Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työnteko vs. tuilla eläminen
22.08.2013 |
Tuosta sossupummien kadehtimiskeskustelusta tuli mieleen, että onko työssäkäyvän elävä muka aina parempaa kuin tuilla elävien? Toki eroa tulee, jos tienaa paljon, mutta matalapalkkainen ei välttämättä tienaa juurikaan enempää kuin mitä tuilla elävä saisi.
Toimeentulotuen varaan ei tietysti ihan noin vain pääsekkään, mutta mietin tässä näiden kahden elämäntavan plussia ja miinuksia. Miettikää tekin ja kertokaa kokemuksia!
Sossun tuilla eläminen
+ Elämä käytännössä pelkkää vapaa-aikaa. Ehtii panostaa kunnolla perhe-elämään, ystäviin, harrastuksiin, kodinhoitoon jne.
+ Ei tarvitse nähdä elantonsa eteen muuta vaivaa kuin käydä paperisotaa virastojen kanssa ja käydä niissä näyttäytymässä.
+ Varma toimeentulolähde, eikä tarvitse olla huolissaan työn määräaikaisuudesta, yt-neuvotteluista yms.
+ Tarvittaessa saa lisääkin harkinnanvaraista toimeentulotukea esim. lasten harrastuksia varten.
- Tuloistaan ja menoistaan on tilivelvollinen, eli rahoja ei voi käyttää vapaasti.
- Ei saa omistaa mitään kovin arvokasta (esim. asunto, auto, tontit), eikä rahaa saa säästää.
- Eläke jää hyvin pieneksi, jos ei tee töitä koskaan.
- Jatkuva paperisota ja virastoissa ramppaaminen voi olla ärsyttävää.
Matalapalkka-alan töiden tekeminen
+ Saa käyttää rahansa ihan miten haluaa, ei ole tilivelvollinen kenellekään. Saa omistaa asioita vapaasti.
+ Jos pitää työstään ja viihtyy siinä, on se plussaa (näin ei valitettavasti aina ole).
+ Työnteko kerryttää eläkettä.
- Vapaa-aikaa vain vähän.
- Kaikki pitää maksaa omasta pussista. Työssäkäyvän on hankala saada mitään tukia pienen palkan päälle.
- Työelämä voi työpaikasta riippuen olla hyvinkin kuormittavaa.
- Elämä pitää järjestää työaikojen puitteisiin sopivaksi.
- Työntekoa ei voi omasta tahdostaan lopettaa, koska silloin joutuisi karenssiin, ja kaikki tulot katoaisivat määräajaksi.
Jos ei siis ole kovin materialistinen ihminen, pärjää pienillä tuloilla, eikä ole kiinnostunut hankkimaan omaisuutta sen kummemmin, onko työnteossa silloin mitään kannattavaa, kun vertaa tuilla elämiseen?
Kommentit (45)
Tuilla tarkoituksella loisivat, hävetkää. Teistä ei ole kuin helvetisti kustannuksia yhteiskunnalle. Meidän vaarimme ja mummumme ovat raataneet terveytensä uhalla pölyisissä tehtaissa ihan vaan rakentaakseen jälkipolville yhteiskunnan ja systeemin, joka auttaa niitä, jotka apua oikeasti tarvitsevat, ja sen aikaa kunnes he pääsevät takaisin osaksi yhteiskunnan ylläpitävää porukkaa. Vielä kehtaatte ipistä siitä, että työkkäri ja Kela kyttää ja kyykyttää teitä - no ei kyykytä tarpeeksi, jos teillä on varaa valita työnteon ja vapaamatkustuksen välillä.
Ihan vittuillakseni kerron, miksi työnteko kannattaa: Olen korkeasti koulutettu, johtavaa virkaa tekevä akateeminen, nuori ihminen. Minulla on oma talo suuren kaupungin laitamalla, omaa maata, oma auto, säästöjä ja sijoituksia, aviomies ja maltillinen asuntolaina, jonka olen maksanut 10 vuodessa. Nelikymppisenä minulla tulee siis olemaan tämä kaikki, täysin velattomana. Meillä on mieheni kanssa omat rahat, eli en elä enkä ole koskaan elänyt toisen kukkarolla. Olen eläissäni saanut alle puoli vuotta työttömyyskorvausta, toimeentulotukea en koskaan. Isä ja äiti antoivat kotoa teininä lähtiessä lämmintä kättä ja padallisen ruokaa, perintöä en ole saanut mistään.
En ole raatanut vaan olen tehnyt järkeviä valintoja teini-ikäisestä saakka, ja miettinyt valintojeni kustannukset, säästänyt pahan päivän varalle ja tehnyt aina kuitenkin jotakin työtä. Tällä haavaa saan työskennellä kotoa sellaisessa duunissa, joka ei lopu ellei koko Suomi kaadu. Saan lähteä iltapäivällä ulko-ovesta omaan puutarhaan nauttimaan siitä vapaa-ajasta, jota täälläkin niin kovasti peräänkuulutetaan. En ole tilivelvollinen kenellekään siitä, mihin rahani käytän ja paljonko sitä tilillä on, ei ole mitään paperisotaa ja kukaan muu ei kyykytä kuin verottaja, ja sekin sen takia että teitä hilloperseitä pitää jonkun pitää leivässä.
