Ystävältäni kuoli isä

Onko ainoa perinnösaaja? Mä olen käsittänyt ettei mitään saa noin vain viedä ellei perunkirjoituksia ole tehty.

ei saa hakea ennen perunkirjoitusta!

Ei voi.

Ei saa viedä mitään. 

Velat tulee lisäksi maksaa pesästä ennen kuin mitään perintöä voi jakaa. myös irtain omaisuus kuuluu siihen koko omaisuuteen. 

Jos omaisuutta todella on, niin suosittelen lakimiestä. Mutta perunkirjoitus on tehtävä, jossa määritellään omaisuus ja sitten velat. Ja verottaja sitten määrittelee onko se uskottava luettelo. Jos ei ole, niin sitten pääsee raastupaan petoksesta epäiltynä. Eli esim asunnon arvo täytyy olla uskottava, 150m2 Kaivopuiston rannasta ei voi olla arvioituna hintaan 100.000 euroa. 

jos niitä ei ole luetteloitu, niin mistäs sitä kukaan ulkopuolinen edes tietää niiden olemassaolosta? ja vaikka olisi luetteloitukin, niin vaikea se on sanoa mihin ne ovat kadonneet.

Kuka sen omaisuuden sitten muuttaa rahaksi? Eli kuka käytännössä sen irtaimiston myy, miten ja missä? Jääkö ystäväni täysin perinnöttä, kun irtaimistosta saatu summa menee pankille?

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:42"]

jos niitä ei ole luetteloitu, niin mistäs sitä kukaan ulkopuolinen edes tietää niiden olemassaolosta? ja vaikka olisi luetteloitukin, niin vaikea se on sanoa mihin ne ovat kadonneet.

[/quote]

Ok, ja ei muuta ku ryöstöpuuhiin. Jos ja kun on kämpän avaimet niin ei tartte edes murtautuakaan.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:44"]

Kuka sen omaisuuden sitten muuttaa rahaksi? Eli kuka käytännössä sen irtaimiston myy, miten ja missä? Jääkö ystäväni täysin perinnöttä, kun irtaimistosta saatu summa menee pankille?

[/quote]

No eikös se jää perinnöttömäksi jos isällä oli enemmän velkaa kuin omaisuutta..? Korjatkaa jos oon väärässä. Siis voi periä ne korut ym. irtaimiston mutta sitä ennen on maksettava velat pois. Jos ei halua maksaa velkoja niin sitten ei ole oikeutettu muuhunkaan perintöön.

Eräs tuttava vanhus jakoi omaisuuttaan, siis irtaimistoaan läheisilleen siinä vaiheessa, kun tiesi ettei elonpäiviä ole paljoa enää jäljellä. Tekikö hän oikein vai väärin?

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:50"]

Eräs tuttava vanhus jakoi omaisuuttaan, siis irtaimistoaan läheisilleen siinä vaiheessa, kun tiesi ettei elonpäiviä ole paljoa enää jäljellä. Tekikö hän oikein vai väärin?

[/quote]

No kai sitä saa tavaroitaan pois antaa, jos haluaa ja joku ne huolii?? :D

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:06"]

No kai sitä saa tavaroitaan pois antaa, jos haluaa ja joku ne huolii?? :D

[/quote]No sitä minäkin, eikä pääse kukaan sellainen omaisuuteen käsiksi, jolle vanhus ei itse tahdo omaisuuttaan menevän.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:06"]

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:50"]

Eräs tuttava vanhus jakoi omaisuuttaan, siis irtaimistoaan läheisilleen siinä vaiheessa, kun tiesi ettei elonpäiviä ole paljoa enää jäljellä. Tekikö hän oikein vai väärin?

[/quote]

No kai sitä saa tavaroitaan pois antaa, jos haluaa ja joku ne huolii?? :D

[/quote]

Eikä saa. Jos aavistaa kuolevansa lähiaikoina pitää lopettaa tavaroiden lahjoittaminen, koska sen katsotaan olevan perinnön jakamista. (=vitsi)

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:42"]

jos niitä ei ole luetteloitu, niin mistäs sitä kukaan ulkopuolinen edes tietää niiden olemassaolosta? ja vaikka olisi luetteloitukin, niin vaikea se on sanoa mihin ne ovat kadonneet.

