Luuleeko joku tosissaan, että kalliit asiat ovat jotain IMAGONPÖNKITYSTÄ?
Panee miettimään, onko tuollaisen luulijoilla itse jotenkin itsetunto heikoilla.
Kyllä ihmiset ostaa asioita ja harrastaa asioita ennen kaikkea ja lähinnä vain omaksi ilokseen. Yhtäkkiä ja yllättäen kalliit vaatteet ovat kestävämpiä ja parempia kuin kuin keskimäärin halvat. Hyvässä ravintolassa saa parempaa ruokaa kuin Rossossa. Ulkomailla hyvässä hotellissa on kivempi lomailla kuin Pisulahdessa teltassa. Kallis auto on parempi ajaa kuin halpa käytetty "ritsa".
Vitut siitä, mitä naapuri siitä ajattelee, ei tavaroilla voi todistaa muutenkaan kenellekään mitään, korkeintaan sitä, että on halunnut ja kyennyt satsaamaan rahaa johonkin.
Kommentit (126)
Kallis ja laadukas eivät ole synonyymeja. Olen aika varma, että jos kahden vaikkapa peruskulutustavaran pakkauksia vaihdettaisiin keskenään, se kalliiimpi miellettäisin paremmaksi. Esim lääkkeissä jotkut ovat sitä mieltä että vain burana tehoaa, vaikka se vaikuttava ainesosa on halvoissakin sama. Itse asiassa mulla jopa jostain kumman syystä halvempi auttaa päänsärkyyn paremmin, vaikka ei pitäisi olla eroa. Lääkkeet on huono esimerkki, mutta tämä tuli ensimmäisenä mieleen. Muutama kallis automerkkikin on saanut testeissä aika murskatuomioita.
Täällä oli viime viikolla se ketju ja linkki josta voi tarkistaa paljonko maksuhäiriömerkintäisiä asui postinumeroalueella Ja palojonko asukkaita. Asun ns. hyvällä pientaloalueella. Täällä asuu 2000 asukasta joista 200:lla on maksuhäiriömerkintä. Tuosta 1000 tarkoittaa noin 400-500 taloutta koska usemmissa talouksissa asuu kaksi aikuista 2-3 lasta. Siis lähes puolella taloukista on maksuhäiriömerkintä. Silti eletään niin kuin rikkaat. Ihmettelen todellakin miksi ne autot, matkat ja merkkivaatteet pitää hankkia velaksi. Itselläni on uutena ostettu auto, mutta käteisellä ostettu. Omistus asunto rivitalosta, lähes puolet säästettynä omaa rahaa ennen asunnon ostoa. Merkkivatteitakin lapsilla sekä itselläni, mutta myös tavallisia halppis vaatteita. Merkkivaatteet Kaupan ale löytöjä sekä kirppiksen löytöjä. Velkaan en ole tehnyt muuta kuin asuntolaina. Matkustelemme koska tykkään siitä, mutta teemme sen käteisellä jne. Minua todellakin hämmästytti maksuhäiriöisten suuri määrä. Ajattelin että toisten, ydinperheiden, elämä olikin kulissia.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 20:29"]
Täällä oli viime viikolla se ketju ja linkki josta voi tarkistaa paljonko maksuhäiriömerkintäisiä asui postinumeroalueella Ja palojonko asukkaita. Asun ns. hyvällä pientaloalueella. Täällä asuu 2000 asukasta joista 200:lla on maksuhäiriömerkintä. Tuosta 1000 tarkoittaa noin 400-500 taloutta koska usemmissa talouksissa asuu kaksi aikuista 2-3 lasta. Siis lähes puolella taloukista on maksuhäiriömerkintä. Silti eletään niin kuin rikkaat. Ihmettelen todellakin miksi ne autot, matkat ja merkkivaatteet pitää hankkia velaksi. Itselläni on uutena ostettu auto, mutta käteisellä ostettu. Omistus asunto rivitalosta, lähes puolet säästettynä omaa rahaa ennen asunnon ostoa. Merkkivatteitakin lapsilla sekä itselläni, mutta myös tavallisia halppis vaatteita. Merkkivaatteet Kaupan ale löytöjä sekä kirppiksen löytöjä. Velkaan en ole tehnyt muuta kuin asuntolaina. Matkustelemme koska tykkään siitä, mutta teemme sen käteisellä jne. Minua todellakin hämmästytti maksuhäiriöisten suuri määrä. Ajattelin että toisten, ydinperheiden, elämä olikin kulissia.
