Lue keskustelun säännöt.
Ero - ex-puoliso ei anna tavata lapsia
09.08.2013 |
Apua ja mielipiteitä kaipasin. Olen kolmen pienen lapsen isä, joka on vaimonsa kanssa eroamassa. Olen asunut toisessa osoitteessa nyt keväästä saakka ja ex-vaimo jäi lasten kanssa entiseen yhteiseen asuntoomme asumaan. Meillä on nyt erittäin riitaisat välit, ex-vaimo ei itse asiassa edes suostu puhumaan kanssani. Siispä emme ole pystyneet sopimaan yhtään mistään - asuminen, omaisuuden jako, elatusmaksut ovat kaikki edelleen auki. Isoin ongelma on, että myöskään tapaamissopimusta ei ole.
Itse haluaisin mieluiten vuoroasumisjärjestelyn puolet ja puolet -periaatteella. Ex-vaimo taas edustaa ihan toista ääripäätä. Hän ei suostu mihinkään muuhun kuin minimitapaamisiin joka toinen viikonloppu. Olen ollut lasten syntymästä saakka heidän elämässään aktiivisesti mukana ja mielestäni ihan tasa-arvoinen vanhempi ja lapsille tärkeä. Tämä tilanne on ihan toivoton. Minulle olisi todella raskasta etten saisi enää tavata lapsiani.
Olemme menossa parin viikon päästä lastenvalvojan luo, jossa keskustellaan tästä tapaamisasiasta. Niinpä ajattelin tulla tänne palstalle kysymään mielipiteitä ja ehkä neuvojakin - mitä minun kannattaisi tehdä? Onko mitään toivoa, jos emme pääse sopuun? Tiedän, että tällä palstalla on pääosin naisia ja voi olla, että täältä ei löydy ketään, joka olisi ollut vastaavassa tilanteessa, mutta siltikin. Olisiko jotain ajatuksia tästä tilanteesta? Onko mitään keinoa, jolla saisin ex-vaimon ymmärtämään, että myös lasten etu on, että säilyttävät läheisen yhteyden isäänsä?
Kommentit (117)
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:08"]
Ja todella alhaista sinulta kyseenalaistaa ex-puolisosi mielenterveys!
[/quote]
Missä ap kyseenalaisti ex-puolisonsa mielenterveyden?
Lisäksi ex-vaimo selkeästi on nyt jossain lukkotilanteessa eli kyseessä on luultavasti jokin tilapäinen mielenhäiriö. Ei se nyt niin ihmeellistä ole tuollaisessa tilanteessa.
Ikävää vain on se, että koska se on päällä nyt, ei sitä voi sääliä, koska tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, myös sinne, kun tuo mielenhäiriö on toivon mukaan poistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:08"]
Ja todella alhaista sinulta kyseenalaistaa ex-puolisosi mielenterveys!
[/quote]
Missä ap kyseenalaisti ex-puolisonsa mielenterveyden?
Lisäksi ex-vaimo selkeästi on nyt jossain lukkotilanteessa eli kyseessä on luultavasti jokin tilapäinen mielenhäiriö. Ei se nyt niin ihmeellistä ole tuollaisessa tilanteessa.
Ikävää vain on se, että koska se on päällä nyt, ei sitä voi sääliä, koska tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, myös sinne, kun tuo mielenhäiriö on toivon mukaan poistunut.
[/quote]
"Mielenhäiriön nimi" on viha ja pettymys kun matto on vedetty alta. Ap ei ole kertonut lasten ikiä. Vuoroviikkosysteemiä ei suositella pienille lapsille.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:08"]
Ja todella alhaista sinulta kyseenalaistaa ex-puolisosi mielenterveys!
[/quote]
Missä ap kyseenalaisti ex-puolisonsa mielenterveyden?
Lisäksi ex-vaimo selkeästi on nyt jossain lukkotilanteessa eli kyseessä on luultavasti jokin tilapäinen mielenhäiriö. Ei se nyt niin ihmeellistä ole tuollaisessa tilanteessa.
Ikävää vain on se, että koska se on päällä nyt, ei sitä voi sääliä, koska tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, myös sinne, kun tuo mielenhäiriö on toivon mukaan poistunut.
[/quote]
Viestissä nro 43 aloittaja antaa jo viitteitä siihen suuntaan, että mielenterveyskorttia väläytellään tulevaisuudessa muka huolestumisen ja huolenpidon varjolla.
Päätöksissä auttavat viranomaiset. Heillä on asiaan objektiivista näkemystä. Aloittaja maalaa täällä nyt aika puhtoista kuvaa itsestään. Ex-vaimolla olisi varmasti hyvin toisenlainen tarina kerrottavanaan. Totuus löytynee jostain puolesta välistä.
