Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies ei halua kanssani mökille?
12.08.2020 |
Mökki ei ole oma vaan appivanhempien, mutta ovat useasti esittäneet avoimen kutsun. "Ilmoittakaa milloin haluaisitte tulla mökille, olemme olleet itse siellä niin paljon että voisimme välillä olla viikonlopun kaupungissakin." Miehen sisarukset puolisoineen ovat useastikin olleet appivanhempien mökillä yötä, sekä appivanhempien läsnä ollessa että keskenäänkin. Minun puolisoni ei korvaansa lotkauta. "Juujuu ok kiitos kutsusta, katsellaan syksymmällä." Kun otan asian puheeksi, miehellä nousee niskakarvat pystyyn ja sanoo, että minähän en tykkää mökkeillä. Olen siis aikoinaan seurustelun alkupuolella kertonut, etten ole tottunut mökkeilijä vaan olen enemmän telttaillut.
Seurustelumme aikana (yli viisi vuotta) olen käynyt appivanhempien mökillä kolme neljä kertaa. Ovat järjestäneet juhlia siellä. Mutta kyseessä on ollut vain parin tunnin vierailu, kakkukahvit ja mies halunnut kiireellä lähteä kotiin. Tuntuu olevan jotenkin vihamielinen, kun on mökillä? Mies on kuitenkin 5 v sisällä ollut pari kertaa omien ystäviensä kanssa mökillä, saunomassa ja kaljoittelemassa. En ole mennyt poikien reissuille mukaan. Muistelee myös, että hänellä on lapsuudesta hyviä muistoja mökistä.
Onko jolla kulla samanlaisia kokemuksia? Miksi mies ei suostu/halua mökkeillä kanssani? Onko miehellä luurankoja kaapissa tai mökin pihalle koira haudattuna...
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Mä en aikoinani halunnut viedä avomiestä meidän suvun huvilalle. Jotenkin tuntui, ettei se sovi sinne yhtään. Tajusinkin sitten että kyseessä oli tiedostamaton torjunta ajatusta kohtaan, että perustettais perhe. En jotenkin halunnut ”sitouttaa” miestä mun kaikista tärkeimpiin muistoihin.
Toiset sitouttaa viemällä mökille, toiset optioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko että tämä on provo, sillä olen kokenut itse samanlaista.Ikävä kertoa tämä, mutta miehesi vertaa sinua johonkin eksään.
Todennäköisesti hän on kokenut entisen heilan kanssa uskomattoman romanttisen mökkireissun, tai useampia, täynnä seksiä, syvällisiä keskusteluita ja spontaaniuden magiaa. Mökki on ollut edellisen suhteen kaunein kokemus, ja mies tahtoo vaalia tätä muistoa. Jos te menisitte sinne kahden, hän joutuisi ”luopumaan” noista menneisyyden nostalgisista kokemuksista, ja korvaamaan ne nykyisen, vakiintuneen ja arkisen suhteen keski-ikäishenkisellä mökkeilyllä, jossa aikataulutetaan paljun lämmitys ja metsäretket.
Siis kuka MIES ajattelee noin? 😂 Ettei voi mennä vanhempiensa mökille, kun monen vuoden takaisen exän kanssa oli niin ihanaa nyyhkistä... Ap ei ole mieluisaa seuraa syystä jota me emme tiedä ja ap ei itsekään, vain mies tietää. Tai sitten on jotain kärhämää sukulaistensa kanssa, joten mökkeily vanhempien mökillä ei tunnu nyt luontevalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että tämä on provo, sillä olen kokenut itse samanlaista.Ikävä kertoa tämä, mutta miehesi vertaa sinua johonkin eksään.
Todennäköisesti hän on kokenut entisen heilan kanssa uskomattoman romanttisen mökkireissun, tai useampia, täynnä seksiä, syvällisiä keskusteluita ja spontaaniuden magiaa. Mökki on ollut edellisen suhteen kaunein kokemus, ja mies tahtoo vaalia tätä muistoa. Jos te menisitte sinne kahden, hän joutuisi ”luopumaan” noista menneisyyden nostalgisista kokemuksista, ja korvaamaan ne nykyisen, vakiintuneen ja arkisen suhteen keski-ikäishenkisellä mökkeilyllä, jossa aikataulutetaan paljun lämmitys ja metsäretket.
