Lahjakkaiden lasten tasapäistäminen
Onko teidän lapsenne turhautuneet, kun "koulussa ei taaskaan oppinut mitään uutta"? Tai "taas kokeessa kysyttiin ne samat asiat, jotka kysyttiin jo vuosia sitten" esim veden kiertokulku, sanaluokat, alakkain kertolasku jne jne.
Meillä on tämä joka vuosi edessä kahden lapsen kanssa. En ymmärrä miksei lähtötasoja oteta huomioon ja anneta lapsille oikeasti heidän lähtötietojensa ja osaamisensa mukaista tekemistä koulussa.
Vanhempi lapsi on jo tehokkaasti tasapäistetty, kun ei vaadita mitään, niin toki hän käyttää energiansa muuhun kuin läksyihin ja kokeisiin lukemiseen. Ja silti tulee kymppejä.
Kympit on kivoja joo, paitsi että tiedän että joku päivä tulevaisuudessa se kapsahtaa nilkkaan. Kun ei opi ponnistelemaan oppimisen eteen ja alisuoriutuu, niin joskus lukiossa tai yliopistossa sitten voi nousta seinä pystyyn ja tyytyy sitten johonkin pilipali hommaan. Ilmeisesti meillä on suomessa asiat niin hyvin että on varaa tällaiseen potentiaalin hukkaamiseen.
Lapsilla on valtava into oppia kun ne aloittavat koulutaipaleen. Miksei tuohon intoon vastata?
Meidänkin kuopus osasi kuolun alkaessa lukea, laskea ja kirjoittaa. Laskee lähes laskun kuin laskun siskonsa 6. lk kirjasta. Luki 150 sivu Harry Potteria, mutta oli liian paljon vaikeita sanoja, joten palasi helpompiin. Mietiskelee ja pohdiskelee asioita, joita käsitellään koulussa vasta 4.-5. luokalta alkaen.
Miksi eriyttäminen tapahtuu vain alaspäin ja taitavat saavat korkeintaan yksin tehtäviä puuhatehtäviä ajankulukseen? Ja kokeet tosiaan heille niin helppoja koko ala-asteen, ettei tarvitse tehdä mitään koulun eteen.
Vai onko tilanne näin huono vain meidän koulussa?
Kommentit (176)
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:23"]
Meillä taas poika laski ihan mielellään helppoja tehtäviä, kunhan oli tekemistä. Ei työelämässäkään voi vaatia itselleen aina niitä kaikkein vaativimpia tehtäviä vaan vaativassakin toimessa olevat joutuvat tekemään helppojakin hommia.
[/quote]
Aivan: JOUTUU! Mutta kun lahjakkaat eivät _joudu_ tekemään mitään, vaan _saavat_ tehdä jos sattuisi huvittamaan lisätehtävät. Juuri tätä tarkoitin, lahjakkaidenkin olisi opittava tekemään töitä oppimisensa eteen, jottein myöhemmin nousisi tie pystyyn ekojen hankaluuksien edessä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:26"]
Kyseessähän ei ole oikeastaan lahjakkaat lapset, vaan lapset, jotka oppivat asioita helposti. Heillä ei kuitenkaan ole sellaista lahjakkuutta, että hakisivat asioita omatoimisesti, eikä moni vanhempikaan tunnu siihen kannustavan, vaan vaatii muita toimimaan mielestään lahjakkaan lapsen puolesta. Valitettavasti nämä ovat aikanaan työelämässä rasite, kun tietoa on, he ovat siitä tietoisia, mutta kyky toimia oma-alotteisesti puuttuu kokonaan.
[/quote]
MIten tuohon voisi kannustaa? Aina kun on tullut esiin kysymys, olemme hakeneet tietoa joko kirjastosta tai wikipediasta ja jutelleet. Vanhempi lapsi vain aika nopeasti teki selväksi ettei halua tietoa äidiltä. Juu, myönnän, innostuin kun huomasin että hän jo nuorella iällä imi tietoa kuin pesusieni ja ymmärsi niin paljon. Nyt olen pyytänyt häntä tekemään muutamalle matkalle matkasuunnitelmat yms ja hän on tehnyt mielellään. Ja upeita niistä onkin tullut. On kyllä myös sikäli omatoiminen että ikäisekseen matkustelee yksin pitkiä matkoja Suomen sisällä ja nauttii vastuusta.
