkösten kans. Säälittää siskon tyttö, joka joutuu hirveän ulkonäkönsä takia olemaan toisten rumien kanssa. Ei ihme että silläkin on mielenterveysongelmia vaikka on vasta kasilla...

[/quote]

Olet ällöttävä.

no onnea ap:lle ja etenkin tyttärelle! 

Minä taasen olen saanut tietää, että tyttäreni on kaikkien hyljeksimä kiusattu. Kivalta ei tunnu. Itseasiassa luulen, että tyttäreni tarvitsii sitä onnea vielä sinun tytärtädi enemmän. Helppoa tämä ei ole. Olen miettinyt miten olen kasvattanut pieleen, kun kiusatuksi joutui. Eräs hlö sanoi, että ongelma kasvatuksessa on ollut siellä toisella puolella.

No eiköhän jokainen toivo lapsensa menestyvän sosiaalisesti? Ihme moralisointia.

Itse olin yläasteella myös suosituimmassa porukassa, koostui lähinnä "pahispojista" ja muutamista tytöistä. Mutta eipä ole rikosrekisteriä, alkoholiongelmaa tai teininä hankittua muksua. Sen sijaan hauskat muistot, yli ysin keskiarvo peruskoulusta, E:n paperit lukiosta ja akateeminen loppututkinto. Että se siitä yleistämisestä :)

Minua kiusattiin paljon enkä ollut suosittu. Vaan kun olin isompi ja kesätöissä kylän ainoassa tehtaassa, kuulin yhden kiusaajani sanovan (v*ttu kun se on hyvännäköinen) siihen toinen, että ainahan se on ollut mutta kun se on X, viitattiin sukuuni, joka oli vähän omalaatuinen. Siihen vielä yksi, jonka en kyllä muista koskaan suoraan sanoneen mitään kommentoi, että minä kyllä panisin jos se ei olisi X.  tuota keskustelua ei oltu tarkoitettu minun korvilleni, kuulin sen vahingossa ja loppu jäi kuulematta, kun en halunnut paljastua. Olin vähän nurkan takana menossa siihen suuntaan ja sitten muka ilmestyin mitään tietämättä, juttu katkesi kuin seinään. Olin tuolloin juuri käynyt kampaajalla ja kampaaja onnistui. Minulla oli kavereita kuitenkin ja minulla oli omien  kavereiden kanssa kivaa. Eipä noista suosituista ole mitään sen kummempaa tullut, kaikki niin minä kuin hekin olemme keskipalkkaisissa ammateissa. Yhden kiusaajan monista tiedän kuitenkin tappaneen itsensä, se oli se ainoa jonka kiusaaminen oli myös fyysistä. Yksi on linnakundi, mutta hän oli kakarana niin typerä, etten jaksanut välittää. 

Yhdestä lukioaikana muita kiusanneesta tytöstä on tullut erityisopettaja, harmittaa lasten puolesta. Itse kuitenkin häneltä säästyin. 

Ai pentusi on päässyt lissujengiin ja olet onnellinen, voi vittu mikä dorka. Oikeasti ne otti sen vain sen takia että on uusi ja ilmeisesti yhtä vitun tyhmä kuin ap itse ja heti kun pentusi kääntää selkänsä niin ne nauraa pennullesi kuinka hiton isot hörärit sillä on ja pukeutuminen on ihan perseestä.

Meillä maalla aina oltiin mielin kielin ja innoissaan uusista oppilaista. Muutamassa kuukaudessa niihin kyllästyttiin ja olivat sitten kuin kuka tahansa. 

Facesta katsoin juuri ala-asteen luokkani tyttöjä. Suosituimmat ovat nykyään näköjään juuri sitä pahinta tursahtanutta wt-kastia, hissukat puolestaan lähinnä puhjenneet kukkaan.

Kuka pitää niitä pahiksia suosituimpina? Minusta suosituimpia tyttöjä olivat just nämä luokan kauneimmat tytöt. Ja ne juuri ovat pärjänneetkin elämässä toisinkuin ne pahikset. Rumat palstamammat taas katkeria omasta harmaa hiirulais-ulkonäöstään kenties kun eivät kelvanneet mihinkään porukkaan.

Lasten koulussa ei onneksi ole tuollaista suosittu-ryhmää, jota sitten koko koulu jotenkin hännystelisi. On vain erilaisia kaveriporukoita, jotka viihtyy keskenään ja mukana kulkee joskus enemmän joskus vähemmän porukkaa.

