Vaimo "katoaa" aina kun olen ollut baarissa
Tämä on vähän outo juttu enkä tiedä miten sen selittäisin niin että siitä saa kiinni.
Mua on alkanut ihmetyttää miksi vaimoni järkkää aina hirveesti menoja itselleen sen jälkeen kun mä olen ollut baarissa tai reissussa (mikä ei oo usein vaan ehkä korkeintaan kerran kahdessa kuussa.
Esim. jos oon viikonlopun reissussa, vaimo on poissa kotoa samaan aikaan ja usein yllätyäen vielä pidentää sitä menoaan. Eli su-iltana kun oon tullut kotiin on ilmoittanut että hän tuleekin vasta ti tai ke.
Ensin luulin että on vaan sattumaa mutta nyt on alkanut tuntua että tossa on jotain outoa ja tarkoituksellista. Niinkuin rankaisisi mua poissa olollaan tai jotain.
Eikä siis lähde koskaan minnekkään reissuun silloin kun mä oon kotona, vaan saa sen idean omiin menoihinsa aina silloin kun mä oon sanonut meneväni jonnekin.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän olevani tiukkis, mutta kertokaa mulle miksi pariskunnilla pitäisi olla yön yli jatkuvia hurvittelureissuja? Mä ymmärrän, että ihminen käy tapaamassa päivällä kavereitaan tai harrastuksissa, mutta en ryyppyreissuja. Jos alkais mun ukolla olla ryyppyreissuja useamman kerran vuodessa, ottaisin hatkat.
Kerro sinä miksi ei? Mikä siinä on pahaa?
Tuli käytyä nuorena baareissa, ja joka baarireisulla oli useampi mies iskemässä. Kyllähän ravintolat nimenomaan ovat paikkoja, joissa kalastellaan ja heitetään verkkoja vesille. Moni varattukin mies yritti iskeä.
Mä kunnioitan puolisoani sen verran, että näen kavereitani päiväsaikaan harrastuksissa tai vaikka kävelylenkeillä. Yli 15 vuotta olen saman miehen kanssa ollut, eikä ole tarvetta testata vierasta melaa.Ahaa. Eli sä hait baarista nuorena aina melaa ja siksi luulet että sen takia kaikki muutkin siellä käy.
Mulle baari oli nuorena paikka jonne menin viettämään aikaa kavereiden kanssa. Sitä se on mulle edelleen.
Niin hainkin ja niin hakee moni muukin. Ja niin varmaan hakee ap:n vaimokin ja siksi ne ap:n reissut ärsyttää.
Minusta on lapsellista, jos parisuhteessa ollessa eletään täysin erilaista elämää kuin sinkkuna. Sinkkuna biletetään villisti, parisuhteessa kyhjötetään kaksin ja kun ero tulee, alkaa uusi biletysputki.
Määritteletkö sanan lapsellinen tässä yhteydessä jossa sitä käytät?
Lapsellista on se, ettei ihmisellä ole jatkuvuutta elämäntavassa, vaan se miten elää, riippuu täysin suhdestatuksesta.
Eli 15-vuotias on lapsellinen kun ei enää elä kuin 7v, ja vanhuskin tosi lapsellinen kun ei hoida enää 24/7 pikkulapsia niin kuin 3-kymppisenä? Kylläkyllä.
Älä ny itestäs blondia tee. Kyseli oli parisuhdestatuksesta (sinkkuna biletetään, suhteessa vain kotoillaan) ikäryhmistä ei ollu kyse...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on nyt niin vaikeeta ymmärtää, että osalle baari on paikka, josta haetaan seuralaista ja osalle paikka, jossa vietetään aikaa. Mulle se on paikka, josta haen seuraa, koska en ole kännittelijä tyyppiä. Juominen ei mua kiinnosta ja kavereita voin nähdä päivälläkin. Lisäksi mulla on kaksi lasta. Jos mun mies lähtisi joka viikonloppu baariin, niin ottaisin sen niin, että mä en miehelle riitä, vaan pitää hakea myös vierasta pesää. Ap:n kannattaa kysyä siltä emännältään, mitä hän tykkää miehen baarireissuista. Mä en tykkäis ja varmaan lähtisin hakemaan toista miestä.
