Lahjakkaiden lasten tasapäistäminen

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 13:27"]

Tämän lahjakkaan mutta vähävaraisesta perheestä tulevan oppilaan lähetin stipendin turvin vuodeksi ulkomaille, jotta hän saisi elämäänsä uutta perspektiiviä ja koettaisi myöhemmin hakeutua maailmalla johonkin kunnolliseen opinahjoon eikä jäädä nysväämään Suomen latistavaan systeemiin tai johonkin keskinkertaiseen yliopistoon.

[/quote]

Kiitos kaunis sinulle aktiivisuudestasi ja välittämisestäsi! Kunpa useampi opettaja olisi kuin sinä.

70

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 08:17"]

Miksi pitää käydä koulua mistä ei ole mitään hyötyä? Suomen koulutusjärjestelmä on todella surkea. Ainoastaan surkeat oppilaat hyötyvät tästä järjestelmästä.

Matematiikka, kielet jne, kaikki opetetaan päin persettä suomessa. Suomalaisten peruskoulusta valmistuneiden matematiikan osaaminen on todella surkeata. Jopa ammattikoulussa koko opsikeluaika menee siihen että yritetään opettaa peruskoulun tason tietoja ihmisille koska ne ei niitä osaa. Sama on myös lukiossa. Kun ne menevät yliopistoon ja korkeakouluun niin pitää taas kerrata pari vuotta kun ne ei osaa sitä mitä olisi lukiossa pitänyt osata.

[/quote]

Aivan, Pisa tutkimushan kertoo, että Suomessa on maailman parhaat huonot oppilaat!

Kun koulujenvälistä kilpailua esim venäläisen ja suomalaisen koulun oppilaiden välillä järjestetään, pitää venäjänopettajan mukaan suomalaisia vastassa olla 2-3v nuorempia venäläisoppilaita, jotta on edes jotain menestymisen mahdollisuuksia!

Mutta kuten moneen kertaan sanottu, on Suomessa tarkoituskin opettaa vain heikot tietyn riman yli, jotta eivät syrjäytyisi ja jotta kampaajatkin osaisi laskea alvinsa. Tärkeää tämäkin siis.

En silti ymmärrä miten voimme oikeuttaa tämän lahjakkaiden lasten tasapäistämisen, joka on paitsi absurdia resurssien käyttämättä jättämistä, myös äärimmäisen julmaa henkistä väkivaltaa, joka kohdistuu uhrinsa koko identiteettiin.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 08:23"]

Jotta ihminen voi tulla menestyjäksi niin se pitää tehdä jo pienenä lapsena. Oli se sitten urheilu tai matematiikkaa. Teini-ikäisenä se on jo myöhäistä.

[/quote]

Ainakaan intoa siihen suuntaan etenemiseksi ei saisi nujertaa, kuten nyt lahjakkaiden kohdalla tapahtuu. Menestyäkseen on aloitettava urheilu ja oppimaan oppiminen varhain. Sen sijaan matikan hallitsemiseksi varhaisella aloituksella ei ole niin kiire, sillä matemaattista oivalluskykyä joko on tai ei ole. 

