Sukututkijat! Miten edetä?

tämä nimijuttuhan on mielenkiintoista :) Luin tällaista artikkelia:

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi15s.htm

Eli nimistä on pitänyt tehdä kirkonkirjoihin eri versioita. Kuulostaahan se hienommalta olla Johan Paulsson kuin Juho Paavonpoika! Tuntuu kyllä näin jälkeenpäin oudolta, sillä kyseessä on ollut joku köyhä viljelijä karjalan takamailta eikä mitään tekemistä ruotsinkielen kanssa.

Suomen Kaartin srk:ssa menee 29.9.1861 naimisiin Johan Malm, tarkka-ampuja nro 107 ensimmäisestä komppaniasta ja palvelijaneito Serafia Gustafsdotter Helsingin kaupunkiseurakunnasta.

http://hiski.genealogia.fi/hiski/4ou1j4?fi+0712+vihityt+505

t.64

up

Ap, miten sujuu :)

Periytyyko kukaan paikallaoleva niistä kahdestatuhannesta ruotsalaisiste nuoriste sotilaasta, jotka vuonna 1721 siirrettiin Suomeen täyttämään suomalaisten sotilasvajetta? Noin puolet noista miehistä jäi pysyvästi Suomeen, kun oli löytynyt joku paikallinen vaimo, ja tosi moni suomalainen periytyy heistä. 

Olen yrittänyt tutkia olisiko minulla sukupuussa heitä, paljon sotilaita kun löytyy, mutta vielä ei ole napannut. Sain selvitettyä sentään useimman tänne kotipaikkakunnalle siirretyn sotilaan kohtalon, mutta aika huonosti tuntuu näiden kahdeksan jälkeläisiä olevan elossa. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 11:16"]

Periytyyko kukaan paikallaoleva niistä kahdestatuhannesta ruotsalaisiste nuoriste sotilaasta, jotka vuonna 1721 siirrettiin Suomeen täyttämään suomalaisten sotilasvajetta? Noin puolet noista miehistä jäi pysyvästi Suomeen, kun oli löytynyt joku paikallinen vaimo, ja tosi moni suomalainen periytyy heistä. 

Olen yrittänyt tutkia olisiko minulla sukupuussa heitä, paljon sotilaita kun löytyy, mutta vielä ei ole napannut. Sain selvitettyä sentään useimman tänne kotipaikkakunnalle siirretyn sotilaan kohtalon, mutta aika huonosti tuntuu näiden kahdeksan jälkeläisiä olevan elossa. 

[/quote]

Mille paikkakunnille sotilaita siirrettiin?

Koko ajan tulee edistystä :) Mutta vielä noita riittää joita en ole löytänyt, ja sitten pitää vielä tehdä korjauksiakin aika paljon. Tuossa ohjelmassa on onneksi toiminto joka etsii epäjohdonmukaisuuksia sukupuusta, niin huomaa niitä sitten korjata, ja nyt kun oikein luin ohjeita, huomasin että siinä on myös toiminto joka ilmoittaa kun kirjaa samaa ihmistä toiseen kertaan, Kälviän suvuissa ainakin moni sukuhaara yhdistyy sitten siellä 1600-1700 luvulla. Mulla on jo liki 700 henkilöä sukupuussa, ja tyttären isän suku puuttuu vielä kokonaan, aion senkin laittaa tuohon saman, saa tytär sitten siitä katsoa kaikki suvut, kokeilin uutta sukukirjan tulostus toimintaa, siinä tuli 165 sivua jo, en sitten alkanut tulostaa, olis tulostin räjähtänyt. Mutta kun saan tuon puun oikein kunnolla valmiiksi, tulostan kyllä lapsille ainakin omat, ja laitan johonkin kansioon. Siitähän saa sitten muutkin sukulaiset jos haluavat tietoja.

ap

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 11:40"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 11:16"]

Periytyyko kukaan paikallaoleva niistä kahdestatuhannesta ruotsalaisesta nuoresta sotilaasta, jotka vuonna 1721 siirrettiin Suomeen täyttämään suomalaisten sotilasvajetta? Noin puolet noista miehistä jäi pysyvästi Suomeen, kun oli löytynyt joku paikallinen vaimo, ja tosi moni suomalainen periytyy heistä. 

