Isovanhemmat kantavat opiskelemaan lähtevälle nuorelle vanhaa roinaa mitä hän ei halua
Ja loukkaantuvat kun ei kelpaa. Mutta eivät kuitenkaan halua hankkia mitään, mitä nuori tahtoisi. Ärsyttävää, varsinkin kun joudun olemaan tässä välissä. Onko teillä fiksut isovanhemmat tässä kohtaa?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Olisin ollut äärim9mäisen onnellinen, jos olisin kotoa pois muuttaessa saanut jotain mukaani. Minulla oli muovikassissa muutama vaate, marikassissa vaihtofarkut ja jokunen kirja. Muutin 280 km:n päähän eikä tiedossa ollut edes alivuokralaisasuntoa, majoitus 2 päiväksi serkun luona sentään onnistui. Mutta sehän oli joskus muinaisuudessa, te sanotte!? ;)
Kumma kyllä, poikani otti mielellään vastaan läjän astioita ym. työpaikkani muuttaessa isompiin tiloihin ja kaikkien astioiden joutuessa 'roskisuhan' alle. Duunissa siis astiat olivat menossa roskiin, ne jätettiin kokoustilan nurkkaan, josta sai hakea haluamansa. Soitin lapselle ja kysyin haluaisiko hän ja kyllä toki. Samoin ensimmäisen yksiön kalusteet löytyivät Tori.fi:sta yht. 50 eurolla. Samoin tuolloin tiedustelin, josko hänelle kelpaa - valitsimme sopivat, löytyivät vieläpä samasta perheestä (olivat muuttamassa ulkomaille) ja maksoin bensakulut, jolloin kuljetuskin järjestyi.
Ei helkkarissa, kyllä on oikeasti kranttua porukkaa! Miten edes kehtaatte. :( Ei ihme, että koko maa on kohta konkurssissa.
Sinä kysyit, poika sai valita ottaako vai eikö. Hänelle ei työnnetty tavaraa ja sitten loukkaannuttu, kun sanoo ei kiitos.
osa pitää retrosta ja antiikista. osa haluaa modernia tyyliä. voi sanoa mummol jne. että kiiitos, mut en tarvi ja sit kalustaa ite. itse tykkään retrosta tms. kirppiksil esim.sorsakosken aterimia kerätään, samoin posliini voi olla arvokasta, kuten meissen tai royal etumerkil olevat merkit. eli kuppi josta modernin tyylin tykkääjä ei innostu voikin olla keräilytuote. vanhan kaman voi myydä eteenpäin jos ei itse tykkää.
itse sain sukulaisilta uusia lakana ja pussilakana pakkauksia, kun muutin opiskeleen. myös jotain astioita. itse ilahduin, sillä olen köyhästä kodista. auttoi selviytyyn ilman opinto velkaa kun sai kotoo vanhoja juttuja. joskus ihmettelen, et osa ostaa ikeasta paskaa ja halveksii mummon täyspuisia kaappeja tms.kuitenkin mummon täyspuinen tammikaappi saattaa ajan myötä tulla arvoltaan kalliimmaksi ja taasen ikea hajoaa paris kuukaudes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ei oikeastaan halua kierrättää, joten turha olettaa, että heille kelpaisi mikään, mikä on ollut muiden käytössä ellei se satu olemaan muodikas tiikkinen lipasto. Puheissa vaaditaan maapallon luonnonvarojen tuhlaamisen lopettamista, mutta yksilötasolla halveksitaan sitä mummoa, joka elää säästäväisesti. Moniko tänäkin syksynä sisustaa kotinsa aasialaisella halpakrääsällä vain siksi, että mummon tyrkyttämissä juomalaseissa oli ruma vihreä sävy.
Miksi mummo luopuisi omista laseistaan? Ei kai vaan tarkoitus ole ostaa uusia? Vai osteliko mummo nuorena liikaa astioita?