[/quote]
OT, mutta en oikein ymmärrä matematiikkaasi. Eiköhän ole aika tavallista, että kun tulee taloudellisia vaikeuksia, maksuhäiriömerkintä on kummallakin perheen aikuisella. Siis 200 maksuhäiriömerkintää merkinnee 100-150 taloutta. Miten pääset siihen tulokseen, että lähes puolella talouksista on merkintä?
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 20:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 20:29"]
Täällä oli viime viikolla se ketju ja linkki josta voi tarkistaa paljonko maksuhäiriömerkintäisiä asui postinumeroalueella Ja palojonko asukkaita. Asun ns. hyvällä pientaloalueella. Täällä asuu 2000 asukasta joista 200:lla on maksuhäiriömerkintä. Tuosta 1000 tarkoittaa noin 400-500 taloutta koska usemmissa talouksissa asuu kaksi aikuista 2-3 lasta. Siis lähes puolella taloukista on maksuhäiriömerkintä. Silti eletään niin kuin rikkaat. Ihmettelen todellakin miksi ne autot, matkat ja merkkivaatteet pitää hankkia velaksi. Itselläni on uutena ostettu auto, mutta käteisellä ostettu. Omistus asunto rivitalosta, lähes puolet säästettynä omaa rahaa ennen asunnon ostoa. Merkkivatteitakin lapsilla sekä itselläni, mutta myös tavallisia halppis vaatteita. Merkkivaatteet Kaupan ale löytöjä sekä kirppiksen löytöjä. Velkaan en ole tehnyt muuta kuin asuntolaina. Matkustelemme koska tykkään siitä, mutta teemme sen käteisellä jne. Minua todellakin hämmästytti maksuhäiriöisten suuri määrä. Ajattelin että toisten, ydinperheiden, elämä olikin kulissia.
[/quote]
OT, mutta en oikein ymmärrä matematiikkaasi. Eiköhän ole aika tavallista, että kun tulee taloudellisia vaikeuksia, maksuhäiriömerkintä on kummallakin perheen aikuisella. Siis 200 maksuhäiriömerkintää merkinnee 100-150 taloutta. Miten pääset siihen tulokseen, että lähes puolella talouksista on merkintä?
[/quote]
Miksi kummallakin? Todernnäköisempää on, että vain toisella on. Muutenhan koko korttitalo olisi jo romahtanut.
Se takaa vaatteen laadun, kun omaa älliä ja viitsii tsekata vaatteen hyvin - katsoo mistä vaate on tehty, _tunnustelee_ kangasta, tsekkaa saumat jne. Ei se nyt ihan arpakauppaa ole, elleli silmät suljettuna kulje!
Sen lisäksi että tykkään hienoista vaatteista, ostan usein merkkivaatteita siksi, että olen LAISKA. Ostan vähän ja harvoin vaatteita ja sitten kun ostan, ostan laatua. Laatua voi löytyä muualtakin, mutta tietyt merkit bonganneena ja testanneena olen huomannut, että niihin voi aina luottaa eikä tarvitse sitten kiertää monia kauppoja. Esim. t-paidat kestävät loistavasti esikoiselta toiselle eivätkä mene pesussa miksikään. Tätä ei yleensä tapahdu jos ostat niitä läpikuultavia ohuita H&M ym t-paitoja, jotka venyvät muodottomiksi, ja joihin tulee pieniä reikiä parin pesun jälkeen. Myös oma hupparini (jota käytän lähinnä kotona, huom, en siis imagosyistä ;) ) on myös kestänyt pesusta toiseen kuin uutena.
Puuvillan hinta vain on kohonnut ja hinta korreloi hyvin sen kanssa, miten paljon ja miten laadukasta puuvillaa vaate sisältää. Toki merkkivaatteissakin on kuraa mukana, paljon esim. tekokuitua mutta ei mitään mistä ei katselemalla ja tunnustelemalla selviäisi.
Se on vain ihan puppua, etteikö korkeammalla hinnalla saisi parempaa laatua noin keskimäärin.
Miten ihmeessä ap olet päässyt noin vanhaksi etkä näe ympärillesi huomaa että vähintään 99% tavarankulutuksesta on nimenomaan sitä imagon rakennusta? Ilmeisesti elät omassa varakkaassa kuplassasi samanlaisten varakkaiden ihmisten kanssa, joilla elämä voi olla niin helppoa taloudellisesti että hinnalla ei ole väliä.
En muista kenen haastattelua kerran luin kun hän oli pohtinut puolisonsa kanssa auton ostoa ja koska kyseessä oli taiteilijapariskunta he pohtivat tarkkaan millainen auto sopii heidän imagoonsa, liian kallis ja pröystäilevä se ei voinut olla koska se ei heidän piireihinsä sopinut.