Olen yrittänyt tutkia olisiko minulla sukupuussa heitä, paljon sotilaita kun löytyy, mutta vielä ei ole napannut. Sain selvitettyä sentään useimman tänne kotipaikkakunnalle siirretyn sotilaan kohtalon, mutta aika huonosti tuntuu näiden kahdeksan jälkeläisiä olevan elossa. 

[/quote]

Mille paikkakunnille sotilaita siirrettiin?

[/quote]Ymmärtääkseni ihan koko maahan, missä oli ruotu tyhjänä. Ei siis siirretty komppanioittain tai muulla lailla ryhmittäin. Tällä ruotsalaisella sivulla on listattu mistä tulivat ja mihin komppaniaan siirtyivät: http://hem.passagen.se/runslingan/soldatgr1.htm 

Esim. tämän minun paikkakuntani sotilaat ovat kuuluneet Uudenmaan jalkaväkirykmenttiin, yleensä Inkoon komppaniaan, joten minä olen etsinyt tuolta lyhennettä "UJR Ing". Jokaiselle tietysti oman paikkakunnan mukaan...

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 17:58"]

Joo, mua mietityttää myös tuo kirjoitusasu, se kun vaihtelee sen mukaan kuka on kirjoittanut, yhdessä lukee Caisa, toisessa Catharina ja kolmannessa Katarina. Onhan se ymmärrettävää että siihen aikaan ei suomenkielellä ole ollut ihan helppo kirjoittaa, mutta nimet luulisi että onnistuisi kirjoittaa oikein. Onko sitten niin että se alkuperäinen nimi on ollut "hieno" ruotsinkielinen nimi, mutta suomalaista nimeä on käytetty käytännössä.

ap

[/quote]

En ole sukututkija, mutta muistan lukeneeni jostain kauan sitten, että nimiä pikemminkin ruotsalaistettiin. Papit ja muut virkamiehethän kuitenkin puhuivat ruotsia, joten siinä vaiheessa kun torpan ukko tuli ilmoittamaan uuden lapsen syntymästä, ja sanoi tulokkaan nimeksi Matti, niin rekistereihin kirjoitettiin Mats. Eli ajatusmalli olisi ollut, että Mats on "oikea nimi", mutta kutsukoot talonpojat lastaan tykönään Matiksi, jos haluavat.

Minusta tuo kuulostaisi loogiselta, mutta joku voi täällä tietää toisin. Minä ajattelen niin, että se on alkuperäinen ja oikea nimi, jonka vanhemmat antavat, mutta tuolloin ei ehkä oltu niin tarkkoja. Monet eivät kuitenkaan osanneet kirjoittaa tai lukea lainkaan, joten oli aika sama, mitä papereissa luki.

Jep, edellinen kirjoittaja puhuu asiaa nimistä. Mutta ei tuota tapahtunut vain suomenkielisillä paikkakunnilla. Minulla on isänpuoleinen suku ruotsinkielisiltä seuduilta, ja sielläkin nimi on usein merkitty kasteen yhteydessä "hienosti" vaikka muodossa Johannes tai Catharina tai Christina... ja saattavat rippikirjoissakin lukea välillä tuossa muodossa, mutta sitten välillä muuttuvatkin ihan vaan muotoon Johan, Cajsa ja Stina. Nimistä ei oltu niin tarkkoja.

Muistattehan muuten, että nämä Johanssonit/Juhonpojat ja vastaavat eivät ole sukunimiä, niin niitä ei mielellään pitäisi sukututkimusohjelmaankaan merkitä sukunimiksi. Useissa ohjelmissa on paikka erikseen patronyymille. 

