Miksi korkeasti koulutetuillakin on vaikeuksia kyseenalaistaa lemmikkieläinten pitämisen eettisyys?

Meillä on ihania marsuja. Korona-ajan pelastus oli niiden hoivailu. On vitamiinit, vaihtelevat vihannekset, tutkittavaa ja jättiaitaus pihalla niiden ulkoiluun. Silti tiedän että niiden elämä on niille liian suppeata, rakastavat tutkia ja nuuskutella uusia paikkoja. Täällä eivät yrityksistä huolimattakaan saa tarpeeksi laajaa reviiriä. Lajitovereitakin pitäisi olla lauma ympärillä.Tietenkin olisivat onnellisempia Andeilla ruohikossa. Vaikkakin saalistajat veisivät ne nuorempina. Mietin kuitenkin että niiden elämä on kuitenkin hyvää meilläkin.

Ei ihminen pysty antamaan eläimelle (oli sitten tuotantoeläin tai lemmikki) luonnollista tai eettistä ympäristöä. Vangittu eläin on aina vangittu, oli se sitten navetassa, tarhassa tai yksiössä. 

Jotkin eläimet voivat elää onnellisina lemmikkeinä, mutta lemmikkieläinbisnes ei juuri kestä päivänvaloa.

Valtaosalle ihmisistä nämä asiat eivät tule mieleen, kun karu kääntöpuoli pidetään aika hyvin piilossa.

Asiaa ei helpota se, että järjestöt kuten PETA ovat ulosanniltaan hysteerisen aggressiivisia ja kampanjoiltaan luotaantyöntäviä. Tämän takia niiden tuottama asiallinen tieto jää meuhkaamisen varjoon ja eläinten oikeudet assosioituvat syyllistämiseen ja erilaisiin tempauksiin, muuttuen siten ärsytyksen aiheeksi.

Minua hämmentää se, kuinka joidenkin mielestä lintujen pitäminen häkissä "lemmikkeinä" on OK. Erityisesti jos kyseessä on fiksumpi lintu. Sitten vielä varmistetaan kurjuus hankkimalla vain yksi lintu, joka sitten sosiaalisena eläimenä joutuu kököttämään yksin häkissään.

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkukoira on jalostanut itse itsensä hyötymällä ihmisestä siitä hyvästä, että pysyy ihmisen lähellä. Olisi väärin tuhota tämä hieno luonnonllinen symbioosi. Toki sairaista roduista pitäisi päästä eroon, koska ne ovat alkukoirasta kaukana.

Lemmikinomistamista pitäisi viedäkin enemmän tuohon luonnollisempaan suuntaa, jossa se koira/kissa on apuna siellä maalla. Eikä jatkaa tätä nykysuuntausta, jossa joka toisesta kerrostaloasunnosta löytyy kissa/koira

No mutta kun ei kaikilla ole mahdollista asua maalla vaikka haluaisikin. Eikä koira/kissa saa automaattisesti parempaa kohtelua maalla.

No ei todellakaan saa. Mulla paljon kokemusta siitä lapsena maalla asuneena. Metsästyskoiraa pidetty pienessä tarhassa tai lyhyen ketjun nokassa koko elämänsä. Kissat kulkenut vapaana koska "niillä on tehtävänsä" ja kun ei kissaa kuulu kotiin niin hommataan uusi. Sitten on näitä jäniksen perässä jäihin pudonneita ja suden suuhun joutuneita. Tai muuten vaan kummasti kadonneita. Kummasti ne lemmikit vain "katoilivat" mun lapsuudessani, oikeaa syytä ei aina kerrottu..

Itselläni on ollut 5 koiraa ja nykyään 2 kissaa kerrostalossa ja väitän, että aika hyvinvoivia ovat olleet ja eläneetkin ihan överivanhoiksi terveinä ja elämäniloisina kaikki. Joka vuosi käyty terveystarkastuksissa ja jos jotain on hoidettavissa, se hoidetaan. Jos ei, niin päästetään pois kivuistaan nopeasti. Kun vierekkäin aina ollaan, huomaa heti jos jotain muutosta on voinnissa.  Ei ole mitään "hupsista" juttuja tapahtunut saati pitänyt hankkia uusi objekti tilalle, vaan ihan loppuun asti on vastuu kannettu jokaisen kohdalla. 