Tuleeko mieleen miten muuten voisi kannustaa omatoimisuuteen?
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 21:43"]
Kouluissakin on kyllä eroja. Pääkaupunkiseudulla voi hakea kouluun mistä löytää jo enemmän haasteita ja muitakin lahjakkaita lapsia esim. SYK. Opetus ja opettajat ovat motivoituneita ja lapsi saa opiskella muiden kaltaistensa seurassa. T. Sykkiläisen äiti
[/quote]
Kyllä, jos asuisimme Helsingissä, muttaisimme Haagaan ja pyrittäisiin saamaan lapset Sykkiin. Mutta kun ei asuta...
Asutaan pienemmässä kaupungissa, jossa on muita hyviä puolia niin ettei viitsisi ihan heti lasten koulun perässä muuttaa toiselle puolelle Suomea. Tosin sitäkin vaihtoehtoa on mietitty. Sillä jo se että oppilasmateriaali olisi oppimis- ja menestymismyönteistä olisi merkittävä parannus nykytilaan.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 22:18"]
Minulla jatkuvat vanhempien rankat odotukset, sekä vaatimukset, joita esitin myös itse itselleni johtivat syömishäiriöön, masennukseen, itsemurhayrityksiin ja monen vuoden työttömyyteen....
[/quote]
Kyse ei ole vanhempien odotuksista ja vaatimuksista lasta kohtaan! Olen täysin samaa mieltä, että sellaisella on kohtalokkaat vaikutukset lapseen.
Minulle on ihan ok jos tulee kaseja, jos ne tulee työnteolla, kuten muiden lastemme kohdalla on tilanne. Mutta jos ei tee mitään ja saa kympin, niin sekään ei ole terveellistä. Sillä jos ei tee mitään ei voi oppia oppimaan ja ponnistelemaan, joka taas noin puolella lahjakkaista johtaa alisuoriutumiseen ensin koulussa ja myöhemmin työelämässä.
Luulen että moni lapsi jota vanhempi pitää erityisen lahjakkaana on ihan tavallinen. Mistä muka kertoo em. esimerkki siitä että lapsi tylsistyy kun muut opettelevat kuperkeikkaa??? Vanhemmat, jotka syöttävät lapselleen tietoa siitä miten erinomaisia he ovat, pilaavat lapsen nautinnon koulusta ja oppimisesta.
Oma lapseni on tutkitusti paljon ikätasoaan paljon edellä (neuropsyk. tutkimukset) ja viihtyy koulussa hyvin. Lasta kannustetaan viihtymään koulussa ja oppimaan asioita, lapsen erityisyyttä ei ole koskaan otettu esiin lapsen kuullen vaan lasta on kannustettu toimimaan ryhmässä. Vaikka lapsi olisi miten lahjakas niin peruskoulu tarjoaa paljon uutta ja lisää yleissivistystä, tätä sitten täydennetään kotona lapsen oman tiedonhalun mukaan.
Omalle lapselleni joka on vielä alakoulussa hyvin tärkeää on mm. kaverisuhteet, välitunnit, taito- ja taideaineet ja iltapäiväkerho.
Tuntuisi naurettavalta alkaa vaatia erityisopetusta koska tietyt aineet on lapselle liian helppoja, nauttikoon lapsuudesta vailla suorituspaineita.
Ja hän nauttii!
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 00:52"]
Lasta kannustetaan viihtymään koulussa ja oppimaan asioita, lapsen erityisyyttä ei ole koskaan otettu esiin lapsen kuullen vaan lasta on kannustettu toimimaan ryhmässä.