Peruskoulu on paikka jossa opitaan perusasioita. Ei ole tarkoituskaan tuottaa huippulahjakkaita vielä alaluokilla ainakaan. Opettajan päivästä suuri osa menee aivan muuhun kuin opettamiseen, lähinnä käytöksen ja riitojen ratkomiseen, opiskelutaitojen perusteisiin, oppilaiden juokseviin ongelmiin ja huoliin... en tajua, mitä oikein opettajan ammatista kuvittelette. Opettaja tekee kaikki eriyttmisen materiaalit sun muut tuntien ulkopuolella ja nuo toteamukset siitä että ope voi "antaa" lisämateriaalia, on naurettavaa.  Mistä niitä materiaaleja annetaan? Ei ole mitään varasto mistä matskua kaivetaan kuniin vanhemman toiveiden mukaisesti. Tunneilla eriyttäminen voi olla usein myös ajarusmallien läpikäymistä, lahjakkaidenkin kohdalla. Äidinkielessä eriyttäminen käy luonnostaan, matikassa halutaan haastavampia tehtäviä mutta ylli ja uskonto - haluaako joku näissä jotain? Osaavat oppilaat ovat usein erittäin tyytyväisiä saatuaan tehtävät tehtyä,  eivätpä todellakaan pyytele itse lusähommia, onko tässä yleensäkin kyse lapsen vai vanhemman tarpeesta. Minusta on supertärkeää opettaa ajattelua, empatiaa, maalaisjärkeä, sosiaalisia taitoja,  kärsivällisyyttä ja muita hyveitä - ei ihmisarvoa mitata vain matikan laskun nopeudella. Yhdellä opettajalla on oppilasta kohden aikaa korkeintaan 2 min per tunti (jos voidaan keskittyä pelkästään itse asiaan mikäbon harvoin mahd). Ei siinä kovin paljoa ehdi. Olkaa onnellisia josvlapaenne on osaava, etsikää haasteita myös koulun ulkopuolelta.

Lapsi voidaan siirtää parikin luokkaa ylemmäksi jos olet itse aktiivinen, viet lapsesi kypsyyskokeeseen jne. Jos lapsi oikeasti itse haluaa etkä vaan sinä.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 11:05"]

Tämän vuoksi kouluun pitäisi saada tarpeeksi haastavia tehtäviä myös lahjakkaille. Toki nykyisin netistä löytyy tehtäviä vaikka millä mitalla, mutta ongelma on se, että kukaan ei ole oikein luokitellut haastavia tehtäviä sen mukaan, millaisia tietoja niiden ratkaisemiseen tarvitaan. Haastavia tehtäviä etsivällä nuorella ei välttämättä riitä motivaatiota pohtia jotain netistä löytämäänsä tehtävää kovin monta tuntia, jos hänellä ei ole mitään käsitystä siitä, onko hänellä ylipäänsä tarpeeksi tietoa tehtävän ratkaisemiseen vai tarvitaanko tehtävän ratkaisemiseen jotain kaavaa tai menetelmää, jota hän ei ole vielä lainkaan oppinut.

[/quote]

Osaisitko sanoa, mistä tällaisia tehtäviä kannattaisi etsiä ja kuka voisi toimia ns mentorina, eli sparrata tuohon työskentelyyn ja pohtia tehtäviä lahjakkaan kanssa? 

Alakoulun opettajat kun eivät osaa matematiikkaa, vaan pelkkää laskentoa. Sama tarina erityisopettajien kanssa. Pitäisi olla juurikin joku matikasta väitellyt tai vastaavat tiedot omaava, joka osaisi johdatella lasta oikean matemaattisen pohdinnan pariin.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:53"]

Nykyresursseilla peruskoulu ei voi tarjota enempää, se lienee kaikille selvä.

[/quote]

Tämä ei ole resurssikysymys:

1. Kyse on allokaatiosta. Lahjakkaille voisi alkuun antaa esim. 5% nykyisestä resurssista.

2. Lahjakkaita on paljon vähemmän, kuin erityistuen tarpeessa olevia heikompia oppilaita. Jo tasoryhmiin jakamisella voi saada paljon aikaan.

3. Lahjakkaiden tarvitsemat tukitoimet ovat paljon pienempiä ja tehoavat nopeammin, sillä he ovat riittävän haastavaa opittavaa saatuaan usein itseohjautuvia ja motivoituneita.

4. Me kaikki, koko yhteiskunta hyödymme, jos tämä hoidetaan kuntoon. Jos ei hoideta, millä me kilpailemme kv taloudessa tulevaisuudessa? Miten ylläpidämme näitä ilmaisia palveluja, kuten tätä peruskoulua?  

Suomi on oikeasti pulassa. 