Kun katselee uutta omakotialuetta, jossa joka pihassa on kaksi uutta audia/volkkaria/mersua/ bemaria, tietäen mitä ihmiset tekevät työkseen ja aika tarkkaan myös tulotason pelottaa milloin ja kenen kupla puhkeaa ja kaunis koti kauniine merkkivaatteineen on myynnissä.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 13:28"]
Panee miettimään, onko tuollaisen luulijoilla itse jotenkin itsetunto heikoilla.
Kyllä ihmiset ostaa asioita ja harrastaa asioita ennen kaikkea ja lähinnä vain omaksi ilokseen. Yhtäkkiä ja yllättäen kalliit vaatteet ovat kestävämpiä ja parempia kuin kuin keskimäärin halvat. Hyvässä ravintolassa saa parempaa ruokaa kuin Rossossa. Ulkomailla hyvässä hotellissa on kivempi lomailla kuin Pisulahdessa teltassa. Kallis auto on parempi ajaa kuin halpa käytetty "ritsa".
Vitut siitä, mitä naapuri siitä ajattelee, ei tavaroilla voi todistaa muutenkaan kenellekään mitään, korkeintaan sitä, että on halunnut ja kyennyt satsaamaan rahaa johonkin.
[/quote]
Silloin kun siitä pitää erikseen mainita, esitellä merkit , niin silloin se on oman imagon pönkitystä.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 16:11"]
No onhan se aika tyhjänpäiväistä pröystäilyä jos nykyaikana hankkii kamalasti uusia ja kalliita tavaroita. Nyt pitäisi ajatella ekologisuutta ja kestävää kehitystä yms. eikä kuluttaa kuin viimeistä päivää tai viimeinen päivä onkin sitten yllättäen lähellä. Erityisesti lentomatkailua pitäisi vähentää ja ostaa vaatteitakin vain todelliseen tarpeeseen. Ylihinnoiteltujen merkkilaukkujen ostaminen se vasta älytöntä onkin. Siinä ei käy selväksi muu kuin asianomaisen tyhmyys kun suostuu lihottamaan multimiljonäärejä. Merkkikamoilla itsensä ympäröivä ihminen on säälittävä.
[/quote]
Kaikesta samaa mieltä mutta merkkivaatteisiin liittyen sellainen lisäys, että juuri ne eettisesti ja ekologisesti valmistetut vaatteet ovat kalleimpia ja usein myös niitä tässä ketjussa parjattuja merkkivaatteita. Minusta on järkevää ostaa niitä ja vain sen verran kuin mitä oikeasti tarvitsee mieluummin kuin että ostaa halvinta paskaa, joka menee heti rikki. Tämä on sitä kamalaa kertakäyttökulttuuria. Kaatopaikat ovat täynnä tätä halpisvaatetta, jota pidetään muutama kerta ja heitetään pois, koska "se oli niin halpa ja paska alunperinkin".
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 13:48"]
7, ei se pelkkä merkki ole siinä tärkeää. Laatu on, eikä samaa neulettä välttämättä todellakaan saa ilman merkkiä halvemmalla. TOKI on merkkivaatteita ja merkkivaatteita, mutta fiksu osaa katsoa myös vaatteen laatua ja ulkonäköä.
ap
[/quote]
Itse asiassa useimmiten samanlaatuisen tai paremman SAA halvemmalla.
Kannattaa vähän lukea näistä asioista. Ennen hinnan ja laadun suhde vaatteissa oli selkeämpi; nykyään ei enää. On hyvin harvoja luksusmerkkejä, jotka ovat enää todellista "luksusta", eli todellakin parempaa laatua kuin kaikki muu markkinoilla oleva.
Yleisesti ottaen vaatteiden (ja laukkujen, kenkien yms.) hinnoissa on tietty rajapyykki, johon asti pelkkä käsityön laatu maksaa. Kun sen yli mennään, maksetaan ihan pelkästä imagosta.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 21:56"]
Kaikesta samaa mieltä mutta merkkivaatteisiin liittyen sellainen lisäys, että juuri ne eettisesti ja ekologisesti valmistetut vaatteet ovat kalleimpia ja usein myös niitä tässä ketjussa parjattuja merkkivaatteita. Minusta on järkevää ostaa niitä ja vain sen verran kuin mitä oikeasti tarvitsee mieluummin kuin että ostaa halvinta paskaa, joka menee heti rikki. Tämä on sitä kamalaa kertakäyttökulttuuria. Kaatopaikat ovat täynnä tätä halpisvaatetta, jota pidetään muutama kerta ja heitetään pois, koska "se oli niin halpa ja paska alunperinkin".
