Lahjakkaiden lasten tasapäistäminen

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 08:23"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 00:52"]

Luulen että moni lapsi jota vanhempi pitää erityisen lahjakkaana on ihan tavallinen. Mistä muka kertoo em. esimerkki siitä että lapsi tylsistyy kun muut opettelevat kuperkeikkaa??? Vanhemmat, jotka syöttävät lapselleen tietoa siitä miten erinomaisia he ovat, pilaavat lapsen nautinnon koulusta ja oppimisesta.

Oma lapseni on tutkitusti paljon ikätasoaan paljon edellä (neuropsyk. tutkimukset) ja viihtyy koulussa hyvin. Lasta kannustetaan viihtymään koulussa ja oppimaan asioita, lapsen erityisyyttä ei ole koskaan otettu esiin lapsen kuullen vaan lasta on kannustettu toimimaan ryhmässä. Vaikka lapsi olisi miten lahjakas niin peruskoulu tarjoaa paljon uutta ja lisää yleissivistystä, tätä sitten täydennetään kotona lapsen oman tiedonhalun mukaan.

Omalle lapselleni joka on vielä alakoulussa hyvin tärkeää on mm. kaverisuhteet, välitunnit, taito- ja taideaineet ja iltapäiväkerho.

Tuntuisi naurettavalta alkaa vaatia erityisopetusta koska tietyt aineet on lapselle liian helppoja, nauttikoon lapsuudesta vailla suorituspaineita.

Ja hän nauttii!

[/quote]

Jotta ihminen voi tulla menestyjäksi niin se pitää tehdä jo pienenä lapsena. Oli se sitten urheilu tai matematiikkaa. Teini-ikäisenä se on jo myöhäistä.

[/quote]

Miten määrittelet menestyjän? Olen tuo kenen tekstiä lainasit enkä ymmärrä tätä nykyajan menestyjä-ajattelua. Olen itse myös hyvin älykäs enkä ole koskaan halunnut olla ns. menestyjä. Teen mieleistäni työtä ja elän tavallista lapsiperhearkea, ura tai raha ei ole koskaan motivoinut minua, saan haasteita ja tyydytystä muista asioista.

Lapsi saa itse valita minkä polun kulkee, minun tehtäväni ei ole valmentaa hänestä pakkosuoriutujaa jos se ei tee hänestä onnellista.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:53"]

Mielenkiintoinen keskustelunaihe ja hyviä kommentteja puolin jos toisin. Yksi mitä en silti vieläkään ymmärrä, on se, että miksi lahjakkaiden lasten oppiminen halutaan sysätä vain koulun vastuulle.

Vanhemmat ovat valmiita panostamaan lasten harrastuksiin paljon aikaa ja rahaa, eikö lahjakkaan lapsen opetusta ja opastusta voi rinnastaa niihin? 

[/quote]

Kerrotko missä järjestetään tällaista opetusta? Missä opetetaan lasta näkemään vaivaa oppimisensa eteen, sanotaan että lue ja ota selvää tuosta, ensi viikolla on koe / projektityön jättöpäivä? Missä opetetaan kouluikäiselle matemaattista ajattelua? Shakkikerho on jo kokeiltu, muttei opeta opiskelutekniikkaa.

Urheilu- ja soittoharrastukset (joissa jo käy) eivät tätä korvaa, koska lapsen pitäisi oppia opiskelemaan, siis lukemaan kokeeseen, etsimään tietoa, suoltamaan se vastausparerille järkevässä muodossa jne.

Vaikka tämä tuli jo tuolla aimmin aika monta kertaa, niin kertaan vielä: Jotta lapsi oppisi näkemään vaivaa oppimisensa eteen, täytyy opittavan asian olla riittävän haastavaa. Lahjakkaan tai erityislahjakkaan kohdalla se voi sitten jopa olla jo alakoulussa lukiosisältöjä. Aivan kuten sokealle pistekirjoitusta.