Siis kuka MIES ajattelee noin? 😂 Ettei voi mennä vanhempiensa mökille, kun monen vuoden takaisen exän kanssa oli niin ihanaa nyyhkistä... Ap ei ole mieluisaa seuraa syystä jota me emme tiedä ja ap ei itsekään, vain mies tietää. Tai sitten on jotain kärhämää sukulaistensa kanssa, joten mökkeily vanhempien mökillä ei tunnu nyt luontevalta.
Voi olla, että olen epämiellyttävää seuraa. Se olisi vain kiva kuulla, jotta voisin tehdä asialle jotain. Kärhämää ei taida olla, ei ainakaan viisi vuotta kestävää. Ei siis voi sanoa, ettei mökkeily tuntuisi NYT luontevalta kun se ei ole ollut luontevaa viiteen vuoteen.
AP
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta.
Kuinka niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee joskus niin, että menette mökille vain päiväseltään appivanhempien kutsusta ja sitten siellä ollessa sanot, että hei jäädäänkin yöksi, appivanhempien kuullen tietenkin... ehkä haavat aukeaa sitten? Voisihan tätä kysyä myös hienovaraisesti appivanhemmiltakin, että onko jotain syytä miksi mies ei halua mökkeillä.
Pääsis ees mökille yksinään sitä napinaa karkuun.
M42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä siltä, että teidän suhteellanne ei ole kovin hyvä tulevaisuus. Jos perustatte perheen, olet täällä 10 vuoden kuluttua kyselemässä neuvoa, miten varjostaa miestä toiseen kaupunkiin. Ja kyllä, siellä odottaa toinen nainen.
Vaihtoehtoisesti ne poikien reissut on täynnä telakoitumista ja sen sellaista, ja mökki on miehen mielessä niille hommille pyhitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en aikoinani halunnut viedä avomiestä meidän suvun huvilalle. Jotenkin tuntui, ettei se sovi sinne yhtään. Tajusinkin sitten että kyseessä oli tiedostamaton torjunta ajatusta kohtaan, että perustettais perhe. En jotenkin halunnut ”sitouttaa” miestä mun kaikista tärkeimpiin muistoihin.
Ehkä mies ei halua sitoutua enempää kanssani. Hän on tosin ollut minua kiinnostuneempi omistusasunnon hankkimisesta, lapsista ja naimisiinmenosta.
AP
Silloinhan tämä mökkiongelma on suoraan ristiriidassa sen haaveen kanssa. Miten sinut sitoutetaan sukuun jos sitä vältellään viimeiseen asti mökkiasiassa?
Voiko mies olla niin jäykkä luonne, että haluaa pitää sinut tosiaan tiukasti sinulle varatussa roolissa, joka on hyvin ahdas ja ennaltamäärätty? Ainakaan hän ei kykene näkemään sinua samassa valossa kuin ystäviä, joiden kanssa kuuluu viihtyä tai jonka viihtyminen pitäisi varmistaa. Sinun kanssasi kuuluu tehdä sen vastakohtaa. Olet hänen äitinsä, eikä taantunut lapsi viihdytä äitään vaan odottaa palvelua. Sinun tuomisesi oikeasti suvun piiriin tekisi tämän pakkomielteisyyden toteuttamisen vaikeammaksi, koska sinä olisit silloin muutakin kuin hänen äitinsä, eläväinen ihminen tarpeineen ja vuorovaikutuksineen ja hän jäisi ulkopuolelle. Jos oikeasti saisitte lapsen, mies saisi valtavan taantumakohtauksen ja jättäisi sinut selviytymään itseksesi, ja lähtisi kahdeksi viikoksi kavereiden kanssa sinne mökille, tai jos kaverit eivät sentään kehtaisi sinua niin suoraan syrjäyttää, niin Lappiin tai jonnekin paratiisimaahan... Onko mies mustasukkainen tavaroistaan, rahastaan, kavereistaan, ajastaan tms? Tai sinusta?