Mielestäni turha hurskastella lasten hyvinvoinnilla. Lapsille on huomattavasti parempi olla erolapsia kuin kasvaa rikkinäisessä perheessä. Todellinen teko, joka rikkoi tämän perheen oli miehen avioliittolupauksen pettäminen. Nyt on isän vuoro kertoa lapsille miksi hän ei pitänyt lupaustaan äidille ja että tuollaisia ihmisiä on olemassa.
Lastenvalvoja EI päätä mitään lasten asumisesta, vaan siellä kirjataan paperille se mistä vanhemmat ovat keskenään sopineet. Joten asioiden pitäisi olla suht valmiita jo silloin kun lastenvalvojan puheille menette.
Hassua, kuinka av-mammat nyt joukolla antavat hyviä neuvoja ja symppaavat perheensä toisen naisen takia jättänyttä miestä. Jos vaimo olisi ensimmäisensä täällä tarinansa kertonut, kuinka mies jätti toisen takia, ja vaatii nyt lapsia, niin olisitte lynkanneet miesparan jo heti kättelyssä.
Asiaan en siis ota kantaan mitenkään, mutta mielestäni lapsilla on oikeus kahteen vanhempaa; jos ei saman katon alla, niin erikseen.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:22"]
Viestissä nro 43 aloittaja antaa jo viitteitä siihen suuntaan, että mielenterveyskorttia väläytellään tulevaisuudessa muka huolestumisen ja huolenpidon varjolla.n puolesta välistä.
[/quote]
Oli tuo viesti jäänyt välistä.
Mutta jos on ollut mielenterveysongelmia, niin miksei saisi olla huolissaan? Ja kun ihminen on todella katkerassa mielentilassa, niin hän toimii usein niin sokeasti, että on ihan suotavaakin olla huolissaan, että kykeneekö hän varmasti huolehtimaan lapsista.
Ja miksi ihmeessä lapsille pitäisi selitellä jotain "miksi isi ei pitänyt lupausta äidille?"-juttuja? Ei ne lapsille kuulu, pienille vielä vähemmän. Lapsille kerrotaan heidän ymmärrystasonsa mukaan mahdollisimman neutraalisti ja nätisti "isi ja äiti ei enää rakasta toisiaan, mutta me rakastamme teitä edelleen eikä mikään milloinkaan muuta sitä"- tyyppisesti. Eikä todellakaan mitään syytellen "isi rikkoi perheen".
Jos suhde olisi voinut hyvin, ei mitään kolmatta osapuolta olisi siihen väliin edes päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:22"]
Hassua, kuinka av-mammat nyt joukolla antavat hyviä neuvoja ja symppaavat perheensä toisen naisen takia jättänyttä miestä. Jos vaimo olisi ensimmäisensä täällä tarinansa kertonut, kuinka mies jätti toisen takia, ja vaatii nyt lapsia, niin olisitte lynkanneet miesparan jo heti kättelyssä.
[/quote]
Ehkäpä täällä sattuu tällä kertaa olemaan paikalla mammoja, jotka ajattelevat lapsia?
Ei varmaan kukaan puolusta ap:ta siitä, että hänellä oli toinen nainen jo erotessa, mutta ex-vaimon ei pitäisi siitä huolimatta kostaa sitä lapsilleen.
Lapsista tässä on kyse, ei kahden aikuisen suhteesta.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:22"]
Hassua, kuinka av-mammat nyt joukolla antavat hyviä neuvoja ja symppaavat perheensä toisen naisen takia jättänyttä miestä. Jos vaimo olisi ensimmäisensä täällä tarinansa kertonut, kuinka mies jätti toisen takia, ja vaatii nyt lapsia, niin olisitte lynkanneet miesparan jo heti kättelyssä.
[/quote]
Ehkäpä täällä sattuu tällä kertaa olemaan paikalla mammoja, jotka ajattelevat lapsia?
Ei varmaan kukaan puolusta ap:ta siitä, että hänellä oli toinen nainen jo erotessa, mutta ex-vaimon ei pitäisi siitä huolimatta kostaa sitä lapsilleen.
Lapsista tässä on kyse, ei kahden aikuisen suhteesta.
