Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Veljen vaimo ei enää käy synttäreillä yms
06.08.2020 |
Miten ottaisitte puheeksi sen, että veljeni vaimo ei ole enää vähään aikaan käynyt meidän tai siskomme lasten synttäreillä, eikä myöskään ole tullut tapaamaan meitä lapsuuden kodissa missä välillä olemme?
Ei se mitään jos olisi töissä, mutta hän ei tullut edes siskoni lapsen ristiäisiin viime viikonloppuna! Veli tulee lastensa kanssa ja vaimo jää kotiin. Eihän ketään pakottaa voi, mutta olenko ainoa kenestä tämä on vähän kurjaa? Veljen vaimo ei ole edes nähnyt siskon vauvaa, kun ei ilmeisesti kiinnosta.
Kommentit (275)
Lasten synttärit kyllä voitaisiin aivan hyvin viettää vain perhepiirissä ilman sukulaisia
Kaikesta tehdään nykyään iso numero ja meteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä ap et kysy veljeltäsi?
Ei kenenkään mieliksi tarvi mennä pönöttämään mihinkään sukujuhliin.
Koronan aikana erityisesti ihmetyttää nää isot perhejuhlat, jonne tulee porukkaa ympäri Suomea.
Millaisissa juhlissa te olette kun ilmeisesti kaikki ovat samassa seurueessa koko ajan, jossa tahalleen paha, "emäntä" johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuoroja sallituista aiheista??
Minä olen tottunut siihen, että jakaannutaan pienempiin porukoihin, joihin on vapaus hakeutua itse ja jopa valita itse puheenaiheet. Aatelkaa!
Se ulkopuolisuus voi olla ihan oma valintakin. Varmaan monelle onkin. Ensin hakeudutaan nurkkaan ja sit kitistään miehelle kaks viikkoo ku oli ulkopuolinen olo eikä enää koskaan halua lähteä minnekään.
Kantakaa oma vastuu ihmissuhteista. Sama metsä vastaa huutoon-hokema koskee myös näitä veemäisiä kälyjä
Mun mies käy äidillään lasten kanssa ilman mua. Sopii hyvin. Miehellä on useampi sisar ja näillä lapsia, joita ei kasvateta juuri ollenkaan. Ei kiinnosta pilata vapaapäivää tuollaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saakeli mitä vastauksia.
Erittäin suurella tödennäköisyydellä syy on se että olette kohdelleet veljen vaimoa PASKASTI. Ei halua tulla kuuntelemaan nälvintää ja loukkauksia.Näin kävi myös meillä, ja nyt anoppi ja miehen sisko ihmettelevät miksen käy. Ihan itse kiusasivat mua 10 vuoden ajan ensin.
Tosiaan kaikkien kannattaa muistaa, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Mikäli miehen suvun tapaamiset ja juhlat ovat ikävä kokemus niin aika äkkiä niitä oppii välttämään. Lattanamatokin oppii välttämään sokkelossa käytävää, jossa saa sähköiskun.
Minä kyllä vältän miehen suvun juhlia, vaikkei minulla ole mitään ketään vastaan. Minä vain nautin silloin omasta ajasta yksin kotona. Meillä ei muutenkaan ole mitään sosiaalista pakkoa osallistua toistemme sukujen juhliin, itse en tällä iällä viitsi kokea mitään sosiaalista pakkoa enää. Menen juhliin/tilaisuuksiin, joihin haluan ja joiden juhlakalu on minulle tärkeä, muihin pönötyksiin en lähde. Juu kutsut ovat vähentyneet, mikä on vain hyvä. Merkitykselliset ihmiset tuntevat minut ja miehen sukulaisetkin ovat tuntuneet ymmärtävän, ettemme ole mikään käsi kädessä kulkeva yksikkö.
Ihan normi käytöstä veljien vaimoilta. Tosin, silloin kiinnostuvat, jos appivanhemmat kuolevat ja on perinnön jaon aika.
