Lahjakkaiden lasten tasapäistäminen
Onko teidän lapsenne turhautuneet, kun "koulussa ei taaskaan oppinut mitään uutta"? Tai "taas kokeessa kysyttiin ne samat asiat, jotka kysyttiin jo vuosia sitten" esim veden kiertokulku, sanaluokat, alakkain kertolasku jne jne.
Meillä on tämä joka vuosi edessä kahden lapsen kanssa. En ymmärrä miksei lähtötasoja oteta huomioon ja anneta lapsille oikeasti heidän lähtötietojensa ja osaamisensa mukaista tekemistä koulussa.
Vanhempi lapsi on jo tehokkaasti tasapäistetty, kun ei vaadita mitään, niin toki hän käyttää energiansa muuhun kuin läksyihin ja kokeisiin lukemiseen. Ja silti tulee kymppejä.
Kympit on kivoja joo, paitsi että tiedän että joku päivä tulevaisuudessa se kapsahtaa nilkkaan. Kun ei opi ponnistelemaan oppimisen eteen ja alisuoriutuu, niin joskus lukiossa tai yliopistossa sitten voi nousta seinä pystyyn ja tyytyy sitten johonkin pilipali hommaan. Ilmeisesti meillä on suomessa asiat niin hyvin että on varaa tällaiseen potentiaalin hukkaamiseen.
Lapsilla on valtava into oppia kun ne aloittavat koulutaipaleen. Miksei tuohon intoon vastata?
Meidänkin kuopus osasi kuolun alkaessa lukea, laskea ja kirjoittaa. Laskee lähes laskun kuin laskun siskonsa 6. lk kirjasta. Luki 150 sivu Harry Potteria, mutta oli liian paljon vaikeita sanoja, joten palasi helpompiin. Mietiskelee ja pohdiskelee asioita, joita käsitellään koulussa vasta 4.-5. luokalta alkaen.
Miksi eriyttäminen tapahtuu vain alaspäin ja taitavat saavat korkeintaan yksin tehtäviä puuhatehtäviä ajankulukseen? Ja kokeet tosiaan heille niin helppoja koko ala-asteen, ettei tarvitse tehdä mitään koulun eteen.
Vai onko tilanne näin huono vain meidän koulussa?
Kommentit (176)
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 18:18"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 16:28"]
Miten on mahdollista, että lahjakkaille yliopistossa on vaikeaa oppia opiskelemaan, mutta ne, jotka ovat tottuneet tekemään töitä, selviävät yliopistossa?
[/quote]
Et selvästikään ymmärrä ongelmaa. Jos on koko kouluaikansa tottunut siihen, että ymmärtää kaiken kuulemansa ja lukemansa heti ensimmäisellä kerralla ja osaa ratkaista jokaisen annetun tehtävän viimeistään viiden minuutin miettimisen jälkeen, ei ole kerta kaikkiaan oppinut tekemään töitä oppimisen eteen. Ei ole kerta kaikkiaan minkäänlaista kokemusta siitä, miten voi yrittää opiskella asiaa, jota ei ymmärrä heti. Ei ole myöskään minkäänlaista itseluottamusta siihen, että pystyy vähän pitempän miettimällä ratkaisemaan jonkin ongelman, vaikka sen ratkaisu ei vielä ollutkaan selvä 5 minuutin miettimisen jälkeen. Ei ole myöskään mitään mallia siitä, miten tällaista ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan.
19-vuotiaana näitä taitoja on yllättävän vaikea opetella, kun on koko aikaisemman elämänsä pärjännyt ilman niitä. Toki monet kyllä vähitellen oppivatkin. Minäkin (+ moni kurssikavereistani) suoritin lopulta TKK:n fysiikan opinnot hyvillä arvosanoilla, vaikka ensimmäisillä kursseilla tuntuikin siltä, että en osaa mitään. Monella opiskelukaverilla jäi kuitenkin paljon kapasiteettia käyttämättä, kun ei vain ollut oppinut opiskelemaan vaikeita asioita.