Kissatkin nauttii kun käymme näin kesäisin mökillä ja kyllä ne sielläkin on päässeet sisälle tunkevia hiiriä saalistamaan. Jos ei, niin kissojen kanssahan kuuluu leikkiä. Siksi niille niitä leluja ja kiipeilytelineitä tehdään, että niitä aktivoidaan. Ihan samoin kuin koirienkin kanssa harrastetaan asioita. Tarkoitus ei ole antaa lemmikkien vain olla möllöttää, eihän kukaan ihminenkään sellaista kestäisi.

Mun koirat ja kissat ovat ovat olleet valittuja sellaisista roduista, joissa ei ole jalostus mennyt liian pitkälle. Eikä kaikki ole puhdasrotuisia olleetkaan, mutta olen kuitenkin varsinkin koirien kohdalla halunnut tietää edes mitä rotuja niissä on mukana. Ihan vaan tietääkseni mitä tarkotusta varten ne on luotu. Itse en esimerkiksi ole halunnut metsästysviettistä/taisteluhaluista rotua, vaan olen enemmänkin seurakoiratyyppistä hakenut. Ne ovat sopineet tarkoituksiini ja hyvin on mennyt.

Mun mielestä ei vaan kuulosta kauhean luonnolliselta tuo tilanne, että kissoille ja muille lemmikeille tehdään kasa kaupalla kiipeilytelineitä ja muita leluja etteivät ne vaan pääse kyllästymään

Entä kuulostaako se luonnolliselta, että lehmiä pidetään navetoissa, hevosia talleissa ja kanoja kanaloissa?

Entä se, että tuodaan alunperin Afrikassa syntynsä saanut aavikkoeläin kylmään pohjoiseen, jossa se selviää hengissä vain, koska sillä on joku lämmin paikka mihin mennä ja jossa se saa säännöllisesti ruokansa? Monet aavikkoeläimistä eivät edes pysty ulkoilemaan talvisin, kun on liian kylmä, mutta tällöin tämä on täysin luonnollista monen mielestä, että se eläin "haluaa" olla vain sisällä. Joopajoo.

Ainoastaan kissa on aina se, joka kertakaikkiaan kärsii, jos ei pääse itsekseen ulos. Onneksi tähänkin on tullut asennemuutos, tämänkin keskustelun nuolista näkee, ettei kissan vapaanaulkoiluakaan ihan ehdoitta enää hyväksytä.

Haluatko tulla ulkoiluttamaan sisäkissani? Se menee piiloon jos näkee valjaat, kiipeää olkapäällesi, huutaa kuin syötävä ja tarttuu ovenkarmeihin koko voimallaan jos yrität viedä sitä ulos.

Jotenkin näistä heikoista epäselvistä signaaleista olen päätellyt että se tykkää olla ihan vaan sisällä. Sillä on yksi verkotettu ikkuna jossa se saa istua ja kytistää lintuja ja naapureita raikkaan ilman äärellä :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ihania marsuja. Korona-ajan pelastus oli niiden hoivailu. On vitamiinit, vaihtelevat vihannekset, tutkittavaa ja jättiaitaus pihalla niiden ulkoiluun. Silti tiedän että niiden elämä on niille liian suppeata, rakastavat tutkia ja nuuskutella uusia paikkoja. Täällä eivät yrityksistä huolimattakaan saa tarpeeksi laajaa reviiriä. Lajitovereitakin pitäisi olla lauma ympärillä.Tietenkin olisivat onnellisempia Andeilla ruohikossa. Vaikkakin saalistajat veisivät ne nuorempina. Mietin kuitenkin että niiden elämä on kuitenkin hyvää meilläkin.