Koska mitään muuta tahoa ei ole (kun meillä ei niitä lahjakkaiden kouluja tai luokkiakaan ole) niin se jäisi sitten vanhempien tehtäväksi, niinkö? En kuitenkaan usko että olisi mielekästä, että vanhemmat ryhtyisivät kotona tekemään lapsille rinnakkaista opetussuunnitelmaa.

Ja eikös sellainen "preppaaminen" sekoittaisi opettajan työtä ja lapsen koulumotivaatiota entisestään? Ei se tilanne siellä koulussa tämän oppilaan osalta ainakaan paremmaksi silloin muuttuisi.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 22:18"]

Minulla jatkuvat vanhempien rankat odotukset, sekä vaatimukset, joita esitin myös itse itselleni johtivat syömishäiriöön, masennukseen, itsemurhayrityksiin ja monen vuoden työttömyyteen. Eliittilukion jälkeen olin sirpaleina monta vuotta. Pienessä kympin tyttö-porukassamme oli neljä syömishäiriöistä.

[/quote]

Tämä on tosi ikävää. Kuitenkin omalle lapselleni yläasteen matematiikkaluokka ja eliittilukio (ei tosin SYK) olivat mielenterveyden pelastus. Niissä hän sai olla oma itsensä ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Sosiaalisten taitojenkin kehittäminen on paljon helpompaa, kun ei tule suljetuksi luokkakaveripiirien ulkopuolelle siksi, että muut katsovat hyvää koulumenestystä karsaasti.

Toki oman lapsellani oli alakoulussa myös huonoa onnea. Paras kaveri muutti pois kesken kolmannen luokan, joten hän jäi parittomaksi. Samaan aikaan luokalle tuli opettajaksi sijainen, joka kiinnitti luokassa julkisesti huomiota siihen, kuinka etevä lapsi oli joka aineessa. Ei hän varmaan sen enempää lastani kehunut kuin mitä tämä oli osaamisensa perusteella ansainnut, mutta sijainen ei vain tajunnut, miten paljon tällainen sinänsä positiiviseksi tarkoitettu huomio aiheuttaa närää luokkakavereiden keskuudessa.

Kaikki kaveriongelmat loppuivat kuitenkin kuin seinään sinä päivänä, kun lapsi aloitti yläkoulun matematiikkaluokan. Eliittilukiossa oli vielä sitäkin kivempaa, kun luokassa oli monta, jotka olivat oikeasti yhtä hyviä kuin tämä nuori eikä hän ollut siellä enää muiden oppilaiden ja opettajien erityisen huomion kohteena.

33

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 08:23"]

Jotta ihminen voi tulla menestyjäksi niin se pitää tehdä jo pienenä lapsena. Oli se sitten urheilu tai matematiikkaa. Teini-ikäisenä se on jo myöhäistä.

[/quote]

Tämä pätee varmaan urheiluun, mutta tekniikan tohtorina voin sanoa, että matematiikkaa ehtii kyllä hyvin opiskella yliopistossakin. Periaatteessa riittää vallan mainiosti se, että hallitsee hyvin lukion pitkän matematiikan tiedot yliopistoon tullessaan.

Suurempi ongelma on kuitenkin se, että monesti matemaattisesti lahjakkailla on yliopistoon tullessaan opiskelutaidot täysin hukassa, koska he ovat koulussa (myös lukion pitkässä matematiikassa) tottuneet siihen, että he ymmärtävät aina kaiken heti ja osaavat ratkaista jokaisen eteensä saamansa tehtävän viimeistään parin minuutin miettimisen jälkeen. Heillä ei ole mitään kokemusta siitä, miten opiskella asiaa, jota ei ymmärräkään ensimmäisellä lukemisella tai kuulemisella. Heillä ei ole myöskään minkäänlaista luottamusta siihen, että vaikka he eivät näkisikään tehtävän ratkaisumallia mielessään heti, voivat he silti saada ratkaistuksi tehtävän vähän pitemmällä miettimisellä.

