Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL

Missäköhän vaiheessa Tuomas päätti että ei kiinnosta enkä edes yritä. Kun ajattelisin että tällaisessa formaatissa täytyy jo ennakkoon varautua siihen että ei ehkä ihastu heti vaan liittoa pitää lähteä rakentamaan ensin kaveripohjalta eli sitoutua yrittämään saada liitto toimimaan vaikka ei ekoihin viikkoihin mitään ihastumista tuntisikaan.

SPOILER

.

.

.

Uusimman jälkeen on pakko sanoa, että siinä se alun olngelma Emmalla ja Tuomaksella tuli. Kumpikin kiukutteli, eikä kumikaan osannut pyytää anteeksi. Tämän toteamiseen tarvittiin Mariannea, että vika ei yksin ollutkaan Emman kiukuttelussa ja alan jo näkemään senkin, että jos Tuomas on jo hämatkalla ollut laittamassa hanskoja tiskiin, eikä nähnyt siinä mitään vikaa, niin ongelma ei yksin ole Emman. Tuomas mainitsi, että häämatkalla jo heidän keskustelu ajautui ongelmasta ongelmaan aikä siitä tullut loppua. Emma todennäköisesti vain kaipasi sitä anteeksipyyntöä. Se miksi ohjelman loppuun laitettin tarkoituksella pätkä Tuomaksen kommentista kirkon portailla oli varmasti meille katsojille harkittu. Vaikka Mariannella myönnettiin virheet, niin tapaamisen jälkeen se ili kuitenkin taas Emmasta kiinni, miksi hän toimi tai sanoi jotenkin huonosti. Alkaa tuntumaan, että Tuomakselle on vaikea nähdä itsessään mitään vikaa. Sitähän se asia yksinään käsitteli. 

Tommi voisi nostaa päästään ne paremmuudentunteen lasit päästään, jotta voisi ne vaaleanpunaiset laittaa tilalle. Kävi kyllä sääli Juudittia ja hänen alakuloinen ilmekin kertoi, ettei ihan kaikki ollut edes niin hyvin, kuin kamerat meille näytti. Ymmärrän, ettei ole kipinää, mutta jos kerran kosketus tuntui niin kivalle ja hänen mielestään lähensi hänstä, niin miksei itse tekisi asialle jotain ja opettelisi nauttimaan Juuditista vaikka kosketuksen kautta. 

Janne ja Kati <3

Mirasta näytettiin pätkä miten koppava ja kylmän piikittelevä hän oli videolla. Sanoi itsekin, että kamalaa katsottavaa ja että hän tuntee sisällään ihan toista, mitä se video näyttää. Varmasti näin onkin, mutta nähtäväksi jää, tekeekö Mira ongelmalleen yhtään mitään, vai alkaako tiedostaen välttämään samoja mokia. Matti näyttäytyi edelleen pidättyväisenä, mutta todella symppiksenä muuten. Tunteiden ilmaisu ei ehkä ole hänen paras lajinsa enkä tämänkään jakson perusteella voi sanoa, että tykkääkö hän aidosti Mirasta vai onko vain korrekti. Uskon, että jatkavat, mutta voi käydä, kuten Miialle ja Ollille tai Miinalle ja Heikille. 

Uusimman jakson perusteella Tommi kyllä yrittää ja haluaa yrittää.

Kaikilla pareilla on kyllä ollut hellyyttä ja läheisyyttä ainakin vähän, myös Tommilla ja Juuditilla.

Tuomas oli jo häämatkalla sanonut Emmalle, ettei suhteesta tule mitään ja sen jälkeen se on jäänyt vaivaamaan Emmaa, vaikuttanut hänen käytökseen, täysin ymmärrettävää. Nyt vasta kk:n jälkeen Tuomas pyysi terapeutin luona tuota anteeksi.

Ainoat, jotka oli rehellisiä ryhmätapaamisessa, olivat Tuomas ja Emma. Muut kehuivat vaan, eivätkä uskaltaneet kertoa ristiriidoista tai siitä, ettei oma kumppani sytytä. Eivät uskaltaneet muut sanoa edes, että intiimiä läheisyyttä ei oman aviopuolison kanssa ole. Selvästihän sen näkee, että Tommilla ja Juuditilla ei läheisyyttä tai Tommilla näytä olevan halua läheisyyteen. Ja Mirasta ja Matistakin saa sen tunteen, että eivät ole kiinnostuneita toisistaan seksuaalisesti. Mattihan silittää mieluummin koiraa kuin Miraa...