[/quote]

Jos vainaja on tienannut vaikka 100.000e vuosittain, ja perikunta ilmoittaa, että mitään ilmoitettavaa omaisuutta ei ole, tuskin menee läpi verottajalla. Eli sitten ryhdytään kaivelemaan kuitteja ja tiliotteita, että mihin ne rahat oikein on menneet. Ja pahimmillaan verottaja saa nuo tiedot vaikka suoraan pankista jos niin on tarve. Mutta ainahan sitä voi kokeilla, jos ihan väkisin haluaa verta nenästään. Turha sitten itkeä, kun sitä oikeasti sieltä saa.. Itse jouduin perustelemaan miksi jätin pois äitini perunkirjasta osan "omaisuutta" joka avioliiton kautta oli hänen, mutta jota siis minä ainoana perijänä en halunnut. Kyse oli ehkä 5000e arvoisesta maapläntistä. Ja siihenkin siis verottaja tarttui ja oli minuun yhteydessä.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:40"]

Jos omaisuutta todella on, niin suosittelen lakimiestä. Mutta perunkirjoitus on tehtävä, jossa määritellään omaisuus ja sitten velat. Ja verottaja sitten määrittelee onko se uskottava luettelo. Jos ei ole, niin sitten pääsee raastupaan petoksesta epäiltynä. Eli esim asunnon arvo täytyy olla uskottava, 150m2 Kaivopuiston rannasta ei voi olla arvioituna hintaan 100.000 euroa. 

[/quote]

Totta. Appivanhempani olivat myymässä asuntoaan 90-luvun puolivälissä, jolloin se ei kuitenkaan mennyt kaupaksi. Anoppi kuoli vuonna 2005, ja hänen jälkeensä toimitetussa perunkirjoituksessa asunnon arvoksi ilmoitettiin 90-luvun puolivälin kauppahinta, ja perintöveron määrä leskelle ja miehelleni (ainoa rintaperillinen) laskettiin sen mukaan. Verottaja ei kuitenkaan huolinut noita laskelmia, vaan laski asunnolle uuden arvon, joka oli huomattavasti suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisempi. Samoin miehelleni määrätty perintövero nousi vastaavasti todella paljon.

Kyllä verottaja kaiken huomaa ja huolen pitää, että omansa pois saa...

14, Jollekulle toiselle tuo 5000 euroa olisi kuin lottovoitto.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:42"]

jos niitä ei ole luetteloitu, niin mistäs sitä kukaan ulkopuolinen edes tietää niiden olemassaolosta? ja vaikka olisi luetteloitukin, niin vaikea se on sanoa mihin ne ovat kadonneet.

[/quote]

Juuri näin. Itse tekisin ainakin tuolla tavoin vaikka se ehkä vähän väärin onkin. Mutta tosiaan, jos se on sellaista omaisuutta, että se ei ole verotettavaa / rekisteröityä (auto, vene, osakkeet yms.) niin eihän niiden olemassaolosta tiedä kukaan.

Sitä paitsi, perintövero on epäreilu valtion kommunistivero joten itse tulen aikanaan tekemään kaikkeni siltä välttyäkseni.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:36"]

Voiko hän käydä hakemassa isänsä asunnosta kaikki arvokkaat taulut, astiat, korut ja muut antiikkiset tavarat vai meneekö ne isän pankkivelkoihin?

[/quote]

Olette tekin yhtä sortin sakkia. Ystävän isä kuolee ja mielessä on vain se, miten voisi pesän kavaltaa ja varastaa omaisuuden ilman perintöveroa. Ja lisäksi jättää velkojat nuolemaan näppejään.

Ihmiset puhuvat täällä "ystävistään", kun todellisuudessa kyse on omasta ahneudesta esim. omien vanhempien omaisuutta tai kuolleen puolison omaisuutta kohtaan. Kaikki vaan rahoiksi, lihoiksi ja jakoon ja sukulaisille teeskennellään surun murtamaa ja köyhää.

19, Ja sinunko mielestäsi pitäisi tukea valtiota tai pankkeja läheisten sijaan?