[/quote]
Ei mene valitettavasti enää näin. Kallis hinta (tuon yllä mainitsemani tietyn rajapyykin yli, mikä on toki joka tuotteessa erilainen) ei nykyään enää korreloi kestävyyden, saatikka sitten eettisen tuotannon kanssa. Totuus vaatemerkkien takana on tätä nykyä niin monimutkaista, että asiaan täytyy tosissaan paneutua ja nähdä vaivaa selvittääkseen, mikä on oikeasti kestävää, laadukasta ja eettisesti valmistettua.
Muoti-ilmiöt, merkin imago... näistä ne korkeimmat hinnat maksetaan. Siis jos aletaan miettiä sitä, mitkä kengät maksavat 300 euroa, mitkä 600 euroa, ja mitkä 1600 euroa. Ei sillä 1600 eurolla saa enää mitään TODELLISTA lisäarvoa. Harvemmin 600:llakaan.
Ja tosiaankin niillä tuottavimmilla luksusbrändeillä ei ole eettisen tuotannon kanssa mitään tekemistä - varsinkin, jos sen luksusbrändin omistaa jokin näistä suurista monikansallisista luksuskonserneista. Niille ei merkitse mikään muu kuin voiton maksimointi, ja voiton maksimoimiseksi niillä on tehokkaat menetelmät, ja sen lisäksi valtava PR-koneisto joka saa aikaan vaikka minkälaisia mielikuvia luksustuotteen parhaudesta.
Eikä muuten se tuotteen todellinen valmistajakaan saa tuosta lisähinnasta yhtään sen enempää palkkaa. Ainoa joka hyötyy, on konserni.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 21:56"]
Kaikesta samaa mieltä mutta merkkivaatteisiin liittyen sellainen lisäys, että juuri ne eettisesti ja ekologisesti valmistetut vaatteet ovat kalleimpia ja usein myös niitä tässä ketjussa parjattuja merkkivaatteita. Minusta on järkevää ostaa niitä ja vain sen verran kuin mitä oikeasti tarvitsee mieluummin kuin että ostaa halvinta paskaa, joka menee heti rikki. Tämä on sitä kamalaa kertakäyttökulttuuria. Kaatopaikat ovat täynnä tätä halpisvaatetta, jota pidetään muutama kerta ja heitetään pois, koska "se oli niin halpa ja paska alunperinkin".
[/quote]
Ei mene valitettavasti enää näin. Kallis hinta (tuon yllä mainitsemani tietyn rajapyykin yli, mikä on toki joka tuotteessa erilainen) ei nykyään enää korreloi kestävyyden, saatikka sitten eettisen tuotannon kanssa. Totuus vaatemerkkien takana on tätä nykyä niin monimutkaista, että asiaan täytyy tosissaan paneutua ja nähdä vaivaa selvittääkseen, mikä on oikeasti kestävää, laadukasta ja eettisesti valmistettua.
Muoti-ilmiöt, merkin imago... näistä ne korkeimmat hinnat maksetaan. Siis jos aletaan miettiä sitä, mitkä kengät maksavat 300 euroa, mitkä 600 euroa, ja mitkä 1600 euroa. Ei sillä 1600 eurolla saa enää mitään TODELLISTA lisäarvoa. Harvemmin 600:llakaan.
Ja tosiaankin niillä tuottavimmilla luksusbrändeillä ei ole eettisen tuotannon kanssa mitään tekemistä - varsinkin, jos sen luksusbrändin omistaa jokin näistä suurista monikansallisista luksuskonserneista. Niille ei merkitse mikään muu kuin voiton maksimointi, ja voiton maksimoimiseksi niillä on tehokkaat menetelmät, ja sen lisäksi valtava PR-koneisto joka saa aikaan vaikka minkälaisia mielikuvia luksustuotteen parhaudesta.
Eikä muuten se tuotteen todellinen valmistajakaan saa tuosta lisähinnasta yhtään sen enempää palkkaa. Ainoa joka hyötyy, on konserni.
[/quote]
Ok, puhutaan vähän eri asoista. En puhu sitten niin luxus-brändeistä kuin sinä, jotka menevät jonkun mainitsemasi rajapyykin yli. Sinä puhut laatueroista kengissä kun hinta on 300, 600 tai 1600 euroa. Siinä alkaa olla "imagoarvolla" varmasti selkeästi isompi osuus hinnassa.