Toisin ei siellä meidän vuosikurssilla ollut mitään koulussa keskinkertaisesti menestyneitä, jotka olisivat sitten ruvenneet loistamaan yliopistossa.
[/quote]
Meillä tämä ongelma on ratkaistu helposti. Pojalle on annettu pohdittavaa kotona. Olemme mm. pelanneet ikätasoa huomattavasti vaativampia lautapelejä, hän on kielellisesti lahjakkaana lukenut jo ala-asteella vieraskielistä kirjallisuutta. Kyllä hän on oppinut pohtimaan kotona. Se on vanhempien laiskuutta, jos ei osaa antaa haastavampia tehtäviä pohdittavaksi itse. Miettikää niiden heikkojen oppilaiden osalta, heitäkin joudutaan kotona tukiopettamaan, että pärjäisivät koulussa. Minulla on ollut koko poikani kouluajan netti ja tulostin, jos hän koki, että tarvitsee jotain tehtäviä, senkun tulostin vain.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 14:52"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 08:23"]
Jotta ihminen voi tulla menestyjäksi niin se pitää tehdä jo pienenä lapsena. Oli se sitten urheilu tai matematiikkaa. Teini-ikäisenä se on jo myöhäistä.
[/quote]
Ainakaan intoa siihen suuntaan etenemiseksi ei saisi nujertaa, kuten nyt lahjakkaiden kohdalla tapahtuu. Menestyäkseen on aloitettava urheilu ja oppimaan oppiminen varhain. Sen sijaan matikan hallitsemiseksi varhaisella aloituksella ei ole niin kiire, sillä matemaattista oivalluskykyä joko on tai ei ole.
[/quote]
Sen voi oppia
111 on siis se, jolle vastasit ja pari muutakin viestiä on minulta. Minulla siis lahjakas sukulainen, kuuden laudaturin yo, joka selvitti tiensä ekonomiksi kolmessa vuodessa, ja oma poika perinyt samaa suvussa siellä täällä esiintyvää lahjakuutta. En ole huolissani hänen yliopistossa pärjäämisestään, sillä hänellä on ollut pienestä pitäen kykyä etsiä haasteita itse ja niitä on kotonakin eri tavoin annettu, jos on näyttänyt tarpeelliselta. Ongelmanratkaisukyky on kehittynyt vapaa-ajalla. Myös valtakunnallista menestystä joissain kissanristiäisissä on tullut, mutta jätän kertomatta enempää kun hän ei tykkää jos tunnistetaan.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 14:54"]
Lapsi voidaan siirtää parikin luokkaa ylemmäksi jos olet itse aktiivinen, viet lapsesi kypsyyskokeeseen jne. Jos lapsi oikeasti itse haluaa etkä vaan sinä.
[/quote]
Minua luokan yli hyppääminen harmittaa edelleen! Olisi ollut hyvä, että äitini olisi antanut minun olla lapsi. Sanoin silloin kyllä itsekin haluavani hypätä, mutta minusta lapsi ei ole kypsä päättämään sitä. Olen sosiaalisesti kömpelömpi, ja kirjoitinkin tuonne ketjun alkuun, että en ollut hirveän kypsä yläasteen jälkeen. Ryhmätyötaidot ja sosiaalistuminen on hirveän tärkeää.
Omat lapseni eivät todellakaan tule hyppäämään luokkien yli, vaikka ovatkin älykkäitä. Haastetta haemme koulun ulkopuolelta ja siitä, miten olla hyvä ja reilu kaveri.
#12
[/quote]
Juuri tuon takia suomessa ei ole huippulahjakkaita. Kova opetus pitää aloittaa varhain.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 15:46"]
Voi hyvänen aika, miten paljon kerrassaan erinomaisia eriyttämisen moneen suuntaan hallitsevia peruskoulun opettajia Suomi onkaan menettänyt!
...
