Veljen vaimo ei enää käy synttäreillä yms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosia akat on. Ei suostu tulemaan miehen sukulaisten luo mutta kuitenkin vaaditaan että miehen pitäisi tulla akan sukulaisten luo. Sitten porataan kun miestä ei saa mukaan mihinkään. Eikä itsessä tietenkään ole vikaa.

Eikö se riitä, että sietää junttia ukkoa? Miksi pitäisi sietää sen typeriä ja vielä juntimpia sukulaisia?

Ei kukaaan ole pyytänyt sietämään junttia ukkoa. Jokaisen oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Miehen veli ei ole enää vuosiin kyennyt käymään missään sukujuhlissa, ei edes omien lastensa. Taustalla psyykkisiä ongelmia, joiden laatu ei minulle eikä muille ihan ole selvillä eikä niistä puhuta, vaikka toki monet uteliaat asiasta kyselevät. Huolissamme toki olemme hänestä.

Samoin on ystäväperhe, jonka perheen äitiä emme ole vuosiin nähneet. Miestä ja lapsia kyllä tapaamme. Jotain ahdistuneisuutta sielläkin ilmeisesti taustalla. Eivät halua puhua asiasta eikä toki tarvitse. Mielelläni toki tätä naistakin tapaisin, mukava ihminen.

Toki toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sinä et tiedä, emme me muutkaan voi tehdä muuta kuin arvailla.

Minä en voi käydä veljeni luona sen vuoksi, että vuosien työttömyys on tehnyt minusta rutiköyhän. Veljeni luokse pääsee vain omalla autolla, ja vaikka minulla onkin yhä auto, sillä ei saa ajaa. Minulla ei ole rahaa ostaa edes pieniä lahjoja synttäreitä tai rippi- ja YO-juhliin, kun ei aina ole rahaa edes omaan ruokaan (olen sosiaaliturvan väliinputoaja). Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin.

Veljeni tietää tilanteesta osan, ei koko karmeutta. En usko, että hän on maininnut asiasta mitään vaimolleen. En halua kälyni tai nyt jo täysi-ikäisyyttä hipovien veljeni lasten tietävänkään totuutta.

Jollei sinulle kerrota syytä kälysi etäisyyteen, sinun vain ei haluta tietävän siitä. Selityksiä kuitenkin on enemmän kuin vain se, että kälysi on hankala tai että sinä olet hankala. Älä etene sillä mielellä, että pahimmat selitykset olisivat tosia.

"Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin."

Miltä ihmeeltä tuollaiset kasvot voivat näyttää, jolta saat kaiken tuon informaation?

Etkö hieman tulkitse omiasi..etkö edes ole harkinnut, että se voisi olla mahdollista?

Ehkä lapset kysyivät, koska olet harvinainen näky tapahtumissa?

Nyt en ymmärrä. Siis kälysi, veljesi vaimo, on mustasukkainen sinulle,siskolle?? Tuota, tarkoittaako tämä sitä, että sinulla on sukurutasuhde veljeesi? Ennemmin ymmärtäisin, jos sinä olisit mustasukkainen, kun pelkäät miehesi pitävän veljesi vaimoa viehättävänä. Lisäksi heitä yhdistää perheen mahdollinen "ulkopuolisuus". Ja aika sama makukin heillä voi olla: onhan veljesikin ihastunut häneen, ja sinä olet samoja geenejä, joihin miehesi on ihastunut.. Mutta siis että veljesi vaimo on mustasukkainen sinusta??? Voisitko täsmentää..Kuulostaa nimittäin aika huoökestuttavalta ja hieman,, hmm,,sairaalta.

Itse olen lopettanut (lähes kokonaan) vierailut miehen lapsuudenkodissa, koska siellä on selkeästi sisäilmaongelmia ja esim. keittiössä ollut näkyvä home vaan maalattiin piiloon, koska se ei kuulemma haittaa mitään. Oma hengitys on siellä sen verran ahtaalla etten haluta viettää siellä yhtään enempää aikaa kuin on pakko. Anoppilan haju tarttuu myös vaatteisiin ja aina ekana kotiin päästyä on pakko laittaa kaikki vaatteet pyykkiin ja mennä suihkuun kunnolla peseytymään. Sisäilmaongelmista mies on moneen kertaan maininnut vanhemmilleen niin näitä ei ole pätkääkään kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole enää miehen perheen kanssa tekemisissä, koska aina sai stressata että mistä aletaan seuraavaksi valittamaan. Miehellä vain siskoja eivätkä he tulleet kovin hyvin mieheni kanssa toimeen. Appivanhempien kanssa pystyi rupattelemaan mutta välillä ihmettelin niiden puheita.

Enää ei tarvitse ihmetellä. Paha olo siitä tuli kun yritti miellyttää perhettä ja olla itse kieli keskellä suuta koko ajan. Eipä ne varmaan vieläkään tiedä mistä johtuu mutta en koe että ansaitsisivat minkäänlaista selitystä, varsinkin kun ottaisivat vaan itteensä ja sen jälkeen minä olisin pahis.

