Miksi korkeasti koulutetuillakin on vaikeuksia kyseenalaistaa lemmikkieläinten pitämisen eettisyys?

Olen pitkälti aloittajan kanssa samaa mieltä siitä että lemmikkejä ei pitäisi olla ihmisillä lainkaan niin yleisesti kuin tällä hetkellä on normaalia. Harvalla on oikeasti tietämystä tai resursseja tarjota eläimelle hyvä elämä.

Mielestäni rescue-eläimet ovat kuitenkin eri asia koska ne ovat jo maailmassa olemassa ja niiden kohdalla lemmikiksi päätyminen on usein parempi kuin kadulla/tarhalla eläminen. Siksi itselläni on pari rescuekoiraa, joilla ei ole ollut muuta paikkaa ja olen sitoutunut huolehtimaan niistä parhaan taitoni mukaan niiden loppuelämän.

Sitä, että kasvattajalta tilataan joku tietyn rotuinen ja näköinen pentu en suoraan sanottuna ymmärrä lainkaan ja niin tekevien ihmisten älyn kyllä kyseenalaistan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Niin olisi epäeettistä jättää eläin pelastamatta, ymmärrän kyllä. =) Ikävää vaan että samalla tavallaan tuet ko toimintaa. 

En jätä koiraa kurjaan elämään siksi, että se on omaa syyttään tilanteessa. Pentutehtailijaa kiinnostaa se, että se saa pennut maailmalle, ei sitä kiinnosta kouran kodinvaihto aikuisena. Eli mielestäni "tuen" ihmisen mahdollisuutta hylätä aikuinen koira. Toinen koirani tuli minulle omistajansa kuoltua.

Koen erittäin vieraana ajatuksena pennun ostamisen kasvattajalta, koska minusta sekin on mikrotason pentutehtailua.

Millä tavalla?

Niin kauan kun ihmiset kaltoinkohtelevat lemmikkejään sinulla on "eettisiä lemmikkejä" mistä valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Niin olisi epäeettistä jättää eläin pelastamatta, ymmärrän kyllä. =) Ikävää vaan että samalla tavallaan tuet ko toimintaa. 

En jätä koiraa kurjaan elämään siksi, että se on omaa syyttään tilanteessa. Pentutehtailijaa kiinnostaa se, että se saa pennut maailmalle, ei sitä kiinnosta kouran kodinvaihto aikuisena. Eli mielestäni "tuen" ihmisen mahdollisuutta hylätä aikuinen koira. Toinen koirani tuli minulle omistajansa kuoltua.

Koen erittäin vieraana ajatuksena pennun ostamisen kasvattajalta, koska minusta sekin on mikrotason pentutehtailua.

Millä tavalla?

Niin kauan kun ihmiset kaltoinkohtelevat lemmikkejään sinulla on "eettisiä lemmikkejä" mistä valita.

Nartut pakkoastutetaan valitun uroksen kanssa ja painotetaan milloin mitäkin ominaisuutta. Rotukoiratkaanneivät ole terveitä eivätkä kaikki kennelitkään puhtaita esim. välipentueita voidaan jättää rekisteröimättä tai pentueita, joissa on viallisia pentuja. Eikä minusta vaan ole eettistä, että voisin ostaa haluamaani rotua edustavan minua tai toista ostajaa varten tuotetun pennun. Maailmaan ei tarvitse tuottaa lisää koiria minun mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Niin olisi epäeettistä jättää eläin pelastamatta, ymmärrän kyllä. =) Ikävää vaan että samalla tavallaan tuet ko toimintaa. 

En jätä koiraa kurjaan elämään siksi, että se on omaa syyttään tilanteessa. Pentutehtailijaa kiinnostaa se, että se saa pennut maailmalle, ei sitä kiinnosta kouran kodinvaihto aikuisena. Eli mielestäni "tuen" ihmisen mahdollisuutta hylätä aikuinen koira. Toinen koirani tuli minulle omistajansa kuoltua.

Koen erittäin vieraana ajatuksena pennun ostamisen kasvattajalta, koska minusta sekin on mikrotason pentutehtailua.

Millä tavalla?

Niin kauan kun ihmiset kaltoinkohtelevat lemmikkejään sinulla on "eettisiä lemmikkejä" mistä valita.

Nartut pakkoastutetaan valitun uroksen kanssa ja painotetaan milloin mitäkin ominaisuutta. Rotukoiratkaanneivät ole terveitä eivätkä kaikki kennelitkään puhtaita esim. välipentueita voidaan jättää rekisteröimättä tai pentueita, joissa on viallisia pentuja. Eikä minusta vaan ole eettistä, että voisin ostaa haluamaani rotua edustavan minua tai toista ostajaa varten tuotetun pennun. Maailmaan ei tarvitse tuottaa lisää koiria minun mielestäni.

Pakkoastutuksiakin tapahtuu, mutta eivät kaikki sellaisia tee, jos uros ja narttu ei hyväksy toisiaan niin moni hyväksyy tämän ja vaihtaa urosta. Poikkeuksena englanninbulldogit, jotka eivät edes kykene astumaan ilman että ihminen auttaa, jos astuvat ollenkaan, voidaan myös keinosiementää.

Eikö lemmikkilajeille optimaalinen elinolo nimenomaan ole elää symbioosissa ihmisen kanssa? Symbioosihan tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkukoira on jalostanut itse itsensä hyötymällä ihmisestä siitä hyvästä, että pysyy ihmisen lähellä. Olisi väärin tuhota tämä hieno luonnonllinen symbioosi. Toki sairaista roduista pitäisi päästä eroon, koska ne ovat alkukoirasta kaukana.

Lemmikinomistamista pitäisi viedäkin enemmän tuohon luonnollisempaan suuntaa, jossa se koira/kissa on apuna siellä maalla. Eikä jatkaa tätä nykysuuntausta, jossa joka toisesta kerrostaloasunnosta löytyy kissa/koira

No mutta kun ei kaikilla ole mahdollista asua maalla vaikka haluaisikin. Eikä koira/kissa saa automaattisesti parempaa kohtelua maalla.