Suosittelen, kuten muutama muukin tuolla ylempänä ketjussa, näitä kaikkia super-hyper-älykkäiden lasten äitejä menemään kouluun tutustumaan luokka-arkeen ja luokanopettajan työhön. Oppilaita voi olla jopa yli 30 ja joukkoon mahtuvat niin nuo ylilahjakkaat kullanmurut kuin lähes lukutaidottomat suomalaiset lapset, maahanmuuttajalapset omine ongelmineen, erilaiset kirjaindiagnoosin saaneet lapset, muuten vain levottomat ja käytöshäiriöiset
....
Älykas oppilas osaa työllistää kyllä itsensä, ei siihen tarvita "curling-opettajaa" koko ajan viereen hössöttämään, vielä vähemmän helikopteräitiä.
[/quote]
Itseasiassa olen aloittanut erityispedagogiikan opinnot :) Olen jo toisen alan maisteri, mutta koen että tälle asialle on välttämättä tehtävä jotain. En tiedä miten pystyn erityispedagogina vaikuttamaan, mutta aika näyttäköön.
Ymmärrän, että tilanne on tukala, kun oppilasaines on niin heterogeeninen. Voisiko silti ajatella, että esim yhdellä niistä neljästä viikottaisesta matikan tunnista mentäisiinkin niiden taitavampien ehdoilla ja heikommat tekisivät sen tunnin niitä puuhatehtäviä? Silloin näiden etevämpien kanssa voitaisiin pohtia jotain matemaattista käsitettä ongelman ratkaisua tai alkeis lukuteoriaa?
Sama yllissä, että lapset saisi vaikka esittää toiveita jostain aiheesta, jota opiskeltaisiin sitten heidän kanssaan vähän syvemmin, musiikissa lahjakkaat saisivat säestää muita pianolla jne jne. Toki tämä on uusi tapa ajatella, mutta onnistuisiko?
Älykäs älyää nopeasti, että hänet sivuutetaan ja oppii työllistämään itsensä luovasti piirtämällä kirjan reunoihin, pohtimalla syvällisiä, tai sitten häiriköimällä. Oppimaan oppiminen kun vaatiin ponnistelua ja harva lapsi ponnistelee ihan vain omaksi ilokseen. Tai ainakaan ei kaikki ja siksi siitä on huolehdittava ja sitä on opeteltava koulussa.
Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että osa häiriköistä voi hyvinkin olla turhautuneita lahjakkaita?
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 16:28"]
Jos ei kykene oppimaan opiskelutekniikkaa, silloin puhutaan ketjussa aiemmin mainitusta lahjakkuusharhasta.
[/quote]
Olemme kaikki yksilöitä. Kuten sanottu, 50% alisuoriutuu jos eivät saa apuja oppimaan oppimisessa, eli eivät opi oikeaa opiskelutekniikkaa. Ne 50% porskuttaa ilman tukea, mutta pärjäisivät hekin varmasti paremmin, jos saisivat omaksumiskykyään vastaavampaa tekemistä.
Meillä on kansainvälisesti taitaviksi todetut, korkeakoulutetut opettajat. Olen täysin varma, että he pystyisivät eriyttämään myös ylöspäin, jos he saisivat kunnon oppimateriaalit ja henkisen tuen myös tälle työlleen.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 17:41"]
Missä vaiheessa se hyppäys vaikeampaan sitten yht'äkkiä tulee? Itsekin olen opiskellut tekniikkaa, olen ollut aika hyvä fysiikassa ja matikassa ja vaikken ole yliopistoa käynyt, nuo alkupään kertaustehtävät osasin itsekin, kun niitä jonkun verran kokeilin muistin virkistämiseksi. Eli lahjakkaille lapsille yliopiston alkukin lienee liian helppo, kannattaa mennä suoraan sinne ylemmille tasoille.
[/quote]
Kuten sanottu, meitä on moneksi. Hienoa, että poikasi on päässyt noin pitkälle!
Hänelle ei välttämättä tule koskaan seinä vastaan. Jos hän kuitenkin joskus toteaa, että tämä ala ei ehkä ollutkaan hänelle tai ehkä meneekin jonnekin muualle, niin kuuntele herkällä korvalla ja kannusta yrittämään. Hän voi alkaa puhua jostain toisesta alasta tai töihin menon pakosta tai jostain muusta päästäkseen pois liian vaikean oppimateriaalin ääreltä.