[/quote]
Mä vähän luulen että tässä ketjussa eroisät jyllää. Meillä on pieni lapsi, ja voin kyllä vakuuttaa että olisin minäkin hiukan tuohtunut, jos mies pettäisi, jättäisi, haluaisi lähivanhemmuuden (+ toisi naikkosensa lapsille äitipuoleksi) ja väläyttäisi mahdollisuutta käyttää jotain pientä mielenterveysongelmaa minua vastaan viranomaisten edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:22"]
Viestissä nro 43 aloittaja antaa jo viitteitä siihen suuntaan, että mielenterveyskorttia väläytellään tulevaisuudessa muka huolestumisen ja huolenpidon varjolla.n puolesta välistä.
[/quote]
Oli tuo viesti jäänyt välistä.
Mutta jos on ollut mielenterveysongelmia, niin miksei saisi olla huolissaan? Ja kun ihminen on todella katkerassa mielentilassa, niin hän toimii usein niin sokeasti, että on ihan suotavaakin olla huolissaan, että kykeneekö hän varmasti huolehtimaan lapsista.
Ja miksi ihmeessä lapsille pitäisi selitellä jotain "miksi isi ei pitänyt lupausta äidille?"-juttuja? Ei ne lapsille kuulu, pienille vielä vähemmän. Lapsille kerrotaan heidän ymmärrystasonsa mukaan mahdollisimman neutraalisti ja nätisti "isi ja äiti ei enää rakasta toisiaan, mutta me rakastamme teitä edelleen eikä mikään milloinkaan muuta sitä"- tyyppisesti. Eikä todellakaan mitään syytellen "isi rikkoi perheen".
Jos suhde olisi voinut hyvin, ei mitään kolmatta osapuolta olisi siihen väliin edes päässyt.
[/quote]
Lapsille tulee olla rehellinen. On totta, että lapset ovat vielä liian pieniä ymmärtämään, mutta kasvaessaan tulevat varmadti esittämään kysymyksiä eron syistä. Miksi tällöin pitäisi valehdella? Totuushan se on, että isä petti äidille antamansa lupauksen.
Mielenterveyskysymyksiin en ota kantaa, mutta hyvinhän äiti on tähänkin asti lapsistaan huolehtinut. Paremmin kuin isä, jolla on ollut aikaa hummata uuden naisen kanssa. Äiti varmaan tuolloinkin piti huolen lasten päivärutiineista.
Mikäs sinä olet hummaamisista väittämään? AP selvästi kertoi hoitaneensa lapsia enemmän kuin tämä ex-rouva.
Alkuperäiselle suosittelen ottamaan yhteyttä juristiin VÄLITTÖMÄSTI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 15:35"]
Mikäs sinä olet hummaamisista väittämään? AP selvästi kertoi hoitaneensa lapsia enemmän kuin tämä ex-rouva.
Alkuperäiselle suosittelen ottamaan yhteyttä juristiin VÄLITTÖMÄSTI.
[/quote]
Saahan sitä kertoilla vaikka mitä satuja, mutta totuushan se on, etteivät lapset ainakaan silloin ole olleet isän kanssa kun on vietetty laatuaikaa rakastajattaren kanssa. Kuka heistä silloin on huolehtinut jos ei lasten äiti?
Juristia suosittelen itsekin, molemmille osapuolille.
Ap vielä palaa kommentoimaan.
Eli siis en ole ajatellut mielenterveyskorttia väläytellä missään, se tuli esille, kun halusin kertoa huolestani sen suhteen miten hyvin lasten äiti kykenee tässä tilanteessa huolehtimaan heistä. Hänellä on tosiaan ollut vuosien varrella lieviä mielenterveysongelmia, joiden vuoksi nytkin tarvitsee lääkitystä. Se osittain ehkä myös selittää hänen välillä hyvin epärationaalista käytöstään tässä tilanteessa, reagoi siis keskivertoihmistä voimakkaammin.
Muutama kirjoittaja on ehdottanut tuota pidennetty viikonloppu + viikkotapaaminen -mallia, jota itsekin olen ajatellut esittää, jos saan hyvät perustelut sille, ettei vuoroasuminen sovi tässä tilanteessa. Toivoisin kuitenkin, että se voisi olla vaihtoehto myöhemmin, kun lapset ovat isompia.
Olen pettänyt avioliittolupaukseni, se on totta. Syytän siitä itseäni jokaikinen päivä. Mutta asiat joskus menevät toisin kuin olisi ikinä kuvitellut. Suhde tähän toiseen naiseen kehittyi hitaasti vuosien kuluessa ja jossain vaiheessa vain ymmärsin, etten pysty kuvittelemaan elämääni ilman häntä. Hän on muodostunut minulle niin tärkeäksi, että yrityksestä huolimatta en pystynyt luopumaan hänestä.
