Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lahjakkaiden lasten tasapäistäminen
30.08.2013 |
Onko teidän lapsenne turhautuneet, kun "koulussa ei taaskaan oppinut mitään uutta"? Tai "taas kokeessa kysyttiin ne samat asiat, jotka kysyttiin jo vuosia sitten" esim veden kiertokulku, sanaluokat, alakkain kertolasku jne jne.
Meillä on tämä joka vuosi edessä kahden lapsen kanssa. En ymmärrä miksei lähtötasoja oteta huomioon ja anneta lapsille oikeasti heidän lähtötietojensa ja osaamisensa mukaista tekemistä koulussa.
Vanhempi lapsi on jo tehokkaasti tasapäistetty, kun ei vaadita mitään, niin toki hän käyttää energiansa muuhun kuin läksyihin ja kokeisiin lukemiseen. Ja silti tulee kymppejä.
Kympit on kivoja joo, paitsi että tiedän että joku päivä tulevaisuudessa se kapsahtaa nilkkaan. Kun ei opi ponnistelemaan oppimisen eteen ja alisuoriutuu, niin joskus lukiossa tai yliopistossa sitten voi nousta seinä pystyyn ja tyytyy sitten johonkin pilipali hommaan. Ilmeisesti meillä on suomessa asiat niin hyvin että on varaa tällaiseen potentiaalin hukkaamiseen.
Lapsilla on valtava into oppia kun ne aloittavat koulutaipaleen. Miksei tuohon intoon vastata?
Meidänkin kuopus osasi kuolun alkaessa lukea, laskea ja kirjoittaa. Laskee lähes laskun kuin laskun siskonsa 6. lk kirjasta. Luki 150 sivu Harry Potteria, mutta oli liian paljon vaikeita sanoja, joten palasi helpompiin. Mietiskelee ja pohdiskelee asioita, joita käsitellään koulussa vasta 4.-5. luokalta alkaen.
Miksi eriyttäminen tapahtuu vain alaspäin ja taitavat saavat korkeintaan yksin tehtäviä puuhatehtäviä ajankulukseen? Ja kokeet tosiaan heille niin helppoja koko ala-asteen, ettei tarvitse tehdä mitään koulun eteen.
Vai onko tilanne näin huono vain meidän koulussa?
Kommentit (176)
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 08:14"]
On kohtuutonta vaatia ala-asteen opettajaa opettamaan yläasteen matikkaa, koska hänellä ei ole siihen koulutusta. Luultavasti osaa laskut itse, mutta pätevyyttä sen opettamiseen ei ole. Yliopistossa käydään luennoilla opiskellaan itsenäisesti, miten tämä lahjakkaille, itsestään asiat oppiville lapsille sitten onkin vaikeaa, kun ei ole opetettu oppimaan? Juuri niille keskitasoisille tämän muutoksen pitäisi olla vaikeampi.
[/quote]
Ole huoleti "luokaope" ei sinua jätetä tämän kanssa yksin. Pitää kehittää matetiaalia ja erityisopetuskäytäntöjä perusopetuslain mukaisesti tukemaan myös erityisvahvuuksia.
Se miksi yliopisto-opetus voi osoittautua lahjakkaalle vaikeaksi, muttei ole sitä keskitason oppilaalle, on selitetty tuolla aiemmissa viesteissä. Eli keskitason oppilaat oppivat oppimaan, eli eivät luovuta vaikka ei oppisi ensisilmäyksellä, koska ovat aina ponnistelleet ja tehneet töitä oppimisen eteen. Sen sijaan lahjakkaat selviävät koulunkäynnistä niin vähällä panoksella että saattavat yliopistossa luovuttaa tai ainakin tyytyä alempaan saavutustasoon kuin mihin olisi edellytykset, koska eivät osaa opiskella, eli istua tunteja kirjan ääressä, kun eivät sitä koulussa koskaan tottuneet tekemään. Ketjussa on valitettavan monta hyvää kuvausta tällaisista oppimattomuuskokemuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan vähän persoonakysymyksin... mun tyttö ei turhautunut koulussa.
muuttakaa ulkomaille, saa lapsetkin haastetta. suomalainen koulunkäynti on pelleilyä verrattuna esim. keskieurooppaan. ruotsissa ei kait koulussa varmaan enää arvostellakaan, ettei kenellekään tuu paha mieli.
pois suomesta, siinä ratkaisu!
millä luokilla ap:n lapset ovat? voi olla, ettei lukiossa enää kymppejä tule.
yhyy! on teillä ongelmat! ota ne neropatit kotiopetukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse tällainen alisuoriutuja. Omana kouluaikanani vain englanninope eriytti ylöspäin. Muuten oli julmetun tylsää.