Mutta voihan olla, että asiat vain ovat hänelle helppoja ja opiskelutekniikka sillä tavalla hallussa että asiat sujuu valmistumiseen asti helposti.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 17:41"]
Missä vaiheessa se hyppäys vaikeampaan sitten yht'äkkiä tulee? Itsekin olen opiskellut tekniikkaa, olen ollut aika hyvä fysiikassa ja matikassa ja vaikken ole yliopistoa käynyt, nuo alkupään kertaustehtävät osasin itsekin, kun niitä jonkun verran kokeilin muistin virkistämiseksi. Eli lahjakkaille lapsille yliopiston alkukin lienee liian helppo, kannattaa mennä suoraan sinne ylemmille tasoille.
[/quote]
Kuten sanottu, meitä on moneksi. Hienoa, että poikasi on päässyt noin pitkälle!
Hänelle ei välttämättä tule koskaan seinä vastaan. Jos hän kuitenkin joskus toteaa, että tämä ala ei ehkä ollutkaan hänelle tai ehkä meneekin jonnekin muualle, niin kuuntele herkällä korvalla ja kannusta yrittämään. Hän voi alkaa puhua jostain toisesta alasta tai töihin menon pakosta tai jostain muusta päästäkseen pois liian vaikean oppimateriaalin ääreltä.
Mutta voihan olla, että asiat vain ovat hänelle helppoja ja opiskelutekniikka sillä tavalla hallussa että asiat sujuu valmistumiseen asti helposti.
[/quote]
Hän on jo suunnitellut ja toteuttanut toimivia laitteita, joten uskon, että pärjää ja on löytänyt oman alansa. Hän ei ole niitä, jotka pärjäävät lukematta, vaan niitä, jotka muistavat asioita helposti ja omaa päättelykykyä. Hän vain ei itse usko, että yliopistossakaan pitää lukea, koska lukionkin vaikeutta ylikorostettiin ja se olikin ihan helppoa. Lukiota hän piti tylsänä ja mietti, että olisiko pitänyt valita amis, jossa olisi päässyt enemmän tekemään.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 18:02"]
Ja minusta ei tullut lääkäriä tai lakimiestä jota moni minulta lapsena tuntui vähintään odottavan. MInusta tuli yllätys yllätys kampaaja. No, kyllähän minä opiskelin kampaajan opintojen ohella ylioppilaaksi. Kirjoituksissa pärjäsin keskinkertaisesti. Noh, ihan hyvä suoritus sinäänsä lähes ollenkaan lukematta. Kuten täällä muutkin sanoneet, ne parhaiten peruskoulussa pärjäävät eivät opi kunnolla opiskelemaan ja tekemään töitä hyvin tulosten eteen, en oppinut minäkään. Minulle tuli shokkinä että lukiossa pitää oikeasti tehdä läksyjä ja lukea kokeisiin jos meinaa menestyä. Yliopistossa en olisi pärjännyt ellen olisi ottanut itseäni todella kovasti niskasta kiinni.
[/quote]
Kiitos. Moni on tässä ketjussa kyseenalaistanut alisuoriutumisriskin. Toki kampaajan työkin on arvokasta, mutta heitä on maassamme jo valtavasti, eikä kaikille ole töitä. Sen sijaan niitä lääkäreitä ja sairaanhoitajia meiltä puuttuu valtavasti ja siksi lapsia tulisi opettaa ponnistelemaan ja kannustaa opiskelemaan.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 18:25"]
Kyllä hän on oppinut pohtimaan kotona. Se on vanhempien laiskuutta, jos ei osaa antaa haastavampia tehtäviä pohdittavaksi itse. Miettikää niiden heikkojen oppilaiden osalta, heitäkin joudutaan kotona tukiopettamaan, että pärjäisivät koulussa.
[/quote]
Meitä jopa syyllistettiin esikoisemme kohdalla siitä, että oltiin mukamas annettu tälle koulumateriaalia opittavaksi ennen koulun aloitusta, vaikka oli ollut vain niitä markettien puuhakirjoja. Miten siis uskaltaisi antaa mitään omaa aineistoa lapselle?