Olen samaa mieltä, että se paha olo tulee sitten siitä kun itse pistää kaiken peliin ja yrittää olla kumppanin perheessä kaikkien mieliksi. Siten että ei enää ole edes oma itsensä vaan esittää jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme syyllistämistä ja heti kaikki palstalaiset olettavat pahinta, huumeidenkäyttöä, pettämistä, avioeroa.

Ja tuo vihaisuus apta kohtaan koska kysyi. Kyllä minun mieltäni ainakin lämmittäisi jos vetäytyisin yhtäkkiä sosiaalisesta elämästä eri tavalla kuin aikaisemmin ja joku kyselisi onko kaikki ok. Se on sitä välittämistä. Ei sitä siltä vaimolta itseltä tarvitse kysyä ellei halua, kysyy vaikka veljeltään onko vaimolla kaikki hyvin.

Ihmisistä voi ja pitää pystyä olemaan huolissaan ilman että leimataan kyttääjäksi.

Kaikki palstalaiset?!? Valtaosa vastaajistahan on puolustanut veljen vaimoa!

Varmaan omaksuvat kälyn näkökulman ja samastuvat tähän inhoten omia puolison sukulaisia. Mustasukkaisuutta, kontrollisfriikkiyttä, ym.

Naiset ovat aina toistensa kimpussa! Lähes kaikki sukuriidat naisten aloitteesta. Englannissakin hovi on kriisissä kun yks eukko sekoitti kaiken.

Selitä nyt minulle, kun en millään ymmärrä: veljen vaimot ovat mustasukkaisia veljen suvulle? Miksi? Onko veljellä suhde sukunsa kanssa? Eikö se olisi aika kauheaa ja outoa. Olisko kuitenkin niin päin, että veljen suku on mustasukkainen veljen vaimolle, joka on suvun mielestä kai vienyt veljen? Vaimo asuu ja halailee veljeä joka päivä, saa veljeltä iahilevia katseit ja huomiota, ainakin toivottavasti. Kumma kyllä, siihen jotkut veljen sukulaiset yrittää vaikuttaa; Ettei veli näkisi vaimoa kovin hyvässä valossa ja ihanana kauniina. Eikö se ole mustasukkaisuutta?

Itse ainakin tunnustan olleeni mustasukkainen veljen nykyisestä vaimosta nuorena, kun tajusin miehenikin näkevän, miten ihastuttava ja kaunis hän oli, ja eri maat kuin minä. Kuvittelin, että mieheni haluaa samanlaisen, ja yhtä rakastuneen suhteen meidän silloin väljähtyneen tilalle. NO me kaikki vanhettiin ja voin tunnustaa nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sinä et tiedä, emme me muutkaan voi tehdä muuta kuin arvailla.

Minä en voi käydä veljeni luona sen vuoksi, että vuosien työttömyys on tehnyt minusta rutiköyhän. Veljeni luokse pääsee vain omalla autolla, ja vaikka minulla onkin yhä auto, sillä ei saa ajaa. Minulla ei ole rahaa ostaa edes pieniä lahjoja synttäreitä tai rippi- ja YO-juhliin, kun ei aina ole rahaa edes omaan ruokaan (olen sosiaaliturvan väliinputoaja). Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin.

Veljeni tietää tilanteesta osan, ei koko karmeutta. En usko, että hän on maininnut asiasta mitään vaimolleen. En halua kälyni tai nyt jo täysi-ikäisyyttä hipovien veljeni lasten tietävänkään totuutta.

Jollei sinulle kerrota syytä kälysi etäisyyteen, sinun vain ei haluta tietävän siitä. Selityksiä kuitenkin on enemmän kuin vain se, että kälysi on hankala tai että sinä olet hankala. Älä etene sillä mielellä, että pahimmat selitykset olisivat tosia.

"Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin."

Miltä ihmeeltä tuollaiset kasvot voivat näyttää, jolta saat kaiken tuon informaation?

Etkö hieman tulkitse omiasi..etkö edes ole harkinnut, että se voisi olla mahdollista?

Ehkä lapset kysyivät, koska olet harvinainen näky tapahtumissa?

Nyt en ymmärrä. Siis kälysi, veljesi vaimo, on mustasukkainen sinulle,siskolle?? Tuota, tarkoittaako tämä sitä, että sinulla on sukurutasuhde veljeesi? Ennemmin ymmärtäisin, jos sinä olisit mustasukkainen, kun pelkäät miehesi pitävän veljesi vaimoa viehättävänä. Lisäksi heitä yhdistää perheen mahdollinen "ulkopuolisuus". Ja aika sama makukin heillä voi olla: onhan veljesikin ihastunut häneen, ja sinä olet samoja geenejä, joihin miehesi on ihastunut.. Mutta siis että veljesi vaimo on mustasukkainen sinusta??? Voisitko täsmentää..Kuulostaa nimittäin aika huoökestuttavalta ja hieman,, hmm,,sairaalta.