No ei todellakaan saa. Mulla paljon kokemusta siitä lapsena maalla asuneena. Metsästyskoiraa pidetty pienessä tarhassa tai lyhyen ketjun nokassa koko elämänsä. Kissat kulkenut vapaana koska "niillä on tehtävänsä" ja kun ei kissaa kuulu kotiin niin hommataan uusi. Sitten on näitä jäniksen perässä jäihin pudonneita ja suden suuhun joutuneita. Tai muuten vaan kummasti kadonneita. Kummasti ne lemmikit vain "katoilivat" mun lapsuudessani, oikeaa syytä ei aina kerrottu..

Itselläni on ollut 5 koiraa ja nykyään 2 kissaa kerrostalossa ja väitän, että aika hyvinvoivia ovat olleet ja eläneetkin ihan överivanhoiksi terveinä ja elämäniloisina kaikki. Joka vuosi käyty terveystarkastuksissa ja jos jotain on hoidettavissa, se hoidetaan. Jos ei, niin päästetään pois kivuistaan nopeasti. Kun vierekkäin aina ollaan, huomaa heti jos jotain muutosta on voinnissa.  Ei ole mitään "hupsista" juttuja tapahtunut saati pitänyt hankkia uusi objekti tilalle, vaan ihan loppuun asti on vastuu kannettu jokaisen kohdalla. 

Kissatkin nauttii kun käymme näin kesäisin mökillä ja kyllä ne sielläkin on päässeet sisälle tunkevia hiiriä saalistamaan. Jos ei, niin kissojen kanssahan kuuluu leikkiä. Siksi niille niitä leluja ja kiipeilytelineitä tehdään, että niitä aktivoidaan. Ihan samoin kuin koirienkin kanssa harrastetaan asioita. Tarkoitus ei ole antaa lemmikkien vain olla möllöttää, eihän kukaan ihminenkään sellaista kestäisi.

Mun koirat ja kissat ovat ovat olleet valittuja sellaisista roduista, joissa ei ole jalostus mennyt liian pitkälle. Eikä kaikki ole puhdasrotuisia olleetkaan, mutta olen kuitenkin varsinkin koirien kohdalla halunnut tietää edes mitä rotuja niissä on mukana. Ihan vaan tietääkseni mitä tarkotusta varten ne on luotu. Itse en esimerkiksi ole halunnut metsästysviettistä/taisteluhaluista rotua, vaan olen enemmänkin seurakoiratyyppistä hakenut. Ne ovat sopineet tarkoituksiini ja hyvin on mennyt.

Mun mielestä ei vaan kuulosta kauhean luonnolliselta tuo tilanne, että kissoille ja muille lemmikeille tehdään kasa kaupalla kiipeilytelineitä ja muita leluja etteivät ne vaan pääse kyllästymään

Entä kuulostaako se luonnolliselta, että lehmiä pidetään navetoissa, hevosia talleissa ja kanoja kanaloissa?

Entä se, että tuodaan alunperin Afrikassa syntynsä saanut aavikkoeläin kylmään pohjoiseen, jossa se selviää hengissä vain, koska sillä on joku lämmin paikka mihin mennä ja jossa se saa säännöllisesti ruokansa? Monet aavikkoeläimistä eivät edes pysty ulkoilemaan talvisin, kun on liian kylmä, mutta tällöin tämä on täysin luonnollista monen mielestä, että se eläin "haluaa" olla vain sisällä. Joopajoo.

Ainoastaan kissa on aina se, joka kertakaikkiaan kärsii, jos ei pääse itsekseen ulos. Onneksi tähänkin on tullut asennemuutos, tämänkin keskustelun nuolista näkee, ettei kissan vapaanaulkoiluakaan ihan ehdoitta enää hyväksytä.

Haluatko tulla ulkoiluttamaan sisäkissani? Se menee piiloon jos näkee valjaat, kiipeää olkapäällesi, huutaa kuin syötävä ja tarttuu ovenkarmeihin koko voimallaan jos yrität viedä sitä ulos.

Jotenkin näistä heikoista epäselvistä signaaleista olen päätellyt että se tykkää olla ihan vaan sisällä. Sillä on yksi verkotettu ikkuna jossa se saa istua ja kytistää lintuja ja naapureita raikkaan ilman äärellä :)

Et voi kuitenkaan väittää, etteikö kissasi olisi onnellisempi jos olisi paremmilla hermoilla varustettu, eikä tavallinen maailma pelottaisi sitä niin perkeleesti, että luulee kuolevansa jos se viedään ulos. Kissaparka :( Ei se vapaahetoisesti ole sisälläoloa valinnut, vaan kärsii luonneviasta, liiallisesta arkuudesta ja peloista, jonka vuoksi se ei kykene menemään ulos, vaikka haluaisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri otti kissan. Kumma juttu, takapihan halkovajassamme ei enää löytynyt hiirien/myyrien jätöksiä, ns myyrätuhot harvenivat puutarhassamme ja jänötkään eivät enää jyrsi puiden kuoria nilelle kun pelkäävät kissaa.

Tämän takia naapurin kissa (=hyötyeläin) on erittäin tervetullut pihaamme ja tarkoituksella laitamme kissankarkkia esim halkovajan tienoille jotta kissanhaju pysyy karkoittamassa jyrsijöitä.

Unohdit mainita, kuinka paljon se kissa tappaa lintuja ja linnunpoikasia. Se kun ei tajua, että sen pitäisi tappaa vain rottia ja hiiriä.

Varmasti tekee tuotakin, mutta toistaiseksi ei ole kolmen vuoden aikana tuonut näytille yhtään, toisin kuin myyriä.

Ja nyt kun huomautit, niim kummasti räksätkin loistavat poissaolollaan vaikka marjat ovat kypsiä puskissa. Kissa on väijynyt nekin tiehensä, pitääkin muistaa palkita tuostakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään, kun maailmassa on kodintarpeessa olevia koiria, ihan hyvällä omallatunnolla tarjoan kodin.