Osa opettajista näyttää nykyään teettävän nopeammilla eri tehtäviä. Oma ekaluokkalaiseni sai matikassa timanttivihkon, jossa on ilmeisesti lisätehtäviä. auttaisiko, jos puhelisit opelle tästä vanhempainvartissa?
Tosin jos luokka on iso eikä avustajaa ole, varsinkin villimmässä porukassa se on hankalaa. Kun käännät muille selkäsi ohjataksesi nopsaa oppijaa, ne heikot alkavat hääräillä omiaan eivätkä opi senkään vertaa.
Jos lapsesi ovat niin lahjakkaita, että ekalla laskevat 6lk:n matematiikan laskuja, ottaisin yhteyttä rehtoriin miten ihan oikeasti voidaan lapsen lahjakkuutta tukea. Lahjakkuuskin voi sinällään purkautua turhautumisena ja ylimielisyytenä, mitkä voivat johtaa ennen pitkää ongelmakäyttäytymiseen ja elämän suistumiseen väärille urille. Ymmärrän siis ongelman suuruuden.
Olisiko mahdollista, että kouluun perustettaisiin jokin lahjakkaiden lasten ryhmä, jossa oppilaat viettäisivät muutaman tunnin viikossa erilaisten projektien ym. parissa? Entä vähintäänkin yhden luokka-asteen yli hyppääminen? Huomioi kuitenkin tämän vaikutukset sosiaalisuuteen.
Opettajana yritän eriyttää opetusta molempiin suuntiin, mutta noin valtava ero oppilaiden kehitystasossa on todella iso haaste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilä on kahden lapsen kanssa ollut tätä pitkin peruskoulua. Paljn joutokäyntiä, koska luokka menee hitaimpien tahdissa. Kannatan kyllä tasoryhmiä. Yksittäiset opettajat ovat ehtineet ja jaksaneet kiinnostua tarjoamaan haasteita tuntien jälkeen esim. kotona pohdittavaksi. Se on ollut lapsille tosi mieluista etenkin yläasteella.
Molempien kohdalla lukioon siirtyminen on teetättänyt töitä. On ollut kova opetteleminen siihen, että jotakin pitää myös lukea. Toinen on jo ylioppilas ja hakee yliopistoon, toinen vielä lukiossa. Nuorempi tuskailee ehkä eniten koulunkäynnin kaavamaisuutta. Hyötyisi monimuotoisemmasta ja innovatiivisuutta mahdollistavasta "montessorilukiosta" :D Miten sitä nyt nimittäisi... Tuo on perheen sisäinen vitsi.
Laita ne vaikkapa kansainväliseen kouluun tai ruotsinkieliseen niin saavat haastetta uudetsa kielestä. Älä odota että sulle tarjoillaan ratkaisut vaan hae niitä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisopetuksen ei pitäisi koskea vain hitaammin oppivia vaan myös edistyneempiä lapsia. Eli nyt vaan vaatimaan, että koulu vastaa tähän haasteeseen. Meillä oli esimerkiksi lukion matematiikan tunneilla mukana yksi alakouluikäinen. Tietysti se vaatii koululta aikataulujen sovittelua, mutta töissähän ne ihmiset siellä ovat, joten siitä ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.
Ap sama tilanne kaikkialla. EI OLE RESURSSEJA. Opettajat ovat ylikuormitettuja, väsyvät työssään, heikosti oppivat vievät kaiken ajan, luokat ovat liian isoja ja integrointi vielä lisää taakkaa.
Ihanteellista olisi että nuo lahjakkaatkin lapset huomioitaisiin, mutta siihen tarvittaisiin rahaa, jota kunnilla ei ole. Kunnat yrittävät hoitaa jotenkin pakolliset lain vaativat palvelut, mutta extraa ei pahemmin missään ole laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut tasapäistettiin ala-asteella. Lueskella ekalla luokalla ajankulukseni Tiina-kirjoja tai annoin tukiopetusta kakkosluokkalaisille. Lukiossakin sain vielä ysejä ja kymppejä lukematta enkä koskaan oppinut näkemään vaivaa. Oikis olikin sitten aika shokki, kun piti ihan oikeasti nähdä vaivaa menestyksen eteen ja olin oppinut että parhaat numerot pitää saada ja helpolla, muuten on tyhmä. Meitä oli onneksi useita samanlaisia sitten ihmettelemässä samaa asiaa.
Asuin lapsena myös ulkomailla, missä eriytettiin myös ylöspäin. Voi kun suomessakin olisi tällainäen järjestelmä, nyt oma lapsuuteni meni täysin hukkaan kyllästyessä ja opettajia auttaessa.