Mun veljen ex-tyttöystävä oli nimenomaan minusta mustasukkainen. Hän itse todisti sen sillä, kun veljeni kanssa härnäsimme toisiamme tahallaan niin siihen veljen ex tyttöystävä tokaisi näin: Muista, siskosi on vielä sakkolihaa.

Olin tuolloin ehkä 14-vuotias ja veljeni oli parikymppinen. Koko perhe kuuli tämän kommentin ja uskon että veljeä hävetti. Heh, itseä oksettaa tuo ajatus ja tilanne. Hyi hitto.

Sanoin ex-miesystävän (emme asuneet yhdessä) sisaruksille kun tapasimme ekan kerran että ei sitten pidä loukkaantua kun en osallistu mihinkään pippaloihin. Meillä on niin minimaalisen pieni ja riitaisa suku että nähdään vaan hautajaisissa.

Kerroin siskolle että omistan rempattavan kämpän maalla, töissä olen 8 h, sen jälkeen remppaa/piha hommaa ja iso koirakin pitää lenkittää ja viihdyttää joten työpäivän jälkeen jää minimaalinen aika remppahommiin joita teen sen takia viikonloppuna.

Ymmärsi hyvin - ja kahden viikon päästä MY kertoi että meidät on kutsuttu saman siskon tupareihin. Sanoin että mee sinä vaan, olin jo aiemmin kertonut siskollesi etten kerkee. Siihen MY että sisko varta vasten painotti että ota sitten "Sirpa" mukaan. Sisko saa*ana soitti SEITSEMÄN kertaa veljelleen jotta "Sirpa" varmaan tulee.

Meille tuli kauhea tappelu, olimmehan sopineet että me molemmat hoidamme omat sukumme pippalot, toinen tulee jos tulee. Pakotti mukaansa, sisko hymyili "tosi kivaa kun tulit". Sanoin että pakko se oli kun 7 kertaa asiasta rimputit. Sitten mies häipyi veljineen - tadaa - autotalliin ja minä (lapseton) nökötin olkkarissa 3 naisen ja heidän alle kouluikäisten lastensa kanssa piirrettyjen pyöriessä taustalla.

Sisko tosiaan koetti minua keskusteluun mukaan mutta onhan se ymmärrettävää että heidän aiheensa pyörivät lapsissa ja kaikki olivat kotiäitejä. Minä taas en ole koskaan ollut mikään lapsi-ihminen joten en keksinyt mitään kommenttia kun naiset kertoivat kun Mikko osaa syödä jo itse yms.

Mies veljineen saapui pienessä tinassa jossain vaiheessa autotallista, syötiin ja illemmalla sanoin että nyt on koira ollut yksin melkein yhtä kauan kun työpäivänä joten tarttis mennä kotiin. Sisko sitten hyvästeli meidät ja oli kuulemma niin kivaa kun minäkin tulin.

Puhuin koko iltana varmaa 10 sanaa ja siellä oli niin paljon porukkaa että ihan yks hailee olisinko ollut siellä vai en.

Mä en käsitä miksi pitää pakottaa ihmisiä juhliin. Eikö juhlat ole paremmat kun osallistujat on vapaa-ehtoisia?

Vierailija kirjoitti:

Omat kälyni ovat vuosien varrella huomautelleet meidän lasten pukeutumisesta, silmälasien puhtauden asteesta, kasvatuksesta (liian tiukkaa, liian löysää), meidän perheen asuntovalinnoista ja varsinkin he ovat nälvineet miestäni. Pahin kommentti oli, että "mun veli ei kyllä ansaitse sua". Siis että olen liian hyvä.

Ei sellaista jaksa.

Lisäksi anoppi jaksaa vähän väliä muistella heidän edesmennyttä koiraansa, joka oli minun kaimani. Siinä sitten kuuntelen korvat punaisena "Tiina-koiran" edesottamuksia.

Ja heillä on todella outo perhe dynamiikka. Yksi sisar ei tee lapsuudenkodissaan mitään muuta, kuin odottaa palvelua ja hoitaa yhdessö miehebsä kanssa omia lapsiaan. He ovat hyvin tarkkoja rutiineista ja huomauttavat heti, jos muut poikkeaa heidän tavasta toimia.

Toinen sisar auttaa keittiössä ja katsoo myös muiden lasten perään, ja hän onkin mukava.

Mutta kumpikaan ei koskaan soita kuulumisia eikä käy kylässä, eikä pyydä kylään. Nähdään vain miehen lapsuuden kodissa tai jonkun lapsen synttäreillä. Minusta en ole velvollinen enää käymään missään, kun mitään muuta yhteyttä ei pidetä, ja kun nähdään, tunnelma on kireä. Se voi tietysti johtua minustakin, mutta olen yrittänyt olla normaali ja joustava.

Soita kuulumisia???

Olen ollut mieheni kanssa naimisissa 15 vuotta eikä mulla ole edes hänen siskonsa puhelinnumeroa. Miksi mun pitäisi hänen kuulumisiaan kysellä tai pyytää kylään? Kyllä silti kaikissa juhlissa nähdään ja ihan hyvissä väleissä ollaan..