Mummolla on kaksi lasisarjaa: ne sulatejuustoista aikanaan kerätyt 7 kpl ja sitten ns. vieraslasit, vihreät, 6 kpl, joita on viimeisen 20 vuoden aikana käytetty ehkä 8 kertaa ja noiden mummo nyt arvelee olevan valmiita matkaamaan uuteen kotiin. Tuossa mallikuva:
https://www.asadonaarteet.net/tuotteet.html?id=28/442051
Mutta sävy on ihan väärä, ei käy!Miksi näitä aarteita tuputetaan aina jollekin tyhmille teineille, joilla ei ole mitään hajua minkään arvosta? Jos joku tarjoaisi noita minulle, nappaisin kainaloon ja juoksisin ennenkuin antaja ehtii muuttaa mieltään. Olisin ottanut ne varmaan vastaan 18-vuotiaanakin, ja rikkonut ne kaikki muutamassa vuodessa, kuten kävi sillekin vihreälle lasisetille, jotka itse ostin. :(
Varsinkaan soluasuntoon ei kannata ottaa arvokasta perintölasisarjaa, kun kämppikset kuitenkin lainaavat niitä. Mahtaako mummo ymmärtää, jos ne menevät vahingossa rikki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ei oikeastaan halua kierrättää, joten turha olettaa, että heille kelpaisi mikään, mikä on ollut muiden käytössä ellei se satu olemaan muodikas tiikkinen lipasto. Puheissa vaaditaan maapallon luonnonvarojen tuhlaamisen lopettamista, mutta yksilötasolla halveksitaan sitä mummoa, joka elää säästäväisesti. Moniko tänäkin syksynä sisustaa kotinsa aasialaisella halpakrääsällä vain siksi, että mummon tyrkyttämissä juomalaseissa oli ruma vihreä sävy.
Miksi mummo luopuisi omista laseistaan? Ei kai vaan tarkoitus ole ostaa uusia? Vai osteliko mummo nuorena liikaa astioita?
Mummolla on kaksi lasisarjaa: ne sulatejuustoista aikanaan kerätyt 7 kpl ja sitten ns. vieraslasit, vihreät, 6 kpl, joita on viimeisen 20 vuoden aikana käytetty ehkä 8 kertaa ja noiden mummo nyt arvelee olevan valmiita matkaamaan uuteen kotiin. Tuossa mallikuva:
https://www.asadonaarteet.net/tuotteet.html?id=28/442051
Mutta sävy on ihan väärä, ei käy!Mummo voi myydä lasit nettikirpparilla hyvään hintaan sellaiselle, joka keräilee tuota sarjaa. Sen lisäksi nuorella voi jo olla juomalasit, joiden särkymistä ei tarvitse pelätä.
Nuo taitaa olla konepestävät, ei kai ne sen heikompaa lasia ole kuin muutkaan?
Mummo laittaa lasit edelleen senkin alakaappiin ja sieltä ne sitten perunkirjoituksen jälkeen löytyvät ja niistä tapellaan vimmatusti.
Niin, lasithan tunnetusti kestää vaihtuvat kämppikset ja lukuisat muutot muutaman vuoden aikana. Samoin pienet säilytystilat, jossa laseja säilytetään sisäkkäin.
Ne täyspuiset tammikaapit ja isot nahkasohvat harvoin mahtuu sinne soluun tai opiskelijayksiöön.
Tai astiastot tai kahvikuppisarjat.
Puhumattakaan lukuisista kynttilänjaloista tai kukkamaljakoista, tai kodinkoneista, mitä joku täällä luetteli.
Aika monella nuorella on vain välttämätön, kun tietävät, että muuttoja vielä tulee.
Harvalla mummolla on oikeasti niitä arvokkaita ja kestäviä romuja antaa. Se on sitä lastulevy- ja muoviroskaa vuosilta 70-90. Se että vanhempi sukupolvi tuhlaillut rahansa ja keränneet nurkat täyteen kaikenmaailman rättiä ja ryysyä ei tarkoita sitä että nuorten pitäisi kantaa vastuu niistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näissä on kyse juuri siitä, että halutaan romut pois omista nurkista, mutta ei raatsita heittää niitä roskiin tai edes kierrätykseen. Sittenhän joku ostaisi halvalla nämä tunnearvoltaan mittaamattomat roinat, semmoinen ei nyt vaan käy.
Siksi se saajakaan ei saa heittää niitä pois tai kierrättää. "Näin hyvät lasit! Olisit tyytyväinen, kun saat nämä!"
Minä päätin justiinsa, että parin vuoden päästä omilleen muuttavalle nuorelle ostan kaikki astiat yms. yhteensopivana sarjana Ikeasta. Lähteköön siitä kasvattamaan omaa makuaan ja tyyliään. Kotoa en anna mitään roinaa mukaan, ellei nyt jotain erikseen pyydä, tietysti.
Ikeasta :D
No siitä onkin hyvä lähteä kasvattamaan sarjaa. Osta ennemmin nuorelle muutama peruslaatuinen asiallinen käyttöastia, sanoisin, että Arabian valkoisella Teemalla ei voi mennä pahasti pieleen, koska joku voi ne käytettynäkin nuorelta ostaa, jos myöhemmin päätyy keräämään jotakin muuta sarjaa. Ikean astioilla ei oikein ole käytettynä kuin yksi osoite, ja se ei ole kirppis.
Myin kenellekään kelpaamattomat kahvikupit hintaan 75 euroa/2 kpl.
Terveisin Mummo
Minimalistihullu taas PR0V00MASSA!!!
ZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZZzZzZzZzZZZZZZZZZzzzzZzzZ.........................