Tämän vuoksi kouluun pitäisi saada tarpeeksi haastavia tehtäviä myös lahjakkaille. Toki nykyisin netistä löytyy tehtäviä vaikka millä mitalla, mutta ongelma on se, että kukaan ei ole oikein luokitellut haastavia tehtäviä sen mukaan, millaisia tietoja niiden ratkaisemiseen tarvitaan. Haastavia tehtäviä etsivällä nuorella ei välttämättä riitä motivaatiota pohtia jotain netistä löytämäänsä tehtävää kovin monta tuntia, jos hänellä ei ole mitään käsitystä siitä, onko hänellä ylipäänsä tarpeeksi tietoa tehtävän ratkaisemiseen vai tarvitaanko tehtävän ratkaisemiseen jotain kaavaa tai menetelmää, jota hän ei ole vielä lainkaan oppinut.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 07:58"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 07:34"]

Vanhemmat voisivat tehdä itse lapsensa eteen töitä. Näillä lahjakkailla riittää usein haasteita sosiaalisella puolella. Lapsen soputumista kouluun vaikeuttaa juuri sekin, että vanhemmat kohkaavat lahjakkuudesta ja lapsi kokee ettei tarvi tai kannata tehdä mitään. Ryhmätöissä he ovat välillä tosi haastavia. Normiluokassa lahjakkaat saavat kyllä haasteita, pieniä juttuja pitkin päivää. Täällä kyllä taas marmatettaisiin jos lapsi kokisi koulun liian haastavana.

Itse en tehnyt töitä opiskelun eteen ennen ylioppilaskirjoituksia juurikaan muttei opiskelutaidoissani ole koskaan ollut mitään valittamista.

Hakeutukaa ilomielin luokanopettajiksi, halukkaita on aika vähän kun pitäisi jatkuvasti revetä seitsemään suuntaan ja positiivista palautetta on aika vaikea saada kun jokaisen lapsen vanhemmat hakee sitä parasta omalle lapselle. Antakaapa sitä parastanne kotona, kyllä se siitä.

[/quote]

Näillä, joiden vanhemmat ovat tehneet lapselle selväksi, että he ovat parempia kuin  muut, on todella vaikea joustaa. Ryhmätöissä he ovat aina mielestään parhaita, vaikka usein se vähemmän lahjakas keksii luovemman jutun, mutta lahjakas ei sitä hyväksy, koska hän on parempi. Vastaan myöhemmin lisää eräästä omasta kokemuksesta, nyt tuli meno. 

[/quote]

Yleensä ne luovemmat jutut ei edes liity annettuun tehtävään. Vähemmän lahjakas kun ei välttämättä edes tajua kysymystä.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:53"]

Nykyresursseilla peruskoulu ei voi tarjota enempää, se lienee kaikille selvä.

[/quote]

Tämä ei ole resurssikysymys:

1. Kyse on allokaatiosta. Lahjakkaille voisi alkuun antaa esim. 5% nykyisestä resurssista.

2. Lahjakkaita on paljon vähemmän, kuin erityistuen tarpeessa olevia heikompia oppilaita. Jo tasoryhmiin jakamisella voi saada paljon aikaan.

3. Lahjakkaiden tarvitsemat tukitoimet ovat paljon pienempiä ja tehoavat nopeammin, sillä he ovat riittävän haastavaa opittavaa saatuaan usein itseohjautuvia ja motivoituneita.

4. Me kaikki, koko yhteiskunta hyödymme, jos tämä hoidetaan kuntoon. Jos ei hoideta, millä me kilpailemme kv taloudessa tulevaisuudessa? Miten ylläpidämme näitä ilmaisia palveluja, kuten tätä peruskoulua?  

Suomi on oikeasti pulassa. 

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 21:14"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 20:04"]

Niin. Matematiikassa. Koulussa kuitenkin on monta muutakin ainetta kuin matematiikka. Eikö niistä mistään löydy lapsellesi haasteita?