Ja mikä huvittavinta, samaa ei suoda miehelle, vaan on pakko raahautua vaimon sukujuhliin tai johonkin kissanristiäisiin tai appivanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas puolustellaan rumaa käytöstä...
Turha kälyn sitten ihmetellä ettei kaikki kohtele kuningattarena sen kerran ku ilmestyy, kun tuolla tavalla käyttäytyy.
Olen itse elänyt vaiheessa, jossa ei yksinkertaisesti jaksanut vähäistä vapaa-aikaansa käyttää juhlissa pönöttämiseen. En kyllä ymmärrä, miten tästä saa väännettyä rumaa käytöstä.
Eli et ihmettelis jos sun/lastesi juhlista jäätäis pois? Jatkuvasti?
En kyllä jaksaisi ihmetellä. Asioilla on aina kaksi eri puolta ja ihmisillä tilanteita, joista ei jaksa alkaa avautumaan kaikille.
Ja juhlien järjestäjänä keskittyisin viihtymään paikalla olevien vieraiden kanssa, enkä laskemaan kuinka monta kertaa poisjäänyt nyt on jättänyt tulematta.
Tätä minäkin ihmettelin, eli eikö ap:n olisi hyvä keskittyä ihmisiin, jotka tulivat ja olla heille hyvä emäntä kuin alkaa veetuilemaan sille ihmiselle, joka ei paikalle saapunut.
Meillä oli toissa kesänä keskimmäisen rippijuhlat ja olin vain tyytyväinen, kun siskoni mies ei päässyt paikalle. Hän on ihan hyvä tyyppi, mutta hänellä on hyvä ruokahalu ja se on ihan uskomatonta miten paljon hän saa syötyä tarjoilusta. Lasten synttäreillä se vain naurattaa minua ja nostelen kaapista lisää tarjottavaa pöytään, mutta hieman hienommissa juhlissa missä paikalla on muitakin kuin lähipiiri, en halua järjestää mitään mättöpöytää yhdelle ihmiselle. Laitoin hänelle kuitenkin siskon mukaan ison rasian herkkuja ja sieltä tulikin kiitosviesti takaisin.
Ottaisin siis tuollaisen asian ihan hyvillä mielin ja laittaisin veljen vaimolle teveiset veljen kautta. Ap:n ei tarvitse vahtia kaikkia ympärillä olevia ja yksikään ihminen ei ole hänelle mitenkään tilivelvollinen.
Meillä oli pitkään sama tilanne, minä en mennyt miehen suvun juhliin mukaan.
Syynä se, että mies paljastui sarjapettäjäksi ja itse kykenin hädin tuskin selviämään omasta ruokailusta ja lasten ruokien tekemisestä. Kaikki muu oli suurten ponnistusten takana. Niin valtava shokki se oli. Jäätiin kyllä miehen kanssa yhteen (joo, kivittäkää vaan).
Mulla meni noin 6 vuotta miehen pettämisten jälkeen ennen kuin pystyin menemään miehen rinnalla hänen sukunsa juhliin. Tunsin itseni niin roskaksi.
Eli siellä on varmaan taustalla joku todella paha aviokriisi tai sitten vaimo on sairastunut (masennus tms).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en mene mieheni sukujuhliin, koska välttelen anoppiani. Poikkeuksena häät ja hautajaiset, tai jos tiedän anoppini jäävän pois juhlista. Sitä jatkuvaa piiloilkeilyä ja mun lasten esittelyä ja heidän erinomaisuudellaan ylpeilyä ei jaksa katsella. Onhan ne mun lapset kauniita ja fiksuja, mutta se taas ei ole anopin ansiota yhtään. Eivät näe edes joka kuukausi.
Mieheni on kovin erakko, eikä hän halua mennä sukujuhliin ilman minua. Ja lapset sen verran pieniä, ettei he voi mennä keskenään. Joten ollaan pois koko perhe. Muuten ollaan jonkin verran tekemisissä lähimpien kanssa, jotka kyllä ymmärtävät tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas puolustellaan rumaa käytöstä...