Ja niin kauan kun pelastajia on roskabisnes lemmikkien ympärillä jatkuu. Kun ihminen lakkaa "pelastamasta" esim niitä pentutehtaan uhreja jne. myös tarjonta lakkaa. 

En jätä auttamatta elossa olevaa eläintä tai ihmistä sen vuoksi, että siihen saattaa liittyä jotain epämääräistä. Koirani tuli seitsemänvuotiaana minulle. Se on ehkä tuotettu epäeettisesti, ehkä ollut vahinkopentu, mitä lie, mutta se, että tarjoan vahenevalle koiralle kodin ja loppuelämän, on sen ainutkertaisessa elämässä valtavan merkityksellinen asia.

Niin olisi epäeettistä jättää eläin pelastamatta, ymmärrän kyllä. =) Ikävää vaan että samalla tavallaan tuet ko toimintaa. 

En jätä koiraa kurjaan elämään siksi, että se on omaa syyttään tilanteessa. Pentutehtailijaa kiinnostaa se, että se saa pennut maailmalle, ei sitä kiinnosta kouran kodinvaihto aikuisena. Eli mielestäni "tuen" ihmisen mahdollisuutta hylätä aikuinen koira. Toinen koirani tuli minulle omistajansa kuoltua.

Koen erittäin vieraana ajatuksena pennun ostamisen kasvattajalta, koska minusta sekin on mikrotason pentutehtailua.

Millä tavalla?

Niin kauan kun ihmiset kaltoinkohtelevat lemmikkejään sinulla on "eettisiä lemmikkejä" mistä valita.

Nartut pakkoastutetaan valitun uroksen kanssa ja painotetaan milloin mitäkin ominaisuutta. Rotukoiratkaanneivät ole terveitä eivätkä kaikki kennelitkään puhtaita esim. välipentueita voidaan jättää rekisteröimättä tai pentueita, joissa on viallisia pentuja. Eikä minusta vaan ole eettistä, että voisin ostaa haluamaani rotua edustavan minua tai toista ostajaa varten tuotetun pennun. Maailmaan ei tarvitse tuottaa lisää koiria minun mielestäni.

Pakkoastutuksiakin tapahtuu, mutta eivät kaikki sellaisia tee, jos uros ja narttu ei hyväksy toisiaan niin moni hyväksyy tämän ja vaihtaa urosta. Poikkeuksena englanninbulldogit, jotka eivät edes kykene astumaan ilman että ihminen auttaa, jos astuvat ollenkaan, voidaan myös keinosiementää.

Edelleen en pidä eettisenä, että voin ostaa minua varten maailmaan tuotetun elollisen olennon. En pentutehtaasta enkä vastuulliseltakaan kasvattajalta.

Eikö ole hyvä, että joku suostuu pitämään huolta toisten "ylijäämistä". Osalle ihmisiä on oletusarvoisen tärkeää saada koira pentuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkukoira on jalostanut itse itsensä hyötymällä ihmisestä siitä hyvästä, että pysyy ihmisen lähellä. Olisi väärin tuhota tämä hieno luonnonllinen symbioosi. Toki sairaista roduista pitäisi päästä eroon, koska ne ovat alkukoirasta kaukana.

Lemmikinomistamista pitäisi viedäkin enemmän tuohon luonnollisempaan suuntaa, jossa se koira/kissa on apuna siellä maalla. Eikä jatkaa tätä nykysuuntausta, jossa joka toisesta kerrostaloasunnosta löytyy kissa/koira

No mutta kun ei kaikilla ole mahdollista asua maalla vaikka haluaisikin. Eikä koira/kissa saa automaattisesti parempaa kohtelua maalla.

No ei todellakaan saa. Mulla paljon kokemusta siitä lapsena maalla asuneena. Metsästyskoiraa pidetty pienessä tarhassa tai lyhyen ketjun nokassa koko elämänsä. Kissat kulkenut vapaana koska "niillä on tehtävänsä" ja kun ei kissaa kuulu kotiin niin hommataan uusi. Sitten on näitä jäniksen perässä jäihin pudonneita ja suden suuhun joutuneita. Tai muuten vaan kummasti kadonneita. Kummasti ne lemmikit vain "katoilivat" mun lapsuudessani, oikeaa syytä ei aina kerrottu..

Itselläni on ollut 5 koiraa ja nykyään 2 kissaa kerrostalossa ja väitän, että aika hyvinvoivia ovat olleet ja eläneetkin ihan överivanhoiksi terveinä ja elämäniloisina kaikki. Joka vuosi käyty terveystarkastuksissa ja jos jotain on hoidettavissa, se hoidetaan. Jos ei, niin päästetään pois kivuistaan nopeasti. Kun vierekkäin aina ollaan, huomaa heti jos jotain muutosta on voinnissa.  Ei ole mitään "hupsista" juttuja tapahtunut saati pitänyt hankkia uusi objekti tilalle, vaan ihan loppuun asti on vastuu kannettu jokaisen kohdalla. 

Kissatkin nauttii kun käymme näin kesäisin mökillä ja kyllä ne sielläkin on päässeet sisälle tunkevia hiiriä saalistamaan. Jos ei, niin kissojen kanssahan kuuluu leikkiä. Siksi niille niitä leluja ja kiipeilytelineitä tehdään, että niitä aktivoidaan. Ihan samoin kuin koirienkin kanssa harrastetaan asioita. Tarkoitus ei ole antaa lemmikkien vain olla möllöttää, eihän kukaan ihminenkään sellaista kestäisi.