Jos muuten 11-vuotiaasi klaaraa 9. luokan matematiikan päätöskokeen tehtävät, niin ihan oikeastiko ajattelet, että alakoulun opettajan pitäisi muun luokan opettamisen ohessa pohtia lapsesi kanssa lukion matematiikan kurssien tehtäviä? Jotain realismia pitäisi näissä vanhempien toiveissa olla...

[/quote]

Matematiikka on vahvin, mutta kaikki on hänelle helppoa. Hän on ilmeisesti aika erikoistapaus, mutta tiedän lukuisia lapsia koulumme eri luokka-asteilla, jotka ovat olleet innokkaita koulun aloittajia, turhautuneita alkuopetuksessa ja saanneet lisätehtäviä joiden tekemisestä tai tekemättömyydestä opettaja ei kuitenkaan ole ollut kiinnostunut. Kaikki joista tiedän ovat sittemmin lakanneet tekemästä lisätehtäviä. 

Ei siis ole kyse vain meidän lapsesta.

Mutta kyllä erityislahjakkaidenkin varalle pitäisi olla jotain mietittynä. Ei tavalliset vanhemmat edes tiedä, ettei heidän lastensa tarpeisiin vastata, saatikka tiedä miten heidän lapsiaan pitäisi tukea.

Meillekin annettiin ymmärtää, että olisi jotenkin vahingollista, jos lapsi oppisi liian aikaisin ylempien luokkien asioita. Ihmettelimme tätä, koska kuitenkin urheilussa ja pianonsoitossa saa edetä taitojen mukaan eikä lapsi siitä mene rikki. No, sittemmin kun asiaan paneuduimme, niin uskalsimme alkaa tukea lahjakkuutta myös kotona, tarjoamalla haastavampia sisältöjä. Totuus on, ettei aiheissa saisi edetä, koska sitten opettajilla ei ole mitä opettaa lapselle myöhemmillä luokilla.

Eli oliko koulu lasta vai lapsi koulua varten? 

[/quote]

Yksi lapsi on lahjakas matematiikassa, toinen liikunnassa, kolmas kielissä, neljäs musiikissa, viides äidinkielessä, kuudes biologiassa jne., jne. Jokaiselleko näistä opettajan pitäisi järjestää opetusta, jossa lapselle/nuorelle olisi tarpeeksi haastetta? Siis siinäkin tapauksessa, että lapsi olisi jossain aineessa useita vuosia muita luokkatovereitaan edellä? Mitenköhän tämä käytettävissä olevan ajan ja resurssien rajoissa onnistuisi?

Jos nyt puhumme peruskoulusta, niin vanhempien pitäisi tosiaankin hyväksyä se, että koulussa keskitytään perustietojen ja -taitojen opettamiseen. Monta vuotta keskimääräistä edellä olevien taitojen hiumiseen ja haastamiseen vanhempien on läydettävä keinot kouluajan ulkopuolelta.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 23:08"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 21:46"]

Miten joku ei tästä informaatiotulvasta mitä nykyään vallitsee, voi löytää lapselleen haasteita? Laajentakaan perspektiiviä, pelatkaa shakkia tai hankkikaa elektroniikkasarjoja ja pistäkää lapsi miettimään, miten tehdään robotti. Kyllä siinä vähän haastetta riittää. Robotin, sellaisen pienen, saa tehtyä halvalla ja yksinkertaisesti, siinä on lapselle haastetta kun miettii miten halvalla. 

[/quote]

Toki kotona tehdään vaikka mitä. Eihän lahjakasta lasta voi estää toteuttamasta itseään. Hän pohtii ja tutkii, rakentaa uskomattomia rakennelmia, sähköllä toimivia, miettii kuolemaa, avaruutta jne jne, pelaa 6 -vuotiaana paremmin shakkia kuin isänsä, pelaa vaikeita korttipelejä aikuisten seurana. Ja soitto- ja urheiluharrastukset päälle.

Mutta koulussako pitäisi sitten vain istua, odottaa ja turhautua? Mikä on koulun viesti silloin? Että muut saa oppia, mutta sinun pitää oppia olemaan oppimatta?

