Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsettomuuden ilonaiheita (TOP 30)
22.07.2013 |
Olen neljääkymmentä lähestyvä akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan tuntenut halua lisääntyä. Minulta on nyt viikon sisään kysytty kaksi kertaa sama sinänsä vähän hassu kysymys: mitä iloa lapsettomuudesta on. Mietin asiaa ja koostin lyhyen listan itselleni oleellisista ilonaiheista. Tarkoitus ei ole haastaa kenenkään valintoja tai esittää, että oma elämäntapani olisi jotakin toista parempi. Toivottavasti tämä kuitenkin valaisee sitä, miksi yhä useampi nainen pitää lapsettomuutta itselleen hyvänä vaihtoehtona.
1. Olen onnellisempi.
2. Säilytän itsenäisyyteni, omaehtoisuuteni ja vapauteni tehdä minulle tärkeitä ja mieluisia asioita.
3. Kenenkään ei tarvitse kilpailla rakkaudestani tai läheisyydestäni lapsen kanssa.
4. Minulla on käytettävissäni enemmän rahaa itseeni ja läheisiini. Nautin paremmasta elintasosta.
5. Minulle jää töidenkin lisäksi riittävästi aikaa harrastaa, täydentää koulutustani, seurata ajankohtaisia asioita, oppia uusia taitoja, toteuttaa intohimojani ja pitää huolta kunnostani.
6. Minun ei tarvitse kantaa suunnatonta elinikäistä huolta kenenkään muun hyvinvoinnista.
7. Minun ei tarvitse tehdä kipeitä kompromisseja omien tarpeideni ja muiden tarpeiden välillä eikä tuntea riittämättömyyttä ja huonoa omatuntoa työn ja perheen ristipaineessa.
8. Pystyn etenemään urallani polkua, joka olisi vanhemmalle hyvin vaikea.
9. Pystyn helposti säätelemään kokemani stressin määrää ja elämään omaan tahtiini.
10. Ehdin tavata ystäviäni monta kertaa viikossa ja pystyn antamaan heille täyden huomioni ja olemaan kiinnostavaa seuraa.
11. Voin pitää yllä pitkäaikaista harrastustani, joka vaatii säännöllisesti lähes 20 tuntia viikossa.
12. Minun ei tarvitse olla moraalisena esimerkkinä kenellekään.
13. Päätän itse omista aikatauluistani. Pystyn tekemään asioita hetken mielijohteesta ja tarttumaan yllättäviin tilaisuuksiin.
14. Saan nukkua joka yö kahdeksan tuntia ja viikonloppuisin niin pitkään kuin haluan.
15. Saan nauttia varmasti riittävästä omasta ajasta, yksityisyydestä ja hiljaisuudesta.
16. Voin syödä ja juoda mitä haluan, milloin haluan. Kukaan ei riko ruokarauhaani.
17. Voin matkailla usein ja sellaisilla tavoilla, jotka eivät ole lapsiperheelle mahdollisia.
18. Voin mennä töiden jälkeen vaeltelemaan kaupungille koko illaksi ja poiketa vaikka elokuviin tai viinilasilliselle.
19. Saan sisustaa kotini kauniilla esineillä ilman huolta siitä, että lapset turmelevat niitä. Kotini myös pysyy helposti siistinä ja puhtaana.
20. Vältyn raskauden, synnyttämisen ja imettämisen aiheuttamilta terveysriskeiltä, epämukavuudelta ja kehon muutoksilta.
21. Voin lukea sängyssä tai kylvyssä hyvää kirjaa kenenkään häiritsemättä.
22. Voin vaihtaa työpaikkaa helpommin ja jättäytyä vaikka työttömäksi vähäksi aikaa, jos riski tuntuu sen arvoiselta.
23. Voin omistaa kaksipaikkaisen auton, jolla ei tarvitse kuskata ketään harrastuksiin.
24. Minun ei tarvitse sietää kodissani koliikkivauvan yöheräilyjä, uhmaikäisen kiukuttelua, sisarusten riitelyä tai teini-ikäisen haistatteluja.
26. Koen vähemmän kielteisiä tunteita enkä ole niin altis masennukselle.
27. Voin valita aisuinpaikkani vapaammin ja asua lähempänä keskustaa ja kivammassa asunnossa kuin mihin minulla olisi perheellisenä varaa.