Vierailija kirjoitti:

tuomas vaikuttaa sellaiselttyypiltä, jolla on neuroottisia ajatuksia. olikohan tuomas odottanut itselleen sellaista retkeilytyyppistä naista, joka on valmis extremeretkeilyynkiin ja ulkonäöltään sellainen sipisievä hypernaisellinen nainen, ihan siis mutuilen, ei tarvi kenenkään vetää hernettä nenään.

tuomas tuntuu myös olevan läheisyyskauhuinen, tuntuu, että emmalle sopisi paremmin sellainen mies, joka olisi sinut itsensä ja mieheytensä kanssa ja joka tykkäisi esim. halailla sohvalla enemmän, emma ehkä on sellainen halityyppi "miltä tuntuu, tehdään asioita, jotka tuntuu hyvältä", kun tuomas on enemmän "tehdään näyttävästi, että muut ajattelee, että oma tuo hurja" (siitä nuo hämähäkki ja käärmeharrastukset ja taistelukalan hankinta, yritetään päteä materialla, kun ei ole muuta antaa). Emman ulkonäössä ei ole mitään vikaa, stailaus vain ei ehkä ole onnistunein, mikä voi saada jotkut ihmiset ajattelemaan, että emma ei olisi kaunis. On kyllä kaunis, jos ei jämähdä katsomaan stailausta, joka ei ehkä vastaa massan mielikuvaa hyvää tyylistä.

Spoileri, kommentteja uuden c moren perusteella:

Aika kaukaa haettu ruveta heittelemään Tuomaksesta neuroottisuusdiagnooseja - tai sitten pitää olla jotain inside tietoa, sillä ei tuo käyttäytyminen ole mitenkään neuroottista ole ollut eikä läheisyyskammoista. Eikä mitään hypernaisellisen naisen etsimistä, tuskin sellainen lähtökohtaisesti olisi innoissaan hämähäkeistä, kiipeilyistä tai muista ekstreemeistä mihin Tuomas on kumppania hakenut. Ihan ton tv:ssä nähdyn perusteella itse tulkitsen Tuomaksen suorasanaiseksi (kuten Emmakin on), selkeyttä elämässä arvostavaksi mieheksi joka kyllästyy Emman kompleksisuuteen kun on aikansa yrittänyt tukea ja kannustaa. Emma taas omien sanojensa mukaan uskalsi suhteessa näyttää heti kaikki tunteensa alusta asti koska olivat jo naimisissa - muttei hoksannut miettiä omaa käyttäytymistään toisen kannalta. Ja samalla ei uskaltanut päästää irti puolustuskannasta ja itsensä suojautumistarpeesta mikä minusta näkyi jo häissä (ei halunnut mennä lähelle Tuomasta suutelusta puhumattakaan jne). Emma ajatteli, että paras tapa suojella itseä on pitää toinen kaukana ja paras tapa pitää kaukana on kiukutella ja loukata toista tarpeeksi? Surku molempien kannalta, kyllä minusta Tuomas olisi ollut tosissaan naimisiin menossa mutta tukijan ja kiukuttelun kohteena oleminen ei varmasti ole kivaa, ja Emma riepu varmasti halusi yrittää tosissaan mutta oma epävarmuus teki tilanteesta liian pelottavan?

Emman parisuhdetaidot aivan olemattomat! Onkohan lapsuuden kodin vaikutusta?

Joka tapauksessa, jos käyttäytyy kuten hän, lopputulos on satavarmasti tuo.

Turha harmitella muitten onnea, jos ei itse tee mitään omansa eteen.

Ite pilasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käydä yhdessä kirkossa, lapset ja asuntolaina voivat olla jollekin se yhdessäpitävä voima.

Minulle taas uskonto ja kirkossakäynti ei ole tärkeää eikä asuntolainakaan. Rautalangasta en jaksa kumppanille montaa asiaa vääntää.