Meillä oli sama tilanne vuoden verran ja sitten tulikin ero eli ilmeisesti kriisiä oli ollut päällä.

Mä rupesin jäämään sukuni jutuista pois, kun veljen vaimosta kuoriutui täysi kusipää.

Ensin he pyysivät kummiksi ja kieltäydyin. Vetosin siihen, että haluan olla kaikille heidänkin lapsilleen tasapuolinen täti. (siskot varoitti, ettei siihen perheeseen kannata kummiksi ruveta, sieltä tulee törkeitä lahjalistoja ja kalliita vaatimuksia esim. meidän uniikki-lumihiutale aloitti nyt taitoluistelun, toivottavasti kummi pystyy auttamaan vaikkapa luistin hankinnassa. Sitten kuukauden päästä tuli lasku, että luistimet maksoi näin paljon, maksa! myöhemmin vaati koko harrastuksen maksua... yhden lapsen kohdalla vaati kummilasta mukaan siskon perheen mukana etelään jne)

Jos ei tuollaiseen suostu, niin tulee haukkumisviestejä aivan solkenaan. Mä sain tappouhkauksen, kun kieltäydyin tuosta kummikunniasta. Tekstarit on tallessa vielä. Kyllä mä veljeni ja kälyn veljen kanssa kerran juttelin, että kuinka terveenkirjoissa tuo nainen kulkee? - onhan se vähän kipakka mimmi. Mun mielestä siellä on paljon vialla, ehkä olisi syytä olla huolissaan.

Tein sitten omat ratkaisuni, etten enää käy juhlissa. Mies toisinaan lähtee lasten kanssa edustamaan. Itse pidän tuota lampaan touhuna, että he vaan hyväksyvät minkä käytöksen tahansa. Esim äitinikin. On saanut oman osansa miniästään ja silti lässyttelee sille ihan kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sinä et tiedä, emme me muutkaan voi tehdä muuta kuin arvailla.

Minä en voi käydä veljeni luona sen vuoksi, että vuosien työttömyys on tehnyt minusta rutiköyhän. Veljeni luokse pääsee vain omalla autolla, ja vaikka minulla onkin yhä auto, sillä ei saa ajaa. Minulla ei ole rahaa ostaa edes pieniä lahjoja synttäreitä tai rippi- ja YO-juhliin, kun ei aina ole rahaa edes omaan ruokaan (olen sosiaaliturvan väliinputoaja). Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin.

Veljeni tietää tilanteesta osan, ei koko karmeutta. En usko, että hän on maininnut asiasta mitään vaimolleen. En halua kälyni tai nyt jo täysi-ikäisyyttä hipovien veljeni lasten tietävänkään totuutta.

Jollei sinulle kerrota syytä kälysi etäisyyteen, sinun vain ei haluta tietävän siitä. Selityksiä kuitenkin on enemmän kuin vain se, että kälysi on hankala tai että sinä olet hankala. Älä etene sillä mielellä, että pahimmat selitykset olisivat tosia.

"Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin."

Miltä ihmeeltä tuollaiset kasvot voivat näyttää, jolta saat kaiken tuon informaation?

Etkö hieman tulkitse omiasi..etkö edes ole harkinnut, että se voisi olla mahdollista?

Ehkä lapset kysyivät, koska olet harvinainen näky tapahtumissa?

Nyt en ymmärrä. Siis kälysi, veljesi vaimo, on mustasukkainen sinulle,siskolle?? Tuota, tarkoittaako tämä sitä, että sinulla on sukurutasuhde veljeesi? Ennemmin ymmärtäisin, jos sinä olisit mustasukkainen, kun pelkäät miehesi pitävän veljesi vaimoa viehättävänä. Lisäksi heitä yhdistää perheen mahdollinen "ulkopuolisuus". Ja aika sama makukin heillä voi olla: onhan veljesikin ihastunut häneen, ja sinä olet samoja geenejä, joihin miehesi on ihastunut.. Mutta siis että veljesi vaimo on mustasukkainen sinusta??? Voisitko täsmentää..Kuulostaa nimittäin aika huoökestuttavalta ja hieman,, hmm,,sairaalta.

Huh, mitä tekstiä. Voin toki täsmentää.

Minä ja veljeni olemme tunteneet toisemme taaperoiästä lähtien, kohta viisikymmentä vuotta. Olimme tiiviisti yhdessä alusta lähtien, koska noina aikoina ei käyty päivähoidossa tai muutenkaan oltu erossa sisaruksista. Meillä on taustallamme siis 25 vuotta enemmän yhteisiä tapahtumia kuin veljelläni ja hänen vaimollaan. Me pystymme viimeistelemään toistemme ajatukset ja esimerkiksi hymyilemään vitsille, jota kukaan ei ole kertonut ääneen mutta jonka me kumpikin muistamme ja tiedämme toistemme muistavan asiayhteydestä. Pystymme välittämään ajatuksia yhdellä katseella tai kulmakarvojen liikkeellä. Me olemme sekä sisä- että ulkopuolelta hyvin samanlaisia ja meidät tunnistaa heti sisaruksiksi. Tunnistaa myös puheesta ja jopa puheäänestä, vaikka olemmekin eri sukupuolta.