Turha kälyn sitten ihmetellä ettei kaikki kohtele kuningattarena sen kerran ku ilmestyy, kun tuolla tavalla käyttäytyy.
Olen itse elänyt vaiheessa, jossa ei yksinkertaisesti jaksanut vähäistä vapaa-aikaansa käyttää juhlissa pönöttämiseen. En kyllä ymmärrä, miten tästä saa väännettyä rumaa käytöstä.
Eli et ihmettelis jos sun/lastesi juhlista jäätäis pois? Jatkuvasti?
En kyllä jaksaisi ihmetellä. Asioilla on aina kaksi eri puolta ja ihmisillä tilanteita, joista ei jaksa alkaa avautumaan kaikille.
Ja juhlien järjestäjänä keskittyisin viihtymään paikalla olevien vieraiden kanssa, enkä laskemaan kuinka monta kertaa poisjäänyt nyt on jättänyt tulematta.
Tätä minäkin ihmettelin, eli eikö ap:n olisi hyvä keskittyä ihmisiin, jotka tulivat ja olla heille hyvä emäntä kuin alkaa veetuilemaan sille ihmiselle, joka ei paikalle saapunut.
Meillä oli toissa kesänä keskimmäisen rippijuhlat ja olin vain tyytyväinen, kun siskoni mies ei päässyt paikalle. Hän on ihan hyvä tyyppi, mutta hänellä on hyvä ruokahalu ja se on ihan uskomatonta miten paljon hän saa syötyä tarjoilusta. Lasten synttäreillä se vain naurattaa minua ja nostelen kaapista lisää tarjottavaa pöytään, mutta hieman hienommissa juhlissa missä paikalla on muitakin kuin lähipiiri, en halua järjestää mitään mättöpöytää yhdelle ihmiselle. Laitoin hänelle kuitenkin siskon mukaan ison rasian herkkuja ja sieltä tulikin kiitosviesti takaisin.
Ottaisin siis tuollaisen asian ihan hyvillä mielin ja laittaisin veljen vaimolle teveiset veljen kautta. Ap:n ei tarvitse vahtia kaikkia ympärillä olevia ja yksikään ihminen ei ole hänelle mitenkään tilivelvollinen.
Tää on tätä suomalaista "ei mun tartte!!!"-meininkiä, ettei alkeellisiakaan käytöstapoja ole.
Juhlien järjestäjän näkökulmasta voi olla aika oleellinen tieto osallistuuko 4, 10, vai 20 ihmistä.
Kyllä minä ilmoitan osallistumisesta/osallistumattomuudesta ja annan selityksenkin useimmiten. Jos kyseessä on satunnainen kerta, en välttämättä ala selittelemään syitä, mutta selvää on, etten järjestelmällisesti jätä saapumatta. Se on vaan huonoa käytöstä. Miksei aikuinen ihminen voi sen vertaa kunnioittaa toista, että esim laittaa viestiä tai jotain? Ne on ne pienet valinnat elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu meillä. Veljen vaimoa ei juuri kiinnosta sukujuhlat, hyvä että tuli äitini hautajaisiin.
Äidin kuoltua tyhjensimme hänen asuntonsa ja irtainomaisuus jaettiin siskon kanssa, kun veli arveli, ettei vaimoa kiinnosta ja kelpuuta vanhempiemme omaisuus, kun kiinnostusta ei ollut heidän eläessään. Toisin kävi, myöhemmin tuli kälyltä pitkä lista mitä huonekaluja ja astioita hän haluaa. Käly oli jopa siskolta käynyt itse hakemassa astioita ja riitaa tuli jostakin vanhoista kalusteista.
Vierailija kirjoitti:
Millaisissa juhlissa te olette kun ilmeisesti kaikki ovat samassa seurueessa koko ajan, jossa tahalleen paha, "emäntä" johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuoroja sallituista aiheista??
