Lue keskustelun säännöt.
1-vuotiaan jättäminen hoitoon isovanhemmille loman ajaksi
22.07.2013 |
Meillä vanhemmilla olisi mahdollisuus lähteä viikoksi-kahdeksi lomalle ulkomaille tuttujen pariskuntien kanssa, jotka myös jättävät lapset kotiin. Meidän lapsemme on hieman yli yksivuotias, reipas tyttö. Mummo ja pappa ottaisivat lapsen mielellään hoitoon loman ajaksi ja lapsi viihtyykin heidän kanssaan todella hyvin, on ollut yön yli hoidossakin muutaman kerran ilman mitään ongelmia. Mummo ja pappa ovat tytölle tuttuja ja turvallisia, he ovat olleet paljon mukana perheemme arjessa.
Mitä mieltä olette? Onko kokemuksia 1-vuotiaan hoitoon jättämisestä, onko sujunut hyvin vai onko 1-vuotias vielä liian pieni olemaan erossa vanhemmistaan viikon-kaksi? Olemme vähän kahden vaiheilla lähdemmekö vai emme. Toisaalta tekisi kovasti mieli lomalle ja uskomme että lapsella menisi isovanhempien hoidossa oikein hyvin, mutta toisaalta pelottaa että jos ikävä sitten iskeekin (lapselle tai meille vanhemmille).
Kommentit (117)
Ikävä varmasti tulee, mutta jos oikeasti tuntuu että olette loman tarpeessa ja hoitaja ja hoitopaikka ovat oikeasti tutut, hoidossa sujuu hyvin. Me olimme viikon lomalla vastaavassa tilanteessa. Pikkukakkonen oli syntymässä syksyllä. Lapsi viihtyi hyvin, osoitti minulle toki mieltään kun palasin (minä tulin lentämällä Euroopasta niin että ehdin ennen miestä kotiin) mutta suopui sitten kyllä nopeasti. Vaikeampaa oli minulla jättää lapsi, mutta toisaalta se hengähdystauko tuli tarpeeseen ja sen voimalla jaksoi eteenpäin. Arvaan että olet saanut paljon haukkuja ja tuomitsemista, mutta ainakin tämä minun esikoinen on kasvanut hienoksi aikuiseksi, jonka kanssa meillä on erinomaiset välit ja joka pystyy pitkäaikaisiin suhteisiin myös muiden ihmisten kanssa. Epäilemättä palstan ahkerimmat avoimen yliopiston approlaiset tietävät hänen olevan vakavasti traumainen ja kaikki iskee sitten kun hänellä on viidenkympin kriisi, mutta niinhän se aina palstalla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:33"]
Sukulaislapset olivat mummolassa kesällä alle kouluikäisenä jopa kuukauden. Nyt aikuisena eivät pidä vieläkin elossa olevaan mummoon mitään yhteyttä. Jotenkin tuntuu, että olivat liikaa?
[/quote]
No, vastaavasti minun mieheni oli sisaruksineen lapsena jopa pari kolmekin kuukautta putkeen mummolassa vanhempien käydessä töissä toisella paikkakunnalla (ja kerran jopa autolomalla Euroopassa!) ja isovanhemmat olivat rakkaita perheen jäseniä yhdeksänkymppisiksi, kuolemaansa saakka - ja myös vanhempien kanssa ollaan tiiviisti edelleen tekemisissä siitä huolimatta että he noin "hylkäsivät" omat lapsensa.
Eiköhän se että lapsella on luotettavia ihmisiä ympärillä useampia ole paljon parempi kuin että heitä olisi vain vähän tai ei ketään muita vanhempien lisäksi.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:16"]
Liisa Keltinkangas-Järvinen on mm. asiaa tutkinut ja kirjoittanut siitä useita juttuja ja häntä usein haastateltu ja käytetty asiantuntijan juuri kyseisessä asiassa.
Eli ikävuosi per vuorokausi. Jos lapsi olisi esim. 5-6, niin se viikko olisi varmasti ihan ok. Mutta vuoden vanha viikoksi? Oikeasti!!!