No tämähän ny selvä mutta ei liity siihen että miksi oletetaan että on ns. Naisissa? 😂😂
Eli kun sä ajattelet kuppilan seuran hakuna, ofc puolisoki pitää? Keskudtelkaa ny herranjumala älkääkä olettako. Moni mies istuu vakipubissaan lipittäen kaljaa ja viihtyen myös seurassa. Yleensä toki tämä "seura" koostuu myös kaljaa lipittävistä ja nipoa vaimoa paossa olevista miehistä... joilleki vakiopubi ja se ryyppyporukka ainut lohtu. Ei se väärin ole, lähinnä surullista.Jos kaljapubin seura kiinnostaa enemmän kuin oman vaimon seura, kannattaa vaimon ottaa hatkat. Oikeesti!
Kaikki takertui nyt siihen baariin vaikka alkuviestissä sanottiin "baarissa tai reissussa". Onko nämä reissut kovin kosteita? Onko ne baarireissutkaan edes kovin kosteita tai onko ap:lla krapulaa edes kun sitä moni tuntuu karsastavan?
Itse esim kyllä käyn silloin tällöin baarissa mutta krapulaa ei ole ollut kolmeenkymmeneen vuoteen, kun ne juomiset jää muutamaan lasiiliseen vaikka istuisin pidempäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan tutulta ja järkeen käyvältä! Minä oon aina miehen rientopäivän jälkeisen päivän poissa. Menee hermo, jos toinen vain nukkuu väsymystään tai krapulaansa ja mulla on harteillani koti ja lapset aivan kuten miehen rientopäivinäkin. Olen alkoholistin ilmeisen traumatisoitunut lapsi, joten aina miehen ollessa poissa ahdistun viimeistään kun aurinko laskee ja pimeys saapuu. En siedä/kestä nähdä miestä väsyneessä kunnossa. Lapsuus hiipii nykypäivään ja tunnen itseni hylätyksi ja arvottomaksi. Oman mielenterveyteni takia ja riita välttääkseni häivyn itse. Yleensä yksin, joskus lasten kanssa. Parempi olisi olla poissa kaksi päivää, jotta taakseni jätetyt kotityöt eivät odottaisi minua palatessani. Kahdessa päivässä mies on kohentunut sen verran, että on esim. pessyt pyykkiä ja siivonnut keittiön pöydän. Ja juu, olen terapiani käynyt, mutta voisi olla aihetta jatkaa.
Lapsuudenkodissa jokainen viikonloppu oli vanhempien rälläämistä ja kauhulla aina odotin seuraavaa. Tilaa oli vähän, ei edes omaa huonetta, ei mitään tilaa mihin paeta paitsi ulos yksinäisille kävelylenkeille. Ei viikonloppuina mitään edes "tapahtunut" paitsi vanhempien ei-fyysistä riitaa, huutoa, musiikin soittoa aamuneljään, kiroilua ja sammaltavia juttuja samaa juttua kymmeneen kertaan toistettuna. Kuitenkin mitään mahdollisuutta ei ollut rentoutua ja nauttia viikonlopusta.
Yhä edelleen aikuisena perjantaina iskee hirveä ahdistus joka hellittää vasta sunnuntaina. Olen kaksi päivää viikosta ahdistuneessa vireystilassa silloin kun pitäisi osata rentoutua. Ihanaa elämää.
Kun kerran tiedostat tuon, voit opetella siitä pois.
Miten tämä käytännössä tapahtuu? Kiinnostaisi kun olen tiedostanut asian vuosikaudet muttei se ahdistusta poista.
Oletko kokeillut järjestää perjantai-illalle ja viikonlopulle jotain sellaista tekemistä, joka saisi ajatuksesi pois siitä tosiasiasta, että on viikonloppu? Muutenkin hakeutuisit viikonloppuisin tilanteisiin, joista saat positiivisia kokemuksia? Sen ei tarvitse olla mitään "tyypillistä viikonlopputekemistä", vaan ihan mitä vain, mistä nautit. Esim. jos pidät eläimistä, joku hevostalli voisi olla hyvä paikka, jossa voisit "terapoida" itseäsi. Musiikki on toinen, mistä voisi olla apua, mutta sen pitää olla hyvin erilaista musiikkia, eri genreä kuin se lapsuudenkodin musiikki. Esim. jos lapsuudenkodissasi kuunneltiin rokkia tai poppia, voisi sinulle sopia rauhoittumismusiikiksi jazz, blues tai klassinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä hän siis on? Onhan siinä nyt eroa, onko hän vaikka vanhemmillaan tai kaverillaan verrattun siihen että on hotellilomalla jossain ja se "venähtää" tiistaihin saakka.