[/quote]

Haluan nähdä kun nykyisille opettajille ehdotetaan että annetaan 5% aikaa lahjakkaille;) Sekä sen miten yksi-kaksisarjaisessa tai peräti vielä kolmesarjaisessa koulussa voidaan jakaa tasoryhmiin niin että lahjakkaita on riittävästi yhdeksi ryhmäksi. Lisäksi mielenkiinnolla odotan miten eri luokkien lukujärjestykset saadaan opettajilla yhteneväiseksi, niin että eri luokkien välinen tasoryhmäjako toteutuu. Vaikka lahjakkaiden tukitoimet ovat paljon pienemmät, niin haluaisin nähdä että edes niiden "heikkolahjaisten" tukitoimet saadaan hoidettua.

Ehkäpä lahjakkailla pitäisi olla sama kuin muillakin tukitoimia haluavilla. Psykologin lausunnot ja hojks keskustelut yms. Raskas byrogratia yleensä takana ennen kuin tukitoimia saa. Kun eriyttämiseen on päädytty, niin sitten tarvitaan opettaja jolla on perehdytystä/taitoa opettaa ylempien  luokkien/vaikeampia tehtäviä ja erilaisia opetusmetodeja, sekä tietenkin hänellä pitää olla koostettu oppimateriaali.

Lisäresursseja ei tarvittaisi niin paljoa jos lapsi suoraan hyppäisi ylemmille luokille ja voisi osallistua yhtenä "normina" siellä opetukseen. Mutta heti jos lapsen vuoksi tarvitaan pienryhmää, tavallisuudesta poikkeavaa oppimateriaalia, aikataulujen sovittamista toisten luokkien kanssa tai yleensä ottaen opettajan erityishuomiota, niin kyllä se syö resursseja.

Hah hah hah haaa :)

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 10:57"]

Kaikki kaveriongelmat loppuivat kuitenkin kuin seinään sinä päivänä, kun lapsi aloitti yläkoulun matematiikkaluokan. Eliittilukiossa oli vielä sitäkin kivempaa, kun luokassa oli monta, jotka olivat oikeasti yhtä hyviä kuin tämä nuori eikä hän ollut siellä enää muiden oppilaiden ja opettajien erityisen huomion kohteena.

33

[/quote]

Meilläkin lapsi 5. luokalla haikaili, että vielä 4 vuotta tätä. Kun kysyin että mitä, niin hän sanoi, että ennenkuin pääsee tästä kouluinhoajien joukosta pois. Tosin nyt on ajatellut mennä painotetulle yläasteelle lähikoulun sijaan, vain jotta pääsisi ns enemmän omanlaistensa oppilaiden joukkoon. Myös parhaat kaverit ovat aikeissa tehdä samoin.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 14:54"]

Lapsi voidaan siirtää parikin luokkaa ylemmäksi jos olet itse aktiivinen, viet lapsesi kypsyyskokeeseen jne. Jos lapsi oikeasti itse haluaa etkä vaan sinä.

[/quote]

Minua luokan yli hyppääminen harmittaa edelleen! Olisi ollut hyvä, että äitini olisi antanut minun olla lapsi. Sanoin silloin kyllä itsekin haluavani hypätä, mutta minusta lapsi ei ole kypsä päättämään sitä. Olen sosiaalisesti kömpelömpi, ja kirjoitinkin tuonne ketjun alkuun, että en ollut hirveän kypsä yläasteen jälkeen. Ryhmätyötaidot ja sosiaalistuminen on hirveän tärkeää. 

Omat lapseni eivät todellakaan tule hyppäämään luokkien yli, vaikka ovatkin älykkäitä. Haastetta haemme koulun ulkopuolelta ja siitä, miten olla hyvä ja reilu kaveri.

#12

Kyllä ne perheet joilla on näitä yliluonnollisen lahjakkaita niin voivat varmaan muuttaa esim Lontooseen tai johonkin missä lapsi pääsisi älykkökouluun ja voisi osallistua yliopistoluennoille. Niille voi muuten osallistua Suomessakin. Jos oma lapseni osoittautuisi jotenkin osaavaksi, antaisin hänen silti nauttia lapsuudestaan ja stressata mahdollisimman vähän koulusta ja oppimisesta. Kiina ja Japani ja Venäjäkin ovat täynnä esimerkkejä siitä, mitä lahjakkuuden korostaminen ja lapsen jatkuva rassaaminen pahimmillaan aiheuttaa.