Minä olen tottunut siihen, että jakaannutaan pienempiin porukoihin, joihin on vapaus hakeutua itse ja jopa valita itse puheenaiheet. Aatelkaa!
Se ulkopuolisuus voi olla ihan oma valintakin. Varmaan monelle onkin. Ensin hakeudutaan nurkkaan ja sit kitistään miehelle kaks viikkoo ku oli ulkopuolinen olo eikä enää koskaan halua lähteä minnekään.
Kantakaa oma vastuu ihmissuhteista. Sama metsä vastaa huutoon-hokema koskee myös näitä veemäisiä kälyjä
Eli siellä suvussa ei kenelläkään ole edes normaaleja käytöstapoja. Mihin pieneen porukkaan sen uuden ihmisen tulee jakautua? Ihmettelen kyllä miksi kukaan jaksaisi pahoittaa mieltään jos v-mäinen käly ei tule-luulisi että se oli enemmänkin helpotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksamatta lukea kaikkia vastauksia - oma arvaukseni on aviokriisi. Oman veljeni avioeroa edelsi juuri tuollainen puolen vuoden - vuoden jakso, jolloin veljen vaimoa ei suvun juhlissa näkynyt. Ei edes heidän kummilapsensa valmistujaisissa. Aina oli kuulemma ”matkoilla”.
Vierailija kirjoitti:
Mä en mene mieheni sukujuhliin, koska välttelen anoppiani. Poikkeuksena häät ja hautajaiset, tai jos tiedän anoppini jäävän pois juhlista. Sitä jatkuvaa piiloilkeilyä ja mun lasten esittelyä ja heidän erinomaisuudellaan ylpeilyä ei jaksa katsella. Onhan ne mun lapset kauniita ja fiksuja, mutta se taas ei ole anopin ansiota yhtään. Eivät näe edes joka kuukausi.
Mieheni on kovin erakko, eikä hän halua mennä sukujuhliin ilman minua. Ja lapset sen verran pieniä, ettei he voi mennä keskenään. Joten ollaan pois koko perhe. Muuten ollaan jonkin verran tekemisissä lähimpien kanssa, jotka kyllä ymmärtävät tilanteen.
Todella itsekeskeistä. Nimenomaan sinulta. Sua ei kiinnosta v-ttuakaan se juhlan järjestäjä. Haluat vaan näpäyttää anoppia, jonka suurin synti on -mikä??- OLLA YLPEÄ LAPSENLAPSISTAAN.
Viet tän sairauden jo ihan omiin sfääreihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normi käytöstä veljien vaimoilta. Tosin, silloin kiinnostuvat, jos appivanhemmat kuolevat ja on perinnön jaon aika.
Ja mikä huvittavinta, samaa ei suoda miehelle, vaan on pakko raahautua vaimon sukujuhliin tai johonkin kissanristiäisiin tai appivanhemmille.
Kyllä ne appikset kuolee jossain vaiheessa, mullakin enää anoppi hengissä. Kun tuo hamsteri kuolee, ryömin vaikka Timbuktuun takaperin raajat sidottuna, aikamoinen urakka on edessä. Sitä kuolinpesän roinan määrää ei voi tajuta. Parasta valella kämppä öljyllä ja tuikata tuleen. Minähän en sieltä peri mitään, vaan mieheni. Hän tehköön mitä parhaaksi näkee. Anoppi kyllä se elää leveästi ja tuhlaa mielellään ainoaan rakkaaseensa, itseensä. Ja ihan oikein tekee siinä, ei jätä omasta perinnöstään mitään lapsilleen. Erityisen iso eläke hänellä ei ole, vaan 'vanhaa rahaa' kuluttaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas puolustellaan rumaa käytöstä...
Turha kälyn sitten ihmetellä ettei kaikki kohtele kuningattarena sen kerran ku ilmestyy, kun tuolla tavalla käyttäytyy.