[/quote]

No kerrahan ihmeessä, miten tätä huippulahjakasta lastasi pitäsi peruskoulussa opettaa? Pitäisikö hänelle räätälöidä omat opsit, jotta haastetta ja kiinnostavuutta varmasti riittäisi? Ja miten tämä toteutettaisiin muun opetuksen ohessa?

Onko lapsesi muuten kaikessa yhtä ylivertainen? Jos ei, niin etkö voisi opettaa hänelle, että hänen kohdallaan haasteet koulussa löytyvät muista aiheista, joiden hallitseminen on elämässä ihan yhtä tärkeää kuin tuollaiset häntä luonnostaan kiinnostavat asiat?

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 23:27"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 20:04"]

Jos muuten 11-vuotiaasi klaaraa 9. luokan matematiikan päätöskokeen tehtävät, niin ihan oikeastiko ajattelet, että alakoulun opettajan pitäisi muun luokan opettamisen ohessa pohtia lapsesi kanssa lukion matematiikan kurssien tehtäviä? 

[/quote]

Ajattele asiaa hetki lapsen näkökulmasta. Hänellä on kyky omaksua kaikki 4:n seuraavan vuoden aikana opetettavat asiat ja silti hän joutuu kuuntelemaan tuon 600 tuntia matematiikan opetusta. 

Joku sanoi, että oli saanut edetä omaan tahtiin. Mutta kun sekään ei ole kaikissa kouluissa sallittua. Sitä paitsi matemaattisen ajattelun opettaminen olisi vielä paljon arvokkaampaa kuin lukiosisältöihin eteneminen, mutta sen mahdollistaminen (= opetuksen järjestäminen siihen) on vielä haastavampaa peruskoulussa.

Perusopetuslain mukaan kuitenkin kaikilla on oikeus oppimiseen "omien vahvuuksien mukaisesti".

[/quote]

Kerropa siis millä resursseilla varmistetaan se, että jokainen lapsi (ei siis vaan esim. juuri matemaattisesti lahjakas) saa oppia omien vahvuukisensa mukaisesti?

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 14:26"]

Jos nyt puhumme peruskoulusta, niin vanhempien pitäisi tosiaankin hyväksyä se, että koulussa keskitytään perustietojen ja -taitojen opettamiseen.

[/quote]

Opiskelutaitojen oppiminen on osa perusopetuslain ja -suunnitelman mukaista perusopetusta. Myös lahjakkailla on tämä oikeus.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 14:26"]

Yksi lapsi on lahjakas matematiikassa, toinen liikunnassa, kolmas kielissä, neljäs musiikissa, viides äidinkielessä, kuudes biologiassa jne., jne. Jokaiselleko näistä opettajan pitäisi järjestää opetusta, jossa lapselle/nuorelle olisi tarpeeksi haastetta? Siis siinäkin tapauksessa, että lapsi olisi jossain aineessa useita vuosia muita luokkatovereitaan edellä? Mitenköhän tämä käytettävissä olevan ajan ja resurssien rajoissa onnistuisi?

[/quote]

Matematiikka on varmasti haastavin ja helpoin / vähiten resursseja vaativa malli on päästää oppilaat oppimaan oppikirjoja omaksumiskykynsä mukaiseen tahtiin. Realiaineissa voi tehdä projekteja alkuun omista kiinnostuksen aiheista ja myöhemmin opettajan antamista. Aiheita löytyy netistä googlettamalla "enrichment projects". Tämä auttaisi myös äikässä turhautuneita. 

Musiikissa voi antaa lapsen säestää muuta ryhmää pianolla / kitaralla tms lapsen taipumusten mukaan. Liikunnassa päästää pidemmälle lenkille, telinevoimistelun puomisarjasta vaikeampi jne Ideoista pitäisi koota resurssipankki, josta opettajat voisivat katsoa vinkkejä. 

