Miten lastensuojelu voi auttaa "väkivaltaista" lasta?

Näillä tiedoilla voisi olla enemmän terveydenhuollon osaamisaluetta auttaa. Eli psykologi tai lastenpsykiatria. Perheneuvolasta. Ongelmana on se, että ollaan jo pahasti myöhässä jos joku taho on jo ehtinyt tehdä laskun. Päiväkodit, koulut ja terveydenhuolto työntävät vaikeat tapauksensa mielellään lastensuojelulle ja vetätyvät sitten vastuusta. Kutsuvat korkeintaan kokoon moniammatillisen verkostoneuvottelun jossa kertovat suuren huolensa lapsen hyvinvoinnista. Neuvottelussa kyselevät "eikö lastensuojelulla ole jotain tukea perheelle kotiin kun meidän keinot ovat käytetty loppuun?"

Lastensuojelulla ei ole sen nimistä palvelua kun "Jotain tukea kotiin". Psyykkisesti sairaat lapset otetaan huostaan jos asia jää lastensuojelun hoidettavaksi. Suosittelen, että kierrätte lastensuojelun mahdollisimman kaukaa jos haluat oikeasti apua.

Perheneuvola ei ainakaan 

Huostaamalla sen tietysti.

Jostainhan se lasten väkivaltaisuus tulee ja oma kokemus on, että se tulee aina kotoa. Lastepsykiatriassa voidaan toki kartoittaa lapsen tilannetta, tarkistaa onko mitään nepsyjuttua tms. Antaa tarvittaessa lääkitystä tms. Varsinainen ongelma on siellä kotona. Meillä on nykyisin aika paljon väkivaltaisia lapsia. Useimmiten siellä kotona on mielenterveysongelmia, joiden vuoksi lapsi ei saa miedommilla keinoilla huomiota. Kasvatus on myös useimmiten täysin rajatonta. Lasta ei ohjata mitenkään vaan jätetään oman itsensä varaan. Käytännössä sinne kotiin tulee joko tehostettua perhetyötä tai avoperhekuntoutus.

Kotona on kaikki hyvin, mutta vanhempia ei kiinnosta puuttua lapsen jatkuviin tappeluihin?

Korostunut väkivaltaisuus tulee nimenomaan kotoa. Joku ei ole kohdallaan. Toki voi olla että pojalla on menossa pää sekaisin, mutta erikoista on jos hän on niin normaali kotona mutta muualla ajautuu koko ajan kahinoihin.

Onkos se pojan isä minkälainen sankari?

Huostaanotto on se viimeinen keino. Lastensuojelu kartoittaa tilanteen ja ohjaa avun piiriin. Avun saa paremmin, kun sosiaalityöntekijä on mukana arvioimassa tilannetta.

Miksi ajatellaan, että huostaanotto on se keino?  Huostaanotto on tarpeen, jos kotona ei lapsen kanssa onnistu. Huostaanotto on hyvinvointialueelle todella kallista. Ei sitä huvikseen tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Kotona on kaikki hyvin, mutta vanhempia ei kiinnosta puuttua lapsen jatkuviin tappeluihin?

Tämä.

Katkaisemalla käytöksen muita kohtaan, miksi se pitäisi sallia.

Vierailija kirjoitti:

Kotona on kaikki hyvin, mutta vanhempia ei kiinnosta puuttua lapsen jatkuviin tappeluihin?

No niinpä, niinpä. Ensin kaikki on muka hyvin ja sitten myöhemmin volistaan, kun mistään ei saatu apua. 

Vierailija kirjoitti:

Jostainhan se lasten väkivaltaisuus tulee ja oma kokemus on, että se tulee aina kotoa. Lastepsykiatriassa voidaan toki kartoittaa lapsen tilannetta, tarkistaa onko mitään nepsyjuttua tms. Antaa tarvittaessa lääkitystä tms. Varsinainen ongelma on siellä kotona. Meillä on nykyisin aika paljon väkivaltaisia lapsia. Useimmiten siellä kotona on mielenterveysongelmia, joiden vuoksi lapsi ei saa miedommilla keinoilla huomiota. Kasvatus on myös useimmiten täysin rajatonta. Lasta ei ohjata mitenkään vaan jätetään oman itsensä varaan. Käytännössä sinne kotiin tulee joko tehostettua perhetyötä tai avoperhekuntoutus.

Milläs ne vanhemmat sitä lasta huomioivat kun ovat kiinni orjatyöpaikoissaan?

Olette jargonoineet järjestelmän siihen pisteeseen, että huostaatte jos kotona on äiti huomioimassa lapsia, ja huostaatte jos äiti on työssä hankkimassa kotona rahaa.

Oleellista on se, että te saatte omat rahanne toisten perheitä tuhoamalla.

Vierailija kirjoitti:

Katkaisemalla käytöksen muita kohtaan, miksi se pitäisi sallia.

No kun kaikkihan on hyvin! Ainakin vanhempien mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Huostaanotto on se viimeinen keino. Lastensuojelu kartoittaa tilanteen ja ohjaa avun piiriin. Avun saa paremmin, kun sosiaalityöntekijä on mukana arvioimassa tilannetta.