Vakavasti sairastuneet, pienen työeläkkeen uurastuksella ansainneet, taloudellisesti ahtaalla olevat pienyrittäjät, vanhempainvapaalla olevat (ei ne vuosikausia kotiäitinä roikkuvat), opiskelijat ja muut ns. järkevästä ja oikeasta syystä apua tarvitsevat - heitä kuuluukin tukea. Muut saisivat minun puolesta koittaa pärjätä omillaan ja nauttia siten siitä ihanasta vapaa-ajasta, kerätä ruokansa metsistä ja roskiksista omaa kustansa juoden. Toivottavasti tuleva hallitus leikkaa näiltä venkuloilta tuet poikki ja äkkiä! Alapeukkunne voitte sijoittaa köyhään kakkoseenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dr. kirjoitti:
Tuilla tarkoituksella loisivat, hävetkää. Teistä ei ole kuin helvetisti kustannuksia yhteiskunnalle. Meidän vaarimme ja mummumme ovat raataneet terveytensä uhalla pölyisissä tehtaissa ihan vaan rakentaakseen jälkipolville yhteiskunnan ja systeemin, joka auttaa niitä, jotka apua oikeasti tarvitsevat, ja sen aikaa kunnes he pääsevät takaisin osaksi yhteiskunnan ylläpitävää porukkaa. Vielä kehtaatte ipistä siitä, että työkkäri ja Kela kyttää ja kyykyttää teitä - no ei kyykytä tarpeeksi, jos teillä on varaa valita työnteon ja vapaamatkustuksen välillä.
Ihan vittuillakseni kerron, miksi työnteko kannattaa: Olen korkeasti koulutettu, johtavaa virkaa tekevä akateeminen, nuori ihminen. Minulla on oma talo suuren kaupungin laitamalla, omaa maata, oma auto, säästöjä ja sijoituksia, aviomies ja maltillinen asuntolaina, jonka olen maksanut 10 vuodessa. Nelikymppisenä minulla tulee siis olemaan tämä kaikki, täysin velattomana. Meillä on mieheni kanssa omat rahat, eli en elä enkä ole koskaan elänyt toisen kukkarolla. Olen eläissäni saanut alle puoli vuotta työttömyyskorvausta, toimeentulotukea en koskaan. Isä ja äiti antoivat kotoa teininä lähtiessä lämmintä kättä ja padallisen ruokaa, perintöä en ole saanut mistään.
En ole raatanut vaan olen tehnyt järkeviä valintoja teini-ikäisestä saakka, ja miettinyt valintojeni kustannukset, säästänyt pahan päivän varalle ja tehnyt aina kuitenkin jotakin työtä. Tällä haavaa saan työskennellä kotoa sellaisessa duunissa, joka ei lopu ellei koko Suomi kaadu. Saan lähteä iltapäivällä ulko-ovesta omaan puutarhaan nauttimaan siitä vapaa-ajasta, jota täälläkin niin kovasti peräänkuulutetaan. En ole tilivelvollinen kenellekään siitä, mihin rahani käytän ja paljonko sitä tilillä on, ei ole mitään paperisotaa ja kukaan muu ei kyykytä kuin verottaja, ja sekin sen takia että teitä hilloperseitä pitää jonkun pitää leivässä.
Vakavasti sairastuneet, pienen työeläkkeen uurastuksella ansainneet, taloudellisesti ahtaalla olevat pienyrittäjät, vanhempainvapaalla olevat (ei ne vuosikausia kotiäitinä roikkuvat), opiskelijat ja muut ns. järkevästä ja oikeasta syystä apua tarvitsevat - heitä kuuluukin tukea. Muut saisivat minun puolesta koittaa pärjätä omillaan ja nauttia siten siitä ihanasta vapaa-ajasta, kerätä ruokansa metsistä ja roskiksista omaa kustansa juoden. Toivottavasti tuleva hallitus leikkaa näiltä venkuloilta tuet poikki ja äkkiä! Alapeukkunne voitte sijoittaa köyhään kakkoseenne.
Sydämen sivistystä et ole kuitenkaan saanut.
Tuilla eläminenhän on hirveää. Ihan hirveää. Ei kukaan oikeasti normaali ihminen voi nauttia tästä.
T. Sairauden takia etuuksilla ja tuilla ja kadehdin eniten työssäkävijöitä.
Tämä aihe vapaa -palsta on kyllä maailman ainoa paikka, jossa ihannoidaan työttömyyttä/tuilla elämistä. Kyllä kai edelleen suuri osa ihmisistä haluaa tehdä töitä ja jopa havittelee ammattitaitoa jossakin asiassa. Eri asia sitten jos on sairas.
Alue: Aihe vapaa
Sinunlaisesi voisi viedä soramontulle ja ampua niin säästettäisiin yhteiskunnan kuluja. Lapsiperheille kaiken tuen antaisin mutta en henkilölle joka vaan päättää että yhteiskunta elättäköön.