Lue keskustelun säännöt.
Gynekologi: “Joillakin kolmekymppisillä juna lasten saantiin on jo mennyt”
18.08.2020 |
Yrittäkää nyt ymmärtää, että lapset tulee tehdä nuorena!
https://yle.fi/uutiset/3-11228907
"Hedelmällisyys voi laskea, vaikka vaihdevuosiin olisi vielä pitkä aika.
– Valitettavasti joillakin kolmekymppisillä juna lasten saannin suhteen on jo mennyt. Nelikymppisillä se on jo hyvin yleistä, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskea voimakkaasti 35-vuotiaana, sanoo lapsettomuuteen erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen."
"50-vuotiaan munasarja kolmekymppisellä
Moni luulee, että hyvä terveys ja hyvä kunto ja terveet elintavat ovat suoraan tae hedelmällisyyden säilymisestä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan iän vaikutus hedelmällisyyteen on armoton.
Valtaosalla kolmekymppisistä naisista munasarjat toimivat vielä täydellä teholla, mutta joskus gynekologi tapaa vastaanotolla naisia, joiden munasarjat ovat saman näköiset kuin 50-vuotiaalla."
Niin. Että mitkä on ne syyt parinkympin ikävuosina lykätä lastenhankintaa, jos lapsia haluaa ja jos puitteet on muuten kunnossa? Kun tekee mieli bilettää ja matkustella? Ei ole hyvä syy! Matkustella voi lastenkin kanssa ja sitten taas itsekseenkin, kun lapset ovat täysi-ikäisiä tai riittävän vanhoja muuten, mutta hedelmällistä ikää ei voi lykätä myöhemmäksi. Kun tekee mieli kouluttautua, tehdä töitä, luoda uraa, eikä ole rahaa? Ei kelpaa syyksi! Ehdit kouluttautua, tehdä töitä ja luoda uraa myöhemminkin, mutta hedelmällistä ikääsi et edelleenkään voi lykätä myöhäisemmäksi. Eikä rahakaan ole ongelma, sitä kun saa viime sijassa Kelasta.
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain endometrioosidiagnoosin 21vuotiaana, gynekologin saatesanoilla; Jos aiot lapsia saada ne on tehtävä nuorena, muutaman vuoden sisään".
No, mulla oli jo yksi ammatti ja olin siinä ammattiani vastaavassa työssä, tosin osa- aikaisena. Lisäksi hyvä mies. Tulot ei olleet kummoiset kummallakaan mutta ei pieni lapsi niin paljoa tarvitsekaan ja käytettynäkin saa hyvin monenlaista tarviketta ja vaatetta.
1. Lapsi syntyi kun olin 22v ja toinen kun olin 24v. Olin lasten välissä hetken töissä ja nuoremman äitiysloman loputtua hetken hoitovapaalla kunnes menin ammattikorkeaan.
Lapset on jo isoja. Olemme pikkuhiljaa kasvattaneet omaisuutta, meillä on okt, metsää ja lasten kanssa on jonkin verran matkusteltukin. Kohta kun muuttavat pois kotoa, olen itse noin nelikymppinen ja sitten on taas aikaa tehdä enemmän yksin tai pariskuntana.