[/quote]
Meillä neuropsykologi juurikin kehoitti puhumaan lapselle lahjakkuudesta, sillä kuten yleensä lahjakkaat, hän tunsi olonsa oudoksi. Oudoksi koska tajuaa ja ymmärtää niin paljon enemmän kuin muut ikäisensä ja miettii niin paljon syvällisempiä kuin ystävänsä.
Keskustelut ovat auttaneet ja lapsi on aina vain valoisampi ja enemmän sinut lahjakkuutensa kanssa.
Vanhemmat voisivat tehdä itse lapsensa eteen töitä. Näillä lahjakkailla riittää usein haasteita sosiaalisella puolella. Lapsen soputumista kouluun vaikeuttaa juuri sekin, että vanhemmat kohkaavat lahjakkuudesta ja lapsi kokee ettei tarvi tai kannata tehdä mitään. Ryhmätöissä he ovat välillä tosi haastavia. Normiluokassa lahjakkaat saavat kyllä haasteita, pieniä juttuja pitkin päivää. Täällä kyllä taas marmatettaisiin jos lapsi kokisi koulun liian haastavana.
Itse en tehnyt töitä opiskelun eteen ennen ylioppilaskirjoituksia juurikaan muttei opiskelutaidoissani ole koskaan ollut mitään valittamista.
Hakeutukaa ilomielin luokanopettajiksi, halukkaita on aika vähän kun pitäisi jatkuvasti revetä seitsemään suuntaan ja positiivista palautetta on aika vaikea saada kun jokaisen lapsen vanhemmat hakee sitä parasta omalle lapselle. Antakaapa sitä parastanne kotona, kyllä se siitä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:26"]
Kyseessähän ei ole oikeastaan lahjakkaat lapset, vaan lapset, jotka oppivat asioita helposti. Heillä ei kuitenkaan ole sellaista lahjakkuutta, että hakisivat asioita omatoimisesti, eikä moni vanhempikaan tunnu siihen kannustavan, vaan vaatii muita toimimaan mielestään lahjakkaan lapsen puolesta. Valitettavasti nämä ovat aikanaan työelämässä rasite, kun tietoa on, he ovat siitä tietoisia, mutta kyky toimia oma-alotteisesti puuttuu kokonaan.
[/quote]
MIten tuohon voisi kannustaa? Aina kun on tullut esiin kysymys, olemme hakeneet tietoa joko kirjastosta tai wikipediasta ja jutelleet. Vanhempi lapsi vain aika nopeasti teki selväksi ettei halua tietoa äidiltä. Juu, myönnän, innostuin kun huomasin että hän jo nuorella iällä imi tietoa kuin pesusieni ja ymmärsi niin paljon. Nyt olen pyytänyt häntä tekemään muutamalle matkalle matkasuunnitelmat yms ja hän on tehnyt mielellään. Ja upeita niistä onkin tullut. On kyllä myös sikäli omatoiminen että ikäisekseen matkustelee yksin pitkiä matkoja Suomen sisällä ja nauttii vastuusta.
Tuleeko mieleen miten muuten voisi kannustaa omatoimisuuteen?
[/quote]
Pyytää koulussa, että tulosta ope mulle lukion tehtäviä netistä, kun nää omat on liian helppoja? Jos ei halua tehdä sitä luokkakavereiden kuullen, laittaa opelle lapun tai sähköpostia. Tuskin se mikään ongelma on. Tai pyytää, että ope tuo koulun kirjastosta jotain vanhoja oppikirjoja.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 07:34"]
Vanhemmat voisivat tehdä itse lapsensa eteen töitä. Näillä lahjakkailla riittää usein haasteita sosiaalisella puolella. Lapsen soputumista kouluun vaikeuttaa juuri sekin, että vanhemmat kohkaavat lahjakkuudesta ja lapsi kokee ettei tarvi tai kannata tehdä mitään. Ryhmätöissä he ovat välillä tosi haastavia. Normiluokassa lahjakkaat saavat kyllä haasteita, pieniä juttuja pitkin päivää. Täällä kyllä taas marmatettaisiin jos lapsi kokisi koulun liian haastavana.