Kälyni on mustasukkainen minulle juuri tämän erityisen läheisen sisaruussuhteen ja yhteisen historian vuoksi. Viehättävyydellä tai muillakaan mainitsemillasi asioilla ei ole tässä mitään tekemistä.

37 ja 74

Sirpa kirjoitti:

Sanoin ex-miesystävän (emme asuneet yhdessä) sisaruksille kun tapasimme ekan kerran että ei sitten pidä loukkaantua kun en osallistu mihinkään pippaloihin. Meillä on niin minimaalisen pieni ja riitaisa suku että nähdään vaan hautajaisissa.

Kerroin siskolle että omistan rempattavan kämpän maalla, töissä olen 8 h, sen jälkeen remppaa/piha hommaa ja iso koirakin pitää lenkittää ja viihdyttää joten työpäivän jälkeen jää minimaalinen aika remppahommiin joita teen sen takia viikonloppuna.

Ymmärsi hyvin - ja kahden viikon päästä MY kertoi että meidät on kutsuttu saman siskon tupareihin. Sanoin että mee sinä vaan, olin jo aiemmin kertonut siskollesi etten kerkee. Siihen MY että sisko varta vasten painotti että ota sitten "Sirpa" mukaan. Sisko saa*ana soitti SEITSEMÄN kertaa veljelleen jotta "Sirpa" varmaan tulee.

Meille tuli kauhea tappelu, olimmehan sopineet että me molemmat hoidamme omat sukumme pippalot, toinen tulee jos tulee. Pakotti mukaansa, sisko hymyili "tosi kivaa kun tulit". Sanoin että pakko se oli kun 7 kertaa asiasta rimputit. Sitten mies häipyi veljineen - tadaa - autotalliin ja minä (lapseton) nökötin olkkarissa 3 naisen ja heidän alle kouluikäisten lastensa kanssa piirrettyjen pyöriessä taustalla.

Sisko tosiaan koetti minua keskusteluun mukaan mutta onhan se ymmärrettävää että heidän aiheensa pyörivät lapsissa ja kaikki olivat kotiäitejä. Minä taas en ole koskaan ollut mikään lapsi-ihminen joten en keksinyt mitään kommenttia kun naiset kertoivat kun Mikko osaa syödä jo itse yms.

Mies veljineen saapui pienessä tinassa jossain vaiheessa autotallista, syötiin ja illemmalla sanoin että nyt on koira ollut yksin melkein yhtä kauan kun työpäivänä joten tarttis mennä kotiin. Sisko sitten hyvästeli meidät ja oli kuulemma niin kivaa kun minäkin tulin.

Puhuin koko iltana varmaa 10 sanaa ja siellä oli niin paljon porukkaa että ihan yks hailee olisinko ollut siellä vai en.

Mä en käsitä miksi pitää pakottaa ihmisiä juhliin. Eikö juhlat ole paremmat kun osallistujat on vapaa-ehtoisia?

Hän yritti olla ystävällinen, mutta eipä tollasta ankeuttajaan pure mikään. Kuinka dorka tarvii olla, että ekalla tapaamisella sanoo, että en tule sitten teitä enää tapamaan! Vielä perustelutkin noin nolot, että oma suku on riitaisa.

Onneksi on ex. Pääsi hyvät tyypit vapaaksi kaltaisestasi.

Minäkään en käy mieheni siskon pippaloissa koska en pidä hänestä enkä hänen lapsistaan. Ei siinä sen kummempaa. En vain halua tuhlata vapaa-aikaani sellaisiin ihmisiin, joiden seurassa en viihdy ja joista en pidä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sinä et tiedä, emme me muutkaan voi tehdä muuta kuin arvailla.

Minä en voi käydä veljeni luona sen vuoksi, että vuosien työttömyys on tehnyt minusta rutiköyhän. Veljeni luokse pääsee vain omalla autolla, ja vaikka minulla onkin yhä auto, sillä ei saa ajaa. Minulla ei ole rahaa ostaa edes pieniä lahjoja synttäreitä tai rippi- ja YO-juhliin, kun ei aina ole rahaa edes omaan ruokaan (olen sosiaaliturvan väliinputoaja). Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin.

Veljeni tietää tilanteesta osan, ei koko karmeutta. En usko, että hän on maininnut asiasta mitään vaimolleen. En halua kälyni tai nyt jo täysi-ikäisyyttä hipovien veljeni lasten tietävänkään totuutta.

Jollei sinulle kerrota syytä kälysi etäisyyteen, sinun vain ei haluta tietävän siitä. Selityksiä kuitenkin on enemmän kuin vain se, että kälysi on hankala tai että sinä olet hankala. Älä etene sillä mielellä, että pahimmat selitykset olisivat tosia.

"Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin."

Miltä ihmeeltä tuollaiset kasvot voivat näyttää, jolta saat kaiken tuon informaation?

Etkö hieman tulkitse omiasi..etkö edes ole harkinnut, että se voisi olla mahdollista?

Ehkä lapset kysyivät, koska olet harvinainen näky tapahtumissa?

Nyt en ymmärrä. Siis kälysi, veljesi vaimo, on mustasukkainen sinulle,siskolle?? Tuota, tarkoittaako tämä sitä, että sinulla on sukurutasuhde veljeesi? Ennemmin ymmärtäisin, jos sinä olisit mustasukkainen, kun pelkäät miehesi pitävän veljesi vaimoa viehättävänä. Lisäksi heitä yhdistää perheen mahdollinen "ulkopuolisuus". Ja aika sama makukin heillä voi olla: onhan veljesikin ihastunut häneen, ja sinä olet samoja geenejä, joihin miehesi on ihastunut.. Mutta siis että veljesi vaimo on mustasukkainen sinusta??? Voisitko täsmentää..Kuulostaa nimittäin aika huoökestuttavalta ja hieman,, hmm,,sairaalta.

Mun veljen ex-tyttöystävä oli nimenomaan minusta mustasukkainen. Hän itse todisti sen sillä, kun veljeni kanssa härnäsimme toisiamme tahallaan niin siihen veljen ex tyttöystävä tokaisi näin: Muista, siskosi on vielä sakkolihaa.

Olin tuolloin ehkä 14-vuotias ja veljeni oli parikymppinen. Koko perhe kuuli tämän kommentin ja uskon että veljeä hävetti. Heh, itseä oksettaa tuo ajatus ja tilanne. Hyi hitto.

Ilmeisesti siinä sitten oli jotakin sellaisen näköistä, että kommentti oli "paikallaan"? Onhan niitä kaikenlaisia sukuja, ja joissakin ei ole opittu tai opetettu järkeviä rajoja. esimerkiksi, jotkut vanhemmat pakottavat pilkan voimalla murrosikäiset samaan saunaan ja pesutiloihin, vaeikkei murkusta tunnu hyvältä. Tai jopa harrastavat seksiä kotona niin, että lapset tai nuoriso näkee ja tai kuulee. Sellaisten on oikeasti vaikea tajuta, missä menee normaalit rajat-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sinä et tiedä, emme me muutkaan voi tehdä muuta kuin arvailla.

Minä en voi käydä veljeni luona sen vuoksi, että vuosien työttömyys on tehnyt minusta rutiköyhän. Veljeni luokse pääsee vain omalla autolla, ja vaikka minulla onkin yhä auto, sillä ei saa ajaa. Minulla ei ole rahaa ostaa edes pieniä lahjoja synttäreitä tai rippi- ja YO-juhliin, kun ei aina ole rahaa edes omaan ruokaan (olen sosiaaliturvan väliinputoaja). Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin.

Veljeni tietää tilanteesta osan, ei koko karmeutta. En usko, että hän on maininnut asiasta mitään vaimolleen. En halua kälyni tai nyt jo täysi-ikäisyyttä hipovien veljeni lasten tietävänkään totuutta.

Jollei sinulle kerrota syytä kälysi etäisyyteen, sinun vain ei haluta tietävän siitä. Selityksiä kuitenkin on enemmän kuin vain se, että kälysi on hankala tai että sinä olet hankala. Älä etene sillä mielellä, että pahimmat selitykset olisivat tosia.

"Muistissani ovat myös vielä ne kerrat, kun veljeni lapset viattomuuksissaan kysyivät minulta "miksi sinä olet täällä" ja kun kälyni tuolloin hieman mustasukkaisista kasvoista näkyi, keneltä kysymys oli oikeasti peräisin."

Miltä ihmeeltä tuollaiset kasvot voivat näyttää, jolta saat kaiken tuon informaation?

Etkö hieman tulkitse omiasi..etkö edes ole harkinnut, että se voisi olla mahdollista?

Ehkä lapset kysyivät, koska olet harvinainen näky tapahtumissa?

Nyt en ymmärrä. Siis kälysi, veljesi vaimo, on mustasukkainen sinulle,siskolle?? Tuota, tarkoittaako tämä sitä, että sinulla on sukurutasuhde veljeesi? Ennemmin ymmärtäisin, jos sinä olisit mustasukkainen, kun pelkäät miehesi pitävän veljesi vaimoa viehättävänä. Lisäksi heitä yhdistää perheen mahdollinen "ulkopuolisuus". Ja aika sama makukin heillä voi olla: onhan veljesikin ihastunut häneen, ja sinä olet samoja geenejä, joihin miehesi on ihastunut.. Mutta siis että veljesi vaimo on mustasukkainen sinusta??? Voisitko täsmentää..Kuulostaa nimittäin aika huoökestuttavalta ja hieman,, hmm,,sairaalta.

Huh, mitä tekstiä. Voin toki täsmentää.