Tosin ekaluokan juuri aloittanut kuopuksemme on pienellä tuella opiskellut isosikon 6 lk kirjaan asti kaikki matikat, joten ehkäpä tosiaan siirrymme seuraavaksi tämän ohjeen saattelemana yläasteen sisältöihin :)
Mutta tosissaan, toki meillä luetaan paljon ja puhutaan luonnon ilmiöistä jne, kaikesta mistä on kiinnostunut. Mutta tuntuu hullulta, että lapsen pitäisi sitten istua 3-4 tuntia koulussa joka päivä odottelemassa että muut saa tehtävänsä valmiiksi. Kai hänelläkin on oikeus tehdä myös koulussa jotain missä oppii jotain uutta?
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 18:02"]
Ja minusta ei tullut lääkäriä tai lakimiestä jota moni minulta lapsena tuntui vähintään odottavan. MInusta tuli yllätys yllätys kampaaja. No, kyllähän minä opiskelin kampaajan opintojen ohella ylioppilaaksi. Kirjoituksissa pärjäsin keskinkertaisesti. Noh, ihan hyvä suoritus sinäänsä lähes ollenkaan lukematta. Kuten täällä muutkin sanoneet, ne parhaiten peruskoulussa pärjäävät eivät opi kunnolla opiskelemaan ja tekemään töitä hyvin tulosten eteen, en oppinut minäkään. Minulle tuli shokkinä että lukiossa pitää oikeasti tehdä läksyjä ja lukea kokeisiin jos meinaa menestyä. Yliopistossa en olisi pärjännyt ellen olisi ottanut itseäni todella kovasti niskasta kiinni.
[/quote]
Kiitos. Moni on tässä ketjussa kyseenalaistanut alisuoriutumisriskin. Toki kampaajan työkin on arvokasta, mutta heitä on maassamme jo valtavasti, eikä kaikille ole töitä. Sen sijaan niitä lääkäreitä ja sairaanhoitajia meiltä puuttuu valtavasti ja siksi lapsia tulisi opettaa ponnistelemaan ja kannustaa opiskelemaan.
[/quote]
Kumpiakaan ei puutu sen takia, etteikö opiskelijoita olisi, vaan ettei opiskelupaikkoja ole tarpeeksi. Molempiin on enemmän hakijoita kuin otetaan, tosin hoitoalalla ei moni päteväkään saa kuin sijaisuuksia.
Kun tässä ketjussa nyt näyttää olevan useita vanhempia, jotka ovat kovin huolissaan siitä, että heidän (huippu)älykäs lapsensa ei saa koulussa tarpeeksi haasteita (ei siis ilmeisesti missään lukuaineessa) eikä tästä syystä myöskään opi opiskelemaan (= opi opiskelutaotoja), mikä sitten kostautuu lukiovaiheessa tai viimeistään yliopistossa, niin miksi ihmeessä nämä vanhemmat eivät itse pidä huolta, että heidän lapsensa saisi niitä haasteita edes kouluajan ulkopuolella? Sillä kyllä ainakin kaupungeista löytyy kaikenlaisia tiede- ja shakkikerhoja tms.
Kuten joku jo yllä kirjoittikin, moni koulussa heikompi oppilas saa kotona apua vanhemmiltaan. Ja tiedän vanhempia, jotka ovat palkanneet lapselleen kotiin tukiopettajan muutamaksi tunniksi viikossa, koska ovat huomanneet lapsen tällaista ekstra-apua tarvitsevan. Mikä siis estäisi (huippu)älykkään lapsen vanhempia tekemästä samoin?
En ole opettajana törmännyt vielä yhteenkään lapseen tai nuoreen, jolle koulussa kaikki aineet (edes kaikki lukuaineet) olisivat olleet vailla haasteita.