Itse en tehnyt töitä opiskelun eteen ennen ylioppilaskirjoituksia juurikaan muttei opiskelutaidoissani ole koskaan ollut mitään valittamista.
Hakeutukaa ilomielin luokanopettajiksi, halukkaita on aika vähän kun pitäisi jatkuvasti revetä seitsemään suuntaan ja positiivista palautetta on aika vaikea saada kun jokaisen lapsen vanhemmat hakee sitä parasta omalle lapselle. Antakaapa sitä parastanne kotona, kyllä se siitä.
[/quote]
Näillä, joiden vanhemmat ovat tehneet lapselle selväksi, että he ovat parempia kuin muut, on todella vaikea joustaa. Ryhmätöissä he ovat aina mielestään parhaita, vaikka usein se vähemmän lahjakas keksii luovemman jutun, mutta lahjakas ei sitä hyväksy, koska hän on parempi. Vastaan myöhemmin lisää eräästä omasta kokemuksesta, nyt tuli meno.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:19"]
Itse olin koulussa kympin oppilas, mutta en sitten ilmeisesti kuitenkaan liian lahjakas, koska tykkäsin opiskelusta. Minusta oli vain mukavaa, että välillä oli helppoa ja asioita kerrattiin. Aina kuitenkin sitä samaakin asiaa käsiteltiin hiukan eri näkökulmasta, ihan senkin takia, että opet vaihtuivat. Koin myös, että opin uutta opettajan kertomista asioista ja tunneilla käydyistä keskusteluista.
Jos koin, että olisi rahkeita tehdä enemmän, keskustelin opettajan kanssa ja aina järjestyi jotain kiinnostavaa lisäjuttua. Osallistuin paljon esim. erilaisiin kirjoituskilpailuihin niin suomeksi kuin vierailla kielillä, kirjoitin koulun juhliin näytelmiä, olin aktiivisesti mukana niin oppilaskunnassa kuin tukioppilaissakin yms.
Mutta myönnän, etten ole mikään erityislahjakkuus. Kuitenkin hiukan ihmettelen sitä, etteivät he itse hae itselleen haasteita. Miksi he valitsevat tylsistymisen? Ainakin omat opettajani suhtautuivat myönteisesti ehdotuksiini, jos halusin syvemmin perehtyä johonkin asiaan ja esim. kieltenopet lainasivat omia lehtiään ja kirjojaan.
[/quote]
Kyseessähän ei ole oikeastaan lahjakkaat lapset, vaan lapset, jotka oppivat asioita helposti. Heillä ei kuitenkaan ole sellaista lahjakkuutta, että hakisivat asioita omatoimisesti, eikä moni vanhempikaan tunnu siihen kannustavan, vaan vaatii muita toimimaan mielestään lahjakkaan lapsen puolesta. Valitettavasti nämä ovat aikanaan työelämässä rasite, kun tietoa on, he ovat siitä tietoisia, mutta kyky toimia oma-alotteisesti puuttuu kokonaan.
[/quote]
Miksi pitää käydä koulua mistä ei ole mitään hyötyä? Suomen koulutusjärjestelmä on todella surkea. Ainoastaan surkeat oppilaat hyötyvät tästä järjestelmästä.
Matematiikka, kielet jne, kaikki opetetaan päin persettä suomessa. Suomalaisten peruskoulusta valmistuneiden matematiikan osaaminen on todella surkeata. Jopa ammattikoulussa koko opsikeluaika menee siihen että yritetään opettaa peruskoulun tason tietoja ihmisille koska ne ei niitä osaa. Sama on myös lukiossa. Kun ne menevät yliopistoon ja korkeakouluun niin pitää taas kerrata pari vuotta kun ne ei osaa sitä mitä olisi lukiossa pitänyt osata.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 00:52"]
Luulen että moni lapsi jota vanhempi pitää erityisen lahjakkaana on ihan tavallinen. Mistä muka kertoo em. esimerkki siitä että lapsi tylsistyy kun muut opettelevat kuperkeikkaa??? Vanhemmat, jotka syöttävät lapselleen tietoa siitä miten erinomaisia he ovat, pilaavat lapsen nautinnon koulusta ja oppimisesta.