Minä puhun nyt laatueroista tyyliin, että onko kengät vaikka 15 euroa vai 60 tai 120 euroa tai vaikka t-paita 10 euroa vai 35 euroa. Tai huppari 20 euroa tai 80 euroa. Tällaisissa tapauksissa on usein selkeä laatuero kalliimman hyväksi kun sen vielä omilla silmillään ja käsillään tunnustelemalla toteaa ja varmistaa. Vaikeaa on varmasti tietää valmistusolosuhteet ja taustat, mutta kyllä se vain niin menee, että ne räikeimmät eettiset ja ekologiset ongelmat kukoistavat siellä, missä hinta poljetaan järjettömän alas.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 21:56"]
Kaikesta samaa mieltä mutta merkkivaatteisiin liittyen sellainen lisäys, että juuri ne eettisesti ja ekologisesti valmistetut vaatteet ovat kalleimpia ja usein myös niitä tässä ketjussa parjattuja merkkivaatteita. Minusta on järkevää ostaa niitä ja vain sen verran kuin mitä oikeasti tarvitsee mieluummin kuin että ostaa halvinta paskaa, joka menee heti rikki. Tämä on sitä kamalaa kertakäyttökulttuuria. Kaatopaikat ovat täynnä tätä halpisvaatetta, jota pidetään muutama kerta ja heitetään pois, koska "se oli niin halpa ja paska alunperinkin".
[/quote]
Ei mene valitettavasti enää näin. Kallis hinta (tuon yllä mainitsemani tietyn rajapyykin yli, mikä on toki joka tuotteessa erilainen) ei nykyään enää korreloi kestävyyden, saatikka sitten eettisen tuotannon kanssa. Totuus vaatemerkkien takana on tätä nykyä niin monimutkaista, että asiaan täytyy tosissaan paneutua ja nähdä vaivaa selvittääkseen, mikä on oikeasti kestävää, laadukasta ja eettisesti valmistettua.
Muoti-ilmiöt, merkin imago... näistä ne korkeimmat hinnat maksetaan. Siis jos aletaan miettiä sitä, mitkä kengät maksavat 300 euroa, mitkä 600 euroa, ja mitkä 1600 euroa. Ei sillä 1600 eurolla saa enää mitään TODELLISTA lisäarvoa. Harvemmin 600:llakaan.
Ja tosiaankin niillä tuottavimmilla luksusbrändeillä ei ole eettisen tuotannon kanssa mitään tekemistä - varsinkin, jos sen luksusbrändin omistaa jokin näistä suurista monikansallisista luksuskonserneista. Niille ei merkitse mikään muu kuin voiton maksimointi, ja voiton maksimoimiseksi niillä on tehokkaat menetelmät, ja sen lisäksi valtava PR-koneisto joka saa aikaan vaikka minkälaisia mielikuvia luksustuotteen parhaudesta.
Eikä muuten se tuotteen todellinen valmistajakaan saa tuosta lisähinnasta yhtään sen enempää palkkaa. Ainoa joka hyötyy, on konserni.
[/quote]
Ok, puhutaan vähän eri asoista. En puhu sitten niin luxus-brändeistä kuin sinä, jotka menevät jonkun mainitsemasi rajapyykin yli. Sinä puhut laatueroista kengissä kun hinta on 300, 600 tai 1600 euroa. Siinä alkaa olla "imagoarvolla" varmasti selkeästi isompi osuus hinnassa.
Minä puhun nyt laatueroista tyyliin, että onko kengät vaikka 15 euroa vai 60 tai 120 euroa tai vaikka t-paita 10 euroa vai 35 euroa. Tai huppari 20 euroa tai 80 euroa. Tällaisissa tapauksissa on usein selkeä laatuero kalliimman hyväksi kun sen vielä omilla silmillään ja käsillään tunnustelemalla toteaa ja varmistaa. Vaikeaa on varmasti tietää valmistusolosuhteet ja taustat, mutta kyllä se vain niin menee, että ne räikeimmät eettiset ja ekologiset ongelmat kukoistavat siellä, missä hinta poljetaan järjettömän alas.
[/quote]
Anteeksi, luulin että tässä ketjussa keskustellaan nimenomaan luksustuotteista, sillä on vaikea kuvitella, että kukaan ostaisi 30 euron paitaa tai 80 euron hupparia "imagosyistä" - ellei nyt puhuta yläastelaisista.
Nuo eettiset ja ekologiset ongelmat ovat kyllä aika monipiippuinen juttu, sillä vaateteollisuus on nykypäivänä aika läpeensä mätä. Samassa tehtaassa saatetaan valmistaa hintansa puolesta hyvin "eritasoisia" tuotteita - täysin samoissa kurjissa olosuhteissa.