Meillä on kaksi kania, jotka ovat perheenjäseniä ja tuovat valtavasti meille aivan valtavasti iloa ja rakkautta. He hyppelevät ja piileksivät, syövät ja leikkivät, nukkuvat ja ovat sylissä. Ilo ja rakkaus on molemminpuolista. Lemmikin merkitys henkiselle hyvinvoinnille on arkielämän kokemuksena sekä lukuisilla psykologisella kokeilla todistettu ❤️

T. Korkeastikoulutettu työtön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Niin olisi epäeettistä jättää eläin pelastamatta, ymmärrän kyllä. =) Ikävää vaan että samalla tavallaan tuet ko toimintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ihminen pysty antamaan eläimelle (oli sitten tuotantoeläin tai lemmikki) luonnollista tai eettistä ympäristöä. Vangittu eläin on aina vangittu, oli se sitten navetassa, tarhassa tai yksiössä. 

Voisiko joku alapeukuttaja perustella? =)

Tai kertoa, miten tarjoat esimerkiksi hamsterille, kissalle tai sialle luonnollisen ympäristön? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihminen pysty antamaan eläimelle (oli sitten tuotantoeläin tai lemmikki) luonnollista tai eettistä ympäristöä. Vangittu eläin on aina vangittu, oli se sitten navetassa, tarhassa tai yksiössä. 

Voisiko joku alapeukuttaja perustella? =)

Tai kertoa, miten tarjoat esimerkiksi hamsterille, kissalle tai sialle luonnollisen ympäristön? 

Mikä on kissan, sian tai hamsterin luonnollinen elinympäristö? Mitä luulet niille käyvän kun tyrkkäät ne ulos ovesta ja toivotat mukavaa loppuelämää onnellisesti vapaudessa?

Ne ovat lemmikkieläimiä, eivät villieläimiä. Niiden luonnollinen ympäristö on se jonka ihminen niille tarjoaa.

/98

Minusta on ok pitää lemmikkejä jos niillä on riittävästi tilaa ja virikkeitä. Eläimet myös hyötyvät itse saadessaan helpon elämän, aina on vettä ja ruokaa, eikä tarvitse stressata koko ajan. Niinhän ne koira- ja kissaeläimetkin on aikoinaan hakeutuneet ihmisten seuraan ja kesyyntyneet, koska hyötyvät ihmisistä.

Valitettavasti minimivaatimukset eläinten pitämiselle ei mielestäni ole riittävät, esim. jyrsijöitä ja kaneja voi pitää aika pienissä häkeissä. Isoja koiria voi pitää kerrostaloyksiössä, eikä kukaan valvo kuinka usein ja paljon niitä lenkitetään (paitsi ehkä naapurin kyylämummo). Monilla lemmikeillä on turhautumisesta johtuvia käytöshäiriöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihminen pysty antamaan eläimelle (oli sitten tuotantoeläin tai lemmikki) luonnollista tai eettistä ympäristöä. Vangittu eläin on aina vangittu, oli se sitten navetassa, tarhassa tai yksiössä. 

Voisiko joku alapeukuttaja perustella? =)

Tai kertoa, miten tarjoat esimerkiksi hamsterille, kissalle tai sialle luonnollisen ympäristön? 

Mikä on kissan, sian tai hamsterin luonnollinen elinympäristö? Mitä luulet niille käyvän kun tyrkkäät ne ulos ovesta ja toivotat mukavaa loppuelämää onnellisesti vapaudessa?

Ne ovat lemmikkieläimiä, eivät villieläimiä. Niiden luonnollinen ympäristö on se jonka ihminen niille tarjoaa.

/98

Ei vangittueläin enään luonnossa toimikkaan =D Aiemmin ketjussa pohdittiin luonnollista ympäristöä eläimille ja näillä eläimillä on kaikilla sellainen, mutta ei tietenkään enään kun ihminen on asian muuttanut. Se oli vaan toteamus, että ei näille eläimille ihminen voi antaa niiden ihanne ympäristöä. Kommentti oli saanut alapeukkuja, joten siksi utelin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Niin olisi epäeettistä jättää eläin pelastamatta, ymmärrän kyllä. =) Ikävää vaan että samalla tavallaan tuet ko toimintaa. 

