Työnteko vs. tuilla eläminen
Tuosta sossupummien kadehtimiskeskustelusta tuli mieleen, että onko työssäkäyvän elävä muka aina parempaa kuin tuilla elävien? Toki eroa tulee, jos tienaa paljon, mutta matalapalkkainen ei välttämättä tienaa juurikaan enempää kuin mitä tuilla elävä saisi.
Toimeentulotuen varaan ei tietysti ihan noin vain pääsekkään, mutta mietin tässä näiden kahden elämäntavan plussia ja miinuksia. Miettikää tekin ja kertokaa kokemuksia!
Sossun tuilla eläminen
+ Elämä käytännössä pelkkää vapaa-aikaa. Ehtii panostaa kunnolla perhe-elämään, ystäviin, harrastuksiin, kodinhoitoon jne.
+ Ei tarvitse nähdä elantonsa eteen muuta vaivaa kuin käydä paperisotaa virastojen kanssa ja käydä niissä näyttäytymässä.
+ Varma toimeentulolähde, eikä tarvitse olla huolissaan työn määräaikaisuudesta, yt-neuvotteluista yms.
+ Tarvittaessa saa lisääkin harkinnanvaraista toimeentulotukea esim. lasten harrastuksia varten.
- Tuloistaan ja menoistaan on tilivelvollinen, eli rahoja ei voi käyttää vapaasti.
- Ei saa omistaa mitään kovin arvokasta (esim. asunto, auto, tontit), eikä rahaa saa säästää.
- Eläke jää hyvin pieneksi, jos ei tee töitä koskaan.
- Jatkuva paperisota ja virastoissa ramppaaminen voi olla ärsyttävää.
Matalapalkka-alan töiden tekeminen
+ Saa käyttää rahansa ihan miten haluaa, ei ole tilivelvollinen kenellekään. Saa omistaa asioita vapaasti.
+ Jos pitää työstään ja viihtyy siinä, on se plussaa (näin ei valitettavasti aina ole).
+ Työnteko kerryttää eläkettä.
- Vapaa-aikaa vain vähän.
- Kaikki pitää maksaa omasta pussista. Työssäkäyvän on hankala saada mitään tukia pienen palkan päälle.
- Työelämä voi työpaikasta riippuen olla hyvinkin kuormittavaa.
- Elämä pitää järjestää työaikojen puitteisiin sopivaksi.
- Työntekoa ei voi omasta tahdostaan lopettaa, koska silloin joutuisi karenssiin, ja kaikki tulot katoaisivat määräajaksi.
Jos ei siis ole kovin materialistinen ihminen, pärjää pienillä tuloilla, eikä ole kiinnostunut hankkimaan omaisuutta sen kummemmin, onko työnteossa silloin mitään kannattavaa, kun vertaa tuilla elämiseen?
Kommentit (45)
Ihmisillä on erilaiset halut elämisen suhteen. Jos olet vaatimaton kulutuksen suhteen ja vapaa-aika on se mitä arvostat ja haluat eniten niin siitä vaan koittamaan työttömän elämää. Muista vaan että sillä ajalla ei sitten tehdä mitään mikä maksaa.
Jos uskot että se on parempi sinulle niin anna työpaikkasi jollekin toiselle joka on valmis työskentelemään kuin aasi jotta saisi edes muutaman satasen enemmän elämiseen.
Työelämä on monesti vaativaa, ja osa ammateista niin rankkoja, että ainakaan uran alkuvaiheessa tai työtä vaihdettuaan ei jaksa mitään vapaa-aikaa edes viettää. Eikä tavata ystäviäkään.
Rahalle ei siis tule aina käyttöä muuta kuin mitä pakolliset kulut ovat. Shoppailuun, matkusteluun, harrastuksiin jne. ei riitä aikaa tai energiaa. Ei välttämättä mielenkiintoakaan. Oikein kova työn imu on jo itsessään palkitsevaa.
15: minulla sama juttu. Työntekoni ei auta eläkettä.
16: kuten jo mainitsin, työnteko nykyisellä palkalla ja työmäärällä vaikuttaa negatiivisesti minun mielenterveyteeni, ei positiivisesti. Olen muuten absolutisti.