Mun koirat ja kissat ovat ovat olleet valittuja sellaisista roduista, joissa ei ole jalostus mennyt liian pitkälle. Eikä kaikki ole puhdasrotuisia olleetkaan, mutta olen kuitenkin varsinkin koirien kohdalla halunnut tietää edes mitä rotuja niissä on mukana. Ihan vaan tietääkseni mitä tarkotusta varten ne on luotu. Itse en esimerkiksi ole halunnut metsästysviettistä/taisteluhaluista rotua, vaan olen enemmänkin seurakoiratyyppistä hakenut. Ne ovat sopineet tarkoituksiini ja hyvin on mennyt.

Mun mielestä ei vaan kuulosta kauhean luonnolliselta tuo tilanne, että kissoille ja muille lemmikeille tehdään kasa kaupalla kiipeilytelineitä ja muita leluja etteivät ne vaan pääse kyllästymään

Entä kuulostaako se luonnolliselta, että lehmiä pidetään navetoissa, hevosia talleissa ja kanoja kanaloissa?

Entä se, että tuodaan alunperin Afrikassa syntynsä saanut aavikkoeläin kylmään pohjoiseen, jossa se selviää hengissä vain, koska sillä on joku lämmin paikka mihin mennä ja jossa se saa säännöllisesti ruokansa? Monet aavikkoeläimistä eivät edes pysty ulkoilemaan talvisin, kun on liian kylmä, mutta tällöin tämä on täysin luonnollista monen mielestä, että se eläin "haluaa" olla vain sisällä. Joopajoo.

Ainoastaan kissa on aina se, joka kertakaikkiaan kärsii, jos ei pääse itsekseen ulos. Onneksi tähänkin on tullut asennemuutos, tämänkin keskustelun nuolista näkee, ettei kissan vapaanaulkoiluakaan ihan ehdoitta enää hyväksytä.

Haluatko tulla ulkoiluttamaan sisäkissani? Se menee piiloon jos näkee valjaat, kiipeää olkapäällesi, huutaa kuin syötävä ja tarttuu ovenkarmeihin koko voimallaan jos yrität viedä sitä ulos.

Jotenkin näistä heikoista epäselvistä signaaleista olen päätellyt että se tykkää olla ihan vaan sisällä. Sillä on yksi verkotettu ikkuna jossa se saa istua ja kytistää lintuja ja naapureita raikkaan ilman äärellä :)

Et voi kuitenkaan väittää, etteikö kissasi olisi onnellisempi jos olisi paremmilla hermoilla varustettu, eikä tavallinen maailma pelottaisi sitä niin perkeleesti, että luulee kuolevansa jos se viedään ulos. Kissaparka :( Ei se vapaahetoisesti ole sisälläoloa valinnut, vaan kärsii luonneviasta, liiallisesta arkuudesta ja peloista, jonka vuoksi se ei kykene menemään ulos, vaikka haluaisikin.

Höpölöpö. Kotikissan ei kuulu juoksennella ulkona sen enempää kuin vaikkapa marsun tai hamsterinkaan. Kissa ei ole villieläin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öööö XDDDDDD Kissa ei kuulu luontoon eikä pärjää siellä, yhtä vähän koira kuuluu metsiin temmeltämään villinä. Miten luulet pikkukissan pärjävän, kun tärinä alkaa talvella oven avaamisesta ja kissa luikkii lämpimään karkuun kylmyyttä XD Ja minun kissani tärisi aina kun poistuttiin pihapiiristä vähän lenkkeilemään. Juoksi tuhatta ja sataa takaisin kotiin.

No ei tietenkään pärjää (etenkään Suomessa) kun ne on ajan mittaan jalostettu ihmisten orjiksi ja viihdyttäjiksi. Minun mielestä on aika luonnotonta, että eläin viettää lähes 24/7 sisätiloissa pahimmillaan jossain kerrostalokämpässä

Ei se kerrostalokämppä kovin hyvä elinympäristö ole ihmisellekään. Lisäksi koira on elänyt ihmisten kanssa tuhansia vuosia, ja nauttivat ihmisten seurasta. Kissakin välittää omistajastaan, vaikka aina ei siltä ehkä vaikuta.

Niin kauan kuin lemmikki ja ihminen molemmat nauttivat yhteiselostaan, lemmikinpito on oikein. Kasvattaja täytyy valita vastuullisesti, mutta lemmikinpidon kieltäminen ei ole vastaus vain sen vuoksi, että joukossa on mätämunia.

Ekologiset kysymykset ovat oma aiheensa, mutta uskallan väittää, että lemmikinpidon kieltäminen ei ole top10-listalla maapalloa pelastettaessa. Lemmikin ja ihmisen välinen suhde on rakkaussuhde, eikä meillä ole vara antaa tämän rakkauden kuolla.

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin lemmikki ja ihminen molemmat nauttivat yhteiselostaan, lemmikinpito on oikein. Kasvattaja täytyy valita vastuullisesti, mutta lemmikinpidon kieltäminen ei ole vastaus vain sen vuoksi, että joukossa on mätämunia.

Ekologiset kysymykset ovat oma aiheensa, mutta uskallan väittää, että lemmikinpidon kieltäminen ei ole top10-listalla maapalloa pelastettaessa. Lemmikin ja ihmisen välinen suhde on rakkaussuhde, eikä meillä ole vara antaa tämän rakkauden kuolla.

Rakkaussuhde ei ole aina hyvä suhde. Moni lemmikki kärsii huonoissa oloissa eikä omistaja edes tajua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihminen pysty antamaan eläimelle (oli sitten tuotantoeläin tai lemmikki) luonnollista tai eettistä ympäristöä. Vangittu eläin on aina vangittu, oli se sitten navetassa, tarhassa tai yksiössä. 

Voisiko joku alapeukuttaja perustella? =)

Tai kertoa, miten tarjoat esimerkiksi hamsterille, kissalle tai sialle luonnollisen ympäristön? 

Mikä on kissan, sian tai hamsterin luonnollinen elinympäristö? Mitä luulet niille käyvän kun tyrkkäät ne ulos ovesta ja toivotat mukavaa loppuelämää onnellisesti vapaudessa?