Monet turhaan pelkäävät kun ei ole vakituista työtä tai heti sitä omakotitaloa. Jos on hyvä mies ja edes jotain ehtinyt elämässä opiskella tai tehdä niin kyllä sellaisessa elämässä lapselle on tilaa. Omaisuutta ja opiskeluja voi kartuttaa vaikka onkin lapsia.Pistän välittömästi tilaukseen yhden hyvän miehen. Nettideittailu leipäännyttää haluan hyvän heti huomiseksi :)
Toiveena:
-puhuu ja pussaa
-käy töissä
-luottotiedot ok
-liikkuu 3-4x viikossa
-asiallinen
-empaattinen kaikkia elollisia olentoja kohtaan
Itsekin olen samanlainen.No,monen naisen ongelma on liiallinen kriittisyys kaikkea erilaista kohtaan. Ja kaikkea sellaista kohtaan mikä ei liity omaan tulotasoon, koulutukseen, perheeseen. Vähänkään erilainen mies on ilmeisesti naisen mielestä huono. No , mulla kävi tuuri ja kaikki ok, tosin en oo liian valikoiva ja elämästä on muutakin tietoa kuin pumpulia. Ei miehen tarvi olla sun kanssa samanlainen, sellaisen kanssa tulee ihan hemmetin tylsä elämä. T. Se sama
Mikä noissa kriteereissä oli liian vaativaa? Käy töissä, on luottotiedot? Ihan peruslähtökohtia. Se kun parisuhde itselleni ainakin tarkoittaa yhdessä asumista, yhteistä asuntolainaa, yhteistä elintasoa, luottamuksen tarvetta, että toinen hoitaa asiasa eikä esim. juo minun tilipussiani. Ja vaadin myös vähintään yhtä korkeaa koulutusta kuin itselläni, koska haluan miehen, jonka kanssa voi jutella muustakin kuin kauppalistasta. Arvoista nyt puhumattakaan.
Voi jestas, ai vaadit vähintään yhtä korkeaa koulutusta??! Se ei valitettavasti takaa mitään, itse olen paljon korkeammin koulutettu (yliopisto) kuin mieheni joka on käynyt vain amiksen ja kyllä mun mies on yleissivistykseltään korkeammalla tasolla kuin minä, heittämällä. Itsekin ihan fiksu ihminen olen toki, mutta kyllä mun mies on vaan enemmän perillä monestakin asiasta, pitää lukemisesta nimittäin, mutta kaikkia nyt ei vaan kouluttautuminen niin innosta... Löysi aikanaan amiksesta itselleen sopivan alan ja ymmärrän ettei esim. ammattikorkea kiinnosta kun sitten ammatikin menisi vaihtoon. Aina kummastuttanut tällaiset omituiset kriteerit mahdollisille puolisoille. Ei ihme että ihmiset eivät onnistu edes löytämään parisuhdetta kun osa mahdollisesti hyvinkin itselle sopivista kumppaneista heivataan ennen tutustumista jo näiden ihme kriteerien takia... Mua ei haittaa miehen alempi koulutustausta yhtään, ylpeä hänestä saa ennemmin olla. Ja elättäjääkään en itselle etsinyt sillä kyllä nykynainen osaa ja voi itse itsellensä hommata sen elintason minkä haluaa, ei siihen miestä tarvita. Menee ja istuu itse siellä koulun penkillä. No meni nyt vähän ohi aiheen mutta alkoi ärsyttää vaan tuo vaatimus, joka toistuu usein monella.
Harva mies kestää itseään älykkäämpää ja paremmin tienaavaa naista. Muutoin tässä ei olisikaan mitään ongelmaa 🙄
Ai, en oo kyllä itse törmännyt tuohon... Toki harvinaista näin päin, mutta kyllä mun mies kestää hyvinkin, ennemmin on ylpeä. No saattaahan sillä salaisesti olla jotain alemmuuskomplekseja meidän palkkaeroista mutten oo kyllä huomannut. Ehkä sillä on hyvä itsetunto sitten, mutta kyllä se itsekin tietää olevansa fiksu myös, ei meidän keskusteluissa ole kyllä eroa huomannut koulutustaustoissa. Mulla ois jäänyt hyvä mies ja neljä lasta saamatta jos mulla ois ollut tuommoiset kriteerit, eli suosittelisin katsomaan puolisoehdokkaita kokonaisuutena enkä valikoimaan ennalta joidenkin kriteerien pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain endometrioosidiagnoosin 21vuotiaana, gynekologin saatesanoilla; Jos aiot lapsia saada ne on tehtävä nuorena, muutaman vuoden sisään".