Mitäpä väliä. Ap:n pitäisi vaan nauttia omasta ajasta.
Meillä sillä olisi väliä. Tosin meillä reissut eivät muutenkaan "venähdä". Mutta jos puoliso menisi sisaruksilleen tai heidän yhteiselle mökilleen viikonlopuksi ja sitten soittaisi sieltä, että he ovatkin tiistaihin saakka syystä X, niin olisihan se ihan eri asia kuin että hän lähtisi "jonnekin" ja ilmoittaisi reissun päältä että palaileekin vasta joskus tiistaina, eikä minulla olisi käsitystä missä hän on ja majoittuu ja miksi reissu venähtää.
No näin. Pisimmillään on ollut viikon poissa niin että laittaa matkalta viestiä että ehkä tuun huomenna ja sitten onkin ihan jossain uudessa paikkaa ja paluu venyy taas. Meillä ei oo lapsia ja vaimon työt aika vapaat ( freelancer) mutta silti musta oudolta tuntuu. Ap
Toiset on luotuja kulkemaan. Tuohan on ihaninta reissaamista. Silloin on todellakin vapaa. Jos se on toiselle tärkeää, sovitte että se sopii.
Voihan olla, että reissussa tulee mieleen kaikenlaisia muita paikkoja joissa voisi käydä. Minä olen senverran turpeeseen sidottu, että kotona ei tule edes mieleen ja hädintuskin saan itseni revittyä liikkeelle.
Tai sitten voi olla, ettei kehtaa ilmoittaa ottavansa viikon loman, niin toimii noin. Ei välttämättä myönnä sitä itselleenkään, mutta sitten olisi syytä pohtia sitä, miten hän saisi lopetettua hiippailemalla elämisen ja oikeasti otettua itselleen sen minkä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä hän siis on? Onhan siinä nyt eroa, onko hän vaikka vanhemmillaan tai kaverillaan verrattun siihen että on hotellilomalla jossain ja se "venähtää" tiistaihin saakka.
Mitäpä väliä. Ap:n pitäisi vaan nauttia omasta ajasta.
Meillä sillä olisi väliä. Tosin meillä reissut eivät muutenkaan "venähdä". Mutta jos puoliso menisi sisaruksilleen tai heidän yhteiselle mökilleen viikonlopuksi ja sitten soittaisi sieltä, että he ovatkin tiistaihin saakka syystä X, niin olisihan se ihan eri asia kuin että hän lähtisi "jonnekin" ja ilmoittaisi reissun päältä että palaileekin vasta joskus tiistaina, eikä minulla olisi käsitystä missä hän on ja majoittuu ja miksi reissu venähtää.
No näin. Pisimmillään on ollut viikon poissa niin että laittaa matkalta viestiä että ehkä tuun huomenna ja sitten onkin ihan jossain uudessa paikkaa ja paluu venyy taas. Meillä ei oo lapsia ja vaimon työt aika vapaat ( freelancer) mutta silti musta oudolta tuntuu. Ap
Toiset on luotuja kulkemaan. Tuohan on ihaninta reissaamista. Silloin on todellakin vapaa. Jos se on toiselle tärkeää, sovitte että se sopii.
Voihan olla, että reissussa tulee mieleen kaikenlaisia muita paikkoja joissa voisi käydä. Minä olen senverran turpeeseen sidottu, että kotona ei tule edes mieleen ja hädintuskin saan itseni revittyä liikkeelle.
Tai sitten voi olla, ettei kehtaa ilmoittaa ottavansa viikon loman, niin toimii noin. Ei välttämättä myönnä sitä itselleenkään, mutta sitten olisi syytä pohtia sitä, miten hän saisi lopetettua hiippailemalla elämisen ja oikeasti otettua itselleen sen minkä tarvitsee.
Jos kyseessä olisi mies tuskin tämä keissi olis ihanaa vapaata lomailua...
Vierailija kirjoitti:
Kateellinen sinun menoille kun ei itsellä ole elämää ja hakee tällä tavalla sinulta huomiota.
Enemmänhän tuolla vaimolla tuntuu olevan elämää ja menoja mitä aloittajalla. Se on aloittaja, joka vaimon menoista vinkuu.
Tarkoitatko vähän sellaista "nokittamista". Että jostain syystä pitää lähtemistäsi jotenkin ärsyttävänä tms. ja ns "antaa samalla mitalla takaisin ja vähän päälle" että tiedät miltä tuntuu? Joo. on outoa kun tehdään tällaisessa ihan tavallisessa asiassa.