Monipuolisesti lahjakkaita ja ikäisekseen varsin älykkäitä lapsia ja nuoria olen kyllä saanut vuosien varrella opettaa, mutta ainakin heidän kohdallaan on aina löytynyt aineita/aiheita, joista he ovat voineet oppia uutta ja joiden parissa he ovat joutuneet käyttämään aivonystyröitään ja painiskelemaan siinä missä muutkin oppilaat.
Kyllä minä joudun töissäkin välillä tekemään helppoja hommia ja tylsistymään sekä odottelemaan. Mutta aika paljon näitä lapsia, joille koulunkäynti on helppoa, tuntuu olevan, kun lähes jokainen tuttu sanoo samaa.
Toivottavasti lapsella on oikeus olla lapsi. Itse aina koen harmitusta, kun vanhemmat kehuvat kuinka lasta ei kiinnosta leikit, vaan haluaa tehdä tiedettä yms. Vaan kun normaali lahjakaskin lapsi leikkii ja välillä onkin juttuja joillain alueilla huippulahjakkaista lapsista, jotka kuitenkin menevät välille pihalle pelaamaan palloa tavallisten lasten kanssa. Leikki kehittää ja leikissäkin voi tehdä tiedettä.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:28"]
Kuten joku jo yllä kirjoittikin, moni koulussa heikompi oppilas saa kotona apua vanhemmiltaan. Ja tiedän vanhempia, jotka ovat palkanneet lapselleen kotiin tukiopettajan muutamaksi tunniksi viikossa, koska ovat huomanneet lapsen tällaista ekstra-apua tarvitsevan. Mikä siis estäisi (huippu)älykkään lapsen vanhempia tekemästä samoin?
[/quote]
Joku kirjoitti myös, että oli ottanut lapsen kotikoulutettavaksi. Itsekin olen opettanut 15 tunnissa 5 lk lapselleni 6.-9. lk matikat ja lapsi pärjäsi 9lk päätökokeessa kiitettävästi. Onko siis ainoa vaihtoehto tosiaan kotikoulu?
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:28"]
Kuten joku jo yllä kirjoittikin, moni koulussa heikompi oppilas saa kotona apua vanhemmiltaan. Ja tiedän vanhempia, jotka ovat palkanneet lapselleen kotiin tukiopettajan muutamaksi tunniksi viikossa, koska ovat huomanneet lapsen tällaista ekstra-apua tarvitsevan. Mikä siis estäisi (huippu)älykkään lapsen vanhempia tekemästä samoin?
[/quote]
Joku kirjoitti myös, että oli ottanut lapsen kotikoulutettavaksi. Itsekin olen opettanut 15 tunnissa 5 lk lapselleni 6.-9. lk matikat ja lapsi pärjäsi 9lk päätökokeessa kiitettävästi. Onko siis ainoa vaihtoehto tosiaan kotikoulu?
[/quote]
Niin. Matematiikassa. Koulussa kuitenkin on monta muutakin ainetta kuin matematiikka. Eikö niistä mistään löydy lapsellesi haasteita?
Jos muuten 11-vuotiaasi klaaraa 9. luokan matematiikan päätöskokeen tehtävät, niin ihan oikeastiko ajattelet, että alakoulun opettajan pitäisi muun luokan opettamisen ohessa pohtia lapsesi kanssa lukion matematiikan kurssien tehtäviä? Jotain realismia pitäisi näissä vanhempien toiveissa olla...
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 19:58"]
Minun mielestäni koko peruskoulu tulisi laittaa uusiksi siten, että oppilaita ei jaettaisi ryhmiin iän vaan tieto- ja taitotason mukaan. Näin ryhmiä ei syntyisi nykyistä enempää, ja resursseja riittäisi opetukseen kaikentasoisille. Esim. ryhmässä, jossa opetetaan 6. luokan tasoista matikkaa, voisi olla joku 7-vuotias, muutama 9-vuotias, kourallinen 10-vuotiaita, suurin osa 11-12 -vuotiaita ja sitten vielä 13- ja 14-vuotiaskin. Tuo sama 13-vuotias voisi toisaalta istua saman lukukauden aikana 9. luokan tasoa vastaavalla äidinkielen tunnilla, jos hänen edistymisensä perusteella se olisi järkevää.