18: minullakin on niin pieni työpaikka (minä + kaksi muuta, joista toinen esimies), että on aika turha puhua työssäkäynnin sosiaalisista puolista
19: miten joku muu saisi "työnteolla muutaman satasen enemmän elämiseen", kun kerran nr.7 sanoo, että tukea saa 800 euroa ja minä töistä vain 600?
(11)
Arvostan työttömänä oloa,oikeasti teen kyllä vaihtelevasti kauppaa joten tuloni on kuukaudesta riippuen n.1500-4000euroa.pärjään loistavasti,viihdyn kotona.En ymmärrä ihmisiä jotka tekevät töitä"mielenterveyteen tai sosiaaliseen kanssakäymiseen vedoten.ei työttömyyden todellakaan tarvitse olla pelkkää sohvalla makaamista ja kaljan juontia.Yksilö itse päättää syrjäytyykö vai ei.Itselläni ei olisi aikaa eikä minkäänlaista motivaatiota tehdä töitä jollekin vieraalle,eikä ole koskaan ollutkaan.kivittäkää!
ehdottomasti palkalla kuin toimeentuki tuella joka on käyttörahana tilille huimat 400e kk sillä ei tee mitään muuta kuin justiinsa saa ruokaa talvi kun tulee ja pitäisi toppa takit yms muut vaatteet ostaa niin ei onnistu kun elät kädestä suuhun ja kuka jaksaa käydä jossain sienessä ja kirjastoissa rampata koko ajan nimittäin tolla rahalla et muuta harrastusta saa hyvän kun edes bussiin kuukausi kortin on siinnä vapaa aikaa mutta ei penniäkään rahaa lomamatkoista puhumattakaan jos palkka on taas liian pieni opiskelisin aikuisena kahdessa vuodessa mielummin uuden ammatin
Eksyin tähän vanhaan keskusteluun googlettamalla sossun tuilla eläminen. En ymmärrä miten pystyy nukkumaan yönsä tietäen, että käyttää muita (työssä käyviä) hyväksi kun elää TARKOITUKSELLA tuilla. Toivon jonkun asiantuntijan valaisevan asiaa. Ei varmaan sitten kiinnosta muiden kuin oma hyvinvointi?
Itsekkin eksyin tähän vanhaan keskusteluun kun etsin tietoa tuki asioista. Itse tein kahta kehnoa työtä päällekkäin että perhe pärjäisi. Vaimo opiskeli/opiskelee ja lapsi oli/on päiväkodissa. Minä tein päällekkäin kahta työtä. Aamulla menin toiseen työhön, pääsin iltapäivällä, nukuin muutaman tunnin ja lähdin illalla toiseen työhön yöksi josta pääsin aamulla ja raahustin suoraan toiseen työhön. Molemmissa töissä vuoroja oli myös viikonlopouisin. Jaksoin tätä melko kauan mutta sitten paloin loppuun. Nyt on parempi kun olen työtön. Saadaan asumistukea,työttömyyskorvausta ja opintotukea ja ties mitä. Ei enää päivähoitomaksuja tms. On aikaa olla lapsen kanssa ja mitä tuohon talouteen tulee niin varsinaista voittoa tuli työssä ollessa vain 200-300€/kk eli melkein tapoin itseni työllä,lapsikin alkoi vierastaa eikä vapaa aikaa ollut koskaan ja kaikki muutaman satkun takia. Melkoisen huono on tämä systeemi etten sano. Varsin huono on myös tuo verohelvetti jos tekee kahta työtä! Varmasti palaan vielä työelämään mutta en ainakaan ihan heti kohta koska työn teossa ei ole mitään järkeä. Järjestelmää olisi syytä kehittää paljon ja nopeasti. Ennen en ymmärtänyt tuilla eläviä ihmisiä ja kun työkyky meni niin ensimmäinen ajatus/reaktio oli pelko siitä miten meidän nyt käy mutta jälkeenpäin voin sanoa että elämä on nyt paaaaljon parempaa ja paaaljon helpompaa. Työnteko ei kyllä suomessa kannata siitä pitää virastot ja veroukot kyllä huolen. Niiin ja suomi on kyllä mailman paras maa ja en ole todellakaan mikään yhteiskunnan tai valtion vihollinen vaan jaan tässä vaan oman kokemuksen ja näkemyksen järjestelmästä ja sen toimivuudesta omalta kohdaltani.