No, mulla oli jo yksi ammatti ja olin siinä ammattiani vastaavassa työssä, tosin osa- aikaisena. Lisäksi hyvä mies. Tulot ei olleet kummoiset kummallakaan mutta ei pieni lapsi niin paljoa tarvitsekaan ja käytettynäkin saa hyvin monenlaista tarviketta ja vaatetta.
1. Lapsi syntyi kun olin 22v ja toinen kun olin 24v. Olin lasten välissä hetken töissä ja nuoremman äitiysloman loputtua hetken hoitovapaalla kunnes menin ammattikorkeaan.
Lapset on jo isoja. Olemme pikkuhiljaa kasvattaneet omaisuutta, meillä on okt, metsää ja lasten kanssa on jonkin verran matkusteltukin. Kohta kun muuttavat pois kotoa, olen itse noin nelikymppinen ja sitten on taas aikaa tehdä enemmän yksin tai pariskuntana.
Monet turhaan pelkäävät kun ei ole vakituista työtä tai heti sitä omakotitaloa. Jos on hyvä mies ja edes jotain ehtinyt elämässä opiskella tai tehdä niin kyllä sellaisessa elämässä lapselle on tilaa. Omaisuutta ja opiskeluja voi kartuttaa vaikka onkin lapsia.Pistän välittömästi tilaukseen yhden hyvän miehen. Nettideittailu leipäännyttää haluan hyvän heti huomiseksi :)
Toiveena:
-puhuu ja pussaa
-käy töissä
-luottotiedot ok
-liikkuu 3-4x viikossa
-asiallinen
-empaattinen kaikkia elollisia olentoja kohtaan
Itsekin olen samanlainen.No,monen naisen ongelma on liiallinen kriittisyys kaikkea erilaista kohtaan. Ja kaikkea sellaista kohtaan mikä ei liity omaan tulotasoon, koulutukseen, perheeseen. Vähänkään erilainen mies on ilmeisesti naisen mielestä huono. No , mulla kävi tuuri ja kaikki ok, tosin en oo liian valikoiva ja elämästä on muutakin tietoa kuin pumpulia. Ei miehen tarvi olla sun kanssa samanlainen, sellaisen kanssa tulee ihan hemmetin tylsä elämä. T. Se sama
Mikä noissa kriteereissä oli liian vaativaa? Käy töissä, on luottotiedot? Ihan peruslähtökohtia. Se kun parisuhde itselleni ainakin tarkoittaa yhdessä asumista, yhteistä asuntolainaa, yhteistä elintasoa, luottamuksen tarvetta, että toinen hoitaa asiasa eikä esim. juo minun tilipussiani. Ja vaadin myös vähintään yhtä korkeaa koulutusta kuin itselläni, koska haluan miehen, jonka kanssa voi jutella muustakin kuin kauppalistasta. Arvoista nyt puhumattakaan.
Voi jestas, ai vaadit vähintään yhtä korkeaa koulutusta??! Se ei valitettavasti takaa mitään, itse olen paljon korkeammin koulutettu (yliopisto) kuin mieheni joka on käynyt vain amiksen ja kyllä mun mies on yleissivistykseltään korkeammalla tasolla kuin minä, heittämällä. Itsekin ihan fiksu ihminen olen toki, mutta kyllä mun mies on vaan enemmän perillä monestakin asiasta, pitää lukemisesta nimittäin, mutta kaikkia nyt ei vaan kouluttautuminen niin innosta... Löysi aikanaan amiksesta itselleen sopivan alan ja ymmärrän ettei esim. ammattikorkea kiinnosta kun sitten ammatikin menisi vaihtoon. Aina kummastuttanut tällaiset omituiset kriteerit mahdollisille puolisoille. Ei ihme että ihmiset eivät onnistu edes löytämään parisuhdetta kun osa mahdollisesti hyvinkin itselle sopivista kumppaneista heivataan ennen tutustumista jo näiden ihme kriteerien takia... Mua ei haittaa miehen alempi koulutustausta yhtään, ylpeä hänestä saa ennemmin olla. Ja elättäjääkään en itselle etsinyt sillä kyllä nykynainen osaa ja voi itse itsellensä hommata sen elintason minkä haluaa, ei siihen miestä tarvita. Menee ja istuu itse siellä koulun penkillä. No meni nyt vähän ohi aiheen mutta alkoi ärsyttää vaan tuo vaatimus, joka toistuu usein monella.