(Arvaa minkä takia nauroin herttaisesti 10-v pojalleni, joka otti kyllä lautasen kaapista ja istui sen ääreen odottelemaan, kun olin ohjeistanut ottamaan lihasopan jääkaapista. Juu, oletan että paljon useammat miehet taantuvat parisuhteissa kuin mitä älyämmekään, valtaosalle se vain ei ole katastrofi, koska äiti on vaatinutkin asioita eikä vain passannut poikaa torveloksi. En tuonut soppaa eteen vaan kehotin uudelleen hakemaan sen ja neuvoin käyttämään kauhaa ja mistä sen löytää... Poika on onneksi jo tähän ikään mennessä oppinut, miten palkitsevaa on kehittää taitojaan ja itsenäisyyttään, ja tähdennän hänelle usein ja huolellisen rakastavasti, että vaikka hän onkin ihana tyyppi, kasvatan hänestä kuitenkin aikuista, koska ei ole mahdollista jäädä kymmenvuotiaaksi lopuksi ikää... eilen siivottiin yhdessä tosi pitkään siivoamattomana ollut auto, oltiin tosi ylpeitä molemmat, pari vuotta sitten tämä ei olisi ollut mahdollista vaan oli suostuttelun jälkeen oli käytettävä lahjontaa, uhkailua ja kiristystä ja lopulta suoraa määräystä. Miehesi on tainnut pysähtyä kasvussaan jonnekin vahvasti alle 10-vuotiaaseen?)
Ehkä sä olet sen sortin draamailija ettei se halua lähteä sun kanssa ettei joudu häpeämään perheen edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään jaksaisi miehen kans kahdestaan lähteä mökille. Kaveriporukalla on kivempaa! Kahdestaan voi nyhjätä kotonakin, ei sitä varten viitsi erikseen lähteä mihinkään.
Erikoista kyllä... Itse kysyisin asiasta hienovaraisesti miehen äidiltä. Että osaako hän kertoa asiaan syytä, kun mieheltä et ole vastausta saanut. Selvittäisin kyllä asian!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erikoista kyllä... Itse kysyisin asiasta hienovaraisesti miehen äidiltä. Että osaako hän kertoa asiaan syytä, kun mieheltä et ole vastausta saanut. Selvittäisin kyllä asian!
Se on kyllä naisten tapasta tunkee nenänsä joka paikkaan
Jospa miehen vanhemmat ovat vihjanneet miehelle, että sinä et ole toivottu vieras. Ovat edessäpäin ystävällisiä, mutta totuus on toinen. Olen vauvapalstaa lukiessa oppinut, että anoppi on kaiken pahan alku ja juuri.
En osaa sanoa miksi mies ei halua mökille, mutta harmittaa kovasti ap:n puolesta! Me on hankittu juuri tänä kesänä mökki ja on ihanaa kun tytär ja vävy tulevat sinne välillä koiran kanssa. Mies on nyt mökillä paljon tekemässä etätöitä ja tytärkin teki siellä etätöitä viikon verran vävyn lomaillessa. Niin mukavaa olla yhdessä mökillä vaihtelevilla kokoonpanoilla ja koirakin siellä nauttii. Toki meillä on ajatus että nuori perhe saa olla siellä välillä kahdestaankin (tai kolmistaan, jos koira lasketaan), mutta itsenäinen mökillä oleminen ja venematka vaatii vielä harjoittelua.
Meillä tytär on ollut aina innokas mökkeilijä ja nytkin hän on käynyt mökillä välillä ilman vävyä, kun vävy on ollut omilla reissuillaan. Vävyllä on vähemmän puuhia mistä hän tykkää mökillä, mutta kyllä me on annettu hänen olla rauhassa netin ääressä eikä olla hiostettu kovin yhteisiin askareisiin, kunhan nyt ei ihan passattavana ole. Mukavammin sujuu kun jaellaan hommia sen mukaan mistä kukakin tykkää ja laiskotellaan sopivassa määrin. Mökki menee tyttärelle perinnöksi (hän on jo ilmoittanut, että kelpaa, kiitos, hyvin) joten kyllä mekin yritämme keksiä keinoja saada myös vävy siellä viihtymään.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä siltä, että teidän suhteellanne ei ole kovin hyvä tulevaisuus. Jos perustatte perheen, olet täällä 10 vuoden kuluttua kyselemässä neuvoa, miten varjostaa miestä toiseen kaupunkiin. Ja kyllä, siellä odottaa toinen nainen.
Eikös se av:n varjostaja mennyt valepuvussa miehen perässä risteilylle eikä toiseen kaupunkiin? No ei, vitsi vitsinä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en aikoinani halunnut viedä avomiestä meidän suvun huvilalle. Jotenkin tuntui, ettei se sovi sinne yhtään. Tajusinkin sitten että kyseessä oli tiedostamaton torjunta ajatusta kohtaan, että perustettais perhe. En jotenkin halunnut ”sitouttaa” miestä mun kaikista tärkeimpiin muistoihin.
Ehkä mies ei halua sitoutua enempää kanssani. Hän on tosin ollut minua kiinnostuneempi omistusasunnon hankkimisesta, lapsista ja naimisiinmenosta.