Rehtorin on viimekädessä neuvoteltava resurssit. Mutta ei hänkään niitä järjestä, jos ei vanhemmat tuo epäkohtaa esiin opettajalle ja opettaja (jos kokee ettei pysty nykyresurssin uudelleen järjestelyllä hoitamaan) edelleen rehtorille.

Kuten sanottu, perusopetuslaissa tähän on jo pykälä olemassa, joten sen puolelta asia on jo järjestyksessä.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 07:34"]

Vanhemmat voisivat tehdä itse lapsensa eteen töitä. Näillä lahjakkailla riittää usein haasteita sosiaalisella puolella. 

[/quote]

Olen täysin samaa mieltä kanssasi "luokanopettaja". Olen alusta asti yrittänyt tsempata ja kehittää lapsen sosiaalisuutta. Olen vienyt teatterikerhoon jne. Olemme maksaneet itsemme kipeäksi neuropsykologilta hakemistamme neuvoista. Mutta niistä on ollut korvaamaton apu. Tytär on tosi valoisa ja aktiivinen nykyään, ottaa toisia luokkalaisia huomioon tavalla jota todella ihailen. Olen ihmetellyt miksei koulussa harjoitella enemmän sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi pieniä näytelmiä tai kuviteltuja tilanteita siitä, miten huomoidaan toinen joka on surullinen jne. Me olemme tehneet sellaisia pieniä harjoitelmia sisarusten kesken, mutta olisi vielä tehokkaampaa jos se tapahtuisi koulussa ikätovereiden kesken.

Mitä "luokanopettaja" tai joku muu, suosittelisitte seuraavaksi? Miten muuten taitoja voisi harjoitella? Yritin löytää jotain kurssia, mutta ei sellaisia mielestäni ole. Esim improvisaatiokurssi olisi tosi hyvä lahjakkaille lapsille.

Tasapäistäminen on tasa-arvoa eli sitä, että kaikki ovat teoriassa yhtä hyviä, vaikkeivat sitä tietenkään käytännössä ole. Lahjakkaat lapset toki kärsivät, eivätkä juuri koskaan valmistu esim. yliopistolta. Tärkeintä lienee suuri aate ja, ettei kenellekään tulisi vain paha mieli. paitsi lahjakkaille tietysti.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 07:56"]

Tuleeko mieleen miten muuten voisi kannustaa omatoimisuuteen? 

[/quote]

Pyytää koulussa, että tulosta ope mulle lukion tehtäviä netistä, kun nää omat on liian helppoja? Jos ei halua tehdä sitä luokkakavereiden kuullen, laittaa opelle lapun tai sähköpostia. Tuskin se mikään ongelma on. Tai pyytää, että ope tuo koulun kirjastosta jotain vanhoja oppikirjoja. 

[/quote]

Minustakin tuo olisi hyvä idea, mutta sellaisen ehdottamien on ainakin meidän koulussa kuin punainen vaate - luokka-asteen mukaisten sisältöjen yli ei saa hypätä. En tiedä mikä on oikea syy, mutta virallinen selitys on, että sitten ei tiedetä mitä lapselle opetetaan ylemmillä luokilla jos hän on jo suorittanut ne. 

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 14:36"]

No kerrahan ihmeessä, miten tätä huippulahjakasta lastasi pitäsi peruskoulussa opettaa? Pitäisikö hänelle räätälöidä omat opsit, jotta haastetta ja kiinnostavuutta varmasti riittäisi? Ja miten tämä toteutettaisiin muun opetuksen ohessa?

Onko lapsesi muuten kaikessa yhtä ylivertainen? Jos ei, niin etkö voisi opettaa hänelle, että hänen kohdallaan haasteet koulussa löytyvät muista aiheista, joiden hallitseminen on elämässä ihan yhtä tärkeää kuin tuollaiset häntä luonnostaan kiinnostavat asiat?

[/quote]

Itse asiassa en ole keksinyt missä hän ei olisi ylivertainen, mutta silti kannustamme häntä myös kotona toteuttamaan itseään.

