Kateellinen ja ilkeä sisarus – onko muilla kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on, ja oli vielä useampikin. Lähettelivät kostolansseja pihaan perinnönjaon aikaan kun halusivat laittomasti asioita jne. Yrittivät järjestämällä oikein järjestää hankaluuksia ja jokainen kokous päättyi suoraan vittuiluun. Pakkohan se on lähteä etemmäs tuollaisesta.

Joo ja tietysti ihan kaikki vietiin mikä irtosi.

Tuo, ettei voi päästää toisesta irti kertoo jo siitä valheellisesta identiteetistä. Tarvitset minua pönkittääksesi itseäsi.. :D Haluat että minulla menisi huonosti että voisit tuntea itsesi paremmaksi. Kun minulla alkoi mennä hyvin. Raivostuit ja halusit riistää minulta kaiken keinoja kaihtamatta. Eikö niin isosisko.

Ei muuta, kun lopeta yhteydenpito.

Meillä vst tilanne. Elämä on potkinut päähän, mm eilen käytiin ruokajaossa ja silti toinen sanoi sulla menee niin hyvin.

Pääsen helpommalla, kun en pidä yhteyttä.

Minulla sisko on ihan ok kun minulla menee huonosti. Aina kun minulla menee hyvin, hän raivostuu ja on passiivis-aggressiivinen ja pyrkii tuhoamaan kaiken mitä minulla on.

Jos tämä ei ole kateutta, mitä tämä on?

Minulla on kateellinen isosisko. Enkä kyllä tajua, että miksi hän on aina ollut minulle kateellinen. Hänellä on itselläni hyvä elämä ollut aina ja minulla enemmän niitä vastoinkäymisiä, mutta silti hän on toisissa asioissa edelleen kateellinen minulle. Miksi, en todellakaan tiedä?

Vähän aikaa sitten sain oman esikoiseni (pitkien lapsettomuushoitojen jälkeen) ja silloin minua jopa loukkasi siskoni kateellisuus. Siskollani on jo useampi lapsi ennestään ja aina kun hän on ollut raskaana, niin ollaan molemmat innoissamme katselleet lastenvaatteita ja olen ostanut hänen lapsilleen yhtä sun toista yms. Ollut iloinen niistä pienistä lapsista.

Minun raskausaikana taas lähdettiin kerran yhdessä shoppailemaan ja siellä julkisella paikalla siskoni kommentoin koko ajan ääneen, että kuinka lihava minä olen (raskausvatsani näkyi, mutta lähtöpainoni oli 47kg, joten en edes raskausaikana ylittänyt normaalipainon ylärajaa.). Hän myös jatkuvasti kailotti, että kuinka kamalia lapset ovat? Ja kuinka hän ei koskaan hanki lapsia. Lähinnä esitti sitä, että hänellä ei olisi lapsia lainkaan..

Synnytyssairaalaan hän tunki heti katsomaan pienokaistani, mutta ensimmäinen kommentti oli, että "oletpa sä vieläkin lihava. Mulla paino putosi heti synnytyksessä (ei edes ollut totta)" ja nappas vauvan syliini ja meni peilin eteen ottamaan selfieitä ja lähetteli niitä kaikille kysymättä minulta edes lupaa, että haluanko vauvani kuvaa jaettavan pitkin kyliä.

Joskus mietin, että mitä hänen päässään oikein liikkuu.

Itse jouduin lapsena koko ajan piilottelemaan taitojani ettei siskolle tulisi paha mieli. Oli yksi ainut asia missä olin häntä parempi eikä vanhemmat puollustaneet minun oikeutta harrastaa.

Jos itse joskus hankin lapsia teen kaikkeni että kohtelu olisi mahdollisimman tasapuolista.

Vierailija kirjoitti:

Tai oikeammin, minä luen häntä ja muita ihmisiä kuin avoimia kirjoja..

Ajatustenlukijat 🤕

Minä myös olen piilotellut taitojani pitkälle keski-ikään. En kuulemma osaa leipoa, en ommella tai neuloa tai virkata jne. Ja koulumenestykseni oli täydellisen punainen vaate, nykyään myös lasteni koulumenestys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli pointti siis on just tuo että identiteettisi perustuu sille vanhempiemme luomalle valheelle sinun paremmuudestasi. Ota huomioon, että vanhempamme eivät tienneet kaikkea, (sinun kokeilujasi esim) olivat puolueellisia ja sairaita myös. Äitimme kohdisti minuun omia lapsuuden traumojaan ja ymmärsin sen jo teini-iässä, jolloin lakkasin kadehtimasta sinua. Ymmärsin ettei se ollut sinun syysi. Sinä vain et koskaan ymmärtänyt koko kuvioa.