Oma lapseni on tutkitusti paljon ikätasoaan paljon edellä (neuropsyk. tutkimukset) ja viihtyy koulussa hyvin. Lasta kannustetaan viihtymään koulussa ja oppimaan asioita, lapsen erityisyyttä ei ole koskaan otettu esiin lapsen kuullen vaan lasta on kannustettu toimimaan ryhmässä. Vaikka lapsi olisi miten lahjakas niin peruskoulu tarjoaa paljon uutta ja lisää yleissivistystä, tätä sitten täydennetään kotona lapsen oman tiedonhalun mukaan.
Omalle lapselleni joka on vielä alakoulussa hyvin tärkeää on mm. kaverisuhteet, välitunnit, taito- ja taideaineet ja iltapäiväkerho.
Tuntuisi naurettavalta alkaa vaatia erityisopetusta koska tietyt aineet on lapselle liian helppoja, nauttikoon lapsuudesta vailla suorituspaineita.
Ja hän nauttii!
[/quote]
Jotta ihminen voi tulla menestyjäksi niin se pitää tehdä jo pienenä lapsena. Oli se sitten urheilu tai matematiikkaa. Teini-ikäisenä se on jo myöhäistä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:19"]
Kuitenkin hiukan ihmettelen sitä, etteivät he itse hae itselleen haasteita. Miksi he valitsevat tylsistymisen? Ainakin omat opettajani suhtautuivat myönteisesti ehdotuksiini, jos halusin syvemmin perehtyä johonkin asiaan ja esim. kieltenopet lainasivat omia lehtiään ja kirjojaan.
[/quote]
Meillä ala-asteella eräs poika oli tehnyt matematiikan kirjan kaikki tehtävät yhdessä illassa. Seuraavana päivänä koulussa opettaja nöyryytti häntä ja laittoi hänet pyyhkimään kaikki vastaukset pyyhekumilla.
Itse olin kiltti ja lahjakas tyttö, jonka vanhemmat varmaan luulivat että en tylsistynyt koulussa (kuten tämän ketjun alussa joku kirjoitti). Todellisuudessa minulla oli kuolettavan tylsää ja kaikki energiani meni koulupäivinä siihen, kun yritin sietää ja selviytyä siitä tylsistymisestä häiritsemättä muita oppilaita. Oli todella kova tekeminen, mutta ilmeisesti onnistuin siinä! Olen kuitenkin sitä mieltä, että oppimishaluni ja kiinnostukseni olisi voinut hyödyntää paremminkin.
Lukiossakaan ei vielä ollut erityisen vaikeaa. Sen jälkeen lähdin alalle, jonka tiesin olevan itselleni todella vaikea. Ihan vain siksi, että ei enää ikinä tarvitsisi kokea sitä kammottavaa vankilassa istumisen tunnetta, jota jouduin sietämään joka päivä koulussa. Tällä on sitten ollut omat seurauksensa, joista kerroin tässä ketjussa ja sain miinuspeukkuja:
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:35"]
Jos lapsesi ovat niin lahjakkaita, että ekalla laskevat 6lk:n matematiikan laskuja, ottaisin yhteyttä rehtoriin miten ihan oikeasti voidaan lapsen lahjakkuutta tukea. Lahjakkuuskin voi sinällään purkautua turhautumisena ja ylimielisyytenä, mitkä voivat johtaa ennen pitkää ongelmakäyttäytymiseen ja elämän suistumiseen väärille urille. Ymmärrän siis ongelman suuruuden.