28. Elämäni on joustavaa, rauhallista, mielenkiintoista, tasapainoista, rikasta ja itseni näköistä jo nyt eikä vasta parinkymmenen vuoden kuluttua tai "kun lapset ovat isompia".
29. En menetä itseäni tai minuuttani tai joudu elämään kenenkään toisen kautta.
30. Ruuhkavuosien sijaan elän itseni toteuttamisen ja koko ajan kasvavan tyytyväisyyden ja mielenrauhan vuosia.
Nuo keksi aika äkkiä, ja jos eläisin tällä hetkellä parisuhteessa, lista olisi vielä pidempi. Lapsettomuus on ehdottomasti parhaita asioita elämässäni ja avain paljoon hyvään. Suosittelen kaikkia tätä lukevia, jotka vielä arpovat omaa päätöstään, todella harkitsevan myös lapsettomaksi jäämistä. Varmasti monet vanhemmatkin ovat onnellisia, mutta en näe mitään syytä hankkia lapsia, jos ei todella sisimmässään koe niitä itselleen välttämättömiksi.
Kommentit (221)
Minäkään en halua lapsia ja onneksi mieheni on samaa mieltä. Sen sanominen ääneen tuntuu olevan yhteiskunnassamme jotenkin epäkorrektia. Toivotan sinulle ja muille kaltaisillemme onnellista lapsettomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:18"]
Aivan mahtava lista! Kävisi tosi paljon kateeksi, jos ei sattuisi tietämään, että lapsen saatua nuo KAIKKI muuttuvat toisarvoisiksi asioiksi. Mutta onnea sinulle, nauti elämästäsi.
[/quote]
Olenko outo, jos en halua tuota muutosta? Jos saan valita nautinko mieluummin tuon ap:n listan asioista vai noiden äitien listojen asioista, otan mieluummin ap:n listan.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:25"]
Ja sitten kun ap tapaakin sen unelmien miehen joka haluaa lapsen niin koko lista unohtuu ja kiiruhdetaan yksityiselle koeputkihedelmöitykseen..
[/quote]
Et tosiaankaan näytä ymmärtävän vapaaehtoisesti lapsettoman ajattelua. Vapaaehtoinen lapsettomuus ei tarkoita sitä, ettei halua juuri nyt lapsia tai ei ole löytänyt sopivaa miestä. Mies, joka haluaa välttämättä lapsia, ei voi olla velalle unelmien mies.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:18"]
Aivan mahtava lista! Kävisi tosi paljon kateeksi, jos ei sattuisi tietämään, että lapsen saatua nuo KAIKKI muuttuvat toisarvoisiksi asioiksi. Mutta onnea sinulle, nauti elämästäsi.
[/quote]
Olenko outo, jos en halua tuota muutosta? Jos saan valita nautinko mieluummin tuon ap:n listan asioista vai noiden äitien listojen asioista, otan mieluummin ap:n listan.
[/quote] Et ole outo. Vanhemmuus tuo suuren muutoksen elämään, siis vanhemmuus itsessään saa aikaan sen muutoksen. Näkee koko maailman uusin silmin ja monet epäolennaisuudet karsiutuu pois. Kuka mitäkin arvostaa, riippuu siis ihmisestä, mutta vanhemmuus muuttaa jokaisen "listaa" väistämättä. Jos on sellainen, ettei esim. kestä muutoksia, ei kannata hankkiutua kenenkään vanhemmaksi.
Mikä itseisarvo se muutos on? Jos on niinkin tyytyväinen kuin ap tuntuu olevan, mitä järkeä on ehdoin tahdoin kääntää elämäänsä ympäri? Lapset eivät todennäköisesti kuitenkaan tee sen onnellisemmaksi. Ja minulla ei tosiaan ole kummankaan listan asioita tällä hetkellä, mutta on selvää, kumpaa haluan tavoitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just luin etusivulta jonkun äidin väsymyksestä ja pettymyksestä kun hän huutaa lapselleen. Onneksi en ole samassa ahdingossa! Vihaisin elämääni äitinä.