Häh? Luuletko sinä nyt, että ap on sinun siskosi? 

Ei ap, mutta hän on tässä ketjussa, tunnistan kyllä oman sisareni.. Siskokset kuin ilvekset.

Aika hurjaa..

Luemme toisiamme kuin avointa kirjaa.

Nimenomaan 😆🥴

Sä vaan luulet tietäväsi, mitä minä ajattelen. Sen filtterin läpi, että olisin huonompi ihminen. Koska se on ohjelmoitu sinuun. Minä en sitä pysty sinusta poistamaan. Sun täytyy ymmärtää ne asiat itse. Aina halusin suojella sinua, mikset sinä minua Se riitti, kiitos ja hyvää loppuelämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli pointti siis on just tuo että identiteettisi perustuu sille vanhempiemme luomalle valheelle sinun paremmuudestasi. Ota huomioon, että vanhempamme eivät tienneet kaikkea, (sinun kokeilujasi esim) olivat puolueellisia ja sairaita myös. Äitimme kohdisti minuun omia lapsuuden traumojaan ja ymmärsin sen jo teini-iässä, jolloin lakkasin kadehtimasta sinua. Ymmärsin ettei se ollut sinun syysi. Sinä vain et koskaan ymmärtänyt koko kuvioa.

Häh? Luuletko sinä nyt, että ap on sinun siskosi? 

Ei ap, mutta hän on tässä ketjussa, tunnistan kyllä oman sisareni.. Siskokset kuin ilvekset.

Aika hurjaa..

Luemme toisiamme kuin avointa kirjaa.

Nimenomaan 😆🥴

Sä vaan luulet tietäväsi, mitä minä ajattelen. Sen filtterin läpi, että olisin huonompi ihminen. Koska se on ohjelmoitu sinuun. Minä en sitä pysty sinusta poistamaan. Sun täytyy ymmärtää ne asiat itse. Aina halusin suojella sinua, mikset sinä minua Se riitti, kiitos ja hyvää loppuelämää.

No onpa surullista. Olen ihan sivullinen ketjun lukija, kerro viedtisi sille siskolle suoraan, koska täältä tuskin tavoitat.

Minunkin siskoni jatkuvasti jankuttaa, miten luulen olevani parempi, teeskentelen olevani hienompi jne. Aivan jatkuvasti

Se on kaikki HÄNEN PÄÄSSÄÄN. Koska hänellä on alemmuudentunne, jota ei osaa kohdata. Hän projisoi sen minuun.

Sitten se saa aivan ihmeellisiä piirteitä. Tyyliin kun kutsun ystäväpariskunnan kylään uutenavuotena ja juomme kuohuviiniä. Kuvittelen kuuelmma olevani jotain.

Tai jos kerron jotain juttua työpaikaltani, saan hirveän huudon jälkeenpäin, miten en saisi kertoa juttujani, koska kaikilal ei ole samanlaista työpaikkaa.

Siis ihan tavalliset jutut muuttuvat hänen päässään suihkuseurapiirielämäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli pointti siis on just tuo että identiteettisi perustuu sille vanhempiemme luomalle valheelle sinun paremmuudestasi. Ota huomioon, että vanhempamme eivät tienneet kaikkea, (sinun kokeilujasi esim) olivat puolueellisia ja sairaita myös. Äitimme kohdisti minuun omia lapsuuden traumojaan ja ymmärsin sen jo teini-iässä, jolloin lakkasin kadehtimasta sinua. Ymmärsin ettei se ollut sinun syysi. Sinä vain et koskaan ymmärtänyt koko kuvioa.

Häh? Luuletko sinä nyt, että ap on sinun siskosi? 

Ei ap, mutta hän on tässä ketjussa, tunnistan kyllä oman sisareni.. Siskokset kuin ilvekset.

Aika hurjaa..

Luemme toisiamme kuin avointa kirjaa.