Kyllä pitää räätälöidä opsi hänelle, hojks on tulossa. Valmiita ratkaisuja suomen koululaitoksessa ei laajemmin vielä käytössä ole, mutta jonkilainen yhdistelmä mentorointia ja lisätehtäviä.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 14:39"]

Kerropa siis millä resursseilla varmistetaan se, että jokainen lapsi (ei siis vaan esim. juuri matemaattisesti lahjakas) saa oppia omien vahvuukisensa mukaisesti?

[/quote]

Taisin jo tähänkin tuolla vastata, mutta siis tähän on vain luotava samanlaiset käytännöt kuin on heikkojenkin opettamisessa, eriytys vain tapahtuu toiseen suuntaan.

Hienoa silti että täällä on niin paljon kiinnostusta siihen miten tämä tulisi toteuttaa. Tutkimuksissa opettajat yleensä sanovat, että he jo nyt eriyttävät ylöspäin. Käytäntö ja tutkimukset vain osoittavat ettei sitä oikeasti tapahdu, tai sitten se on sellaista ettei se hyödytä lahjakasta (hänet jätetään yksin, annetaan vain tehtävät, muttei opetusta).

Käytäntöjä ei ole vielä luotu, mutta jatkokoulutuksissa tulisi perehtyä jatkossa yhä enemmän myös lahjakkaiden "erityisopetustarpeisiin", jotta opettajat eivät kokisi (kuten tässä keskustelussa on tullut ilmi) jäävänsä asian kanssa yksin. 

Mutta usein siis on vain kyse käytäntöjen muuttamisesta, ei resursseista. Esim musiikin tunnilla päästetään se lahjakas sinne pianon ääreen.

Yläkoulussa olevien matemaattisesti lahjakkaiden lasten vanhemmille voin suositella tutustumaan sivuun mooc.cs.helsinki.fi ja siellä kursseihin Ohjelmoinnin peruskurssi ja Ohjelmoinnin jatkokurssi. Eivät nämäkään mitään mahdottoman vaikeita kursseja ole, mutta siinä on kuitenkin lapselle jotain uutta haastetta. Lisäksi kursseilla oppii ohjelmoimaan, mikä on oikeasti hyödyllinen taito. Oma lapseni teki nämä kurssit 14-vuotiaana. Saattaa hyvin olla, että lahjakas alakoululainenkin selviää näistä kursseista, mutta en ole perehtynyt niiden sisältöön niin hyvin, että osaisin sanoa varmasti.

Myös Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa on tarjolla kurssi Ohjelmoinnin peruskurssi Y1, jossa käytännössä kaiken muun kuin tentin pystyy suorittamaan netin kautta. Kurssi on kuitenkin avoimen yliopiston kautta suoritettuna maksullinen (50 euroa), ja siinä joutuu etenemään tiukan aikataulun mukaan.

Tämän ketjun perusteella Suomi on niin pullollaan superlahjakkaita, että on ihme, että tässä taas ollaan luisumassa suurlamaan.

Asioiden kertaaminen johtuu valtiollisesta opetussuunnitelmasta. Ala-asteella kerrataan jossain vaiheessa jo opitut asiat. Seiskalla kerrataan kaikki ala-asteen asiat. Lukion alussa kerrataan nopsasti peruskoulun asiat. Peruskouluun joutuvat kaikki Suomen lapset, joten jos siellä on niitä kympin oppilaita, siellä on melkoinen joukko myös niitä nelosen oppilaita. Kaikille täytyy opettaa samat asiat eli kerrata edellistä ja mennä hiukan eteenpäin joka vuosi. Valtion rahatilanteesta johtuen lahjakkaille ei ole varaa tilata erikoiskirjoja. Erityisopetuksessa istuvat paitsi heikkolahjaiset myös häiriköt ja itselleen/muille mahdollisesti vaaralliset oppilaat, joten ei sinne mitään lahjakkaita enää mahdu. Sitä paitsi muille kuin diagnosoidusti heikkolahjaisille se sama luokan/aineenopettaja tekee erityisopettajalle samat tehtävät kuin luokassa eli oppilas käy samoja asioita läpi kuin luokkansakin mutta on vain pienryhmässä. Ei erityisopettajan aika riitä yhden lahjakkaan preppaamiseen, kun hän samaan aikaan opettaa yhdeksälle häirikölle neljää eri oppiainetta.