Yksi iso tekijä jää työssäkäynnin puolelle plussaksi: varmuus.
Kun teet työtä, saat palkan - vaikka pienenkin. Kyllä se ääritapauksia lukuun ottamatta yleensä määrässä voittaa työttömyyskorvauksen tason. Jos olet esimerkiksi työmarkkinatuella + toimeentulotuella, elämäsi ei ole varmalla pohjalla, koska säästöjä sinulla ei voi olla - nehän otetaan TTT:n laskelmissa huomioon. Elämäsi ei ole varmalla pohjalla myöskään työmarkkinatuen osalta - sinut voidaan päivänä minä tahansa käskeä koulutukseen, tempputyöpaikkaan tai hakemaan vaikka työpaikkaa, jota et missään nimessä halua. Elät epävapaata elämää, olet Kelan virkailijoiden armoilla.
Jos teet työtä, pystyt säästämään, vaikka edes kympin kerrallaan. Kukaan ei puutu säästöihisi. Jos hoidat asiasi hyvin, voit saada myös lainaa. Karttuneita säästöjä voi käyttää pahassa tilanteessa tai ihan muuten vaan - ne luovat varmuutta.
Työttömällä ei ole muusta varmuutta kuin siitä, että vain köyhänä pysyttelemällä olet oikeutettu toimeentulotukeen, eli pakko elää elämää suon pohjamudassa kaulaansa myöten, jos taloudellista vapautta käytetään mittarina. Suu on pidettävä säkkiä myöten, eikä yllätyksiin ole varaa.
Toimeentulotuista en tiedä, mutta kieltämättä odotan taas ansiosidonnaiselle pääsyä, että ehtisi tehdä jotain järkevää (ja sitä kautta pääsisi kunnon palkkoihin käsiksi).
Haittapuolina työkkärin ahdistelu, rahaa jää käteen 500€ vähemmän (mutta toisaalta alkoholia ei kulu kun ei vituta työt), ja onhan se vähän noloa elää muiden rahoilla, kun jonkinlainen moraali (valitettavasti?) löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut sekä pienituloinen että työtön tukien varassa elävä. Valitsisin ehdottomasti pienituloisen elämän verrattuna tukien varassa elävään ihan vaan sen takia että jopa pienituloisena sain monta sataa enemmän käyttööni elämiseen kun nyt ja elämä ei ole ollut ikinä taloudellisesti niin tiukkaa kun nyt. Valitettavasti rahalla saa ja hevosella pääsee.
Niin siis yksinkertaisesti sanottuna totta kai elämä on helpompaa tai miellyttävämpää jopa pienipalkkaisena jos sitä rahaa jää oikeasti elämiseen edes sen muutama satanen enemmän kuin jos eläisi tukien varassa. Silloin kun on kyse pienistä tuloista niin se muutama satanen merkkaa paljon. Eri asia on jos siitä työnteosta ei saa kuin ehkä sen satasen enemmän tai ei yhtään enempää kuin tukien varassa elävänä. Kyllä kai silloin se vapaana eläminen on miellyttävämpää kun tukka putkella töissä juokseminen.
Onhan niitäkin joiden mielestä edes sen muutaman satasen edestä ei kannata vaivautua mutta totuushan on se että tulien varassa elävän elintaso on surkea (siis toimeentulotuen taso) ja harva voi elää sillä sellaista elämää mitä haluaa kun rahat ei vain riitä. Tt tuella elävät tyytyväisinä vain ne jotka tuntevat tulevansa riittävän hyvin toimeen vähillä rahoilla. Monet meistä kuitenkin tarvitsee hyvään elämään enemmän kuin se minimi tt tuen summan. Harvalle onnellisuuteen riittää vain se että ei ole nälkä ja jotkut kirpparirytkyt.