Nimenomaan 😆🥴

Sä vaan luulet tietäväsi, mitä minä ajattelen. Sen filtterin läpi, että olisin huonompi ihminen. Koska se on ohjelmoitu sinuun. Minä en sitä pysty sinusta poistamaan. Sun täytyy ymmärtää ne asiat itse. Aina halusin suojella sinua, mikset sinä minua Se riitti, kiitos ja hyvää loppuelämää.

No onpa surullista. Olen ihan sivullinen ketjun lukija, kerro viedtisi sille siskolle suoraan, koska täältä tuskin tavoitat.

Ei tämä ole turhaa! Jos voin pelastaa yhdenkin ihmisen näin, se on hyvä asia. Kasvattakaa tosiaan lapset samanarvoisesti, älkää siirtäkö niitä traumoja. Kiitos.

On ollut kateellinen isosisko. En kyllä yhtään ymmärrä mitä hän on kadehtinut nämä vuosikymmenet. Elämäni on ollut hyvin vaikeaa pienillä tuloilla ja muilla vaikeuksilla, mutta jostain syystä hän on vain aina kadehtinut. Itse olen aina toivonut siskolleni hyvää. Toki en ole osannut yhteyttä juuri pitää jne mutta se ei tarkoita etten välitä. Omassa elämässä on ollut vain tarpeeksi kestämistä ja en halunnut toitottaa vaikeuksistani kenellekkään tai kaataa niitä kenenkään niskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minunkin siskoni jatkuvasti jankuttaa, miten luulen olevani parempi, teeskentelen olevani hienompi jne. Aivan jatkuvasti

Se on kaikki HÄNEN PÄÄSSÄÄN. Koska hänellä on alemmuudentunne, jota ei osaa kohdata. Hän projisoi sen minuun.

Sitten se saa aivan ihmeellisiä piirteitä. Tyyliin kun kutsun ystäväpariskunnan kylään uutenavuotena ja juomme kuohuviiniä. Kuvittelen kuuelmma olevani jotain.

Tai jos kerron jotain juttua työpaikaltani, saan hirveän huudon jälkeenpäin, miten en saisi kertoa juttujani, koska kaikilal ei ole samanlaista työpaikkaa.

Siis ihan tavalliset jutut muuttuvat hänen päässään suihkuseurapiirielämäksi.

Onpa tuttua. 

Jos ihmisestä tuntuu, että joku voisi pitää häntä vihamiehenä, niin mikähän se olisi se syy, omasta mielestä..? ;)

Vierailija kirjoitti:

Ohis. Joskus mietin näihin ketjuihin vastaamista siltä kantilta, että mitä jos sairas ihminen kuvittelee keskustelevansa täällä vaikka vihamiehensä kanssa ja saa tekstistä kimmokkeen tehdä jotain pahaa. Kaipausketjussa on vaikka kuinka paljon näitä, jotka keskustelevat siellä tuttaviensa kanssa.

En mä sua pelkää..

Silloin ollaan kavereita kun molemmilla menee yhtä hyvin. Meillä taas on veljekset, ikäeroa 3,5 vuotta. Vanhempi on aina pärjännyt hyvin, hyvä koulumenestys ja kavereita. Nyt hyvä työpaikka, vaimo ja kaksi lasta. Vähän sellainen sitkeä luonne, joka ei pienistä välitä. Nuorempi taas on herkempi. Yhtä älykäs, mutta koulu ei vaan kiinnostanut, ei ollut kavereita. Takana monta epäonnistunutta muutaman vuoden parisuhdetta. Gradu tekovaiheessa edelleen. Joskus työttömänä, joskus epämieluisa työpaikka. Vanhempi veli arvostelee aina nuorempaa, he ryhdistäydy tyyliin. Pitäisi tsempata ja olla empaattinen.

Anoppi on ollut aina hirveän kateellinen isosiskolleen, minkä jokainen tajuaa heti kun tästä isosiskosta tulee puhe. Perinnön jakaminen osoittautui sitten mahdottomaksi, että koko asia on edelleen hoitamatta, vaikka kaikki ovat jo melkein satavuotiaita. 

Aika vahvaa tuo sisaruskateus.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kateellinen isosisko. Enkä kyllä tajua, että miksi hän on aina ollut minulle kateellinen. Hänellä on itselläni hyvä elämä ollut aina ja minulla enemmän niitä vastoinkäymisiä, mutta silti hän on toisissa asioissa edelleen kateellinen minulle. Miksi, en todellakaan tiedä?