Harva mies kestää itseään älykkäämpää ja paremmin tienaavaa naista. Muutoin tässä ei olisikaan mitään ongelmaa 🙄
Ai, en oo kyllä itse törmännyt tuohon... Toki harvinaista näin päin, mutta kyllä mun mies kestää hyvinkin, ennemmin on ylpeä. No saattaahan sillä salaisesti olla jotain alemmuuskomplekseja meidän palkkaeroista mutten oo kyllä huomannut. Ehkä sillä on hyvä itsetunto sitten, mutta kyllä se itsekin tietää olevansa fiksu myös, ei meidän keskusteluissa ole kyllä eroa huomannut koulutustaustoissa. Mulla ois jäänyt hyvä mies ja neljä lasta saamatta jos mulla ois ollut tuommoiset kriteerit, eli suosittelisin katsomaan puolisoehdokkaita kokonaisuutena enkä valikoimaan ennalta joidenkin kriteerien pohjalta.
Et ole nähtävästi katsonut ympärillesi. Juttelin entisen tuonnin kanssa ja hän sanoi isoimman kompaskiven olevan silminnähden oleva saamattomuus samoin kauko-ohjauksen tarve. Miehensä tuttaviin kuuluu laidasta laitaan porukkaa joissa havaitsi vastaavaa vikaa. Häntä tuo puoli ei haittaa, koska tietää oman roolinsa olevan kotihengettären lisäksi puolison tukijana. Mies hoitaa kuulemma kiitettävästi työnsä, eikä motkota rahasta joka pitää suhteen kasassa.
Ymmärsi kuitenkin miksi oman maalaista ei välttämättä nappaa tähän rooliin hyppääminen.
Vierailija kirjoitti:
Huomioikaa nyt että tekstissä sanotaan valtaosalla kolmekymppisistä munasarjojen toimivan ihan normaalisti. Valtaosalla. Totta kai gyne näkee myös niitä jotka eivät toimi, mistä sen tietää vaikka olisivat lakanneet toimimasta jo vuosia sitten.
Olen lopen kyllästynyt naisten syyllistämiseen ja painostamiseen asian tiimoilta. Hanki lapset nyt, muuten et enää saa! Tai siis saat kyllä ihan hyvällä todennäköisyydellä. Ja vielä terveen. Mutta tee nyt kun täti tahtoo että teet!
Sama sen kanssa että yli 35-vuotiailla riski saada down-lapsi kaksinkertaistuu. Kaksinkertaistuu! Apua, hälytys! Siemenet sisään! Joo, eli kaksinkertaistuu tuhannesosasta kahteen tuhannesosaan.
Nainen ei edelleenkään tunnu ihan täysin kelpaavan yhteiskuntaan ellei halua lapsia, ja vieläpä mahdollisimman nuorena.
P.S. Miehiä tästä ei syyllistetä. Minkäikäisten papparaisten kanssa parikymppisten naisten on tarkoitus niitä vauvoja tehdä, jos miehelle on vielä 40-vuotiaana ok sanoa että "ehkä sitten joskus"?
Olipa harvinaisen typerä kommentti.
Harva mies kestää itseään älykkäämpää ja paremmin tienaavaa naista. Muutoin tässä ei olisikaan mitään ongelmaa 🙄