Olen tyytyväinen siihen että lapsellani on muutama hyvä ystävä joille voi soittaa milloin vain ja joiden kanssa on aina hauskaa. Muidenkin kanssa tulee hyvin toimeen ja joskus kyläileekin, mutta tämä ydinporukka on aika tiivis. Ja onneksi nämä parhaat kaverit on niitä järkeviä ja hyvin käyttäytyviä, jotka uskallan päästää kotiini. Kaikkia en rauhallisin mielin päästäisi ainakaan kun emme ole itse paikalla.

Ei mut hei hieno homma ap!! Tosi hieno juttu ja onnea vaan tytölle! Kiitti kauheasti, kun tulit kertomaan mulle!

t. nim. en ainakaan katkera ruma palstamamma, joka sanoisi mitään asiasta josta tietää sen toisenkin puolen.

Meidän luokan suositut tytöt ala-asteelta jäivät pikkupaikkakunnalle, kävivät jonkun linjan amiksesta ja pyöräyttivät pari muksua ennen 23:a. Yksi aloitti jo 15-vuotiaana, ajautui romaniporukoihin ja sille tielle jäi. Nykyään asustavat edelleen siellä samoilla kulmilla kuin lapsena, osa yksinhuoltajia, osalla uusia miehiä kuvioissa. Mistä minä tiedän vaikka olisivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin minä, mutta ei tuo nyt niin hohdokas tulevaisuudennäkymä ole, että jaksaisin ilosta hihkua...

Se on kyllä hämmentävää, kuinka usein nämä kliseet toteutuvat tosielämässä. (Poikkeuksiakin on, tiedän.)

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:10"]

Munkin kokemus on, että noista suosittujen tyttöjen jengin jäsenistä tuli just näitä teiniäitejä, joilla lukee facebookissa koulutuksen kohdalla "elämän koulu". Mieheksi on löytynyt joku tribaalitatskattu sekakäyttäjä. Onnea vaan.

[/quote]

Sama on omakin kokemus.. Lähes koko peruskouluajan olin koulukiusattu niin, että edelleen sattuu (nyt vajaa kolmekymppinen), mutta suurta lohdutusta ja mielihyvääkin saan siinä, että lähes jokainen näistä kiusaajista on nyt joko yh-äiti (miten yh-äitejä yleisesti halveksumatta) ja/tai "elämän kovan koulun" käynyt hanttiduunari/työtön. 

Olisi ehkä ollut helpompaa olla koulussa suosittujen jengissä, mutta nyt, aikuisena, en vaihtaisi päivääkään. Itsellä on yliopistotason koulutus, vakkariduunipaikka, ihana mies ja marraskuussa syntyvä esikoinen!

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 18:20"]

Facesta katsoin juuri ala-asteen luokkani tyttöjä. Suosituimmat ovat nykyään näköjään juuri sitä pahinta tursahtanutta wt-kastia, hissukat puolestaan lähinnä puhjenneet kukkaan.

[/quote]

Minä koen itse olevani kukkaan puhjennut hissukka. Hoikka, säännöllinen liikuntaharrastus tai oikeastaan montakin, onnellinen perhe-elämä, hyvin käyttäytyvät nyt jo nuorisoon kuuluvat lapset...kaikki hyvin. Myös hyvä ammatti ja koulutus itselleni mieluisa. 

Ihme jeesustelua täällä. Tottakai kaikki vanhemmat haluaa, että lapset pärjää sosiaalisesti ja kokee olevansa "suosittuja" ja saa kutsuja synttäreille ja muualle. Kyllä mä ehdottomasti iloitsisin jos mun lapsi joskus olisi luokan suosittujen porukassa. Olen siis lapseton.

38, 

lähinnä tässä yritetään sanoa sitä, että tuo ala-asteen suosittujen porukkaan kuuluminen nimen omaan ei ole merkki siitä että lapsi tulee menestymään, joten ei ehkä kannattaisi iloita. Ja vinkkinä vaan, että suositut ja kiusatut ei ole ne ainoat ryhmät.

No jopas on vihaisia vastauksia! Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa vai miten se nyt meni...

Nääh, liian ilmiselvä. Saat säälistä seiskan. Jatka harjoituksia ap.