Vähän aikaa sitten sain oman esikoiseni (pitkien lapsettomuushoitojen jälkeen) ja silloin minua jopa loukkasi siskoni kateellisuus. Siskollani on jo useampi lapsi ennestään ja aina kun hän on ollut raskaana, niin ollaan molemmat innoissamme katselleet lastenvaatteita ja olen ostanut hänen lapsilleen yhtä sun toista yms. Ollut iloinen niistä pienistä lapsista.

Minun raskausaikana taas lähdettiin kerran yhdessä shoppailemaan ja siellä julkisella paikalla siskoni kommentoin koko ajan ääneen, että kuinka lihava minä olen (raskausvatsani näkyi, mutta lähtöpainoni oli 47kg, joten en edes raskausaikana ylittänyt normaalipainon ylärajaa.). Hän myös jatkuvasti kailotti, että kuinka kamalia lapset ovat? Ja kuinka hän ei koskaan hanki lapsia. Lähinnä esitti sitä, että hänellä ei olisi lapsia lainkaan..

Synnytyssairaalaan hän tunki heti katsomaan pienokaistani, mutta ensimmäinen kommentti oli, että "oletpa sä vieläkin lihava. Mulla paino putosi heti synnytyksessä (ei edes ollut totta)" ja nappas vauvan syliini ja meni peilin eteen ottamaan selfieitä ja lähetteli niitä kaikille kysymättä minulta edes lupaa, että haluanko vauvani kuvaa jaettavan pitkin kyliä.

Joskus mietin, että mitä hänen päässään oikein liikkuu.

Tuossa on aika paljon narsistisia tai huomiohakuisia piirteitä. Toisen vastasyntyneen lapsen kuvien jakaminen itsensä kanssa ilman lupaa on aika pöyristyttävää. Kommentoisin itse aina hänelle, että hänen käytöksensä on ikävää ja ulkonäöstä ei pidä huomautella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kateellinen isosisko. Enkä kyllä tajua, että miksi hän on aina ollut minulle kateellinen. Hänellä on itselläni hyvä elämä ollut aina ja minulla enemmän niitä vastoinkäymisiä, mutta silti hän on toisissa asioissa edelleen kateellinen minulle. Miksi, en todellakaan tiedä?

Vähän aikaa sitten sain oman esikoiseni (pitkien lapsettomuushoitojen jälkeen) ja silloin minua jopa loukkasi siskoni kateellisuus. Siskollani on jo useampi lapsi ennestään ja aina kun hän on ollut raskaana, niin ollaan molemmat innoissamme katselleet lastenvaatteita ja olen ostanut hänen lapsilleen yhtä sun toista yms. Ollut iloinen niistä pienistä lapsista.

Minun raskausaikana taas lähdettiin kerran yhdessä shoppailemaan ja siellä julkisella paikalla siskoni kommentoin koko ajan ääneen, että kuinka lihava minä olen (raskausvatsani näkyi, mutta lähtöpainoni oli 47kg, joten en edes raskausaikana ylittänyt normaalipainon ylärajaa.). Hän myös jatkuvasti kailotti, että kuinka kamalia lapset ovat? Ja kuinka hän ei koskaan hanki lapsia. Lähinnä esitti sitä, että hänellä ei olisi lapsia lainkaan..

Synnytyssairaalaan hän tunki heti katsomaan pienokaistani, mutta ensimmäinen kommentti oli, että "oletpa sä vieläkin lihava. Mulla paino putosi heti synnytyksessä (ei edes ollut totta)" ja nappas vauvan syliini ja meni peilin eteen ottamaan selfieitä ja lähetteli niitä kaikille kysymättä minulta edes lupaa, että haluanko vauvani kuvaa jaettavan pitkin kyliä.

Joskus mietin, että mitä hänen päässään oikein liikkuu.

Tuossa on aika paljon narsistisia tai huomiohakuisia piirteitä. Toisen vastasyntyneen lapsen kuvien jakaminen itsensä kanssa ilman lupaa on aika pöyristyttävää. Kommentoisin itse aina hänelle, että hänen käytöksensä on ikävää ja ulkonäöstä ei pidä huomautella.

Se on narsistista rajojen testausta. Käydään kimppuun kun toinen on heikoimmillaan ja ”leimataan” se lapsi jotenkin kummallisesti ”yhteiseksi”, nostetaan itse keskipisteeksi jopa tuossa tilanteessa.

Hyvin sairasta käytöstä.