Minä ja veljeni olemme tunteneet toisemme taaperoiästä lähtien, kohta viisikymmentä vuotta. Olimme tiiviisti yhdessä alusta lähtien, koska noina aikoina ei käyty päivähoidossa tai muutenkaan oltu erossa sisaruksista. Meillä on taustallamme siis 25 vuotta enemmän yhteisiä tapahtumia kuin veljelläni ja hänen vaimollaan. Me pystymme viimeistelemään toistemme ajatukset ja esimerkiksi hymyilemään vitsille, jota kukaan ei ole kertonut ääneen mutta jonka me kumpikin muistamme ja tiedämme toistemme muistavan asiayhteydestä. Pystymme välittämään ajatuksia yhdellä katseella tai kulmakarvojen liikkeellä. Me olemme sekä sisä- että ulkopuolelta hyvin samanlaisia ja meidät tunnistaa heti sisaruksiksi. Tunnistaa myös puheesta ja jopa puheäänestä, vaikka olemmekin eri sukupuolta.

Kälyni on mustasukkainen minulle juuri tämän erityisen läheisen sisaruussuhteen ja yhteisen historian vuoksi. Viehättävyydellä tai muillakaan mainitsemillasi asioilla ei ole tässä mitään tekemistä.

37 ja 74

Vahvistit käsitykseni. Jos juutut tuohon, et tule koskaan päästämään veljestäsi irti niin, että hän saa ja pystyy lähentymään vaimonsa kanssa kuten kuuluu. Sinä olet silti edelleen olemassa siskona, mutta et voi ajatella asemaasi noin. Huolestuttavia ovat sellaiset appiperheiden jäsenet, jotka hokevat; mutta kun me ollaan niin LÄHEISIÄ. Onko itselläsi miestä ja millainen suhde sinulla onhäneen ja hänen perheeseen`Mitä siedät tai sietäsit hänen siskoltaan tai vanhemmiltaan?Toivoisitko, etteivät puuttuisi elämäänne ja arvostaisivat sinun ja miehesi läheistä suhdetta?

Jokaisella on vapaus valita kenen seurassa viettää aikaansa. Se että on jonkun sukulainen, ei tarkoita että tämän seura kiinnostaisi

Vierailija kirjoitti:

Sirpa kirjoitti:

Sanoin ex-miesystävän (emme asuneet yhdessä) sisaruksille kun tapasimme ekan kerran että ei sitten pidä loukkaantua kun en osallistu mihinkään pippaloihin. Meillä on niin minimaalisen pieni ja riitaisa suku että nähdään vaan hautajaisissa.

Kerroin siskolle että omistan rempattavan kämpän maalla, töissä olen 8 h, sen jälkeen remppaa/piha hommaa ja iso koirakin pitää lenkittää ja viihdyttää joten työpäivän jälkeen jää minimaalinen aika remppahommiin joita teen sen takia viikonloppuna.

Ymmärsi hyvin - ja kahden viikon päästä MY kertoi että meidät on kutsuttu saman siskon tupareihin. Sanoin että mee sinä vaan, olin jo aiemmin kertonut siskollesi etten kerkee. Siihen MY että sisko varta vasten painotti että ota sitten "Sirpa" mukaan. Sisko saa*ana soitti SEITSEMÄN kertaa veljelleen jotta "Sirpa" varmaan tulee.

Meille tuli kauhea tappelu, olimmehan sopineet että me molemmat hoidamme omat sukumme pippalot, toinen tulee jos tulee. Pakotti mukaansa, sisko hymyili "tosi kivaa kun tulit". Sanoin että pakko se oli kun 7 kertaa asiasta rimputit. Sitten mies häipyi veljineen - tadaa - autotalliin ja minä (lapseton) nökötin olkkarissa 3 naisen ja heidän alle kouluikäisten lastensa kanssa piirrettyjen pyöriessä taustalla.

Sisko tosiaan koetti minua keskusteluun mukaan mutta onhan se ymmärrettävää että heidän aiheensa pyörivät lapsissa ja kaikki olivat kotiäitejä. Minä taas en ole koskaan ollut mikään lapsi-ihminen joten en keksinyt mitään kommenttia kun naiset kertoivat kun Mikko osaa syödä jo itse yms.

Mies veljineen saapui pienessä tinassa jossain vaiheessa autotallista, syötiin ja illemmalla sanoin että nyt on koira ollut yksin melkein yhtä kauan kun työpäivänä joten tarttis mennä kotiin. Sisko sitten hyvästeli meidät ja oli kuulemma niin kivaa kun minäkin tulin.

Puhuin koko iltana varmaa 10 sanaa ja siellä oli niin paljon porukkaa että ihan yks hailee olisinko ollut siellä vai en.

Mä en käsitä miksi pitää pakottaa ihmisiä juhliin. Eikö juhlat ole paremmat kun osallistujat on vapaa-ehtoisia?