Yritimme kyllä kaikkea. Pariterapiassakin kävimme kauan. Keskustelut terapeutin kanssa vain vahvistivat varmuuttani siihen, että en pysty luopumaan tästä toisesta suhteestani. Kerroin sen vaimolle ja tosiaan sen jälkeen elämämme on ollut rateiltaan. En vain enää kestänyt sitä kaksoiselämää ja jatkuvaa valhetta.Ja vaikka olisin pystynyt katkaisemaan suhteen, niin sitähän se olisi ollut, valhetta. Kun kerran en enää tuntenut oloani hyväksi siinä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 12:14"]
Olen kyllä harkinnut ottaa yhteyttä asianajajaan, enkä itse asiassa oikein tiedä itsekään miksen ole siihen ryhtynyt. Olen kai toivonut edelleen, että voisimme päästä tässä sopuratkaisuun ja pelännyt, että asianajajien sotkeminen kuvioon saisi exän entistä enemmän tolaltaan.
Ja kaikille asiaa kysyneille tiedoksi - kyllä - ero tuli minun tekemisteni vuoksi. Minulla oli suhde toisen kanssa, on edelleen. Se selittää ja tekee osittain ymmärrettäväksi miksi ex on niin katkera ja raivoissaan. Mutta lasten kautta kostamiseen en olisi uskonut hänen ryhtyvän.
[/quote]
Ehkä olet hänen mielestään niin epäkelpo olento, ettei halua sinua lastensa lähelle, mikä on ymmärrettävää. Mikäli perheellinen mies paneskelee vieraita naisia, hän valitettavasti pettää koko perheensä, ei vain vaimoaan.
Noh, toivottavasti saatte välinne kuntoon ja pääset pyöräyttelemään uusia muksuja uudelle neitokaiselle.
Pitäisi tehdä sellainen laki, joka antaa lapsille oikeuden asua yhdessä osoitteessa ja vanhemmat käyvät siellä vuoroviikoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 12:14"]
Olen kyllä harkinnut ottaa yhteyttä asianajajaan, enkä itse asiassa oikein tiedä itsekään miksen ole siihen ryhtynyt. Olen kai toivonut edelleen, että voisimme päästä tässä sopuratkaisuun ja pelännyt, että asianajajien sotkeminen kuvioon saisi exän entistä enemmän tolaltaan.
Ja kaikille asiaa kysyneille tiedoksi - kyllä - ero tuli minun tekemisteni vuoksi. Minulla oli suhde toisen kanssa, on edelleen. Se selittää ja tekee osittain ymmärrettäväksi miksi ex on niin katkera ja raivoissaan. Mutta lasten kautta kostamiseen en olisi uskonut hänen ryhtyvän.
[/quote]
Jos olet kaverini, jolla kolme pientä lasta, asunto jäi exälle, uusi suhde eron "syynä", mutta pidemmän ajan ongelmat suhteen "syynä", niin toivon todella, että hankit itsellesi asianajajan. Olet edelleen exäsi vietävissä, etkä näe tilannetta objektiivisesti, koet varmaankin myös syyllisyyttä lasten takia. Tarvitset apua puolesi pitämiseen sekä taloudellisissa kysymyksissä että lasten huoltajuudessa. Vaikka en hyväksy pettämistäsi ja sen sellaista, mitä olet tehnyt ja miten olet asioita hoitanut, niin olen silti sitä mieltä, että ansaitset reilun eron. Et ole paha isä.
Juu, yritä saada vuoroviikkosysteemi, niin pääset kertaheitolla eroon uudestakin naikkosesta eroon kätevästi! Sitten saat paneskella täysin vapaasti ympäri kyliä ja kuntia. :)
Palaa kotiisi hoitamaan lapsianne.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 12:46"]
Hae sitä lähivanhemmuutta.
Jos ex-vaimosi on ihan hermokimppu ja raivohullu, niin tuurilla hän repeää siellä lastenvalvojalla ja sinulla on oikeasti mahdollisuus siihen lähivanhemmuuteen.
Tai edes sitten laajaan tapaamisoikeuteen.
Jos kerta ex-vaimosi on valmis satuttamaan lapsiaan, koska sinä satutit häntä, ei hän ansaitse sääliä. Käytä hyväksesi hänen tilaansa.
Älä kuitenkaan lähde tappelemaan, jos ex-vaimosi kykeneekin jostain syystä käyttäytymään asiallisesti lastenvalvojalla.
Älä kerro exällesi etukäteen, että haet lähivanhemmuutta vaan pudota pommi siellä lastenvalvojalla, silloin on paras toivo saada häneltä reaktio, joka auttaa sinua.