Tässä on koulukohtaisia eroja. Meidän ekaluokkalaiselle tulee lukuläksyksi kokonaisia tarinoita, matikan tehtävät on vähän vaikeampia lisätehtäviä jne. Kolmasluokkalaisen tehtävät on myös ihan haastavia, eilenkin kirjoitti kaunolla pitkän kertomuksen ja teki matikat. Nillä on ihan haastavia läksyjä reaaliaineissa ja piti mm. kerätä ja kuivattaa kasveja. Helppoahan sen koulunkäynnin kuuluukin olla noille pienille, joilla pitää vielä jäädä paljon aikaa leikkimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin tuollainen lahjakas lapsi. Minusta on ihan sama, vaikka omat lapseni kokisivat etteivät "oppineet" koulussa "mitään": vaikka lapsi olisi älykäs, ala-asteella erittäin suurin anti on sosiaalisuuden opettelussa. Silloinkin kun lapsi tekee helpontuntuisia tehtäviä, hän on ryhmässä, sosiaalistuu, kasvaa kaikinpuolin henkisesti. Itselleni yhden luokan yli hyppäys oli vähän huono juttu sosiaalisesti, en ollut peruskoulusta päästessäni kauhean kypsä.
Opettajien suhtautuminen lahjakkaaseen lapseen oli osittain vähän tympeää kyllä. Löysin jokunen aika sitten siivotessani lapun, jossa ala-asteen englanninopettajani oli moittinut vähäistä kiinnostustani kielioppia kohtaan. Todellisuudessa puhuin sujuvaa englantia, ja kielioppi oli ainoa jossa en ollut täydellinen, eli aivan eri arvosteluasteikolla muiden kanssa mentiin. Minun mielestäni vähän epäreilusti, koska en muista tämän opettajan vastaavasti tarjonneen minulle ylimääräisiä harjoitustehtäviä. Ylppäreissä sitten sain kielioppiosuudesta täydet pisteet.
Samaten luetun ymmärtämisessä niillä on taitavimmille oppilaille tosi vaikeitakin tehtäviä. T 11
mihin nää teidän peruskoulussa lahjakkaat lapsenne ovat päätyneet myöhemmässä elämässään? onko esim. yliopisto-opiskelu antanut tarpeeksi haastetta?
Lueskelin. Ennustava muuttelee tekstiä jälkikäteen... Ja tämä siis 90-luvulla. T. 11
Käyppäs joku kerta katsomassa siellä luokassa ihan tavallista opetusta. Saat ehkä vastauksen kysymyksiisi.
Paljon riippuu opettajasta, mutta yhtä paljon myös oppilaan asenteesta (vanhemman asenteesta).
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:48"]
mihin nää teidän peruskoulussa lahjakkaat lapsenne ovat päätyneet myöhemmässä elämässään? onko esim. yliopisto-opiskelu antanut tarpeeksi haastetta?
[/quote]
En ole tässä pisteessä vielä, mutta katsotaan miten lapselle avautuvat portit. Hän ei ole nero, mutta lahjakas sen verran, että tosiaan janosi lisää haastetta ja sai sitä mm. matematiikan opettajalta. "Kilvoitteli" kaverinsa kanssa sitten keskenään, hän oli samanlainen menestyjä. Hakee edelleen lääkikseen, sukkana ei sentään sinne mennyt sisälle.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 08:14"]
Mulla oma poika, joka on matikassa tosi lahjakas, kielissä vielä lahjakkaampi. Pystyi lukemaan englanninkielistä tekstiä ja ymmärtämään sitä ennen kuin koulussa oli ollut enkkua lainkaan. En opettanut mitään, hän vain oppi sen telkusta ja tietokoneelta itsestään. Kysyin juuri tuossa sohvalla istuvalta pojalta, mitä hän ala-asteella teki. Kuulemma kuunteli opetusta ja autteli kavereitaan.
[/quote]
Aika moni lapsi osaa enkkua ennenkuin sitä opetetaan, sitä kun on joka puolella. Toki monella on mikroskoopit ja kiikaritkin. Ja tosi hienoa, että sinun lapsellasi on into säilynyt, vaikka koulu helppoa.
Mutta mikä on koulun viesti, jos ne joille kaikki tuntuu helpolta, kelpaa vain apuopettajiksi? Täällä on moni sanonut, ettei oppinut tekemään töitä oppimisen eteen, joka sitten kostautui myöhemmin. Peruskoulun tehtävä on opettaa hyvät työskentelytaidot ja sitä ei voi oppia, jos ei ole riittävän haastavaa oppisisältöä.
Suurin osa lahjakkaiden tarpeista pystytään hoitamaan ihan siinä luokkahuonessa, jos ongelma tunnustettaisiin. Vain hyvin harva, ehkä yksi tuhannesta tarvitsisi lukiokursseja alakouluiässä.