Itsekkyys tarkoittaa mielestäni sitä, että ajattelee aina itseään ja toteuttaa vain itselleen mieluisia asioita. Jos tällaisesta elämästä ei ole kukaan muu kärsimässä, niin en näe siinä mitään ongelmaa. Lapseton saakin olla itsekkäämpi. Miksi ihmeessä hänen pitäisi kysyä vanhemmitaan tai ystäviltään lupaa lähteä matkalle tai hyväksyntää vaihtaa kotinsa sohvan?
Toisaalta jo parisuhde muuttaa yleensä kuviota toisin. Kun elää toisen ihmisen kanssa ,on luonnollista ottaa huomioon myös toisen ihmisen tahto - edes jossain määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin minusta tuntuu, että olet äiti ja kirjoittanut listan niistä asioista, joista voisit nauttia, JOS sinulla ei olisi lapsia:)
Ehkä tunne johtuu sitä, että uskon, että nuo asiat huomaa tarkasti vasta, kun niitä ei ole....Ainakin itse ison perheen omaavana huomaan kyllä kaipaavani monia noista. Mutta toki samantyylisen listan kirjoittaisi melko nopeasti myös lapsiperheellisen näkökulmasta. Molemmissa on puolensa, joten nautitaan kaikki omista valinnoistamme/elämästämme!
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 08:43"]Jotenkin minusta tuntuu, että olet äiti ja kirjoittanut listan niistä asioista, joista voisit nauttia, JOS sinulla ei olisi lapsia:)
Ehkä tunne johtuu sitä, että uskon, että nuo asiat huomaa tarkasti vasta, kun niitä ei ole....
[/quote]
Kyllä tuollaiset asiat voi huomata muutenkin. Riittää, kun seuraa omaa Facebook-syötettään, niin tajuaa, kuinka monelta tuollaiset itsestäänselvyydet puuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa että lapset pitävät huolta sitten kun on vanhus? LOOOOOOOLLLL!!!!! Miettikää nyt kuinka usein itse käytte vanhuksia katsomassa: Äitien/isänpäivänä ja jouluisin. Silloinkin sellaista pakkopullaa.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 08:43"]Jotenkin minusta tuntuu, että olet äiti ja kirjoittanut listan niistä asioista, joista voisit nauttia, JOS sinulla ei olisi lapsia:)
Ehkä tunne johtuu sitä, että uskon, että nuo asiat huomaa tarkasti vasta, kun niitä ei ole....Ainakin itse ison perheen omaavana huomaan kyllä kaipaavani monia noista. Mutta toki samantyylisen listan kirjoittaisi melko nopeasti myös lapsiperheellisen näkökulmasta. Molemmissa on puolensa, joten nautitaan kaikki omista valinnoistamme/elämästämme!
[/quote]
Harva tuollaista listaa on kuitenkaan saanut aikaiseksi kirjoittaa. Luulisi sen olevan helppoa, jos vanhemmuus kerran on niin ihanaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:57"]
Kun katsoo noita meidän koulun lapsia, niin on vaikea kuvitella, että osa heistä on mitään vuorenhuippuja kenellekään..... Ilkeitä ja tyhmiä koulukiusaajia suurin osa. Nekö on ne teidän elämän tarkoitukset, joiden vuoksi on kannattanut luopua esim. ap:n listasta? Osa lapsiasta on kultahippuja, osa paskaläjiä. Se että olet pukannut jonkun toukan maailmaan, ei yksin tuo sitä onnea. Mieluummin lapseton kuin paskaläjän äitinä.
-ope
[/quote]
Ihan oikeasti, olisiko alan vaihto paikallaan?!! Jos lapsella on paha olla ja ongelmia, se ei tee hänestä paskaläjää.
t. opettaja myös
Et halua lapsia mutta olet vauva.fi palstalla?? *reps* :"D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä yksi äiti-ihminen innostui tekemään tuon listan omasta näkökulmastani perheellisenä:
1. Olen onnellisempi: Olen kun minulla on oma perhe.
2. Tästä täytyy kyllä pikkulapsiaikana joustaa, mutta tämänkin aika koittaa vielä uudestaan: Säilytän itsenäisyyteni, omaehtoisuuteni ja vapauteni tehdä minulle tärkeitä ja mieluisia asioita.