Ihana kirjoittaja 91. Olet oikeassa. Ihan samaa mieltä. 

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 13:27"]

Mutta ei niitä siis joka orrella kasva, tämäkin oli yksi kolmestatuhannesta opettamastani oppilaasta. Useimmiten lapsen lahjakkuus on vain vanhemman korvien välissä.

[/quote]

Tutkimusten mukaan opettajat eivät tunnista lahjakkaita. Lahjakkaat eivät välttämättä ole niitä kympin oppilaita jos ovat jo ehtineet totaalisesti turhautua. Tosin huippulahjakkaat saavat kymppejä tekemättä mitään, joten heillä on kymppejä. Lahjakkuutta on luonnollisesti eriasteista normaalijakauman mukaisesti.

Tutkimusten mukaan jokaluokalla on 5-10% oppilaita, joiden tulisi saada haastavampaa opittavaa, jotta oppisivat oikeat työskentelytaidot ja joista noin 50% alisuoriutuu jos eivät saa. Ei siis ole kyse preppaamisesta vaan oppimaa oppimisesta.

Sitten on erikoistapaukset joihin mainitsemasi oppilas kuuluu, joita on ehkä 0,1 %, tai 0,01% väestöstä. Hienoa, että olet kyennyt ottamaan huomioon edes tuon yhden oppilaan erityistarpeet.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 13:27"]

Tämän ketjun perusteella Suomi on niin pullollaan superlahjakkaita, että on ihme, että tässä taas ollaan luisumassa suurlamaan.

[/quote]

Et lukenut tarkkaan. Joka toinen ilmoittautuu koulujärjestelmämme uhriksi, eli entiseksi lahjakkaaksi lapseksi, nykyiseksi alisuoriutuvaksi aikuiseksi. JOs heitä olisi kannustettu oppimaan oppimisessa, voisimme hyvinkin olla kirkkaammilla vesillä tämän taloutemme kanssa.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 15:30"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 14:39"]

Kerropa siis millä resursseilla varmistetaan se, että jokainen lapsi (ei siis vaan esim. juuri matemaattisesti lahjakas) saa oppia omien vahvuukisensa mukaisesti?

[/quote]

Taisin jo tähänkin tuolla vastata, mutta siis tähän on vain luotava samanlaiset käytännöt kuin on heikkojenkin opettamisessa, eriytys vain tapahtuu toiseen suuntaan.

Hienoa silti että täällä on niin paljon kiinnostusta siihen miten tämä tulisi toteuttaa. Tutkimuksissa opettajat yleensä sanovat, että he jo nyt eriyttävät ylöspäin. Käytäntö ja tutkimukset vain osoittavat ettei sitä oikeasti tapahdu, tai sitten se on sellaista ettei se hyödytä lahjakasta (hänet jätetään yksin, annetaan vain tehtävät, muttei opetusta).

Käytäntöjä ei ole vielä luotu, mutta jatkokoulutuksissa tulisi perehtyä jatkossa yhä enemmän myös lahjakkaiden "erityisopetustarpeisiin", jotta opettajat eivät kokisi (kuten tässä keskustelussa on tullut ilmi) jäävänsä asian kanssa yksin. 

Mutta usein siis on vain kyse käytäntöjen muuttamisesta, ei resursseista. Esim musiikin tunnilla päästetään se lahjakas sinne pianon ääreen.

[/quote]

Eiköhän musiikin tunneilla jo päästetä se lahjakas aika usein pianon äärelle :)

Sinänsä vähän hassua: matemaattisesti lahjakkaalle ilmeisesti pitäisi järjestää hänen tasonsa huomioon ottavaa opetusta, mutta musikaalisesti lahjakkaalle sitten riittäisikin se, että hän pääsee soittamaan (eli tekemään sitä, mitä hän jo osaa) ;) Ja joku taisi tuossa yllä ehdottaa, että urheilullisesti lahjakas lapsi voisi juosta vähän pitemmän lenkin tai tehdä vähän vaativampia voimisteluliikkeitä, kun taas matemaattisesti lahjakkaalle kaipailtiin opetusta matematiikassa väitelleeltä henkilöltä. Ei voi mitään, mutta kyllä nämä ehdotukset (jotka ovat siis ihan eri luokkaa riippuen siitä, millaisesta lahjakkuudesta on kyse) pistävät lähinnä naurattamaan :D