Onko naisesi jotenkin läheisriippuvainen tai jotenkin muuten kovin epävarma ja huonoitsetuntoinen tai kontrolloiva?
Mun eräs vuosientakainen miesystävä teki vähän samalla tavalla. Se oli tosi outoa. Käyttäytyi ihan kuin olisi loukkaantunut, että joskus valitsin jotakin muuta kuin olla hänen kanssaan..? Jos lähdin jonkun kaverin kanssa jonnekin tai vaikka halusin mennä tai olla ihan yksinkin joskus. Jotenkin mielenosoituksellisesti heti perään teki "samalla tavalla" minulle. Eli jotenkin "kosti". Jotain kummallista valtataistelua?
Eli vaikutti siltä, ettei tehnyt vastaavaa asiaa (esim lähti kaverin kanssa jonnekin tms.) täysin omasta lähtökohdastaan ja halustaan, vaan motiivina takana vaikutti olevan jonkinmoinen "näpäytys" siitä, että olin itse ensin "valinnut jotakin muuta kuin olla hänen kanssaan." Ja varmasti myös aavisti, että olisin halunnut olla silloin hänen kanssaan, jos olin vaikkapa juuri itse pari päivää puuhannut jotakin muuta.
Ehkä tosiaan liittyy jonkinlaiseen kontrollinhaluun? Hänellä oli muitakin vähän kontolloivia ja mustasukkaisia piirteitä.
Tarkoittaako "reissu" työreissua vai ryyppyreissua? Itse en voi sietää krapulaisia (enkä toki humalaisiakaan). Lähtisin karkuun jos vaan voisin.
Vierailija kirjoitti:
Pettää sinua satavarmasti.
Samalla logiikalla ap pettää vaimoaan satavarmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on nyt niin vaikeeta ymmärtää, että osalle baari on paikka, josta haetaan seuralaista ja osalle paikka, jossa vietetään aikaa. Mulle se on paikka, josta haen seuraa, koska en ole kännittelijä tyyppiä. Juominen ei mua kiinnosta ja kavereita voin nähdä päivälläkin. Lisäksi mulla on kaksi lasta. Jos mun mies lähtisi joka viikonloppu baariin, niin ottaisin sen niin, että mä en miehelle riitä, vaan pitää hakea myös vierasta pesää. Ap:n kannattaa kysyä siltä emännältään, mitä hän tykkää miehen baarireissuista. Mä en tykkäis ja varmaan lähtisin hakemaan toista miestä.
Eli kun sä ajattelet kuppilan seuran hakuna, ofc puolisoki pitää? Keskudtelkaa ny herranjumala älkääkä olettako. Moni mies istuu vakipubissaan lipittäen kaljaa ja viihtyen myös seurassa. Yleensä toki tämä "seura" koostuu myös kaljaa lipittävistä ja nipoa vaimoa paossa olevista miehistä... joilleki vakiopubi ja se ryyppyporukka ainut lohtu. Ei se väärin ole, lähinnä surullista.
Jos kaljapubin seura kiinnostaa enemmän kuin oman vaimon seura, kannattaa vaimon ottaa hatkat. Oikeesti!
Ihan sairasta, jos ei mitään elämää saa olla.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko vähän sellaista "nokittamista". Että jostain syystä pitää lähtemistäsi jotenkin ärsyttävänä tms. ja ns "antaa samalla mitalla takaisin ja vähän päälle" että tiedät miltä tuntuu? Joo. on outoa kun tehdään tällaisessa ihan tavallisessa asiassa.
Onko naisesi jotenkin läheisriippuvainen tai jotenkin muuten kovin epävarma ja huonoitsetuntoinen tai kontrolloiva?
Mun eräs vuosientakainen miesystävä teki vähän samalla tavalla. Se oli tosi outoa. Käyttäytyi ihan kuin olisi loukkaantunut, että joskus valitsin jotakin muuta kuin olla hänen kanssaan..? Jos lähdin jonkun kaverin kanssa jonnekin tai vaikka halusin mennä tai olla ihan yksinkin joskus. Jotenkin mielenosoituksellisesti heti perään teki "samalla tavalla" minulle. Eli jotenkin "kosti". Jotain kummallista valtataistelua?