Siitä olemme samaa mieltä, että 15 eurolla ei saa laatua eikä eettisyyttä, mutta valitettavasti sitä ei yleensä saa 60 eikä 120 eurollakaan. Varsinkin ero 60 euron ja 120 euron kenkien välillä on useimmiten täysin marginaalinen: mikä on toki erikoinen ajatus, kun ajattelee, että onhan siinä sentään 100% enemmän hintaa.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 21:56"]
Kaikesta samaa mieltä mutta merkkivaatteisiin liittyen sellainen lisäys, että juuri ne eettisesti ja ekologisesti valmistetut vaatteet ovat kalleimpia ja usein myös niitä tässä ketjussa parjattuja merkkivaatteita. Minusta on järkevää ostaa niitä ja vain sen verran kuin mitä oikeasti tarvitsee mieluummin kuin että ostaa halvinta paskaa, joka menee heti rikki. Tämä on sitä kamalaa kertakäyttökulttuuria. Kaatopaikat ovat täynnä tätä halpisvaatetta, jota pidetään muutama kerta ja heitetään pois, koska "se oli niin halpa ja paska alunperinkin".
[/quote]
Ei mene valitettavasti enää näin. Kallis hinta (tuon yllä mainitsemani tietyn rajapyykin yli, mikä on toki joka tuotteessa erilainen) ei nykyään enää korreloi kestävyyden, saatikka sitten eettisen tuotannon kanssa. Totuus vaatemerkkien takana on tätä nykyä niin monimutkaista, että asiaan täytyy tosissaan paneutua ja nähdä vaivaa selvittääkseen, mikä on oikeasti kestävää, laadukasta ja eettisesti valmistettua.
Muoti-ilmiöt, merkin imago... näistä ne korkeimmat hinnat maksetaan. Siis jos aletaan miettiä sitä, mitkä kengät maksavat 300 euroa, mitkä 600 euroa, ja mitkä 1600 euroa. Ei sillä 1600 eurolla saa enää mitään TODELLISTA lisäarvoa. Harvemmin 600:llakaan.
Ja tosiaankin niillä tuottavimmilla luksusbrändeillä ei ole eettisen tuotannon kanssa mitään tekemistä - varsinkin, jos sen luksusbrändin omistaa jokin näistä suurista monikansallisista luksuskonserneista. Niille ei merkitse mikään muu kuin voiton maksimointi, ja voiton maksimoimiseksi niillä on tehokkaat menetelmät, ja sen lisäksi valtava PR-koneisto joka saa aikaan vaikka minkälaisia mielikuvia luksustuotteen parhaudesta.
Eikä muuten se tuotteen todellinen valmistajakaan saa tuosta lisähinnasta yhtään sen enempää palkkaa. Ainoa joka hyötyy, on konserni.
[/quote]
Ok, puhutaan vähän eri asoista. En puhu sitten niin luxus-brändeistä kuin sinä, jotka menevät jonkun mainitsemasi rajapyykin yli. Sinä puhut laatueroista kengissä kun hinta on 300, 600 tai 1600 euroa. Siinä alkaa olla "imagoarvolla" varmasti selkeästi isompi osuus hinnassa.
Minä puhun nyt laatueroista tyyliin, että onko kengät vaikka 15 euroa vai 60 tai 120 euroa tai vaikka t-paita 10 euroa vai 35 euroa. Tai huppari 20 euroa tai 80 euroa. Tällaisissa tapauksissa on usein selkeä laatuero kalliimman hyväksi kun sen vielä omilla silmillään ja käsillään tunnustelemalla toteaa ja varmistaa. Vaikeaa on varmasti tietää valmistusolosuhteet ja taustat, mutta kyllä se vain niin menee, että ne räikeimmät eettiset ja ekologiset ongelmat kukoistavat siellä, missä hinta poljetaan järjettömän alas.
[/quote]
Anteeksi, luulin että tässä ketjussa keskustellaan nimenomaan luksustuotteista, sillä on vaikea kuvitella, että kukaan ostaisi 30 euron paitaa tai 80 euron hupparia "imagosyistä" - ellei nyt puhuta yläastelaisista.
Nuo eettiset ja ekologiset ongelmat ovat kyllä aika monipiippuinen juttu, sillä vaateteollisuus on nykypäivänä aika läpeensä mätä. Samassa tehtaassa saatetaan valmistaa hintansa puolesta hyvin "eritasoisia" tuotteita - täysin samoissa kurjissa olosuhteissa.