No joo, eiköhän tämä keskustelu ollut omalta osaltani tässä.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 14:53"]

Osaavat oppilaat ovat usein erittäin tyytyväisiä saatuaan tehtävät tehtyä,  eivätpä todellakaan pyytele itse lusähommia, onko tässä yleensäkin kyse lapsen vai vanhemman tarpeesta. Minusta on supertärkeää opettaa ajattelua, empatiaa, maalaisjärkeä, sosiaalisia taitoja,  kärsivällisyyttä ja muita hyveitä - ei ihmisarvoa mitata vain matikan laskun nopeudella. Yhdellä opettajalla on oppilasta kohden aikaa korkeintaan 2 min per tunti[/quote]

Oppilaat ovat innokkaita vielä alaluokilla, mutta jo 4. tai 5. luokalla tajuavat, että lisätehtävien tekemisessä ei ole mitään mieltä. Kukaan ei ole kiinnostunut tehdäänkö niitä ja miten tehdään. Ne eivät anna mitään uutta mietittävää / haastetta vaan vain lisää sitä samaa. Ja näin lapsi alisuoriutuu ja tasapäistyy oikein tehokkaasti.

Empatian yms opettelu on kieltämättä tosi tärkeää! Olen pahoillani, mutten vain tiedä opetetaanko sitäkään. 2 min per oppilas olisi tosi hyvä aika, jos lahjakas oikeasti saisi tuon verran huomiota, edes kerran viikossa alkajaisiksi. Ymmärrän, että heikot vie tuon lahjakkaankin 2 minuuttisen, mutta saisiko hän edes joskus edes puolet omastaan? 

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 14:54"]

Lapsi voidaan siirtää parikin luokkaa ylemmäksi jos olet itse aktiivinen, viet lapsesi kypsyyskokeeseen jne. Jos lapsi oikeasti itse haluaa etkä vaan sinä.

[/quote]

Entä kaverit? Ei ole oikein, että revitään viiteryhmästä vain koska on nopea omaksuja. Saattaa kuitenkin sopia jollekin, mutta itse en haluaisi että lapsi on paljon vanhempien luokassa etenkin kun on vielä loppuvuoden lapsi ja monien lahjakkaiden tapaan herkkä luonne.

Voi hyvänen aika, miten paljon kerrassaan erinomaisia eriyttämisen moneen suuntaan hallitsevia peruskoulun opettajia Suomi onkaan menettänyt! Suosittelen, kuten muutama muukin tuolla ylempänä ketjussa, näitä kaikkia super-hyper-älykkäiden lasten äitejä menemään kouluun tutustumaan luokka-arkeen ja luokanopettajan työhön. Oppilaita voi olla jopa yli 30 ja joukkoon mahtuvat niin nuo ylilahjakkaat kullanmurut kuin lähes lukutaidottomat suomalaiset lapset, maahanmuuttajalapset omine ongelmineen, erilaiset kirjaindiagnoosin saaneet lapset, muuten vain levottomat ja käytöshäiriöiset lapset ja nykyään myös integroituja erityislapsia, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea kuin muut. Mihin suuntaan se ope siellä repeää? Pakko siinä on arvioida, kuka tarvitsee enemmän tukea, sekö joka ei osaa kunnolla edes lukea vai sekö joka omasta mielestään osaa jo kaiken. Ratkaisu lienee aika yksinkertainen. Jos luokassa on koulunkäyntiavustaja, se saattaa helpottaa jonkin verran tilannetta. Osa koulunkäyntiavustajista on jonkun tietyn oppilaan avustajia, jotka ehkä siinä sivussa voivat vähän avitella jotain toistakin, osa taas on ns. yleisavustajia, jotka kiertävät luokassa ja auttavat niitä, jotka apua pyytävät. He voivat joskus ottaa mukaansa pienen oppilasryhmän, vaikka ne kovin lahjakkaat, eri tilaan ja tehdä heidän kanssaan jotain haastavampaa. En ole peruskoulunopettaja, vaan olen tehnyt pääosan työurastani lukiossa, mutta arvostan suunnattomasti alakoulun alkuopettajia. Työssä näkyi selvästi, jos oppilaalla oli ollut hyvä ja innostava alkuopettaja. Asenne kouluun ja työskentelyyn oli yleensä erinomainen. Itsenäinen työskentelykin sujui hyvin. On muuten ihan turha pelko, että peruskoulu tasapäistäisi oppilaat. Älykas oppilas osaa työllistää kyllä itsensä, ei siihen tarvita "curling-opettajaa" koko ajan viereen hössöttämään, vielä vähemmän helikopteräitiä. Te äidit arvostakaa lastenne opettajia ja heidän tekemäänsä arvokasta työtä. Teette lapsillenne karhunpalveluksen, jos heidän kuullen arvostelette opettajaa ja esitätte mahdottomia vaatimuksia. "Muilla ei ole niin väliä, kunhan MINUN lapseni vain saavat kaiken huomion." Jos lapsikin ajattelee näin, niin sosiaalisissa taidoissa on vielä paljon oppimista. Ja antakaa sen opeparan välillä vetää vähän henkeä, että jaksaa taas huomenna pirteänä ja reippaana opettaa ja ohjata näitä tulevaisuuden toivoja.