Jos teitä lahjakkaat kovasti harmittaa olla kympin oppilaita, vaatikaa kansakoulu-oppikoulu-jako takaisin. Se olisi meistä opettajistakin mukavaa.

Olen kymmenvuotisella urallani aineenopettajana kohdannut vain yhden ainoan oikeasti laaja-alaisesti lahjakkaan oppilaan. Niitä ysin ja kympin oppilaita sitten on kyllä tullut vastaan, jotka jossain jaksossa menestyvät ja jossain eivät ihan niin hyvin. Tämän lahjakkaan mutta vähävaraisesta perheestä tulevan oppilaan lähetin stipendin turvin vuodeksi ulkomaille, jotta hän saisi elämäänsä uutta perspektiiviä ja koettaisi myöhemmin hakeutua maailmalla johonkin kunnolliseen opinahjoon eikä jäädä nysväämään Suomen latistavaan systeemiin tai johonkin keskinkertaiseen yliopistoon. On sen sortin oppilas, että hänestä varmaan kuulemme vielä. Mutta ei niitä siis joka orrella kasva, tämäkin oli yksi kolmestatuhannesta opettamastani oppilaasta. Useimmiten lapsen lahjakkuus on vain vanhemman korvien välissä.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 07:58"]

Näillä, joiden vanhemmat ovat tehneet lapselle selväksi, että he ovat parempia kuin  muut, on todella vaikea joustaa. Ryhmätöissä he ovat aina mielestään parhaita, vaikka usein se vähemmän lahjakas keksii luovemman jutun, mutta lahjakas ei sitä hyväksy, koska hän on parempi. Vastaan myöhemmin lisää eräästä omasta kokemuksesta, nyt tuli meno. 

[/quote]

Meidän lapsi on sanonut, ettei uskalla olla äänessä ryhmätöissä, ettei "jyräisi" toisia. Eli tiedostaa ylivoimaisuutensa ja on saanut sitten noottia siitä "ettei osallistu" ryhmätöihin. Kävimme tätä läpi lapsen ja opettajan kanssa ja me ja opettaja juteltiin tästä lapsen kanssa.

Eli tosiaan tarvitaan sekä perheen että opettajan apua, jotta lapsen välillä omituiset virhekuvitelmat saadaan oiottua. Joku luulee jyräävänsä vaikkei jyrää ja toinen jyrää vaikka luulee vain auttavansa muita.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 10:45"]

Lapsi saa itse valita minkä polun kulkee, minun tehtäväni ei ole valmentaa hänestä pakkosuoriutujaa jos se ei tee hänestä onnellista.

[/quote]

Aivan, lasta ei saa pakottaa suoriutumaan, mutta minusta häntä on "pakotettava" oppimaan oikeat oppimismetodit, ja siihen ei auta kuin riittävän haastavat oppisisällöt. Oppimista ei tapahdu, jos ei ole koskaan mitään uutta opittavaa. Ei ainakaan ponnistelevaa oppimista. 

Minusta sinä puhut kunnianhimosta ja se on eri asia kuin lahjakkuuden tukeminen. Kunnianhimoa voi olla heikonkin oppilaan kohdalla. Kuten lahjakkaillakin, joko omaa tai vanhempien. Jos se on vääränlaista, niin voi olla seurauksena anoreksiaa yms. Jos on hyvänlaista, niin voi syntyä Rovioita jne.

Meidän pitäisi kannustaa ja innostaa tähän hyvänlaiseen, muttei pakottaa. Mutta oppimaan oppiminen pitäisi tästä huolimatta olla peruskoulussa kaikkien oikeus ja velvollisuus.