Siitä olemme samaa mieltä, että 15 eurolla ei saa laatua eikä eettisyyttä, mutta valitettavasti sitä ei yleensä saa 60 eikä 120 eurollakaan. Varsinkin ero 60 euron ja 120 euron kenkien välillä on useimmiten täysin marginaalinen: mikä on toki erikoinen ajatus, kun ajattelee, että onhan siinä sentään 100% enemmän hintaa.
[/quote]
Kuule kyllä tällä palstalla ihan ne 80 euron merkkihupparitkin puhuttavat juuri siten, että pitääkö niitä kamalan kalliita merkkivaatteita ostaa ja kiusataanko ellei niitä ole ja ovatko ne turhuutta ja pullistelua ja ovatko ne henkkamaukan ihan yhtä laadukkaista vai mitä ne ovat :)
En meinannutkaan, että ero 60 ja 120 kengissä olisi valtava, vaan lähinnä juuri, että ostatko 15 euron kesäkengät vai 60 euron kesäkengät tai ostatko parinkympin talvikengät vai 120 talvikengät. Yleensä ero laadussa on ihan selvä näissä tapauksissa.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 16:08"]
Ap, sanoit, ettei kannata ostaa pas.....Tarkoittanet tuolla halpaa tavaraa? Entä kun minulla ei ole rahaa ostaa audia. Mitä teen?
[/quote]
Täh, ei ole varaa ostaa Audia?
Elin käsityksessä, että _jokaisella_ av-mammalla on varaa premium-autoon, asua vaikka Eirassa, lentää bisneksessä ja palkata kotiapulainen, mutta kun ei vaan huvita! :)
Tuo kaikki kun olisi sitä tyhmää imagonpönkitystä.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 16:20"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 16:11"]
Siinä ei käy selväksi muu kuin asianomaisen tyhmyys kun suostuu lihottamaan multimiljonäärejä.
[/quote]
Entä kun asianomainen saa noilta merkkifirmoilta kerran (pari) vuodessa kivat osingot? Kuka se nauraakaan viimeiseksi...?
[/quote]
Omista ostoksista ei kyllä niin paljon osinkoa palaudu, että luulisi iloluontoisempaakaan naurattavan kummemmin. ;)
[/quote]
No osinkohan riippuu ihan omistettavien osakkeiden määrästä, kai sinä sen verran tajuat?
Mikä yleensäkin määritellään kalliiksi merkkituotteeksi? Tuntuu olevan sekin hieman tulkintakysymys.
No jokainenhan kuluttaa varmaan varojensa mukaan, tai ainakin voi kuluttaa halutessaan. Mielestäni on hassua ostaa velaksi jotain kallista tai ylipäänsä hankkia maksuongelmia sillä että pitää saada jotain kallista johon ei ole varaa, mutta kukin tavallaan.
Ihmettelen vain, kun moni kotonamme käynyt on katsellut huonekalujamme ja minun jotain laukkuani ja sitten todettu että "ei mulla olis varaa tällaiseen... ", sellaisten henkilöiden suusta jotka ovat esim. ostaneet talon? Itsehän asun vielä vuokralla. Jotenkin se tuntuu arvostelulle että kummastellaan sitä mihin toiset käyttävät rahansa, aivan kuin olisi väärin ostaa monta kenkäparia tai merkkilaukkuja tai kotiin hyvälaatuisia juttuja... Että "on ok ostaa talo", mutta ei kallista autoa saati muutakaan arvokasta kotiin.