En jätä koiraa kurjaan elämään siksi, että se on omaa syyttään tilanteessa. Pentutehtailijaa kiinnostaa se, että se saa pennut maailmalle, ei sitä kiinnosta kouran kodinvaihto aikuisena. Eli mielestäni "tuen" ihmisen mahdollisuutta hylätä aikuinen koira. Toinen koirani tuli minulle omistajansa kuoltua.

Koen erittäin vieraana ajatuksena pennun ostamisen kasvattajalta, koska minusta sekin on mikrotason pentutehtailua.

Meillä on kaksi koiraa ja kolme vapaanaulkoilevaa kissaa, jotka ovat maatilamme työkissoja pitäen jyrsijämäärän kurissa. Samalla kissat ovat hyvinhoidettuja täysipainoisia lemmikkejä, joille syötetään huolella valittua proteiinipitoista ja viljatonta ruokaa, joiden loishäädöistä, rokotuksista ja steriloinneista huolehditaan, turkit harjataan, kynsiä tarvittaessa lyhennetään ja jotka saavat halutessaan olla sisällä vaikka 24/7, mutta pääsevät myös ulos aina halutessaan. Vanhin kissoista on 15-vuotias ja toinen pari vuotta nuorempi. Molemmat edelleen hyvässä kunnossa ja terveitä, vaikka vanhuus jo vähän näkyykin. Nuorin kissoista otettiin tänä kesänä ja sille otetaan oma kaveri parin vuoden sisällä. Koirat samoin ovat työkoiria, paimentamassa karjaa ja vahtimassa pihaa. Niiden kanssa myös harrastetaan nose workia ja vetolajeja.

Nautin elämästämme ja lemmikeistämme niin valtavasti, että suoraan sanottuna en ole miettinyt asian ekologista puolta. Lemmikit ovat varmasti meillä onnellisia, sitä en epäile hetkeäkään, mutta tiedostan, että hiirten, rottien ja päästäisten ohella kissat tappavat toisinaan linnun. Ja tiedostan, että tällä maapallolla eläminen kuluttaa planeettamme luonnonvaroja. Silti olen tehnyt pari lastakin. Nämä ovat kysymyksiä, joihin en katso olevani kyvykäs ottamaan kantaa, joten toistaiseksi jatkamme samalla meille sopivalla linjalla. Olemme kuitenkin onnellisia, mikä ei nykypäivänä ole lainkaan vähäarvoinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihminen pysty antamaan eläimelle (oli sitten tuotantoeläin tai lemmikki) luonnollista tai eettistä ympäristöä. Vangittu eläin on aina vangittu, oli se sitten navetassa, tarhassa tai yksiössä. 

Voisiko joku alapeukuttaja perustella? =)

Tai kertoa, miten tarjoat esimerkiksi hamsterille, kissalle tai sialle luonnollisen ympäristön? 

Mikä on kissan, sian tai hamsterin luonnollinen elinympäristö? Mitä luulet niille käyvän kun tyrkkäät ne ulos ovesta ja toivotat mukavaa loppuelämää onnellisesti vapaudessa?

Ne ovat lemmikkieläimiä, eivät villieläimiä. Niiden luonnollinen ympäristö on se jonka ihminen niille tarjoaa.

/98

Ei vangittueläin enään luonnossa toimikkaan =D Aiemmin ketjussa pohdittiin luonnollista ympäristöä eläimille ja näillä eläimillä on kaikilla sellainen, mutta ei tietenkään enään kun ihminen on asian muuttanut. Se oli vaan toteamus, että ei näille eläimille ihminen voi antaa niiden ihanne ympäristöä. Kommentti oli saanut alapeukkuja, joten siksi utelin. 