[/quote]
Laitatko linkin, missä Keltikangas-Järvinen toteaa noin.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:33"]
Sukulaislapset olivat mummolassa kesällä alle kouluikäisenä jopa kuukauden. Nyt aikuisena eivät pidä vieläkin elossa olevaan mummoon mitään yhteyttä. Jotenkin tuntuu, että olivat liikaa?
[/quote]
No, vastaavasti minun mieheni oli sisaruksineen lapsena jopa pari kolmekin kuukautta putkeen mummolassa vanhempien käydessä töissä toisella paikkakunnalla (ja kerran jopa autolomalla Euroopassa!) ja isovanhemmat olivat rakkaita perheen jäseniä yhdeksänkymppisiksi, kuolemaansa saakka - ja myös vanhempien kanssa ollaan tiiviisti edelleen tekemisissä siitä huolimatta että he noin "hylkäsivät" omat lapsensa.
Eiköhän se että lapsella on luotettavia ihmisiä ympärillä useampia ole paljon parempi kuin että heitä olisi vain vähän tai ei ketään muita vanhempien lisäksi.
[/quote]
Toisaalta miehesi valitsi surkean vaimon, joten kyllä se turvattomuus edelleen näkyy.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:37"]
Ikävä varmasti tulee, mutta jos oikeasti tuntuu että olette loman tarpeessa ja hoitaja ja hoitopaikka ovat oikeasti tutut, hoidossa sujuu hyvin. Me olimme viikon lomalla vastaavassa tilanteessa. Pikkukakkonen oli syntymässä syksyllä. Lapsi viihtyi hyvin, osoitti minulle toki mieltään kun palasin (minä tulin lentämällä Euroopasta niin että ehdin ennen miestä kotiin) mutta suopui sitten kyllä nopeasti. Vaikeampaa oli minulla jättää lapsi, mutta toisaalta se hengähdystauko tuli tarpeeseen ja sen voimalla jaksoi eteenpäin. Arvaan että olet saanut paljon haukkuja ja tuomitsemista, mutta ainakin tämä minun esikoinen on kasvanut hienoksi aikuiseksi, jonka kanssa meillä on erinomaiset välit ja joka pystyy pitkäaikaisiin suhteisiin myös muiden ihmisten kanssa. Epäilemättä palstan ahkerimmat avoimen yliopiston approlaiset tietävät hänen olevan vakavasti traumainen ja kaikki iskee sitten kun hänellä on viidenkympin kriisi, mutta niinhän se aina palstalla on.
[/quote]
Hengähdystauko mistä teki hyvää? Narkkarilapsesi kanssa sinulla on toki hyvät välit, koska edelleen annat hänelle rahaa, mutta korvaako se ihmissuhteet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ETsin mutten löytänyt. Olen lukenut niitä netissä, mutten itse hänen kirjojaan. Jos joku muu ehtii auttaa?
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:09"]
Ei epäilystäkään, ettei reissu sujuisi hyvin sekä lapsella että teillä. Mutta mutta.
Suositus on vuosi per vuorokausi. Eli 7-vuotias kestää viikon. Ilman että siitä on mitään seuraamuksia. Tällaisen hylkäämiskokemuksen seuraukset tulevat vasta 25-35-vuotiaina. Esim. masennuksena. Siihen kun varaudutte, niin mikäjottei.
Btw - aika itsekäitä olette miehesi kanssa, kun asiaa edes mietitte...
[/quote]
HOHHOIJAA! Nää on taas näitä kirjoista oppineita. Lapsista yritetään tehdä robotteja, ja kaikkien pitäisi kasvattaa just näin niinkuin kirjoissa kerrotaan, muuten lapselle tulee masennusta yms. Eiköhän kuule siinä 20-30 vuoden aikana ehdi aika paljon muutakin traumatisoivaa tapahtumaan kuin vaan se että äiti ja isi jätti mummolaan 2 yöksi 1 vuotiaana. :D Itse olin 7- vuotiaana koko kuukauden mummolassa omaasta tahdostani ja nyt 25 vuotiaana niin ei kyllä jäänyt traumoja eikä myöskään ole masennusta. Siis O-ou..