3. Kenenkään ei tarvitse kilpailla rakkaudestani tai läheisyydestäni lapsen kanssa: Kenenkään ei tarvitse kilpailla koska minulla riittää rakkautta kaikille!
4. Minulla on käytettävissäni enemmän rahaa itseeni ja läheisiini. Nautin paremmasta elintasosta: Rahaa menee tosiaan enemmän lapsiin kuin itseeni, mutta muistan itseänikin silloin tällöin ja saan suurta iloa hankkimalla lapsille kivoja vaatteita, tavaroita tai elämyksiä!
5. Minulle jää töidenkin lisäksi riittävästi aikaa harrastaa, täydentää koulutustani, seurata ajankohtaisia asioita, oppia uusia taitoja, toteuttaa intohimojani ja pitää huolta kunnostani: Harrastan yhdessä lasten kanssa ja seuraan ajankohtaisia asioita, huolehdin kunnostani, samalla opetan lapsetkin liikkumaan.
6. Minun ei tarvitse kantaa suunnatonta elinikäistä huolta kenenkään muun hyvinvoinnista: Kannan huolta luonnostaan aina jostakusta, miehestäni, vanhemmistani, miksei siis lapsistanikin.
7. Minun ei tarvitse tehdä kipeitä kompromisseja omien tarpeideni ja muiden tarpeiden välillä eikä tuntea riittämättömyyttä ja huonoa omatuntoa työn ja perheen ristipaineessa: Tämän joutuu tosiaan kyllä vanhempana kokemaan.
8. Pystyn etenemään urallani polkua, joka olisi vanhemmalle hyvin vaikea: Riippuu varmaan myös siitä millä alalla on. Muuten uskon kuitenkin että elämäni lopussa vierelläni ovat lapset, ei pomo.
9. Pystyn helposti säätelemään kokemani stressin määrää ja elämään omaan tahtiini: Lapsiperheessä tosiaan on stressiäkin ja oman tahdin suhteen on tehtävä kompromisseja.
10. Ehdin tavata ystäviäni monta kertaa viikossa ja pystyn antamaan heille täyden huomioni ja olemaan kiinnostavaa seuraa: Vaikka lapsettomana ehtisinkin tavata ystäviäni monta kertaa viikossa, niin he eivät ehtisi tavata minua koska ovat kiireisiä perhe- ja työelämässään. Omasta kokemuksestani ystäväpiirini lapseton nainen on tylsintä seuraa koska puhuu aina vain yhdestä ja samasta itseään koskevasta harrastuksesta.
11. Voin pitää yllä pitkäaikaista harrastustani, joka vaatii säännöllisesti lähes 20 tuntia viikossa: En harrastanut ennen lapsiakaan noin paljon enkä kaipaa sitä lapset saatuanikaan. Mutta himoharrastajan kohdalla varmasti pitää paikkansa, lapsikin tarvitsee aikaa ja jos haluaa olla läsnäoleva vanhempi lapselleen ei noin paljon voi olla poissa harrastamassa.
12. Minun ei tarvitse olla moraalisena esimerkkinä kenellekään: Minulla on moraali luonnostaan mikä toimii huolimatta siitä seuraako joku vierestä vai ei.
13. Päätän itse omista aikatauluistani. Pystyn tekemään asioita hetken mielijohteesta ja tarttumaan yllättäviin tilaisuuksiin: Meillä on lapset totutettu alusta asti siihen että aikataulut eivät ole kiveen hakattuja ja olen tehnyt perheellisenäkin asioita hetken mielijohteesta ja tarttunut tilaisuuksiin.
14. Saan nukkua joka yö kahdeksan tuntia ja viikonloppuisin niin pitkään kuin haluan: Vauvavaihe on lyhyt aika elämästä, sen jälkeen saa taas nukkua täydet yöunet.
15. Saan nauttia varmasti riittävästä omasta ajasta, yksityisyydestä ja hiljaisuudesta: Tätä kyllä puuttuu vanhemmalta, tai ainakin sitä on liian vähän.
16. Voin syödä ja juoda mitä haluan, milloin haluan. Kukaan ei riko ruokarauhaani: Ruokarauha on aika menetetty, mutta lapset ovat "pakottaneet" terveellisempään ruokavalioon kun heidän edessään ei voi esim. jäätelöä ahmaista antamatta heillekin.