Hän yritti olla ystävällinen, mutta eipä tollasta ankeuttajaan pure mikään. Kuinka dorka tarvii olla, että ekalla tapaamisella sanoo, että en tule sitten teitä enää tapamaan! Vielä perustelutkin noin nolot, että oma suku on riitaisa.

Onneksi on ex. Pääsi hyvät tyypit vapaaksi kaltaisestasi.

Onko nyt äänessä miehen sisko, joka on syypää veljensä avioliiton rikkoutumiseen, mutta ei halua myöntää sitä? No, yhtä paljon on veljessä vikaa, jos ei ole älynnyt siskoa laittaa ojennukseen.

Vierailija kirjoitti:

Sirpa kirjoitti:

Sanoin ex-miesystävän (emme asuneet yhdessä) sisaruksille kun tapasimme ekan kerran että ei sitten pidä loukkaantua kun en osallistu mihinkään pippaloihin. Meillä on niin minimaalisen pieni ja riitaisa suku että nähdään vaan hautajaisissa.

Kerroin siskolle että omistan rempattavan kämpän maalla, töissä olen 8 h, sen jälkeen remppaa/piha hommaa ja iso koirakin pitää lenkittää ja viihdyttää joten työpäivän jälkeen jää minimaalinen aika remppahommiin joita teen sen takia viikonloppuna.

Ymmärsi hyvin - ja kahden viikon päästä MY kertoi että meidät on kutsuttu saman siskon tupareihin. Sanoin että mee sinä vaan, olin jo aiemmin kertonut siskollesi etten kerkee. Siihen MY että sisko varta vasten painotti että ota sitten "Sirpa" mukaan. Sisko saa*ana soitti SEITSEMÄN kertaa veljelleen jotta "Sirpa" varmaan tulee.

Meille tuli kauhea tappelu, olimmehan sopineet että me molemmat hoidamme omat sukumme pippalot, toinen tulee jos tulee. Pakotti mukaansa, sisko hymyili "tosi kivaa kun tulit". Sanoin että pakko se oli kun 7 kertaa asiasta rimputit. Sitten mies häipyi veljineen - tadaa - autotalliin ja minä (lapseton) nökötin olkkarissa 3 naisen ja heidän alle kouluikäisten lastensa kanssa piirrettyjen pyöriessä taustalla.

Sisko tosiaan koetti minua keskusteluun mukaan mutta onhan se ymmärrettävää että heidän aiheensa pyörivät lapsissa ja kaikki olivat kotiäitejä. Minä taas en ole koskaan ollut mikään lapsi-ihminen joten en keksinyt mitään kommenttia kun naiset kertoivat kun Mikko osaa syödä jo itse yms.

Mies veljineen saapui pienessä tinassa jossain vaiheessa autotallista, syötiin ja illemmalla sanoin että nyt on koira ollut yksin melkein yhtä kauan kun työpäivänä joten tarttis mennä kotiin. Sisko sitten hyvästeli meidät ja oli kuulemma niin kivaa kun minäkin tulin.

Puhuin koko iltana varmaa 10 sanaa ja siellä oli niin paljon porukkaa että ihan yks hailee olisinko ollut siellä vai en.

Mä en käsitä miksi pitää pakottaa ihmisiä juhliin. Eikö juhlat ole paremmat kun osallistujat on vapaa-ehtoisia?

Hän yritti olla ystävällinen, mutta eipä tollasta ankeuttajaan pure mikään. Kuinka dorka tarvii olla, että ekalla tapaamisella sanoo, että en tule sitten teitä enää tapamaan! Vielä perustelutkin noin nolot, että oma suku on riitaisa.

Onneksi on ex. Pääsi hyvät tyypit vapaaksi kaltaisestasi.

😁 No kuinka dorka tarvii olla kun silti kutsuu ja soittaasoittaasoittaa ja aiheuttaa perheriidan jos tietää ettei kutsuttava ole mikään kyläluuta? Koetin alunperin siis selittää hänelle että meidän suvussa ei järjestellä juhlia joten en ole sellaisiin osallistunut omassa suvussa joten en kulje myöskään miesystävän mukana. Enkä oikein ehtisikään.

Kyllä mä kaikkien kanssa väleissä oltiin jos jossain sattumalta nähtiin. Ei vaan olis ollu varaa haaskata nättiä lauantaita jonninjoutavaan pönötykseen kun olis voinu tehdä kotona jotain hyödyllistä.

Minä olen juuri tämmöinen..sen verran oon saanut miehen suvulta niskaan kaikkea ettei kiinnosta..aiemmin sentään yritin ja skarppasin nuo isoimmat juhlat yms..nyt en mee ollenkaan. Mies kyllä saa mennä ja käy välillä lasten kanssa😊Ja en oo eroamassa, elämä on liian lyhyt siihen et vietän aikaa ihmisten kanssa ketkä ei selkeesti hyväksy minua. Tämä koskee myös muita ympärillä esim.omaan siskoon en pidä yhteyttä ollenkaan kun on niin raskas ihminen. En ole masentunut enkä erakko, ystäviä on kyllä ympärillä muuten.