Opin muuten ihan vähän aikaa sitten jotain uutta naisten nimistä. Kun vaikkapa Stina Löfblad meni naimisiin Gustaf Lönnbergin kanssa, niin nainen on omalla sukunimellään... kunnes hänestä tulee leski! Silloin hänestä yhtäkkiä tulekin leski Stina Lönnberg. Jos tämä Stina meni uudestaan naimisiin Johan Örnin kanssa, hän oli rippikirjoissa edelleen Stina Lönnberg, siis vanhan miehensä nimellä... kunnes hän taas tuli leskeksi, ja hänestä tuli Stina Örn. Hämmentävää! Tämä siis 1800-luvulla Uudellamaalla. Oletteko törmänneet samanlaiseen?

minä olen törmännyt tuohon tyttönimi-asiaan myös tuon luovutetun Karjalan alueella. Isäni suvusta monet naiset löytyy myös lasten syntymää koskevissa asiakirjoissa nimenomaan tyttönimellään. En löytänyt heistä kenestäkään mitään leskeksi jäämiseen liittyviä asioita, joten en tiedä miten sukunimeä siinä tapauksessa käytettiin.

Kyllä minä vähän sitä samaa tarkoitin kuin 86 tuossa, että se pappi kirjoitti oman päänsä mukaan virallisiin papereihin sen hienon "virallisen" nimen, vaikka sitä ei koskaan käytetty käytännön elämässä.

Jännä juttu, 87, onkohan ollut niinkin että kun naiset ovat pitäneet oman sukunimensä, mutta jos ei ole ollut sukunimeä on sanottu miehen nimellä, tai sitten molempia on sanottu sen paikan/talon mukaan missä asuivat. Ja onko niin että joillekin naisille on laitettu miehensä mukaan myös se tytär-loppuinen nimi? Joistain olen tuolla netissä katsonut että on Juho Matinpoika ja vaimo on Maria Matintytär, vai onko sattumaa että monilla on ollut saman nimiset isät?

ap

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:26"]

Kyllä minä vähän sitä samaa tarkoitin kuin 86 tuossa, että se pappi kirjoitti oman päänsä mukaan virallisiin papereihin sen hienon "virallisen" nimen, vaikka sitä ei koskaan käytetty käytännön elämässä.

Jännä juttu, 87, onkohan ollut niinkin että kun naiset ovat pitäneet oman sukunimensä, mutta jos ei ole ollut sukunimeä on sanottu miehen nimellä, tai sitten molempia on sanottu sen paikan/talon mukaan missä asuivat. Ja onko niin että joillekin naisille on laitettu miehensä mukaan myös se tytär-loppuinen nimi? Joistain olen tuolla netissä katsonut että on Juho Matinpoika ja vaimo on Maria Matintytär, vai onko sattumaa että monilla on ollut saman nimiset isät?

ap

[/quote]

Kyllä se on sattumaa, aina henkilön isän nimen mukaan tulee nuo patronyymit, ja aviottomilla lapsilla on sitten matronyymit. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:25"]

minä olen törmännyt tuohon tyttönimi-asiaan myös tuon luovutetun Karjalan alueella. Isäni suvusta monet naiset löytyy myös lasten syntymää koskevissa asiakirjoissa nimenomaan tyttönimellään. En löytänyt heistä kenestäkään mitään leskeksi jäämiseen liittyviä asioita, joten en tiedä miten sukunimeä siinä tapauksessa käytettiin.