Miksi ajatellaan, että huostaanotto on se keino?  Huostaanotto on tarpeen, jos kotona ei lapsen kanssa onnistu. Huostaanotto on hyvinvointialueelle todella kallista. Ei sitä huvikseen tehdä. 

Niin ja siinä vaiheessa kun korppikotka on oksentamassa myrkkypaskaansa äidin päälle niin on varmaa, että ainakaan sen jälkeen ei mikään onnistu. Kallista on, mutta kun raha tulee korppikotkalle, niin täytyy vaan tehdä näitä "kipeitä päätöksiä".

Vierailija kirjoitti:

Näillä tiedoilla voisi olla enemmän terveydenhuollon osaamisaluetta auttaa. Eli psykologi tai lastenpsykiatria. Perheneuvolasta. Ongelmana on se, että ollaan jo pahasti myöhässä jos joku taho on jo ehtinyt tehdä laskun. Päiväkodit, koulut ja terveydenhuolto työntävät vaikeat tapauksensa mielellään lastensuojelulle ja vetätyvät sitten vastuusta. Kutsuvat korkeintaan kokoon moniammatillisen verkostoneuvottelun jossa kertovat suuren huolensa lapsen hyvinvoinnista. Neuvottelussa kyselevät "eikö lastensuojelulla ole jotain tukea perheelle kotiin kun meidän keinot ovat käytetty loppuun?"

Lastensuojelulla ei ole sen nimistä palvelua kun "Jotain tukea kotiin". Psyykkisesti sairaat lapset otetaan huostaan jos asia jää lastensuojelun hoidettavaksi. Suosittelen, että kierrätte lastensuojelun mahdollisimman kaukaa jos haluat oikeasti apua.

Kun koulu välttelee erilaisia tukijärjestelyitä kouluun oppilaille, niitä mitä heidän tulisi järkätä niin sysäävät ls palveluille ja kuormittavat aivan turhaan sitä puolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostainhan se lasten väkivaltaisuus tulee ja oma kokemus on, että se tulee aina kotoa. Lastepsykiatriassa voidaan toki kartoittaa lapsen tilannetta, tarkistaa onko mitään nepsyjuttua tms. Antaa tarvittaessa lääkitystä tms. Varsinainen ongelma on siellä kotona. Meillä on nykyisin aika paljon väkivaltaisia lapsia. Useimmiten siellä kotona on mielenterveysongelmia, joiden vuoksi lapsi ei saa miedommilla keinoilla huomiota. Kasvatus on myös useimmiten täysin rajatonta. Lasta ei ohjata mitenkään vaan jätetään oman itsensä varaan. Käytännössä sinne kotiin tulee joko tehostettua perhetyötä tai avoperhekuntoutus.

Milläs ne vanhemmat sitä lasta huomioivat kun ovat kiinni orjatyöpaikoissaan?

Olette jargonoineet järjestelmän siihen pisteeseen, että huostaatte jos kotona on äiti huomioimassa lapsia, ja huostaatte jos äiti on työssä hankkimassa kotona rahaa.

Oleelli

Meillä on paljon perheitä, joissa lapsia ei noteerata kotona ollessakaan. Siellä voidaan istua älylaitteilla tai tyrskiä itkuntuherrusta masennuksessa sängynpohjalla.

Ei mitään, mutta kun koulussa ei ole riittävästi aikuisia ja terveydenhuollossa resursseja, niin lastensuojelu viimesijaisena palveluna ottaa koppia. Voi myös painostaa koulua ja terveydenhuoltoa hoitamaan hommansa.

Ap:lle vinkki: muutto ja kieltäytyminen kaikista sosiaailhullujen palveluista. Lapselle urheiluharrastus niin, että on koulussa väsynyt eikä kiinnostunut muiden touhuista. Koulussa pärjäävät vain aneemiset, paskasti ruokitut ja pilalle lääkityt, sekä tietysti tytöt.

Tärkeintä on nyt kuitenkin päästä eroon mahoista lapsikaappareista keinolla ja hinnalla millä hyvänsä. 

Mistä väkivaltaisuus johtuu? Onko kiusaamista? Onko kaveriporukkaan pesiytynyt ajatus, että on nössö, jos ei tappele? Haluaako nujakoinnilla valtaa?

Ja vielä, koulun on mahdollista ottaa yhteyttä koulupolisiin, joka voi puhuttaa lapsia ja olla mukana ratkaisemassa väkivaltaisuutta. Etelä- Suomessa on myös ankkuritoimintaa.

Minulla oli aikanaan kaveri jolla oli taipumus väkivaltaan. Hän oli päällisin puolin hyvästä, keskiluokkaisesta perheestä. Mutta eihän se isä terve ollut. Hän oikein nautti kun kuuli että poika on "voittanut" tappelut, oli kaiketi ylpeä siitä. Öitinsä oli hiljainen hissukka. Tämä poika kyllä hakkasi heikompiaan monesti myös, että ei ne aina ihan tasapuolisia ne ottelut olleet. Tämä sama tyyppi myös oli hyvin dominoiva ja hänen kanssaan sai olla varuillaan. Taipumus nälvimiseen ja kiusaamiseen oli hyvin voimakkaana. Lukioon se siitä meni, jossa vähän rauhoittui, mutta ei kokonaan. Ei vaan tapellut enää koulussa.