Mutta eniveis, itse en jättäisi 1 -vuotiasta kuitenkaan kuin korkeintaan 3 yöksi. Sitten kun lapsi osaa puhua ja ymmärtää vähän enemmän, niin sitten voisi ollakkin jopa sen viikon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öh? No jos vanhemmat oikein HALUAVAT viikoksi tai vieläpä kahdeksi lapsesta lomalle, niin ihan varmasti niin on parempi. Mutta kannattaa ehkä sen loman jälkeen hakea jotain apua ennen kuin se lapsi on hengetön. :(
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 21:41"]
Lapsi ei tuossa iässä kykene säilyttämään muistoa ja kuvaa äidistä kuin vuorokauden verran. Sen jälkeen kuva katoaa ja lapsi jää emotionaalisesti yksin. Isovanhemmat voivat näennäisesti antaa turvaa, mutta lapsesta tulee itselleen orpo. Omalle lapselle en sellaista kokemusta halua antaa!
[/quote]
Millä tämä on osoitettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:33"]
Sukulaislapset olivat mummolassa kesällä alle kouluikäisenä jopa kuukauden. Nyt aikuisena eivät pidä vieläkin elossa olevaan mummoon mitään yhteyttä. Jotenkin tuntuu, että olivat liikaa?
[/quote]
No, vastaavasti minun mieheni oli sisaruksineen lapsena jopa pari kolmekin kuukautta putkeen mummolassa vanhempien käydessä töissä toisella paikkakunnalla (ja kerran jopa autolomalla Euroopassa!) ja isovanhemmat olivat rakkaita perheen jäseniä yhdeksänkymppisiksi, kuolemaansa saakka - ja myös vanhempien kanssa ollaan tiiviisti edelleen tekemisissä siitä huolimatta että he noin "hylkäsivät" omat lapsensa.
Eiköhän se että lapsella on luotettavia ihmisiä ympärillä useampia ole paljon parempi kuin että heitä olisi vain vähän tai ei ketään muita vanhempien lisäksi.
[/quote]
Toisaalta miehesi valitsi surkean vaimon, joten kyllä se turvattomuus edelleen näkyy.
[/quote]
Tämä kommentti osoittikin kyökkipsykologien pistämättömän osaamisen.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:09"]
Ei epäilystäkään, ettei reissu sujuisi hyvin sekä lapsella että teillä. Mutta mutta.
Suositus on vuosi per vuorokausi. Eli 7-vuotias kestää viikon. Ilman että siitä on mitään seuraamuksia. Tällaisen hylkäämiskokemuksen seuraukset tulevat vasta 25-35-vuotiaina. Esim. masennuksena. Siihen kun varaudutte, niin mikäjottei.
Btw - aika itsekäitä olette miehesi kanssa, kun asiaa edes mietitte...
[/quote]
HOHHOIJAA! Nää on taas näitä kirjoista oppineita. Lapsista yritetään tehdä robotteja, ja kaikkien pitäisi kasvattaa just näin niinkuin kirjoissa kerrotaan, muuten lapselle tulee masennusta yms. Eiköhän kuule siinä 20-30 vuoden aikana ehdi aika paljon muutakin traumatisoivaa tapahtumaan kuin vaan se että äiti ja isi jätti mummolaan 2 yöksi 1 vuotiaana. :D Itse olin 7- vuotiaana koko kuukauden mummolassa omaasta tahdostani ja nyt 25 vuotiaana niin ei kyllä jäänyt traumoja eikä myöskään ole masennusta. Siis O-ou..
Mutta eniveis, itse en jättäisi 1 -vuotiasta kuitenkaan kuin korkeintaan 3 yöksi. Sitten kun lapsi osaa puhua ja ymmärtää vähän enemmän, niin sitten voisi ollakkin jopa sen viikon.