17. Voin matkailla usein ja sellaisilla tavoilla, jotka eivät ole lapsiperheelle mahdollisia: Olen matkaillut ennen lapsia ja lasten kanssa ja lasten kanssa tehdyt matkat ovat olleet kaikkein antoisimpia!
18. Voin mennä töiden jälkeen vaeltelemaan kaupungille koko illaksi ja poiketa vaikka elokuviin tai viinilasilliselle: Tämä vapaus on vanhemmalla aika rajoitteinen, mutta töiden jälkeen kyllä tulee jo mielellään lepäämään kotiin.
19. Saan sisustaa kotini kauniilla esineillä ilman huolta siitä, että lapset turmelevat niitä. Kotini myös pysyy helposti siistinä ja puhtaana: Lapset sotkevat kyllä ja se välillä harmittaa, mutta pölyä keräävistä esineistä en ennenkään ole ollut innostunut. Ennen lapsia sotkua teki jo koira, joten tähän on jo tottunut.
20. Vältyn raskauden, synnyttämisen ja imettämisen aiheuttamilta terveysriskeiltä, epämukavuudelta ja kehon muutoksilta: Tätä ei käy kiistäminen ja silti halusin tietää miltä nämä tuntuvat.
21. Voin lukea sängyssä tai kylvyssä hyvää kirjaa kenenkään häiritsemättä: Minäkin voin lukea lasten nukahdettua.
22. Voin vaihtaa työpaikkaa helpommin ja jättäytyä vaikka työttömäksi vähäksi aikaa, jos riski tuntuu sen arvoiselta: Samoin.
23. Voin omistaa kaksipaikkaisen auton, jolla ei tarvitse kuskata ketään harrastuksiin: Tarvitsin viisipaikkaisen auton jo ennen lapsia että sain kuskattua kaveritkin mukaan minne ikinä yhdessä mentiinkin.
24. Minun ei tarvitse sietää kodissani koliikkivauvan yöheräilyjä, uhmaikäisen kiukuttelua, sisarusten riitelyä tai teini-ikäisen haistatteluja: Minullakaan ei ollut koliikkivauvaa, uhmaikä ja riitelyt menee ohi, ne ovat lyhyt hetki ihmiselämässä.
26. Koen vähemmän kielteisiä tunteita enkä ole niin altis masennukselle: Masentuisin jos olisin joutunut jäämään lapsettomaksi.
27. Voin valita aisuinpaikkani vapaammin ja asua lähempänä keskustaa ja kivammassa asunnossa kuin mihin minulla olisi perheellisenä varaa: Asuisin paikassa jossa asun huolimatta siitä olisiko minulla lapsia vai ei.
28. Elämäni on joustavaa, rauhallista, mielenkiintoista, tasapainoista, rikasta ja itseni näköistä jo nyt eikä vasta parinkymmenen vuoden kuluttua tai "kun lapset ovat isompia": Elämäni on juuri tätä nyt lasten kanssa.
29. En menetä itseäni tai minuuttani tai joudu elämään kenenkään toisen kautta: Olen pitänyt kiinni itsestäni ja ymmärrän eron itseni ja lasteni välillä, sen että he ovat erillisiä ihmisiä, en siis elä elämääni heidän kauttaan.
30. Ruuhkavuosien sijaan elän itseni toteuttamisen ja koko ajan kasvavan tyytyväisyyden ja mielenrauhan vuosia: Toiset toteuttavat itseään työn kautta, toiset lasten kasvatuksen kautta, minäkin toteutan itseäni ja lasten kasvamisen myötä kasvaa myös tyytyväisyys ja mielenrauha :)
Joku mainitsi, ettei vanhempi voisi kirjoittaa yhtä pitkää listaa hyvistä asioista. Hohhoijaa kuulkaa :D itselläni on vasta 1,5v. lapsi ja seuraava (tällätietoa viimeinen) kesään asti vatsassa. Joten tässä vain yhden vanhemman lista, erilaisen tekee varmasti eri ikäisten lasten vanhemmat, mutta että vanhemmuudessa ei nyt 30 positiivista asiaa löytyisi lapsettomuuteen verrattuna..? Omaan korvaan lyhyesti kuvattuna naurettava väite. Näin me ollaan erilaisia ja kuvitellaan että kaikki muut on väärässä.