[/quote]Eikö Karjala ole tätä aluetta, missä on ollut sukunimiä jo satoja vuosia, ja naiset pitivät oman sukunimen kun menivät naimisiin? Minä olen ymmärtänyt, että tässä olisi suuria alueellisia eroja. Minun esimerkkini tulevat Uudeltamaalta :)

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:26"]

Jännä juttu, 87, onkohan ollut niinkin että kun naiset ovat pitäneet oman sukunimensä, mutta jos ei ole ollut sukunimeä on sanottu miehen nimellä, tai sitten molempia on sanottu sen paikan/talon mukaan missä asuivat. Ja onko niin että joillekin naisille on laitettu miehensä mukaan myös se tytär-loppuinen nimi? Joistain olen tuolla netissä katsonut että on Juho Matinpoika ja vaimo on Maria Matintytär, vai onko sattumaa että monilla on ollut saman nimiset isät?

ap

[/quote]Nuo tyttär- ja poika-nimet (=patronyymi) ovat kai aina menneet oman isän mukaan, siinä ei miehen patronyymillä ole ollut vaikutusta. Mutta kun niitä nimiä on ollut käytössä niin vähän, niin molemmilla on saattanut olla samanniminen isä... 

Mistähän se Berglung nimi on tullut Carl Gustafille, kun isästä ei ollut tietoa? Onko hän itse kenties ottanut vaan jostain sen itselleen, tarkoittaako se jotain sen ajan nimistössä, vai olisiko kenties isästä ollut tieto, mutta ei kastettaessa ole ilmoitettu?

ap

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:42"]

Mistähän se Berglung nimi on tullut Carl Gustafille, kun isästä ei ollut tietoa? Onko hän itse kenties ottanut vaan jostain sen itselleen, tarkoittaako se jotain sen ajan nimistössä, vai olisiko kenties isästä ollut tieto, mutta ei kastettaessa ole ilmoitettu?

ap

[/quote]Hyvin todennäköistä, että vaan keksinyt jostain. Niin monet tekivät, kun ei sukunimeä ollut ennästää. Berglund on luontonimi, "kallio-lehto" suomeksi. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:35"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:25"]

minä olen törmännyt tuohon tyttönimi-asiaan myös tuon luovutetun Karjalan alueella. Isäni suvusta monet naiset löytyy myös lasten syntymää koskevissa asiakirjoissa nimenomaan tyttönimellään. En löytänyt heistä kenestäkään mitään leskeksi jäämiseen liittyviä asioita, joten en tiedä miten sukunimeä siinä tapauksessa käytettiin.

[/quote]Eikö Karjala ole tätä aluetta, missä on ollut sukunimiä jo satoja vuosia, ja naiset pitivät oman sukunimen kun menivät naimisiin? Minä olen ymmärtänyt, että tässä olisi suuria alueellisia eroja. Minun esimerkkini tulevat Uudeltamaalta :)

[/quote]

minä en tuosta käytännöstä niin tiedä, koska keksin tämän asian vasta tällä viikolla enkä ole ehtinyt perehtymään asiaan :) Sen huomasin että esim 1902 avioitunut sukulainen on papereissa milloin tyttönimellä ja milloin miehen sukunimellä. En ole tutustunut vielä niihin kirjoitettuihin asiakirjoihin vaan katsonut vasta tuota tietokantaa. Osa saattaa olla ihan huolimattomuutta tms, koska tuntuu että noiden pikkukylien asukkaiden tiedot on ihan miten sattuu. Lisänä kirjoitusvirheet tallennusvaiheessa (epäilisin) joten ei ole helppoa. Mutta mielenkiintoista!

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 14:42"]

Mistähän se Berglung nimi on tullut Carl Gustafille, kun isästä ei ollut tietoa? Onko hän itse kenties ottanut vaan jostain sen itselleen, tarkoittaako se jotain sen ajan nimistössä, vai olisiko kenties isästä ollut tieto, mutta ei kastettaessa ole ilmoitettu?

ap

[/quote]Hyvin todennäköistä, että vaan keksinyt jostain. Niin monet tekivät, kun ei sukunimeä ollut ennästää. Berglund on luontonimi, "kallio-lehto" suomeksi. 

[/quote]

Jep, oma isoisäni isoisä päätti ottaa käyttöö nykyisen sukunimemme 1870-luvulla, ja mitään viitettä sukunimelle ei ole, ei ole siis ollut tämän nimisessä talossa töissä tms. Ns. veti sen hatusta!