Olen itse elänyt vaiheessa, jossa ei yksinkertaisesti jaksanut vähäistä vapaa-aikaansa käyttää juhlissa pönöttämiseen. En kyllä ymmärrä, miten tästä saa väännettyä rumaa käytöstä.
Eli et ihmettelis jos sun/lastesi juhlista jäätäis pois? Jatkuvasti?
En kyllä jaksaisi ihmetellä. Asioilla on aina kaksi eri puolta ja ihmisillä tilanteita, joista ei jaksa alkaa avautumaan kaikille.
Ja juhlien järjestäjänä keskittyisin viihtymään paikalla olevien vieraiden kanssa, enkä laskemaan kuinka monta kertaa poisjäänyt nyt on jättänyt tulematta.
Tätä minäkin ihmettelin, eli eikö ap:n olisi hyvä keskittyä ihmisiin, jotka tulivat ja olla heille hyvä emäntä kuin alkaa veetuilemaan sille ihmiselle, joka ei paikalle saapunut.
Meillä oli toissa kesänä keskimmäisen rippijuhlat ja olin vain tyytyväinen, kun siskoni mies ei päässyt paikalle. Hän on ihan hyvä tyyppi, mutta hänellä on hyvä ruokahalu ja se on ihan uskomatonta miten paljon hän saa syötyä tarjoilusta. Lasten synttäreillä se vain naurattaa minua ja nostelen kaapista lisää tarjottavaa pöytään, mutta hieman hienommissa juhlissa missä paikalla on muitakin kuin lähipiiri, en halua järjestää mitään mättöpöytää yhdelle ihmiselle. Laitoin hänelle kuitenkin siskon mukaan ison rasian herkkuja ja sieltä tulikin kiitosviesti takaisin.
Ottaisin siis tuollaisen asian ihan hyvillä mielin ja laittaisin veljen vaimolle teveiset veljen kautta. Ap:n ei tarvitse vahtia kaikkia ympärillä olevia ja yksikään ihminen ei ole hänelle mitenkään tilivelvollinen.
Tää on tätä suomalaista "ei mun tartte!!!"-meininkiä, ettei alkeellisiakaan käytöstapoja ole.
Juhlien järjestäjän näkökulmasta voi olla aika oleellinen tieto osallistuuko 4, 10, vai 20 ihmistä.
Kyllä minä ilmoitan osallistumisesta/osallistumattomuudesta ja annan selityksenkin useimmiten. Jos kyseessä on satunnainen kerta, en välttämättä ala selittelemään syitä, mutta selvää on, etten järjestelmällisesti jätä saapumatta. Se on vaan huonoa käytöstä. Miksei aikuinen ihminen voi sen vertaa kunnioittaa toista, että esim laittaa viestiä tai jotain? Ne on ne pienet valinnat elämässä.
Missähän kohtaa sanottiin ettei tämä veljen perhe ole kertonut että meiltä tulee tämä veli ja lapset? Ainakin itse varaan juhliin ruokaa reilusti eikä minulle ole ongelma jos sitä jää yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saakeli mitä vastauksia.
Erittäin suurella tödennäköisyydellä syy on se että olette kohdelleet veljen vaimoa PASKASTI. Ei halua tulla kuuntelemaan nälvintää ja loukkauksia.Näin kävi myös meillä, ja nyt anoppi ja miehen sisko ihmettelevät miksen käy. Ihan itse kiusasivat mua 10 vuoden ajan ensin.
Tosiaan kaikkien kannattaa muistaa, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Mikäli miehen suvun tapaamiset ja juhlat ovat ikävä kokemus niin aika äkkiä niitä oppii välttämään. Lattanamatokin oppii välttämään sokkelossa käytävää, jossa saa sähköiskun.