AP
Silloinhan tämä mökkiongelma on suoraan ristiriidassa sen haaveen kanssa. Miten sinut sitoutetaan sukuun jos sitä vältellään viimeiseen asti mökkiasiassa?
Voiko mies olla niin jäykkä luonne, että haluaa pitää sinut tosiaan tiukasti sinulle varatussa roolissa, joka on hyvin ahdas ja ennaltamäärätty? Ainakaan hän ei kykene näkemään sinua samassa valossa kuin ystäviä, joiden kanssa kuuluu viihtyä tai jonka viihtyminen pitäisi varmistaa. Sinun kanssasi kuuluu tehdä sen vastakohtaa. Olet hänen äitinsä, eikä taantunut lapsi viihdytä äitään vaan odottaa palvelua. Sinun tuomisesi oikeasti suvun piiriin tekisi tämän pakkomielteisyyden toteuttamisen vaikeammaksi, koska sinä olisit silloin muutakin kuin hänen äitinsä, eläväinen ihminen tarpeineen ja vuorovaikutuksineen ja hän jäisi ulkopuolelle. Jos oikeasti saisitte lapsen, mies saisi valtavan taantumakohtauksen ja jättäisi sinut selviytymään itseksesi, ja lähtisi kahdeksi viikoksi kavereiden kanssa sinne mökille, tai jos kaverit eivät sentään kehtaisi sinua niin suoraan syrjäyttää, niin Lappiin tai jonnekin paratiisimaahan... Onko mies mustasukkainen tavaroistaan, rahastaan, kavereistaan, ajastaan tms? Tai sinusta?
(Arvaa minkä takia nauroin herttaisesti 10-v pojalleni, joka otti kyllä lautasen kaapista ja istui sen ääreen odottelemaan, kun olin ohjeistanut ottamaan lihasopan jääkaapista. Juu, oletan että paljon useammat miehet taantuvat parisuhteissa kuin mitä älyämmekään, valtaosalle se vain ei ole katastrofi, koska äiti on vaatinutkin asioita eikä vain passannut poikaa torveloksi. En tuonut soppaa eteen vaan kehotin uudelleen hakemaan sen ja neuvoin käyttämään kauhaa ja mistä sen löytää... Poika on onneksi jo tähän ikään mennessä oppinut, miten palkitsevaa on kehittää taitojaan ja itsenäisyyttään, ja tähdennän hänelle usein ja huolellisen rakastavasti, että vaikka hän onkin ihana tyyppi, kasvatan hänestä kuitenkin aikuista, koska ei ole mahdollista jäädä kymmenvuotiaaksi lopuksi ikää... eilen siivottiin yhdessä tosi pitkään siivoamattomana ollut auto, oltiin tosi ylpeitä molemmat, pari vuotta sitten tämä ei olisi ollut mahdollista vaan oli suostuttelun jälkeen oli käytettävä lahjontaa, uhkailua ja kiristystä ja lopulta suoraa määräystä. Miehesi on tainnut pysähtyä kasvussaan jonnekin vahvasti alle 10-vuotiaaseen?)
Tässä voi olla ideaa. Ehkä mieheni rooli "naiselle" on tuossa mielessä tiukka. Mies kyllä yrittää passuuttaa itseään välillä. Esimerkiksi voi pyytää tekemään itselleenkin voileivän samalla kun teen itselleni. Mutta ei suutu jos en suostu, tekee kyllä itse sen leivän.
Tavaroistaan ei ole mustasukkainen, saan tarpeen vaatiessa käyttää autoaan, pleikkariaan jne. eikä tarvitse erityisesti kysyä lupaa. Rahaa pistää palamaan ihan surutta, ei ole erityisen pihi. Hänen kaverinsa ovat myös minun kavereitani. On ollut kerran (avoimesti) mustasukkainen minusta, kun kollegakseni tuli avoimesti flirttaileva mies. Mutta mieheni ei alkanut kontrolloida minua, sanoi vain että on hieman mustis olo.
AP
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä olet sen sortin draamailija ettei se halua lähteä sun kanssa ettei joudu häpeämään perheen edessä.
Miksi joutuisi häpeämään perheen edessä, jos olisimme kaksin mökillä? Saisimme mökin lainaksi myös ilman puolen suvun läsnäoloa.
AP
En vieraalle mökille haluaisi mennä yksin, tuntuisi tunkeilevalta. Miehen mukana ollessa olisi tervetulleempi olo.
AP