Eli vaikutti siltä, ettei tehnyt vastaavaa asiaa (esim lähti kaverin kanssa jonnekin tms.) täysin omasta lähtökohdastaan ja halustaan, vaan motiivina takana vaikutti olevan jonkinmoinen "näpäytys" siitä, että olin itse ensin "valinnut jotakin muuta kuin olla hänen kanssaan." Ja varmasti myös aavisti, että olisin halunnut olla silloin hänen kanssaan, jos olin vaikkapa juuri itse pari päivää puuhannut jotakin muuta.
Ehkä tosiaan liittyy jonkinlaiseen kontrollinhaluun? Hänellä oli muitakin vähän kontolloivia ja mustasukkaisia piirteitä.
Siis mistä niin päättelit, että kyse on jostain näpäytyksestä? Mielestäni ihan luonnollista, että esimerkiksi lapseton pariskunta hoitaa omat menonsa yhtä aikaa, jos ei halua yksin kyhjöttää kotona ja odottaa, että se toinen sieltä rymistää kohta kotiin ja sotkee kaikki paikat... Jos siis kyse kosteista iltamenoista. Eihän siitä mitään tule, että vuorotellen ollaan menossa eikä löydy yhteistä aikaa. Ymmärrän myös niitä, joilla on lapsia ja haluavat niiden lasten kanssa lähteä vaikka mummulaan, jotta toinen ei herätä koko perhettä aamuyöstä ja kitise aamulla, kun lapset metelöi ja pää särkee... Ihan loogista minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on nyt niin vaikeeta ymmärtää, että osalle baari on paikka, josta haetaan seuralaista ja osalle paikka, jossa vietetään aikaa. Mulle se on paikka, josta haen seuraa, koska en ole kännittelijä tyyppiä. Juominen ei mua kiinnosta ja kavereita voin nähdä päivälläkin. Lisäksi mulla on kaksi lasta. Jos mun mies lähtisi joka viikonloppu baariin, niin ottaisin sen niin, että mä en miehelle riitä, vaan pitää hakea myös vierasta pesää. Ap:n kannattaa kysyä siltä emännältään, mitä hän tykkää miehen baarireissuista. Mä en tykkäis ja varmaan lähtisin hakemaan toista miestä.
Eli kun sä ajattelet kuppilan seuran hakuna, ofc puolisoki pitää? Keskudtelkaa ny herranjumala älkääkä olettako. Moni mies istuu vakipubissaan lipittäen kaljaa ja viihtyen myös seurassa. Yleensä toki tämä "seura" koostuu myös kaljaa lipittävistä ja nipoa vaimoa paossa olevista miehistä... joilleki vakiopubi ja se ryyppyporukka ainut lohtu. Ei se väärin ole, lähinnä surullista.
Jos kaljapubin seura kiinnostaa enemmän kuin oman vaimon seura, kannattaa vaimon ottaa hatkat. Oikeesti!
Ihan sairasta, jos ei mitään elämää saa olla.
Näinpä, miksi siis ap kiukutteleen, kun naisellakin on omaa elämää?
No tietysti vaimo lähtee samaan aikaa ” vapaille vesille” ja mieluusti on vielä vähän pidempään. Fiksu ihminen, aina sinua askeleen edellä. En minäkään kotona yksin nyhjäisi. Tuo on just oikeaa toimintaa.
Vähän olet tyhmä ,kun edes moista ihmettelet ap.
Vierailija kirjoitti:
Pettää sinua satavarmasti.
Tämä. Loirin käsi.
Outoa, että ap:n pitää päästä reissuilemaan, mutta takaisin tullessa vaimon pitäisi olla kotona. Hellan ja nyrkin välissä, todennäköisesti kämppä siivottuna ja ateria valmiina, kun herra suvaitsee reissuiltaan saapua.
Nyt kun vaimo tuleekin myöhemmin, ei kaikki olekaan hopeatarjottimella, vaan vaimo jopa saattaa itse edellyttää, että mies siivoaa jälkensä ja tekee itselleen ruokaa. Kuin aikuinen ihminen. Apua, ja varmaan pyykitkin joutuu itse pestä ja purkaa reissulaukkunsa.
Niinpä, kysyn vain miksei toinen menisi,kun toinenkin menee. ” Halut ne on hiirelläkin” oli ukko tai akka.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sulle kuuluu? Vaimolla on omat menot kuten miehellään. Ei kuulu sulle.
Ai puolison menot ei millään tavalla kuulu siipalle? Kyllä ne nyt vähän kuitenkin kuuluu, ainakin normaaleissa avioliitoissa ;)
Kateellinen sinun menoille kun ei itsellä ole elämää ja hakee tällä tavalla sinulta huomiota.