1. Olen onnellisempi. Löysin hyvän parisuhteen, muutimme maalle ja menimme naimisiin kun olin 24-25v. Sitä ennen elin vain itselleni. Elämäni jakautui kahtia saatuani lapsen, enkä sen ensimmäisen puoliskon aikana muista että olisin kirjaimellisesti itkenyt onnesta. Nykyään se on tuttua hommaa.
2. En koe olevani yhdentekevä. Vaikka mulla on töissä ollut tärkeä rooli, kyllä siihen joku olisi tilalle saatu. Olen alkanut käyttää turvavöitä, koska lapsillani on vain yksi äiti.
3. Olen joka ilta lapsen nukkumaan saatuani voittajafiiliksellä. Ennen illat yksin kotona olivat alakuloisia vaikka päällisin puolin elämässäni oli kaikki kohdallaan.
4. Nyt minulla on seuraa matkustella. Saan iloa reissuilla myös siitä, kun saan nähdä perheeni innostuvan uusista elämyksistä. Teen myös viikon pituisia matkoja perheellisen ystäväni kanssa kahdestaan. Rakastan perhettäni ja elämääni täällä entistä enemmän kotiin palatessani. Vaikka nautin matkasta ilman perhettäni, mietin että minulla ei olisi kyllä mitään ilman heitä.
5. Olen päässyt turhasta stressistä, joka johtuu turhista asioista.
6. Syön paremmin, kun syön samassa rytmissä terveellisesti lapsen kanssa.
7. Rahani eivät mene turhiin asioihin, en tarvitse niin montaa merkkihajuvettä kun luulin aiemmin jne. Säälin nykyään niitä materian hehkuttajia, joihin ennen itse kuuluin.
8. Tahaton hymy leviää naamalleni, kun käteeni osuu oman lapseni kelakortti, kun kaivan lompakosta pankkikorttiani. En ole ymmärtänyt, että toista voi rakastaa näin paljon, vaikka luulin sanan merkityksen ymmärtäväni.
9. Uudet mahdollisuudet. Luulin että mun vain kuuluu tahkoa rahaa koulutustani vastaavassa työpaikassa, nyt olen pikkuhiljaa löytänyt hoitovapaani aikana intoni taiteeseen. Saattaa olla, etten palaa enää vakityöpaikalleni. Tämä irtiotto olisi ilman lapsia jäänyt tekemättä.
10. Joku saa iloa tekemällä itsensä onnelliseksi, minä teen itseni onnelliseksi näkemällä, että saan muut onnellisiksi. Yksin asuessa kukaan ei kiittänyt ruokapöydässä.
11. Vaikeina aikoina olen ylpeä itsestäni. Pärjään hyvin vaikka elämässäni on vanhempana haasteita, joita aiemmin ei ollut.
12. Lapseni syntymä karsi ystäväpiirini vain aitoihin.
13. En ole koskaan yksinäinen, vaikka suuressa ystäväporukassa ja työyhteisössä en tällä hetkellä enää pyörikään.
14. Olen ylpeämpi lapsestani kuin voisin olla ikinä mistään muusta saavutuksestani.
15. Kärsivällisyyteni on parantunut, oloni on sisäisesti tyynempi.
16. Ihmettelen sitä turhaa rahanmenoa ja omaa ymmärtämättömyyttä muista vaikutuksista, ku alkoholia meni ennen vähän sillon ja lisää tällöin. En ole ikinä ollut ongelmakäyttäjä, enkä ole absolutistiksi tullut (odotusaikana tottakai olen, mutten muuten), mutta täydellinen irtautuminen alkoholista toi uuden näkemyksen sen käytöstä. Naurattaa tipattomat tammikuut omien taukojen rinnalla.
17. Mieheni on mulle enemmän kun mieheni. Hän on lasteni isä, antanut mulle niin hienon asian ettei parempaa voi antaa. Ja ihailen suunnattomasti, kuinka hyvä isä hän on lapsillemme, kaiken muun lisäksi. En voi kuvitella, että vaihtaisin miestäni koskaan.