Mutta, jos siis olet yhtä köyhä työtätekevän tai työttömänä niin uskon että suurin osa valitsisi sen työttömyyden. Ei sentään tarvitse kärsiä työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta ja on enemmän aikaa vaikka kodin ja lasten hoitoon vaikkakin työttömänä oloon liittyy juurikin se ongelma että aikaa olisi mutta rahoja ei ole tehdä niitä kivoja asioita jotka maksaa kuten nyt esim. matkustelu tai shoppailu.
Vierailija kirjoitti:
Siis saanko kysyy että MITEN jotkut elävät aina vaan niillä tuilla? Mitä tukia? Työmarkkinatuki + toimeentulotuki? Vai vaan TTT?
Ku eiks työmarkkinatuki lakkauteta jos aina kieltäytyy töistä/koulutuksesta tms?
Valaiskaa.
Jos pelkällä toimeentulotuella niin mitäs sitten jos eivät enää annakkaan sieltä? Eiks oo aika riskaabelia?
Miten niin kieltäytyy? Ei niitä töitä kukaan tarjoa. Töitä toki kannattaa hakea, mutta jos ei tule valituksi, työttömyys jatkuu.
Toimeentulotuesta ei kokemusta.
Eikö suurin ongelma ole se, että meillä on tilanteita, joissa kokopäivätyöstä ei jää yhtään enempää käteen kuin työttömänä oleminen tai sitten jää käteen joku olematon satanen. Ainahan työnteosta saa käteen enmmän kun toimeentulotuella eläminen, mutta totuus on taas se, että jos tilanne on tosi paha eli käytettävissä olevat tulot jäävät alle toimeentulotuen tason ja joudut hakemaan toimeentulotukea, jos olet työssäkäyvä, sinulle lasketaan toimeentulotuki niin, että käteen jää maksimissaan 150€ enemmän elämiseen kuin jos olisit kokonaan työttömän vaikka sillä työmarkkinatuella.
Tämän takia meillä voi olla hullunkurisia tilanteita että esim. monilapsinen perhe, jonka bruttotulot ovat vaikka 4000€ kokopäivätyöstä, voivat olla lopulta tilanteessa että käteen elämiseen jää se 150€ enemmän kun kaikki tuet on haettu mitä tuohon palkan lisäksi voi saada, verrattuna siihen tilanteeseen että bruttotulot olisivat vain kahden ihmisen työmarkkinatuet (+ muut tuet).
Aika hurskastelua on minusta tuollaiselle ihmiselle alkaa selittämään jokaisen vastuusta käydä töissä ja tienata oma elantonsa, varsinkin jos et itse ole ollut tuollaisessa tilanteessa kauan aikaa. Se että on väliaikaisesti huonossa taloudellisessa jamassa omien valintojen kautta, esim. jos valitsee olla kotona kotihoidontuella ja elää pelkästään toisen tuloilla, on eri asia.
Voi voi, usein nämä hurskastelijat ovat niitä, jotka eivät ikinä ole olleet sellaisessa tilanteessa, että työnteosta ei jäisi enemmän käteen, kuin se sama mitä työttömänä ja tietävät että tod. näk. eivät sellaiseen joudukaan. Silti sitä hurskastellaan että: "kyllä minä ehdottomasti kävisin töissä vaikka käteen ei jäisi yhtään enempää kuin työttömänä...." kyllä, kyllä, joo, joo....
Kun johtajat ja poliitikot kusettaa minkä kerkiää moninkertaisia summia, miksi tavallisen ihmisen pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa tuilla elämisestä?
Ei tuilla eläminen useinkaan ole valinta. Siinä voi silti oppia näkemään hyviäkin puolia.
Yksi etu palkan saamisesta vs. tuet on se että tilille rapsahtaa kerran kuussa iso summa. Niin iso että vaikka siitä maksaa pakolliset laskut ja asumiskulut niin tilille jää riittävästi rahaa ruokaan ja on jotenkin helpompi suunnitella loppukuuta kun kaikki pakolliset on maksettu kerralla. Puhun nyt lähinnä niistä tilanteista kun se palkka on sellainen että siitä jää vähän enemmän sinne tilille asumikulujen jälkeen kun esim. mitä jäisi toimeentulotuella eläessä.