Vierailija kirjoitti:
Myin kenellekään kelpaamattomat kahvikupit hintaan 75 euroa/2 kpl.
Terveisin Mummo
Hyvä juttu!
Vierailija kirjoitti:
osa pitää retrosta ja antiikista. osa haluaa modernia tyyliä. voi sanoa mummol jne. että kiiitos, mut en tarvi ja sit kalustaa ite. itse tykkään retrosta tms. kirppiksil esim.sorsakosken aterimia kerätään, samoin posliini voi olla arvokasta, kuten meissen tai royal etumerkil olevat merkit. eli kuppi josta modernin tyylin tykkääjä ei innostu voikin olla keräilytuote. vanhan kaman voi myydä eteenpäin jos ei itse tykkää.
itse sain sukulaisilta uusia lakana ja pussilakana pakkauksia, kun muutin opiskeleen. myös jotain astioita. itse ilahduin, sillä olen köyhästä kodista. auttoi selviytyyn ilman opinto velkaa kun sai kotoo vanhoja juttuja. joskus ihmettelen, et osa ostaa ikeasta paskaa ja halveksii mummon täyspuisia kaappeja tms.kuitenkin mummon täyspuinen tammikaappi saattaa ajan myötä tulla arvoltaan kalliimmaksi ja taasen ikea hajoaa paris kuukaudes.
Rasittava tyyli kirjoittaa. Moukkamainen.
Vierailija kirjoitti:
Harvalla mummolla on oikeasti niitä arvokkaita ja kestäviä romuja antaa. Se on sitä lastulevy- ja muoviroskaa vuosilta 70-90. Se että vanhempi sukupolvi tuhlaillut rahansa ja keränneet nurkat täyteen kaikenmaailman rättiä ja ryysyä ei tarkoita sitä että nuorten pitäisi kantaa vastuu niistä.
Seisemänkymmentälvulla ei lastulevyhuonekaluja näkynyt. T. 1955 syntynyt mummu
Me ratkaistiin tämä asia niin että alettiin jo hyvissä ajoin antaa nuorelle joululahjaksi astioita, pyyhkeitä ja pussilakanoita ym. Ei ne silloin 15 vuotiaina riemusta hyppineet niistä lahjoista mutta kun tuli aika muuttaa omilleen niin olipa kiva juttu kun oli hyvä setti uutta kampetta omaan kotiin. Ja siis sai ne teininä muutakin joululahjaa kuin astioita😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tyrkyttivät mm. vintillä vuosikymmeniä säilöttyjä täkkejä ja tyynyjä. Suuttuivat kun kerroin, että ostettiin jo uudet Ikeasta. Kahvikeittimelle olisi tarvetta, halvin maksaa 20e, mutta sitä eivät halua ostaa.
Siis mummon tai papan tehtävä ei edelleenkään ole ostaa nuorelle mitään uusia tavaroita. Seuraavaksi varmaan se 55 tuuman taulu-TV.
Ei ole ollut puhetta taulu-tv:stä. Oli puhe 20 euron kahvinkeittimestä. Mummo julisti kuinka hän sitten auttaa ja hän auttaa kodintarvikkeiden kanssa ja roudaa nuorelle ryijyjä, kullanvärisiä kristallikynttilänjalkoja ja kristallimaljakoita. Kun sanoo nätisti kiitos ei, mutta kahvinkeittimelle olisi tarvetta, ei voi sitä ostaa. Eikä ole rahasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ei oikeastaan halua kierrättää, joten turha olettaa, että heille kelpaisi mikään, mikä on ollut muiden käytössä ellei se satu olemaan muodikas tiikkinen lipasto. Puheissa vaaditaan maapallon luonnonvarojen tuhlaamisen lopettamista, mutta yksilötasolla halveksitaan sitä mummoa, joka elää säästäväisesti. Moniko tänäkin syksynä sisustaa kotinsa aasialaisella halpakrääsällä vain siksi, että mummon tyrkyttämissä juomalaseissa oli ruma vihreä sävy.
Miksi mummo luopuisi omista laseistaan? Ei kai vaan tarkoitus ole ostaa uusia? Vai osteliko mummo nuorena liikaa astioita?
Mummolle on varmasti ajan myötä kertynyt liikaakin astioita. Nuorelle niissä on se hyvä puoli että ne ovat ilmaisia. Sekä todennäköisesti olleet vähällä käytöllä. Nuoret eivät vielä ymmärrä ihan täysin mitä eläminen maksaa.