Kuulin myös erään tuttavan sanovan, että luulevat jonkun tutun olevan kateellinen heidän autostaan. :D Mua jotenkin huvitti, kun en voisi kuvitella kenenkään olevan kateellinen jostain parinkymmenen tonnin autosta... Ja että ehkä joku sitten oikeasti on, tai sitten näin kuvitellaan. En edes nuorempana olisi osannut kadehtia jotain tuollaista vaikka silloin ei rahaa ollut. Ehkä joillekin sitten arvokkaammat asiat on imagonpönkitystä mutta ei itselleni. Jos haluan ostaa Mulberryn laukun ja minulla on varaa siihen, ostan sen enkä mieti mitä muut siitä ajattelevat. Vaikka minulla olisi varaa ostaa jokin Chanelin 2.55, en osta koska en pidä siitä mille se näyttää. Mun mielestä on hassua että ostaisi jotain vain näyttämisen halusta muille, silloinhan haalisi varmaankin kaikkea mahdollista ja josta oikein merkit paistaisi kuuhun asti jne (vaikka ei siinäkään mitään pahaa ole). Ei itselläni ollut nuorempana varaa ostaa merkkijuttuja, nyt kun on niin miksi en ostaisi jotain mikä miellyttää silmää enemmän? Mulla on ollut aina ns. kallis maku, eli olen aika laatutietoinen ollut jo silloin kun ei ollut varaa kuin halpoihin juttuihin. Toki monet edullisetkin löydöt kelpaa tietenkin, mutta harmi kyllä monet jutut joita etsin ja katselen on varustettu usein jollain korkealla hinnalla:/
Kaikista naurettavinta on miten luin lehdestä kun joku autoharrastajamies kertoi, miten hänen jostain 20v. vanhasta mersusta ollaan kateellisia, autoa hajoitettu aina ym. ilkivaltaa. Siis vanha auto... Ihan oikeastiko jotakuta vaivaa mitä toiset omistaa niin paljon? :)
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 13:32"]
Ilmeisesti luulee, kun siitä on tuossakin pitkä ketju. Huvittaa moinen, siellä taas muutama julistaa, miten tyhmää muiden on käyttää rahaa "ylimääräiseen", kun se on pelkkää imagonpönkitystä.
Minusta se on vain elämästä nauttimista, että pyrkii tekemään itselleen mieluisia asioita (esim. matkailu, harrastukset), ostamaan laadukkaita vaatteita ja käteviä vempaimia.
[/quote]
Joo jos siihen on oikeasti varaa. Esimerkiksi ei pidä matkailla ennen kuin on maksanut velkansa pois. Ongelma onkin että asiat ostetaan velalla. Kämppä ostetaan velalla, auto otetaan velalla jne.
Sitten valitetaan kun jäädään työttömäksi tai vastaavaa ja ei pystytä maksamaan velkoja. Juuri siksi vela ei ptäisi koskaan vanheta ja ne pitäisi periä vaikka pakolla. Koska oikeasti 99% ihmisistä on itse syyllisiä siihen että ei maksa velkaansa pois.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 21:15"]
Se takaa vaatteen laadun, kun omaa älliä ja viitsii tsekata vaatteen hyvin - katsoo mistä vaate on tehty, _tunnustelee_ kangasta, tsekkaa saumat jne. Ei se nyt ihan arpakauppaa ole, elleli silmät suljettuna kulje!
Sen lisäksi että tykkään hienoista vaatteista, ostan usein merkkivaatteita siksi, että olen LAISKA. Ostan vähän ja harvoin vaatteita ja sitten kun ostan, ostan laatua. Laatua voi löytyä muualtakin, mutta tietyt merkit bonganneena ja testanneena olen huomannut, että niihin voi aina luottaa eikä tarvitse sitten kiertää monia kauppoja. Esim. t-paidat kestävät loistavasti esikoiselta toiselle eivätkä mene pesussa miksikään. Tätä ei yleensä tapahdu jos ostat niitä läpikuultavia ohuita H&M ym t-paitoja, jotka venyvät muodottomiksi, ja joihin tulee pieniä reikiä parin pesun jälkeen. Myös oma hupparini (jota käytän lähinnä kotona, huom, en siis imagosyistä ;) ) on myös kestänyt pesusta toiseen kuin uutena.
Puuvillan hinta vain on kohonnut ja hinta korreloi hyvin sen kanssa, miten paljon ja miten laadukasta puuvillaa vaate sisältää. Toki merkkivaatteissakin on kuraa mukana, paljon esim. tekokuitua mutta ei mitään mistä ei katselemalla ja tunnustelemalla selviäisi.
Se on vain ihan puppua, etteikö korkeammalla hinnalla saisi parempaa laatua noin keskimäärin.
[/quote]
Vaatteissa ei juurikaan. Katsos ne on aivan samat vaatteet mutta nissä on vaan merkki eri. 10 euron farkut kestää ihan yhtä kauan kuin Leviksen farkut. Testattu on. T-paidat ovat vielä selvempi asia. Hinnalla saa vain eri näköisiä paitoja, mutta laatu ei parane ollenkaan. Jokainen minun paitani on kestänyt vuosia ja vuosia. En edes muista koska viimeksi T-paita olisi mennyt rikki. Ei ainakaan 10 vuoteen.
Eikö ketään kyllästytä nämä alkeelliset mustavalkoiset joko/tai -vääntämiset? Tietysti imagonluonnilla on iso merkitys monessa hankinnassa. Markkinoinnin perusteoriaa. Silti äärimmäisen harvoin jotain ostetaan ainoastaan imagon pönkittämiseksi. Ei jokotai vaan sekäettä.