Olisiko mahdollista, että kouluun perustettaisiin jokin lahjakkaiden lasten ryhmä, jossa oppilaat viettäisivät muutaman tunnin viikossa erilaisten projektien ym. parissa? Entä vähintäänkin yhden luokka-asteen yli hyppääminen? Huomioi kuitenkin tämän vaikutukset sosiaalisuuteen.
Opettajana yritän eriyttää opetusta molempiin suuntiin, mutta noin valtava ero oppilaiden kehitystasossa on todella iso haaste.
[/quote]
Lahjakkaiden lasten ryhmä? Sitten joku toinen joka ei pääse projektiryhmään suuttuu, kun joutuu tekemään vain tavalliset 65:9 jutut eikä pääse koskaan tekemään kivoja "projekteja", ja siksi koska hänelle tulee paha mieli, kun opettaja pitää häntä "epälahjakkaana", ja hän ajattelee, ettei ole tarpeeksi hyvä. Sehän voi johtaa hermoromahdukseen! Mielummin vain joku lisätehtävä-ryhmä...
Meidän poika totesi juuri noin nyt esimmäisen luokan alettua. Yritin sanoa, että koulu on vasta alkanut ja opettaja varmasti keksii jotain sinulle. Hänelläkin lähtötaidot sellaiset, että hieman huolestuttaa. Pitääpä seurata tilannetta. Harmi jos koulussa ei oteta tasoeroja huomioon.
Mielenkiintoinen keskustelunaihe ja hyviä kommentteja puolin jos toisin. Yksi mitä en silti vieläkään ymmärrä, on se, että miksi lahjakkaiden lasten oppiminen halutaan sysätä vain koulun vastuulle.
Vanhemmat ovat valmiita panostamaan lasten harrastuksiin paljon aikaa ja rahaa, eikö lahjakkaan lapsen opetusta ja opastusta voi rinnastaa niihin?
Nykyresursseilla peruskoulu ei voi tarjota enempää, se lienee kaikille selvä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:19"]
Itse olin koulussa kympin oppilas, mutta en sitten ilmeisesti kuitenkaan liian lahjakas, koska tykkäsin opiskelusta.
....
Kuitenkin hiukan ihmettelen sitä, etteivät he itse hae itselleen haasteita. Miksi he valitsevat tylsistymisen? ...
[/quote]
Kympin oppilas ei ole sama kuin lahjakas. Itseasiassa erään tutkimuksen mukaan korrelaatio koulumenestyksen ja lahjakkuuden välillä on vain 0,33. Suurin osa kympeistä ansaitaan "keskitason" oppilaiden ahkeruudella. Lahjakas oppii niin nopeasti, ettei hän joudu ahkeroimaan.
Tuo on tosi hyvä kysymys tuo "miksi valitsevat tylsistymisen". Varmaan on kyse luonteestakin, eivät kaikki varmaan tyydykään. Esim oma tätini oli purkanut tylsistymisen luovaksi opettajan kiusaamiseksi, mm nastoja tuolille. Mutta miksi ei tee jotain järkevää? Meidän esikoinen ainakin haluaa viimeiseen asti välttyä "neron" tai hikarin leimalta, joka on siis todellinen riski, mutta epäreilua, koska hän ei tee juuri mitään koulun eteen, eikä siis "hikaroi" saadakseen kymppejä.
Itse pelkään että kyse on myös opitusta avuttomuudesta. Kun ei alussa saa edetä sitä tahtia kun haluaisi, kuten ekaluokkalaisemme totesi "miksei saa tehdä kertolaskuja" niin sitten oppii olemaan innostumatta: Olkoon sitten, pitäkää koulunne!
Lahjakas on myös syvällinen ajattelija, eikä sellainen innostuminen jostain mistä opettaja voisi olla innostunut enää teininä oikein sovi kuvioon. Mielummin innostuu teinikultuurista tms.
Mutta tosi hienoa, että sinä olet ollut aktiivinen. Mitenköhän saisin tuollaisen ruiskeen omiin lapsiini. Ja voihan hyvin olla että olet ollut lahjakaskin, sillä lahjakkaille on tyypillistä vähätellä itseään :)