Oma mummoni myös tuputti tässä pari vuotta sitten kaikkea, kun muutin kotoa. Mm. olisi pitänyt ottaa hänen 4 huoneen omakotitalostaan hänen vanha 6 hengen ruokapöytänsä plus tuolit yksinasuvalle. Lisäksi olisi halunnut tuoda minulle autotallistaan haravat ym pihanhoitovälineet 40 neliön asuntoon, koska asunnossa oli huoneistopiha (jonka mieluusti jätin hoitamatta, koska se oli aitaamaton 3m x 3m pläntti kävelytien vieressä ja nurmi puolikuollutta, kun ihmiset kävelivät ja kusettivat koirat siihen). Lisäksi kerran kylään tullessaan mummo toi mukanaan kysymättä aivan karsean väriset verhot, jotka oli löytänyt minulle kaapista. Niissä oli varmaan viittä eri kirkasta väriä jotain graafisia kukkasia, ja oli jo alkamassa ripustaa niitä ikkunaan.
Laitoin hänet viemään nuo tavarat mukanaan pois, ja sanoin, että minulle voi toki laittaa kuvia tavaroista, joita haluaa antaa eteenpäin, osaan sitten sanoa, onko tarvetta vai ei. Otin häneltä myöhemmin yhden kahviastiaston ja muutamia pitsiliinoja.
Minullekin on kannettu ties mitä roinaa opiskeluajoista lähtien. Tällä hetkellä omat vanhempani ovat tyhjentämässä omakotitalonsa monia varastoja, ja tottakai minun kotini on heidän mielestään täysin järkevä vanhan tavaran loppusijoituskohde. Osan tavaroista olen ottanut itselleni käyttöön, muut vien kirpparille samalla kun laitan myyntiin lapseni vanhaksi jääneitä vaatteita. Se, mikä ei mene myydyksi, päätyy Konttiin lahjoitustavarana (siis jos on siisti ja ehjä ja myyntikelponen). Opiskeluaikana annoin eteenpäin opiskelijajärjestölle, joka säilöi kaikenlaista tavaraa esim. vaihtareita varten.
Vierailija kirjoitti:
Harvalla mummolla on oikeasti niitä arvokkaita ja kestäviä romuja antaa. Se on sitä lastulevy- ja muoviroskaa vuosilta 70-90. Se että vanhempi sukupolvi tuhlaillut rahansa ja keränneet nurkat täyteen kaikenmaailman rättiä ja ryysyä ei tarkoita sitä että nuorten pitäisi kantaa vastuu niistä.
Toivottavasti ilkeät ja pahantahtoista isovanhemmat käyttävät rahansa viimeiseen euroon, jotta ei jää jälkipolville vaivaa niiden osalta.
En muista milloin olisin törmännyt kiittämättömämpään ja kerskakulutusta suosivampaan ketjuun kuin tämä.
Eivät kestä konepesua. Mulla hajosivat koneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ei oikeastaan halua kierrättää, joten turha olettaa, että heille kelpaisi mikään, mikä on ollut muiden käytössä ellei se satu olemaan muodikas tiikkinen lipasto. Puheissa vaaditaan maapallon luonnonvarojen tuhlaamisen lopettamista, mutta yksilötasolla halveksitaan sitä mummoa, joka elää säästäväisesti. Moniko tänäkin syksynä sisustaa kotinsa aasialaisella halpakrääsällä vain siksi, että mummon tyrkyttämissä juomalaseissa oli ruma vihreä sävy.
Miksi mummo luopuisi omista laseistaan? Ei kai vaan tarkoitus ole ostaa uusia? Vai osteliko mummo nuorena liikaa astioita?
Mummolla on kaksi lasisarjaa: ne sulatejuustoista aikanaan kerätyt 7 kpl ja sitten ns. vieraslasit, vihreät, 6 kpl, joita on viimeisen 20 vuoden aikana käytetty ehkä 8 kertaa ja noiden mummo nyt arvelee olevan valmiita matkaamaan uuteen kotiin. Tuossa mallikuva:
https://www.asadonaarteet.net/tuotteet.html?id=28/442051
Mutta sävy on ihan väärä, ei käy!
Kyllähän näissä on kyse juuri siitä, että halutaan romut pois omista nurkista, mutta ei raatsita heittää niitä roskiin tai edes kierrätykseen. Sittenhän joku ostaisi halvalla nämä tunnearvoltaan mittaamattomat roinat, semmoinen ei nyt vaan käy.
Siksi se saajakaan ei saa heittää niitä pois tai kierrättää. "Näin hyvät lasit! Olisit tyytyväinen, kun saat nämä!"
Minä päätin justiinsa, että parin vuoden päästä omilleen muuttavalle nuorelle ostan kaikki astiat yms. yhteensopivana sarjana Ikeasta. Lähteköön siitä kasvattamaan omaa makuaan ja tyyliään. Kotoa en anna mitään roinaa mukaan, ellei nyt jotain erikseen pyydä, tietysti.