70
[/quote]
Olen jotenkin aina ajatellut, ettei tuo luokaton sopisi alakouluun, lasten kun olisi niin tärkeä saada olla ikäistensä kanssa. Mutta toisaalta ovathan he perheessäkin eri-ikäisten kanssa.
Silti on vielä yksi ratkaistava asia. Eli nuo nuorimmat = lahjakkaimmat ovat myös omaksujina nopeimpia. Esim meidän perheessä olen neuvonut 9 / 10:jä matikan kokeista saaneille 3. ja 5. -luokkalaisille jotain ja neuvonut sen sitten samalla 6 -vuotiaalle kuopukselle. Kuopus sitten hoksasi sen ja lopulta neuvoi sen sisaruksilleen :) Vastaavasti juuri viime viikolla pyysin kuopusta neuvomaan hajottamalla kertomisen 5 lk sisarukselle, kun tiesin että hän on sen sisäsyntyisesti oivaltanut jo aiemmin.
Eli luokattomassa on silti se mahdollisuus, että ne pienimmät ei siltikään saa edetä kykynsä mukaista tahtia. Mutta jos voisi siirtyä ryhmästä toiseen myös vuoden aikana?
Kyllähän tuo ainakin äkkiseltään tuntuisi isolta parannukselta nykykäytäntöön, paino sanalla äkkiseltään.
Aika moni on itse opettanut lapselle. Minäkin opin lukemaan 4-vuotiaana, koska äiti opetti, kun itse halusin. Mutta ei se tee minusta lahjakasta. Lahjakas lapsi oppii itse, ei se ole realismia opettaa itse ylempiä tehtäviä ja sitten vaatia opettamaan vielä enemmän. Monet vanhemmat sortuvat tähän, että kun lapsi on lahjakas yhdellä alueella, sitä korostetaan liikaa ja muut osa-alueet unohtuvat. Oletteko opettaneet lapselle liikennesääntöjä, käsitöitä, leipomista ja elämäntaitoja..vai korostatteko vain sitä lapsen yhtä lahjakkuuden osa-aluetta? Olen ikuisesti kiitollinen äidilleni, joka opetti minut neulomaan sukat sen sijaan että olisi koko ajan toitottanut sitä, että olen hyvä matikassa tai opin aikaisin lukemaan. Käsitöissä olin surkea, mutta äidin oppien avulla selvisin siitäkin.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 20:20"]
Heh, et sitten muuta keksi? Mitä jos sinun lapsesi olisi matemaattisesti heikko, olisitko valmis siihen että opettaja panostaisi eniten niihin jotka ovat jo valmiiksi hyviä?
[/quote]
Aivan, juu ei enää opeteta kuin lahjakkaita, hyvä vitsi!
Haloo!! Täällä on puhuttu 5 minuutin antamisesta viikossa lahjakkaille!
Miten voit tuntea ammattiylpeyttä jättäessäsi yhden lapsiryhmän näin heitteille ja vielä verissäpäin sitä puolustelet? Jos itse olisin opettaja, menisin näyttämään rehtorille tämän viestiketjun ja pyytäisin apua.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 18:15"]
TTY ja kyllä minäkin luulen, että ainakin alkuvaiheessa ei hyppäys niin paha ole yliopistossakaan kuin 20 vuotta sitten. Jos googletat TTY vanhat tentit, niin näet, ettei ne 2000-luvun tentit pahoja ole. Joka tentissä on jokunen vaikea lasku, mutta joka tentissä muutama helppo, niin että takuulla perustaidot omaava läpi pääsee.
[/quote]
OK, sitten tilanne on eri kuin omana opiskeluaikanani. Ei minun fysiikan tenteissäni ollut varmaan yhtään sellaista tehtävää, jonka olisi pystynyt ratkaisemaan lukiotiedoilla. Toki puhun nyt teknillisen fysiikan opiskelijoille tarkoitetuista fysiikan kursseista. Muiden koulutusohjelmien opiskelijoille oli helpommat kurssit.
105