Ne ovat lemmikkieläimiä, eivät villieläimiä. Niiden luonnollinen ympäristö on se jonka ihminen niille tarjoaa.

/98

Ei vangittueläin enään luonnossa toimikkaan =D Aiemmin ketjussa pohdittiin luonnollista ympäristöä eläimille ja näillä eläimillä on kaikilla sellainen, mutta ei tietenkään enään kun ihminen on asian muuttanut. Se oli vaan toteamus, että ei näille eläimille ihminen voi antaa niiden ihanne ympäristöä. Kommentti oli saanut alapeukkuja, joten siksi utelin. 

No, kerran vielä:

lemmikkieläin ei ole sama kuin vankeudessa elävä ja/tai kesytetty villieläin. Lemmikkieläin on geeneiltään kesy. Vrt. kesykissa = Felis catus domestica, villikissa (josta kesykissa polveutuu) = Felis silvestris lybica.

Kyseessä on eri lajit.

/98

MUTTA, lajille ominaiset tarpeet ovat hyvin pitkälle säilyneet! Ihan viis siitä mitä lajia on! Sialla tonkiminen, lehmällä laiduntaminen, hamsterilla kaivaminen jne.

Niin, ja hyvä lemmikinomistaja tarjoaa lemmikilleen mahdollisuuden näihin puuhiin. Tuotantoeläimillähän nämä eivät toteudu, lihantuotantoa vastustan itsekin.

/98

Moni ihminen on niin pihalla asioista, ettei voi käsittää :,D

Nämäkin "mun koirani/kissani nukkuu tyytyväisenä kainalossani, joten ei haittaa ettei sen elämässä tapahdu koskaan mitään". A) Kaikki eläimet nukkuu tai ne kuolee, toki jos hyvän elämän määritelmä on se, että eläin luottaa suhun niin paljon, että uskaltaa nukkua sun vieressä sohvalla, niin seelvä.

Sitten nämä "koirani/kissani ei halua lenkkeillä/ulkoilla ja on siis täysin onnellinen sisätiloissa virikkeettomässä ympäristössä", joo, ei halua vai ei pysty? Esim. jos koira palelee kylmällä ilmalla, niin ei se tarkoita etteikö se haluaisi ulkoilla, vaan se tarkoittaa ettei se PYSTY ulkoilemaan kun on liian kylmä, eihän sillä silloin ole muuta vaihtoehtoa kuin haluta olla sisällä, jos ulkona oleminen on yhtä kärsimystä kylmyyden vuoksi.

Sama tuon kissan kohdalla joka saa paniikkikohtauksen jos se yritetään viedä ulos: Ei se ole valinnut, että haluaa nyt elää sisätiloissa koska siellä vaan on mukavampaa, se ei vaan uskalla mennä ulos, koska siellä on liian pelottavaa. Tällaisen kissan pitäminen jossain yksiössä on eläinrääkkäystä, se tarvitsisi huomattavasti laajemmat sisätilat kuin kissa, joka suostuu ulkoilemaan, ollakseen onnellinen ja jotta sille voidaan taata lajityypillinen hyvä elämä.

Mulla on 2 kissaa ja koira ja en ole täydellinen lemmikinomistaja, etenkin kissoja voisi aktivoida enemmänkin, pääsevät kyllä ulos (ja haluavat sinne, paitsi talvella kun on liian kylmä, niiden on tyytyminen sisälläoloon), mutta eivät aina hihnalenkille vaan esim. takapihalle, enkä kovin usein leikitä niitä. No varmasti elävät parempaa elämää kuin vaikka se yksiössä elävä ulkoilua kuollakseen pelkäävä tapaus, mutta eivä todellakaan täydellistä elämää. Siksi en näiden jälkeen kissoja enää otakkaan, niin kauan kuin pystyn koiria pitämään ja niiden kanssa lenkkeilemään ja harrastamaan (koen sen mielekkäämmäksi kuin kissojen aktivoinnin).

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin lemmikki ja ihminen molemmat nauttivat yhteiselostaan, lemmikinpito on oikein. Kasvattaja täytyy valita vastuullisesti, mutta lemmikinpidon kieltäminen ei ole vastaus vain sen vuoksi, että joukossa on mätämunia.

Ekologiset kysymykset ovat oma aiheensa, mutta uskallan väittää, että lemmikinpidon kieltäminen ei ole top10-listalla maapalloa pelastettaessa. Lemmikin ja ihmisen välinen suhde on rakkaussuhde, eikä meillä ole vara antaa tämän rakkauden kuolla.

Miten sinä määrittelet, että nauttiiko lemmikkisiskin yhteiselosta? Oletko kokeillut antaa sille vaihtoehtoja esim. antaa sen valita oman kotisi ja jonku enemmän aktiviteetteja tarjoavan kodin väliltä?

Jos lemmikille ei esittele vaihtoehtoja ja anna sen itse valita, et voi puhua siitä, että lemmikkisi olisi jotenkin vapaaehtoisesti valinnut, että sinun kanssasi on hyvä olla ja elää. Sinä olet sen lemmikin ottanut ja pidät sitä vankeudessa (kyllä se on vankeutta myös lemmikinkin kohdalla) kysymättä lemmikkisi mielipidettä, yleensä vielä huolehdit ettei se saa mitään mahdollisuutta koskaan karata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkukoira on jalostanut itse itsensä hyötymällä ihmisestä siitä hyvästä, että pysyy ihmisen lähellä. Olisi väärin tuhota tämä hieno luonnonllinen symbioosi. Toki sairaista roduista pitäisi päästä eroon, koska ne ovat alkukoirasta kaukana.

Lemmikinomistamista pitäisi viedäkin enemmän tuohon luonnollisempaan suuntaa, jossa se koira/kissa on apuna siellä maalla. Eikä jatkaa tätä nykysuuntausta, jossa joka toisesta kerrostaloasunnosta löytyy kissa/koira

No mutta kun ei kaikilla ole mahdollista asua maalla vaikka haluaisikin. Eikä koira/kissa saa automaattisesti parempaa kohtelua maalla.