Lastesi tähden älä sääli ex-vaimoasi vaikka varmasti tekeekin pahaa, kun olet omalla toiminnallasi aiheuttanut hänelle pahaa mieltä. Muista, että et ole pettänyt kuitenkaan lapsiasi!!
[/quote]
No kyllähän se ap ne lapset petti ja vielä todella raskaasti. Vai mitä muuta se on kun pettää lasten äitiä ja sen myötä hajottaa koko perheen, vieläpä niin että eron jälkeen vanhempien välit on todella tulehtuneet. Kyllä se nimenomaan on sitä että pettää myös ne lapset, hajottaa niiden koko elämän. Ei nyt oikeesti viittitä puhua paskaa, vaan myönnetään tosiasiat. Ap tässä on se päätekijä perheensä hajoamiseen ja sitä myötä myös lasten huonoon oloon. Ap meni munansa johdattamaa reittiä eikä paskaakaan välittänyt lapsistaan. Nyt sitten itkee kun asiat on perseellään. Mitä muuta ap oikein odotti? Että äiti on onnellinen pettämisestä ja antaa lähihuoltajuuden isälle? Että välit on hienot ja hyvät toisesta naisesta huolimatta?
Joskus kannattais pysähtyä miettimään, ennen pettämistä, että kannattaako se oikeasti? Että mitä siitä seuraa?Ja että onko valmis maksamaan sen hinnan siitä uudesta onnesta? Kaikkea ei voi saada, jos valitsee uuden naisen perheen sijasta niin pakosta siinä jotain menettää.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 13:13"]
Tiedän kyllä, että lasten arjesta huolehtiminen on monessa perheessä jäänyt äidin vastuulle. Meillä se ei ole mielestäni niin mennyt. On totta, että vaimo piti vanhempainvapaat, mutta ei tosiaan yhtään hoitovapaata, itse olin isäkuukaudella jokaisesta lapsesta.
Lääkäri- ja neuvolareissuja minä olen huolehtinut enemmän kuin vaimo. Olen hoitanut päiväkotiin viennit ja haut. Olen vastannut kaikista ruokaostoksista ja ruoanlaitosta, vaimo ei ollut varsinaista kodin hengetär -tyyppiä.
Ja tällä hetkellä tosiaan ex on pahasti pois tasapainosta ja ihan aidosti olen ollut jonkin verran huolissani miten kykenee huolehtimaan lapsista. Hänellä on taustalla myös mielenterveyden ongelmia, aika lieviä, mutta kumminkin. Ehkä osin tästäkin syystä olen aina tuntenut olevani vastuussa lapsista ja hiukan vaimostakin ehkä enemmän kuin isät yleensä. Ja siksi syyllisyys nyt erotilanteessa on hirveä. Luulen, että ilman tätä uutta naista en olisi ikinä pystynytkään jättämään häntä vaikka olisin halunnut.
[/quote]
Sopii kyllä ihmetellä, että missä välissä sä sen rakastajattaren hommasit ja sen tarpeet tyydytit. Pientä valehteluahan tuossa sun kertomuksessasi on on, vaimo ei tehnyt mitään, mies hoiti kaiken ja vielä rakastjattaren siinä sivussa. Luuletko että tää stoori menee läpi? No, uppoaahan se av-mammaan jolle mies on Jumalaakin isompi idoli. Muihin se ei uppoa.
Uusi naisystävä on varmaan lapseton, arvaan minä. Mitenkäs hän äitipuolen rooliinsa solahtaisi? Siis jos sinusta tulisi lähivanhempi. Olisiko hän riemuissaan, kun lapset olisivat suurimman osan ajasta sinulla?
Jossain vaiheessa hän haluaa varmaan omiakin lapsia. Teillä olisi sitten suurperhe.
Eli syytät ex-vaimoasi siitä kun hän ei ole sovinnollinen? Ethän itsekään ollut, vaan rikoit sopimuksenne (ts. avioliittolupauksesi). Eikö mielestäsi ole aika ristiriitaista odottaa toiselta jotain, mihin itsekään et kykene? Ja todella alhaista sinulta kyseenalaistaa ex-puolisosi mielenterveys! Sinähän tuon elämäntilanteen ja shokin hänelle aiheutit! Et edelleenkään näe omissa toimissasi mitään väärää, etkä ota vastuuta teoistasi.
Kuinka sinulla olisi aikaa ryhtyä lähivanhemmaksi? Työstäsi et voinut luopua lasten syntyessä, miksi nytkään voisit? Kuka lapsia tosiasiassa hoitaisi?