No, kerran vielä:

lemmikkieläin ei ole sama kuin vankeudessa elävä ja/tai kesytetty villieläin. Lemmikkieläin on geeneiltään kesy. Vrt. kesykissa = Felis catus domestica, villikissa (josta kesykissa polveutuu) = Felis silvestris lybica.

Kyseessä on eri lajit.

/98

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Ei sinun mielestäni pitäisikään. Tarkoitukseni ei ollut yrittää vaikuttaa kenenkään käytökseen vaan huomauttaa ettei hylättyjen elukoiden adoptoiminen kestä eettistä arvostelua. Itsellänikin on löytöeläin lemmikkinä, enkä ole ap:n kanssa missään määrin samoilla linjoilla, mielestäni ap ei ole aihetta edes ajatellut kovin syvällisesti, ei näytä edes tuntevan yleisten lemmikkieläinten historiaa tai useimpien lemmikkilajien psykologiaa.

Nämä perustelut, että kyllä minun mustini ainakin on onnellinen, ovat vähän heikkoja ja osoittavat ettei ilmiötä osata katsoa laajemmin. Kyse ei ole siitä, voiko joku yksittäinen lemmikkieläin hyvin vai huonosti, molempia varmasti löytyy, vaan yleisemmästä ihmisen oikeudesta pitää eläimiä huvinaan olosuhteissa, jotka eivät ole eläimelle parhaat mahdolliset. Kukaan ei voine kiistää että kerrostaloasunto olisi isolle koiralle hyvä elinympäristö, tai kissalle jonka tulisi liikkua ulkona saalistamassa. Tietenkin yksittäinen koira tai kissakin on kiintynyt isäntiinsä eikä ilman pärjäisi, mutta ei tässä keskustelussa siitä ole kysymys, vaan ihmisen oikeudesta hyväksikäyttää eläimiä ylipäätään lemmikkeinä, työjuhtina, urheiluvälineinä, lihantuotantoon yms. Näistä eläimen hyväksikäyttö lemmikkinä tai urheiluun (ravihevoset ym) on kyllä turhimmasta päästä. 

Lemmikin omistajalleen tuomat mielenterveysvaikutukset ovat moninkertaiset abstrakteihin ympäristövaikutuksiin verrattuna. Asiasta ei tarvitse keskustella enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihminen pysty antamaan eläimelle (oli sitten tuotantoeläin tai lemmikki) luonnollista tai eettistä ympäristöä. Vangittu eläin on aina vangittu, oli se sitten navetassa, tarhassa tai yksiössä. 

Voisiko joku alapeukuttaja perustella? =)

Tai kertoa, miten tarjoat esimerkiksi hamsterille, kissalle tai sialle luonnollisen ympäristön? 

Mikä on kissan, sian tai hamsterin luonnollinen elinympäristö? Mitä luulet niille käyvän kun tyrkkäät ne ulos ovesta ja toivotat mukavaa loppuelämää onnellisesti vapaudessa?

Ne ovat lemmikkieläimiä, eivät villieläimiä. Niiden luonnollinen ympäristö on se jonka ihminen niille tarjoaa.

/98

Ei vangittueläin enään luonnossa toimikkaan =D Aiemmin ketjussa pohdittiin luonnollista ympäristöä eläimille ja näillä eläimillä on kaikilla sellainen, mutta ei tietenkään enään kun ihminen on asian muuttanut. Se oli vaan toteamus, että ei näille eläimille ihminen voi antaa niiden ihanne ympäristöä. Kommentti oli saanut alapeukkuja, joten siksi utelin. 

No, kerran vielä:

lemmikkieläin ei ole sama kuin vankeudessa elävä ja/tai kesytetty villieläin. Lemmikkieläin on geeneiltään kesy. Vrt. kesykissa = Felis catus domestica, villikissa (josta kesykissa polveutuu) = Felis silvestris lybica.

Kyseessä on eri lajit.

/98

MUTTA, lajille ominaiset tarpeet ovat hyvin pitkälle säilyneet! Ihan viis siitä mitä lajia on! Sialla tonkiminen, lehmällä laiduntaminen, hamsterilla kaivaminen jne.