No ei todellakaan saa. Mulla paljon kokemusta siitä lapsena maalla asuneena. Metsästyskoiraa pidetty pienessä tarhassa tai lyhyen ketjun nokassa koko elämänsä. Kissat kulkenut vapaana koska "niillä on tehtävänsä" ja kun ei kissaa kuulu kotiin niin hommataan uusi. Sitten on näitä jäniksen perässä jäihin pudonneita ja suden suuhun joutuneita. Tai muuten vaan kummasti kadonneita. Kummasti ne lemmikit vain "katoilivat" mun lapsuudessani, oikeaa syytä ei aina kerrottu..

Itselläni on ollut 5 koiraa ja nykyään 2 kissaa kerrostalossa ja väitän, että aika hyvinvoivia ovat olleet ja eläneetkin ihan överivanhoiksi terveinä ja elämäniloisina kaikki. Joka vuosi käyty terveystarkastuksissa ja jos jotain on hoidettavissa, se hoidetaan. Jos ei, niin päästetään pois kivuistaan nopeasti. Kun vierekkäin aina ollaan, huomaa heti jos jotain muutosta on voinnissa.  Ei ole mitään "hupsista" juttuja tapahtunut saati pitänyt hankkia uusi objekti tilalle, vaan ihan loppuun asti on vastuu kannettu jokaisen kohdalla. 

Kissatkin nauttii kun käymme näin kesäisin mökillä ja kyllä ne sielläkin on päässeet sisälle tunkevia hiiriä saalistamaan. Jos ei, niin kissojen kanssahan kuuluu leikkiä. Siksi niille niitä leluja ja kiipeilytelineitä tehdään, että niitä aktivoidaan. Ihan samoin kuin koirienkin kanssa harrastetaan asioita. Tarkoitus ei ole antaa lemmikkien vain olla möllöttää, eihän kukaan ihminenkään sellaista kestäisi.

Mun koirat ja kissat ovat ovat olleet valittuja sellaisista roduista, joissa ei ole jalostus mennyt liian pitkälle. Eikä kaikki ole puhdasrotuisia olleetkaan, mutta olen kuitenkin varsinkin koirien kohdalla halunnut tietää edes mitä rotuja niissä on mukana. Ihan vaan tietääkseni mitä tarkotusta varten ne on luotu. Itse en esimerkiksi ole halunnut metsästysviettistä/taisteluhaluista rotua, vaan olen enemmänkin seurakoiratyyppistä hakenut. Ne ovat sopineet tarkoituksiini ja hyvin on mennyt.

Mun mielestä ei vaan kuulosta kauhean luonnolliselta tuo tilanne, että kissoille ja muille lemmikeille tehdään kasa kaupalla kiipeilytelineitä ja muita leluja etteivät ne vaan pääse kyllästymään

Entä kuulostaako se luonnolliselta, että lehmiä pidetään navetoissa, hevosia talleissa ja kanoja kanaloissa?

Entä se, että tuodaan alunperin Afrikassa syntynsä saanut aavikkoeläin kylmään pohjoiseen, jossa se selviää hengissä vain, koska sillä on joku lämmin paikka mihin mennä ja jossa se saa säännöllisesti ruokansa? Monet aavikkoeläimistä eivät edes pysty ulkoilemaan talvisin, kun on liian kylmä, mutta tällöin tämä on täysin luonnollista monen mielestä, että se eläin "haluaa" olla vain sisällä. Joopajoo.

Ainoastaan kissa on aina se, joka kertakaikkiaan kärsii, jos ei pääse itsekseen ulos. Onneksi tähänkin on tullut asennemuutos, tämänkin keskustelun nuolista näkee, ettei kissan vapaanaulkoiluakaan ihan ehdoitta enää hyväksytä.

Haluatko tulla ulkoiluttamaan sisäkissani? Se menee piiloon jos näkee valjaat, kiipeää olkapäällesi, huutaa kuin syötävä ja tarttuu ovenkarmeihin koko voimallaan jos yrität viedä sitä ulos.

Jotenkin näistä heikoista epäselvistä signaaleista olen päätellyt että se tykkää olla ihan vaan sisällä. Sillä on yksi verkotettu ikkuna jossa se saa istua ja kytistää lintuja ja naapureita raikkaan ilman äärellä :)

Et voi kuitenkaan väittää, etteikö kissasi olisi onnellisempi jos olisi paremmilla hermoilla varustettu, eikä tavallinen maailma pelottaisi sitä niin perkeleesti, että luulee kuolevansa jos se viedään ulos. Kissaparka :( Ei se vapaahetoisesti ole sisälläoloa valinnut, vaan kärsii luonneviasta, liiallisesta arkuudesta ja peloista, jonka vuoksi se ei kykene menemään ulos, vaikka haluaisikin.

Miksi vaivaudut muodostamaan mielipidettä kun et vaivaudu tutustumaan asiaan? Ei johdu mistää noista vaan puhtaasti tottumisesta, kissat lähtökohtaisesti eivät pidä isosta muutoksesta/uusista asioista ja jos sitä yrittää tällaiseen tilanteeseen pakottaa se rimpuilee vastaan jos vaan voi. Tämän tason arkuus on täysin luonnollista kissalle, villikissat ovat vielä arempia.

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkukoira on jalostanut itse itsensä hyötymällä ihmisestä siitä hyvästä, että pysyy ihmisen lähellä. Olisi väärin tuhota tämä hieno luonnonllinen symbioosi. Toki sairaista roduista pitäisi päästä eroon, koska ne ovat alkukoirasta kaukana.

Lemmikinomistamista pitäisi viedäkin enemmän tuohon luonnollisempaan suuntaa, jossa se koira/kissa on apuna siellä maalla. Eikä jatkaa tätä nykysuuntausta, jossa joka toisesta kerrostaloasunnosta löytyy kissa/koira

No mutta kun ei kaikilla ole mahdollista asua maalla vaikka haluaisikin. Eikä koira/kissa saa automaattisesti parempaa kohtelua maalla.