Yleensä tuet tulee tiputellen eli esim. yksinhuoltajalla suurin tulo taitaa olla työttömänä työmarkkinatuki ja muut tuet ovat sitten lapsilisää, elatustukea, asumistukea joka ei välttämättä edes käväisi tilillä vaan menee suoraan vuokranantajalle. Kaikki nuo maksut tulevat hyvin eri aikoina tilille ja ovat summiltaan myös erisuuruisia. Kuitenkin jos tilille rapsahtaa epätasaisesti epämääräisiä summia on vaikeampi mielestäni hallita taloutta kuin, se että kaikki tulisi yhtenä könttänä vaikka kuun alussa.
Jos eläke tulee jäämään tosi pieneksi joka tapauksessa, tuilla elämisessä voi olla hyvinkin järkeä. Itse olen sinnikkäästi tehnyt pienipalkkaista työtä yksityissektorilla, koska tiedän, että jos jotain eläkettä joskus tulen saamaan, saan nostaa sen ulkomailla. Sama onnihan ei koske julkisen sektorin työntekijöitä eikä kelan elättejä.
Meidän perheemme eli tuilla konkurssin jälkeen pari vuotta kun mies opiskeli uuden ammatin ja itse hoidin lapsia kotona. Nyt mies aloittaa uudessa työpaikassa, en osaa vielä sanoa mikä taloudellisesti helpottuu, mutta ainakin ollaan jotenkin taas enemmän ihmisiä.
Voi olla että käteen jää vähemmän kun mies maksaa elatusmaksut ja ulosotot, eikä maksusitoumusta saa esimerkiksi lasten lääkkeisiin tai muskariin. Sellaiset edut oli niitä oikeita pelastuksia vaikeina aikoina.
Mutta kun veloista päästään, meillä on varaa esimerkiksi tiskikoneeseen muutaman kuukauden säästämisen jälkeen, ja puhelinliittymän ja laitteen saa kuukausilaskulle. :) jos uskaltaa enää ikinä ostaa mitään velaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos eläke tulee jäämään tosi pieneksi joka tapauksessa, tuilla elämisessä voi olla hyvinkin järkeä. Itse olen sinnikkäästi tehnyt pienipalkkaista työtä yksityissektorilla, koska tiedän, että jos jotain eläkettä joskus tulen saamaan, saan nostaa sen ulkomailla. Sama onnihan ei koske julkisen sektorin työntekijöitä eikä kelan elättejä.
Olet ymmärtänyt väärin. Saan Kevan eläkettä, kyllä tuon eläkkeen voi nostaa missä tahansa maassa. Miksi ei voisi. Tarkoitatko pysyvää maastamuuttoa. Verotussopimukissa on siirtymäaika. Kevan eläke tulee tilille ja nostan missä satun olemaan. Olen nostanut viimeksi Lontoossa.
Helppoa se on Suomessa jos vertaa moneen muuhun maahan.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 17:15"]
Kyllä mäkin mieluummin töissä kävisin (tällä hetkellä työtön, ja hain tälle kuulle toimeentulotukea), nimittäi päähän siinä hajoaa jos ei oo muuta sosiaalista kanssakäymistä ku kaupan kassa ja muutama kaveri (jotka jos käyvät töissä niin eihän niistäkä vältsisti seuraa oo päivisin). Eikä ne tuet oikeasti mukavaan elämään riitä.
[/quote]
Minulla ei ole juurikaan sosiaalista kanssakäymistä. No tällä viikolla on käynyt kolme asiakasta, mutta joskus on viikkoja ettei yhtään. Teen suunnittelutyötä pienessä toimistossa ja yleensä olen yksin. Mulla on vain pomo, joka hoitaa palaverit, eli niissäkään en käy, saan vain ohjeet. Pomon kanssa palaverit pidetään kahvipöydässä tai huudellaan pöydän yli.