18. Pienet asiat tulevat positiivisessa mielessä suuriksi. Olo on uskomattoman rentoutunut, kun lapsi nukkuu hyvin ja olemme vuokranneet leffan ja ostaneet karkkia. Ennen se olisi ollut tylsä lauantai-ilta, korkeintaan kuumeessa olisi kotona pysynyt, nyt se on kaikki mitä tarvitaan rentoutumiseen.
19. Minä teen asioita edelleen hetken mielijohteesta, nyt joudun toki järjestelemään enemmän, mutta olen ylpeä että pystyn siihen enkä masennu neljän seinän sisällä. Mielikuvitusta, lastenkin kanssa voi tehdä kivoja asioita.
20. En välitä, mitä ihmiset ajattelevat jos kotonamme pyörii leluja lattialla. Tämä on meidän koti ja me olemme täällä onnellisia. Ennen stressasin niin etten voinut kutsua kotiini ketään ennenkuin olin siivonnut.
21. Ulkoilen enemmän. Mieheni on lopettanut tupakoinnin. Näitä on pitkä lista.
22. Juhlapyhät olivat ennen vain tuplapalkka työpäiviä. Nyt niitä odottaa muista syistä.
23. Suuri rakkaus tuo suurta huolta. Elämä ilman tätä ei kuitenkaan tunnu vaihtoehtona siltä, että kutsuisin sitä edes elämäksi.
24. Äitiys on tuonut kyllä raskausarpia, mutta täydellisen ulkonäön varaan itsetuntonsa nojaaminen on ollut itselleni stressaavaa ja kuluttavaa. Se on myös petollista, kukaan kun ei säily posliininukkena ikuisesti.
25. Raskaus ja synnytys muuttivat suhteeni omaan vartalooni. Viihdyn siinä paremmin, se toimii upeasti. Ennen olin sille julma ja ajoittain vihasin sitä.
26. Lapseni on tehnyt myös omista vanhemmistani onnellisempia.
27. Ei kukaan joudu kilpailemaan rakkaudestani lapsen kanssa. Hän on täysin omalla tasollaan, jollaista en käsittänyt olevankaan.
28. Olen aikaansaavampi. Kun haluan jotain, järjestän asian ponnekkaasti. Yksin ollessani aikaa kului ja suunnitelmani leijuivat ilmassa pitkiä aikoja. Nykyään jos haluan kesän aikana saada tietyt asiat tehtyä, teen selkeät suunnitelmat ja toimin, koska lapsen kanssa sitä "sillon sit joskus kun ehtii" päivää ei muuten tule.
29. Omat välini omiin sukulaisiin ovat lähentyneet.
30. Disney piirretyt on aika erilaisia nyt aikuisena, eläintarhassa on jännittävää, odotan kovasti että lapsi kasvaa ja pääsemme yhdessä huvipuistoon. Muutama ihan pieni elämys, mitä nyt tuli mieleen, mitä ei samanlaisena ilman lapsia tule koettua.
Oli varmaan nyt skeidaa ja loukkaavaa tekstiä. Ja virheitä paljon, en ole AMKsta valmistunut ja kirjoitin nopeasti puhelimella.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 08:43"]
Jotenkin minusta tuntuu, että olet äiti ja kirjoittanut listan niistä asioista, joista voisit nauttia, JOS sinulla ei olisi lapsia:)
[/quote]
Olen kyllä lapseton, ja osaan silti nauttia noista listaamistani asioista. Totta kai välillä täytyy muistuttaa itseään siitä, etteivät ne ole mitään itestäänselvyyksiä vaan omilla valinnoillani ansaitsemiani etuoikeuksia. Toisaalta tuo aikaisemmin mainittu facebook auttaa kyllä myös muistuttamaan asiasta. :) -ap
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 11:47"]
Olen eri mieltä. Jos ei halua olla lapseton ja voi lapselle hyvän elämän tarjota, mielestäsi on hyvä valinta jäädä velaksi? Siis vapaaehtoisesti lapseton, joka ei halua olla lapseton?
[/quote]
Missä käytin ilmaisua "jäädä velaksi"? -ap
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 11:46"]
Vanhempiesi. He laittoivat luultavasti kaiken likoon saadaksesi sinut. Kiität heitä jättämällä "hatun kannon nokkaan", kuten mummollani oli tapana sanoa.