[/quote]
Hienoa! Sinulla ei siis ole mitään ongelmia ihmissuhteissasi? Olet harvinaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:37"]
Ikävä varmasti tulee, mutta jos oikeasti tuntuu että olette loman tarpeessa ja hoitaja ja hoitopaikka ovat oikeasti tutut, hoidossa sujuu hyvin. Me olimme viikon lomalla vastaavassa tilanteessa. Pikkukakkonen oli syntymässä syksyllä. Lapsi viihtyi hyvin, osoitti minulle toki mieltään kun palasin (minä tulin lentämällä Euroopasta niin että ehdin ennen miestä kotiin) mutta suopui sitten kyllä nopeasti. Vaikeampaa oli minulla jättää lapsi, mutta toisaalta se hengähdystauko tuli tarpeeseen ja sen voimalla jaksoi eteenpäin. Arvaan että olet saanut paljon haukkuja ja tuomitsemista, mutta ainakin tämä minun esikoinen on kasvanut hienoksi aikuiseksi, jonka kanssa meillä on erinomaiset välit ja joka pystyy pitkäaikaisiin suhteisiin myös muiden ihmisten kanssa. Epäilemättä palstan ahkerimmat avoimen yliopiston approlaiset tietävät hänen olevan vakavasti traumainen ja kaikki iskee sitten kun hänellä on viidenkympin kriisi, mutta niinhän se aina palstalla on.
[/quote]
Hengähdystauko mistä teki hyvää? Narkkarilapsesi kanssa sinulla on toki hyvät välit, koska edelleen annat hänelle rahaa, mutta korvaako se ihmissuhteet?
[/quote]
NYT kiireesti iltalääkkeelle, hop hop!!
Totta kai lapsen voi jättää. Miehenkin muuten voi jättää, joten suosittelen, että lähdet yksin. Mies pärjää kyllä viikon yksin (tai siis lapsen kanssa) eikä siitä kerry kenellekään mitään ongelmia. Palstallahan on moneen kertaan todistettu, että ero rakkaista ei aiheuta mitään ongelmia, joten miksi et reissaisi ilman miestä ja osoittaisi, että kykenet olemaan hänestä erossa ainakin viikon ilman traumoja.
Vai onko niin, että aikuisista ei ole olemaan erossa puolisostaan? Ja ttä viikon ero puolisosta aiheuttaa jotain ongelmia vaikka parisuhteeseen. Ei kai sentään! Jos 1v lapsi sen kestää, niin kyllä kestää aikuinenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 22:53"]
ETsin mutten löytänyt. Olen lukenut niitä netissä, mutten itse hänen kirjojaan. Jos joku muu ehtii auttaa?
[/quote]
Tunti per kk ja yö per ikävuosi ovat samanlaisia "yleisiä totuuksia" kuin että synttäreillä yhtä monta vierasta kuin on sankarilla ikävuosia. Joku on keksinyt hyvältä kuulostavan yleistyksen ja sitä sitten levitetään totuutena.
APUA, siis johtuuko mun ihmissuhde ongelmat vain siitä kun vietin kesät mummolassa 7 -vuotiaana?? No niin, nyt mä sain vastauksen mun ihmissuhde ongelmiini.. ISO KIITOS!! Ei missään nimessä kannata viettää kesää mummolassa ala-ikäisenä. :D
Keltikangas-Järvinen puhuu tuosta asiasta ainakin kirjassa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Hän on julkaissut myös kirjan Pienen lapsen sosiaalisuus. Sitä en ole itse lukenut, mutta luultavasti siinä on myös käsitelty aihetta.
Etkö todellakaan nähnyt vanhempiasi koko kesänä; sinä, joka vietit kesät mummolassa 7-vuotiaana?
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 23:11"]
Etkö todellakaan nähnyt vanhempiasi koko kesänä; sinä, joka vietit kesät mummolassa 7-vuotiaana?
[/quote]
Kyllä mä pari kertaa näin kun tulivat "hakemaan" , mutta en koskaan halunnut lähteä sieltä niin sain aina jäädä.. Mummo oli mulle yhtä rakas ja tärkeä kuin omat vanhempanikin, joten siinä ei ollut mitään ongelmia.
On jäänyt tältä eukolta lukematta lapsen kehityspsykologian kirjat! Miksi luoja lapsen teille soi....
Sukulaislapset olivat mummolassa kesällä alle kouluikäisenä jopa kuukauden. Nyt aikuisena eivät pidä vieläkin elossa olevaan mummoon mitään yhteyttä. Jotenkin tuntuu, että olivat liikaa?