No ei todellakaan saa. Mulla paljon kokemusta siitä lapsena maalla asuneena. Metsästyskoiraa pidetty pienessä tarhassa tai lyhyen ketjun nokassa koko elämänsä. Kissat kulkenut vapaana koska "niillä on tehtävänsä" ja kun ei kissaa kuulu kotiin niin hommataan uusi. Sitten on näitä jäniksen perässä jäihin pudonneita ja suden suuhun joutuneita. Tai muuten vaan kummasti kadonneita. Kummasti ne lemmikit vain "katoilivat" mun lapsuudessani, oikeaa syytä ei aina kerrottu..

Itselläni on ollut 5 koiraa ja nykyään 2 kissaa kerrostalossa ja väitän, että aika hyvinvoivia ovat olleet ja eläneetkin ihan överivanhoiksi terveinä ja elämäniloisina kaikki. Joka vuosi käyty terveystarkastuksissa ja jos jotain on hoidettavissa, se hoidetaan. Jos ei, niin päästetään pois kivuistaan nopeasti. Kun vierekkäin aina ollaan, huomaa heti jos jotain muutosta on voinnissa.  Ei ole mitään "hupsista" juttuja tapahtunut saati pitänyt hankkia uusi objekti tilalle, vaan ihan loppuun asti on vastuu kannettu jokaisen kohdalla. 

Kissatkin nauttii kun käymme näin kesäisin mökillä ja kyllä ne sielläkin on päässeet sisälle tunkevia hiiriä saalistamaan. Jos ei, niin kissojen kanssahan kuuluu leikkiä. Siksi niille niitä leluja ja kiipeilytelineitä tehdään, että niitä aktivoidaan. Ihan samoin kuin koirienkin kanssa harrastetaan asioita. Tarkoitus ei ole antaa lemmikkien vain olla möllöttää, eihän kukaan ihminenkään sellaista kestäisi.

Mun koirat ja kissat ovat ovat olleet valittuja sellaisista roduista, joissa ei ole jalostus mennyt liian pitkälle. Eikä kaikki ole puhdasrotuisia olleetkaan, mutta olen kuitenkin varsinkin koirien kohdalla halunnut tietää edes mitä rotuja niissä on mukana. Ihan vaan tietääkseni mitä tarkotusta varten ne on luotu. Itse en esimerkiksi ole halunnut metsästysviettistä/taisteluhaluista rotua, vaan olen enemmänkin seurakoiratyyppistä hakenut. Ne ovat sopineet tarkoituksiini ja hyvin on mennyt.

Mun mielestä ei vaan kuulosta kauhean luonnolliselta tuo tilanne, että kissoille ja muille lemmikeille tehdään kasa kaupalla kiipeilytelineitä ja muita leluja etteivät ne vaan pääse kyllästymään

Entä kuulostaako se luonnolliselta, että lehmiä pidetään navetoissa, hevosia talleissa ja kanoja kanaloissa?

Entä se, että tuodaan alunperin Afrikassa syntynsä saanut aavikkoeläin kylmään pohjoiseen, jossa se selviää hengissä vain, koska sillä on joku lämmin paikka mihin mennä ja jossa se saa säännöllisesti ruokansa? Monet aavikkoeläimistä eivät edes pysty ulkoilemaan talvisin, kun on liian kylmä, mutta tällöin tämä on täysin luonnollista monen mielestä, että se eläin "haluaa" olla vain sisällä. Joopajoo.

Ainoastaan kissa on aina se, joka kertakaikkiaan kärsii, jos ei pääse itsekseen ulos. Onneksi tähänkin on tullut asennemuutos, tämänkin keskustelun nuolista näkee, ettei kissan vapaanaulkoiluakaan ihan ehdoitta enää hyväksytä.

Haluatko tulla ulkoiluttamaan sisäkissani? Se menee piiloon jos näkee valjaat, kiipeää olkapäällesi, huutaa kuin syötävä ja tarttuu ovenkarmeihin koko voimallaan jos yrität viedä sitä ulos.

Jotenkin näistä heikoista epäselvistä signaaleista olen päätellyt että se tykkää olla ihan vaan sisällä. Sillä on yksi verkotettu ikkuna jossa se saa istua ja kytistää lintuja ja naapureita raikkaan ilman äärellä :)

Et voi kuitenkaan väittää, etteikö kissasi olisi onnellisempi jos olisi paremmilla hermoilla varustettu, eikä tavallinen maailma pelottaisi sitä niin perkeleesti, että luulee kuolevansa jos se viedään ulos. Kissaparka :( Ei se vapaahetoisesti ole sisälläoloa valinnut, vaan kärsii luonneviasta, liiallisesta arkuudesta ja peloista, jonka vuoksi se ei kykene menemään ulos, vaikka haluaisikin.

Miksi vaivaudut muodostamaan mielipidettä kun et vaivaudu tutustumaan asiaan? Ei johdu mistää noista vaan puhtaasti tottumisesta, kissat lähtökohtaisesti eivät pidä isosta muutoksesta/uusista asioista ja jos sitä yrittää tällaiseen tilanteeseen pakottaa se rimpuilee vastaan jos vaan voi. Tämän tason arkuus on täysin luonnollista kissalle, villikissat ovat vielä arempia.

t. eri

Ei pidä paikkaansa, hyvähermoinen kissa on hyvähermoinen, mulla esim. on tällainen otus, se tykkää tutkia uusia paikkoja ja tykkää muutoksista, jotka tuovat lisää sisältöä sen elämään.

Mulla on ollut myös arka kissa, joka pelkäsi ulkona. Ei se valinnut olla sisällä vapaahtoisesti, vaan sen hermot olivat niin huonoa laatua että suunnilleen kaikki pelotti. Se ei sietänyt mitään muutoksia vaan esim. kun muutettiin uuteen kotiin se pissaili ihan vääriin paikkoihin ja luikkii peloissaan pitkin nurkkia = huonohermoinen.