Minä kyllä vältän miehen suvun juhlia, vaikkei minulla ole mitään ketään vastaan. Minä vain nautin silloin omasta ajasta yksin kotona. Meillä ei muutenkaan ole mitään sosiaalista pakkoa osallistua toistemme sukujen juhliin, itse en tällä iällä viitsi kokea mitään sosiaalista pakkoa enää. Menen juhliin/tilaisuuksiin, joihin haluan ja joiden juhlakalu on minulle tärkeä, muihin pönötyksiin en lähde. Juu kutsut ovat vähentyneet, mikä on vain hyvä. Merkitykselliset ihmiset tuntevat minut ja miehen sukulaisetkin ovat tuntuneet ymmärtävän, ettemme ole mikään käsi kädessä kulkeva yksikkö.
Voiko vastavuoroisesti sun mies vältellä sinun vanhempien tapaamisia ja sukujuhlia? Vai onko se oikeus sinulla, ei miehellä ja raahaat miehesi eri tapaamisiin ja pidät sitä itsestään selvänä. Näin omassa tuttavapiirissä muutamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisissa juhlissa te olette kun ilmeisesti kaikki ovat samassa seurueessa koko ajan, jossa tahalleen paha, "emäntä" johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuoroja sallituista aiheista??
Minä olen tottunut siihen, että jakaannutaan pienempiin porukoihin, joihin on vapaus hakeutua itse ja jopa valita itse puheenaiheet. Aatelkaa!
Se ulkopuolisuus voi olla ihan oma valintakin. Varmaan monelle onkin. Ensin hakeudutaan nurkkaan ja sit kitistään miehelle kaks viikkoo ku oli ulkopuolinen olo eikä enää koskaan halua lähteä minnekään.
Kantakaa oma vastuu ihmissuhteista. Sama metsä vastaa huutoon-hokema koskee myös näitä veemäisiä kälyjä
Eli siellä suvussa ei kenelläkään ole edes normaaleja käytöstapoja. Mihin pieneen porukkaan sen uuden ihmisen tulee jakautua? Ihmettelen kyllä miksi kukaan jaksaisi pahoittaa mieltään jos v-mäinen käly ei tule-luulisi että se oli enemmänkin helpotus.
Ihan voi kuule vapaasti valita aloittaa keskustelua vaikka yhden ihmisen kanssa kerrallaan! Voi jestas tätä junttien ihmemaata. Miten te pärjäätte yhtään missään sosiaalisissa tilanteissa koskaan? Eikö samat "ongelmat" ole muutenkin elämässä kohdattavissa? Ja eikö se uusi ihminenkin ole uusi vain sen yhden kerran? Sen jälkeen ollaan jo vähän tutumpia, olettaen, että tämä uusikin on vähän nähnyt itsekin vaivaa tutustumisen eteen.
Mut ku "ei mun tarvi/en mä jaksa/viitti/halua muuta ku istuu naama elukanperseellä koko iltaa" ja sit haukutaan kaikki siihen päälle.
Kantakaa vastuu omasta viihtyvyydestänne.
Peilistä löytyy usein vastaus moneen ongelmaan.
Alue: Aihe vapaa
Minun veljeni vaimon suku rakastaa sukujuhlia. Valitettavasti nämä juhlat ihan ristiäisistä lähtien jatkuvat reippaalla alkoholinkäytöllä, ottavat vauhtia piilov***uilusta ja kulminoituvat rähinään. Kälyni vanhemmat ovat yleensä isäntinä ja pahimpina rähinöijinä, appi juo itsensä poikkeuksetta siihen kuntoon, että haastaa riitaa kenen kanssa tahansa ja ennen sammumistaan esittää suoraa huutoa kaikille, jotka vielä ovat paikalla. Aamulla hän ei muista enää muuta kuin välähdyksiä, joissa hän on itse toiminut vain fiksusti ja joissa muut ovat rähinöineet. Kälyni sisaruksineen on paljon maltillisempi, mutta heilläkin on tapana ryhtyä kritisoimaan muita niin monitulkintaisesti kuin humaltunut ihminen voi kritisoida.
Kokoontumisista on vaikea lähteä pois kesken, mutta kovin pitkään ei voi jäädäkään. On yhä helpompi olla menemättä ollenkaan.