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 11:26"]Itsekkyys tarkoittaa sitä, että haalii itselleen kohtuuttomasti hyvää muiden kustannuksella. Kenen kustannuksella minä mielestäsi hyödyn? -ap
[/quote]
[/quote]
Tämä oli niin outo kommentti, etten osaa sanoa siihen oikein mitään. -ap
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 11:56"]
Oooooooh kylläpä oli valaiseva lista, muutinkin HETI mieltäni ja jätän lapset tekemättä! On niin selvästi asiaan paneutuneen, älykkään ja lapsettoman mielen tuotos! Itsehän en tajuakaan mitään elämästäni, on se hyvä että teit listan, tosiaan lapsihaaveet vaihtui nyt 2-paikkaiseen autoon ja kaupoissa kiertelyyn!
t. ei-vapaaehtoisesti lapseton, jonka mielestä on hienoa että ap on tyytyväinen elämäänsä lapsettomana, mutta listan tänne postaaminen on naurettavaa. Ja juu kokemusta on lapsettomasta elämästä. On se niin hienoa että saan aamulla nukkua kunnes herätyskello soi, ja töiden jälkeen pääsee tyhjään, hiljaiseen ja tylsään kotiin, päivästä toiseen. Siellä sitten saa syödä karkkia vaikka kirjahyllyssä istuen, kun ei ole lapsia näkemässä.
[/quote]
Miksi sinä purat katkeruuttasi muihin? Onko se jonkun vika, että sinä olet lapseton vasten tahtoasi?
Alue: Aihe vapaa
Mun suurin ilo lapsettomuudessa on riippumattomuus. Olen sen verran itsekäs ihminen, että haluan tehdä sitä, mistä pidän. Haluan raskaan työpäivän jälkeen halutessani lösähtää sohvalle ja nauttia hiljaisuudesta. Tai lauantai-iltana lähteä ex tempore terassille. Ja milloin mitäkin.
Uskon ja tiedän kyllä, että vanhemmuus antaa paljon ja monia asioita jaksaa sen oman riippumattomuutensa hinnalla lasten tähden, mutta en vain koe, että haluaisin kuitenkaan lähteä kokeilemaan.
Olenpa tästä puhunut myös monen lapsellisen ystäväni kanssa ja he ovat sanoneet aivan samaa, että vaikka lapset antavat niin älyttömän paljon, niin eniten rassaa juuri silloin, kun itse on väsynyt ja lapsi vaan haistaa sen ja on mahdollisimman rasittava juuri silloin. Tai kun tulee ero ja jääkin lasten kanssa kokonaan yksin. Monella on mennyt lapsen ensimmäiset vuodet pelkässä sumussa stressin ja väsymyksen kanssa.
Uskon siis, että olisin jopa ihan hyvä äiti kuitenkin. En pelkää edes mitään taloudellisia asioita, Suomessa on sen verran hyvä sosiaalihuolto kuitenkin, että lapsen kanssa ei jäisi kadulle.
Ei vain ole mua varten kuitenkaan. Ystäväni, joilla on lapsia, ymmärtävät tämän. Jopa mieheni, jolla on lapsia entisestä liitosta, ymmärtää tämän. Ainoat, jotka eivät ymmärrä, ovat niitä, joiden elämän ainoa sisältö on ne lapset ja joilla on pakkomielle koko ajan todistella miten täydellistä se elämä lasten kanssa on. Nämä on muuten niitä samoja, joilla yleensä se parisuhdekin kuolee lasten myötä.
Tällaiset eivät myöskään ole ystäviä eivätkä oikeastaan edes kavereita, koska heillä on tarve koko ajan mollata minun elämääni ja minun valintojani. Saan myös usein kuulla pakosti vihaavani lapsia vaikka esim. miehen lapsista tykkään kovasti ja hetket, kun he ovat meillä, on oikeinkin kivoja.
Ystäviini muuten kuuluu ihan kaikenlaisia äitejä, niitä, jotka tekivät ensimmäisensä jo 17-vuotiaana, niitä, joiden esikoinen syntyi äidin ollessa jo päälle 40-vuotias kuin niitä, joilla on lapsia 5kpl kuin niitä, joilla on yksi. Ja kaikkea tuolta väliltä. Valtaosa kuitenkin tekee/saa lapsia, joten myös ystäväni valtaosin ovat perheellisiä.