Jos kissasi sätkyily on silkasta tottumisesta kiinni, niin totuta se hyvä ihminen sitten, äläkä selittele, että kissasi vaan itse päättää että olisi jotenkin kivempi elää 4 seinän sisällä koko elämänsä, kuin tutkia ulkona paikkoja.

Hermoasiat menee kaikilla eläimillä muutenkin samalla tavalla, eli yhtälailla koirakin on huonohermoinen jos se pelkää lähteä ulos. Hyvähermoinen eläin on hyvähermoinen uusienkin kokemusten edessä, kun taas huonohermoinen sätkyilee, stressaa ja pelkää kuollakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin lemmikki ja ihminen molemmat nauttivat yhteiselostaan, lemmikinpito on oikein. Kasvattaja täytyy valita vastuullisesti, mutta lemmikinpidon kieltäminen ei ole vastaus vain sen vuoksi, että joukossa on mätämunia.

Ekologiset kysymykset ovat oma aiheensa, mutta uskallan väittää, että lemmikinpidon kieltäminen ei ole top10-listalla maapalloa pelastettaessa. Lemmikin ja ihmisen välinen suhde on rakkaussuhde, eikä meillä ole vara antaa tämän rakkauden kuolla.

Miten sinä määrittelet, että nauttiiko lemmikkisiskin yhteiselosta? Oletko kokeillut antaa sille vaihtoehtoja esim. antaa sen valita oman kotisi ja jonku enemmän aktiviteetteja tarjoavan kodin väliltä?

Jos lemmikille ei esittele vaihtoehtoja ja anna sen itse valita, et voi puhua siitä, että lemmikkisi olisi jotenkin vapaaehtoisesti valinnut, että sinun kanssasi on hyvä olla ja elää. Sinä olet sen lemmikin ottanut ja pidät sitä vankeudessa (kyllä se on vankeutta myös lemmikinkin kohdalla) kysymättä lemmikkisi mielipidettä, yleensä vielä huolehdit ettei se saa mitään mahdollisuutta koskaan karata.

Minäkin mielelläni nauttisin toisenlaisesta elämästä kuin mitä minulla on. En ole valinnut syntyä juuri tähän elämään, juuri omille vanhemmilleni. Nyt kun elän omaa elämääni, elämä on vihdoin hyvää ja teen parhaani, jotta lapsillani ja lemmikeilläni olisi myös mahdollisimman hyvä elämä. Minä olen se, joka määrittelee, olenko tässä onnistunut. Lainsäädäntö ja sosiaalinen normisto asettaa tietyt, mutta ei riittävät rajat, joten lemmikin hyvinvoinnin määrittely on jokaisen omistajan vastuulla.

Nää keskustelut täyttyy aina ihmisistä, joiden on pakko päästä kertomaan oma hyvyytensä oikein korostaen miten maailman onnellisimpia ne omat lemmikit on. Eikä siinä mitään, hyvähän se on että on vastuullinen omistaja ja pitää huolta lemmikistä ja aktivoi sitä oikein. Joka tapauksessa me kaikki tässä ketjussa tiedetään että on ihan järkyttävän paljon ihmisiä joilla ei missään nimessä pitäisi edes olla lemmikkejä mutta niilläpä vaan on.

Monella nuorellan naisella on kissoja, jotka kirjaimellisesti on vankina jossain 20m2 asunnossa ja päivän ainut aktiviteetti on niiden ruokinta. En ole kissa, mutta oon aika varma että tälläisissä olosuhteissa se kissa mielummin karkais luontoon ja kokeilis mahdollisuuksiaan siellä. Samalla tavalla on paljon ihmisiä jotka ottaa huskyja, saksanpaimenkoiria tai muita vastaavia koirarotuja kerrostaloasuntoihin asumaan. Ei noille koirille riitä mikään muutaman tunnin kävely päivässä, ja jos totta puhutaan niin suurinosa ei tee sitäkään. Mutta onhan se husky söpö niin oli pakko ottaa se kaveriksi sinne itsemurhayksiöön keskelle Helsinkiä. On siinä koiralla elämää ku saa asua pienessä huoneessa ja pari kertaa päivässä pääsee vartin lenkille Helsingin betoniviidakkoon..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö paikkansa, että maailmasta voitaisiin poistaa nälänhätä, mikäli lemmikkien ruokien tuotantoon kuluvat resurssit suunnattaisiin ihmisten ruokkimiseen?

Ei.

Olisko heittää joku perustelu tälle?

Mitä nyt itse vähän googlettelin, koiran pito esim Amerikassa maksaa rodusta riippuen 27000 - 42500$ / koira.

Eli keskimäärin noin 35000$

Koiria taasen oli arviolta 90miljoonaa.

Eli nämä koirat aiheuttavat elinaikanaan noin 3 127 500 000 000 dollarin kustannukset.

Ja tämä pelkästään USAssa.

Nälänhätään saataisiin apua, jos kaikki lihatuotantoon menevät resurssit (eläimet + niiden ruokinnat) muutettaisiin kasviperäiseksi.

No missä ne kasvikset sitten kasvatetaan jos ei eläimiltä saadussa lannassa?

Mihin sinä istutat ne siemenet joita kotioloissasi kylvät? Metsään?

Etkö tiennyt, että kompostoimalla saadaan ravinteikasta multaa?

Aika vähän sitä kompostia tulee jos kaikki on vaan kasvisten ja kasvissyöjien varassa.

Sä et vissiin ole koskaan hoitanut puutarhaa?

Meillä on pieni kaupunkitontti ja puutarhasta tulee enemmän multaa kuin omassa pihassa on tarvetta.

Toki meillä on paljon puita ja pensaita, mutta silti lehtikomposti tuottaa uskomattoman paljon multaa.

Ruoantähteitä ei itse kompostoida. Ne menee biojätteeseen.