Hei haloo kaikkea ei voi saada. Jos muu jengi on lapsesi tärkeitä kavereita vaikka eivät ole niin nohevia kuin oma mussukkasi ja hidastavat opetuksen tahtia niin sinun on sosiaalisten taitojen ja lapsena olemisen ilon vuoksi kestettävä lapsesi ammatillinen turhautuminen. Jos tärkeintä on että lapsesi saa haasteita opetuksessa niin sitten laitat pari vuotta isompien luokalle tai jos olet pääkaupunkiseudulta niin raahaat esim. Bulevardille kansainväliseen kouluun tai muutat sinne Lontooseen.  Ruotsista taidettiinkin yksi eliittikoulu juuri sulkea.

Todistin hämmästyneenä sivustakatsojana kun eräs äiti kehui päiväkoti-ikäistä lastaan sanomalla että lapsi on harrastuksessaan lahjakas ja toinen joukkueen kahdesta huipusta. Lapsi seisoi äidin vieressä koko ajan.

Itse ajattelen, että tuollainen ei suinkaan kannusta lasta mukavaan harrastamiseen tai edes lajissa kehittymiseen vaan taitojen korostaminen tuo lapselle vain paineita. Harrastamisen ilo katoaa nopeasti.

Monellako lahjakkalla lapsella on käynyt niin, että vanhempi on vienyt ilon lapsen koulunkäynnistä sanomalla miten lapsi on älykäs eikä saa koulusta mitään? Koulupäivä koostuu niin paljosta muustakin kuin akateemisten taitojen opettelusta että en todellakaan usko sellaisia lapsia olevan joille kaikki, ihan kaikki, koulussa opittava on vain pala kakkua.

Jos esim. matikka kyllästyttää sen helppouden vuoksi niin miksei lapsi osaa nauttia mistään muustakaan? 

Koululla on myös hyvin tärkeä rooli lapsen ystävyys- ja kaverisuhteissa ja sosiaalisten taitojen opettelussa. Jos lapsi kokee joutuvansa olemaan päivät tyhmien oppimiskyvyttömien ihmisten seurassa niin olisin todella huolissani lapsen sosiaalisista taidoista! Tässä vaiheessa kannattaa unohtaa opilliset tavoitteet hetkeksi ja harjaannuttaa sosiaaliset taidot ikätasolle.

Tyhmempikin pärjää elämässään jos osaa tulla toimeen muiden kanssa ja pystyy solmimaan ihmissuhteita. Älykkö ilman sosiaalisia taitoja on säälittävää enkä toivoisi sitä kenellekään.