En halua enää käydä neuvolassa

Kaikki sympatia sinulle ap. Minunkin kohdalle on sattunut yksi todella ikävä sairaalakokemus. Siitä on aikaa nyt kolme vuotta ja vieläkään en pysty asiaa ja tapahtumia ääneen kertomaan. Tapausta olen puinut mm. juristien ja psykologien kanssa. Jotenkin oma luottamukseni koko järjestelmää kohtaan on romahtanut. Ei ne neuvolatädit, poliisit tai lastensuojeluviranomaiset todellakaan aina toimi lainkaan kuten kuuluisi. Minä tein omassa työssäni pari vuotta sitten mokan joka maksoi yritykselle satoja tuhansia euroja. Samalla tavalla nuo em. tahot mokailevat. Niistä mokista ei vain aina selvitä rahalla kuten minun työssäni. Minä toivon, että kun aikaa riittävästi kuluu, pystyn neutraalisti ja mahdollisimman objektiivisesti kertomaan kokemustani muille. Ei kaikkiin voi sokeasti luottaa. On tervettä seurata, mitä esimerkiksi neuvolassa kirjataan. 

37: No ongelma on juuri siinä, että terkkarit ovat kirjoitelleet sellaisia asioita, mitä en ole heille sanonut. En tiedä, mistä mm. sellainen "tieto" on tullut, että lapsillani olisi eri isä.

36: Uusi terkkari on ollut ihan ammattitaitoisen ja mukavan oloinen, käynnit ovat menneet asiallisesti. Merkinnät ollaan käyty jokaisen käynnin yhteydessä läpi, mitä hän tiedostoon kirjoittaa. Hän ei ole syyllinen siihen, mitä aiemmin on tapahtunut. Silti minulla on kammo. En pysty oikein enää luottamaan koko neuvolasysteemiin.

Ja 42 oli ap.

41, ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu. Toivotan sinulle paljon voimia asiasi selvittämiseen ja siitä toipumiseen! Helpointa nuo olisi hoitaa, jos niihin ei liity mitään raskaista tunteita tai jos pystyisi ne hoitamaan jotenkin "kylmästi". Pitämään välimatkaa, käsittelemään loukkaavimmatkin jutut viileästi asioina silloin kun niitä "koneiston" kanssa hoitaa. Faktat faktoina. Ja sitten myöhemmin oman päänsä sisällä käsittelisi ne tunnepuolen jutut, mikä loukkasi.

Henkilökohtaisena kokemuksena voin sanoa, että luottamuksen pettäminen on ainakin minulle ollut kova pala. Se, että asioita on hoidettu noinkin epäammattitaitoisesti.

Siitähän minullakin tässä on kyse. En voi enää luottaa, niin sanoo järki ja tunne. Ja samalla on olemassa syitä, miksi neuvolassa kannattaisi käydä. Toivoisin, että löytyisi joku vaihtoehto, mikä ei olisi omaan jalkaan ampumista. Minusta oikea ratkaisu ei ole se, että nyt kun minulle on epäasiallisella toiminnalla aiheutettu traumoja, joutuisin siitä maksamaan siten että siirtyisimme käyttämään maksullisia yksityisiä palveluita.

ap

Kuullostaapa kauhealta! Olen itse terveydenhoitaja ja pyrin mahdollisimman avoimeen toimintaan, minähän olen asiakkaita varten, ei asiakkaat minua. Joskus haastavaa kun itsekin huomaa, että kemiat ei kohtaa, silloin pyrkii olemaan mahdollisimman asiallinen. Ylipäätään asiakkaasta lähtee käyntien sisältö, joku käy neuvolassa vaan mittojen ja rokotusten takis ja joku käy tuen ja avun toiveessa. Itse yrittää aina mukautua antamaan asiakkaalle se mitä hän/perhe toivoo. Joskus varmaan onnistuu ja joskus epäonnistuu vaikka parhaansa tekee.

Jos olen tehnyt lähetteen eteenpäin, käyn aina asiakkaan kanssa läpi mitä siihen kirjotan ja onko asiakkaalla itsellä mielessä jotain mitä toivoo lähetteessä käyvän ilmi. Jos sovin, että soitan asiakkaan asiasta toiselle taholle käydään etukäteen asiat läpi ja jos vaan mahdollista soitetaan asiakkaan aikana (aina ei ole mahdollista puhelinaikojen vuoksi), mutta sitten soitan asiakkaalle mikä puhelun "tulos" on ollut, esim. sovittaessa perhetyöstä tms.

Olen hyvin tarkka mitä kirjaan teksteihin, ennenkaikkea esim. lastenneuvolassa pyrin kirjaamaan lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita. Jos on ollut puhe parisuhdeasioista saatan vain mainita, että niistä puhuttu, mutta en yksityiskohtaisesti kirjoita (nehän on lapsen paperit). Ajattelen aina sitä, että lapsi mahdollisesti haluaa itse joskus lukea hänestä kirjatut tekstit ja silloin siellä ei voi olla vanhempia vahingoittavaa (tai lasta itseäänkään), toki ei tietyissä tilanteissa voi kaunistellakaan, eli totuuden mukaisesti aina kirjaan. Kirjaamisesta onneksi järjestetään ainakin meillä useampia koulutuksia (juurikin sähköisen kirjaamisen vuoksi, tiedot pysyvät aina siellä). Kirjaamisen koen kuitenkin tärkeäksi tiedon siirroksi niin asiakkaalle kuin mahdollisesti vaihtuvalle hoitajalle ja tietysti se on myös mun turva (ns mitä ei ole kirjattu ei ole tapahtunut/tehty/arvioitu tms) eli kirjaamisella teen myös oman työn näkyväksi.

Toivottavasti saatte uusia parempia kokemuksia! Itse ainakin kokoajan pohdin miten oman työnsä voisi hoitaa paremmin :)

44: Mukava kuulla, että hahmotat työsi myös asiakkaan kannalta ja pyrit hoitamaan sen asiallisesti.

Neuvolan ylilääkäri piti palautettani erittäin kaivattuna ja hän aloitti sen jälkeen mittavat koulutukset kaupungin terveydenhoitajien kesken juuri tuosta kirjaamisesta ja suhtautumisesta asiakkaisiin.

Voi olla, että minun kammottava kokemukseni on pelastanut monia muita vastaavalta. Sääli, että tämä on kuitenkin tapahtunut meidän perheen kustannuksella.

Terveydenhoitajien lähin esimies oli muuten minua kohtaan erittäin nyrpeä siitä, että olin tuollaisiin toimenpiteisiin ryhtynyt. Hän teki suorastaan kaikkensa, ettei asioita hoideta sovitusti, käyttäytyi avoimen vihamielisesti, iski luuria korvaan jne. Voi olla, että terveydenhoitajien epäasiallinen toiminta juonsi juurensa heidän esimieheensä ja hänen luomaan toimintakulttuuriin? Nainen ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta oli tässä jutussa tosiaankin myös tällainen sivujuonne. Nyt kun muistin.

En tehnyt hänestä valitusta. Katsoin, että olin jo riittävästi uhrannut aikaani ja energiaani systeemin parantamiseen ilman korvausta. Maksumieheksi noista mokista kun joutuu aina ainoastaan vain potilas. Huonosti toimiva kun ei virkaansa menetä eikä hänen palkastakaan pidätetä. Asiakas taas ei saa korvausta menettämästään työajasta ja tuloista, mitkä tällaiseen neuvolaorganisaation kehittämiseen menee. Viheliäistä, eikö totta?

ap