Näin me ollaan erilaisia ja niin varmaan nämä paritkin. Erilaisuudesta ja pienistä tai isoista mieltymyksistä lähtien.

Siksi on tosi vaikeaa on löytää tavallisessa elämässä kumppani ja ohjelman puitteissa vielä vaikeampi. Luulisin.

No joo, karrikoin vähän, on meillä varmasti joku neljäskin yhteinen asia :D

Mutta monet uskovaiset ovat lähteneet siitä, että ei erota, ja vaivaa nähdään sen vuoksi ehkä enempi kuin keskimäärin. Joku eroaa kun ei jaksa vääntää rautalangasta. Monet uskikset taas lukee alan kirjallisuutta, käy parisuhdeleireillä (mekin ainakin neljässä erilaisella) ja pariterapiassa, kuten mekin. Sieltä ollaan saatu hienoja työkaluja, myös siihen rautalangan vääntöön. Meillä on ollut myös kaksikin eri avioliitto-piiriä, eli toisessa 4 toisessa 5 pariskuntaa, ja parisen vuotta per ryhmä tavattiin toisiamme n. kerran kuussa, aina uusi aihe käsittelyssä. Kommunikaatio, kotityöt, seksuaalisuus ym. Aina oppii uutta siitäkin kun juttelee muiden kanssa.

Mutta kyllä, erilaisia ollaan ja eläköön erilaisuus <3

Todellakin erilaisia. Itse en jaksaisi, jos pitäisi vääntää parisuhteessa. Kun on helpon ihmisen kanssa, ei itsekään piinaa toista ja yhteiselo on hauskaa ja joustavaa, rakkaudentäyteistä. Siinä sitä toisen erilaisuutta hyväksytään täysillä!

Näinpä, itse en uskovaisena en jaksaisi jos avioliitto olisi sellainen joka vaatisi (paljon maksavia ja aikaa vieviä) "kristillisiä avioliittoleirejä". 

Matin tuhannen taalan -ilme, kun Mira vitsailee olevansa raskaana. Vaikuttaa siltä, että tietää, että sen on oltava sitten joku vieras mies, kun hänhän ei ole Miraan koskenut.

Vierailija kirjoitti:

Spoiler: Mielenkiintoinen tuo loppukommentti, missä Mira hieman kyseenalaistaa, onko Matti niin menevä ja onko hän itse vain koti-ihminen. Mira ehdottanut aiemmin Matille kuntosalilla käymistä yhdessä, minkä Matti tyrmää. Ei tietenkään tarvitse innostua kuntosalista saati jumpparyhmistä, mutta ehkä Mirakaan ei ole vain koti-ihminen. Asuinpaikasta vääntäminen on mielestäni ihan turhaa. Voisivat tässä vaiheessa vain seurailla, kuinka suhde kehittyy. Mietin, onko Matilla taloudellisia paineita, pelkääkö että Mira toivoo varakkaampaa puolisoa?

Matti ja tällaiset matintyyppiset harrastajat on usein niitä, että se "menevyys" on sitä, että tehdään heille mieluisia asioita. Yleensä muut on vaan tylsiä ja muu on turhaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käydä yhdessä kirkossa, lapset ja asuntolaina voivat olla jollekin se yhdessäpitävä voima.

Minulle taas uskonto ja kirkossakäynti ei ole tärkeää eikä asuntolainakaan. Rautalangasta en jaksa kumppanille montaa asiaa vääntää.

Näin me ollaan erilaisia ja niin varmaan nämä paritkin. Erilaisuudesta ja pienistä tai isoista mieltymyksistä lähtien.

Siksi on tosi vaikeaa on löytää tavallisessa elämässä kumppani ja ohjelman puitteissa vielä vaikeampi. Luulisin.

No joo, karrikoin vähän, on meillä varmasti joku neljäskin yhteinen asia :D

Mutta monet uskovaiset ovat lähteneet siitä, että ei erota, ja vaivaa nähdään sen vuoksi ehkä enempi kuin keskimäärin. Joku eroaa kun ei jaksa vääntää rautalangasta. Monet uskikset taas lukee alan kirjallisuutta, käy parisuhdeleireillä (mekin ainakin neljässä erilaisella) ja pariterapiassa, kuten mekin. Sieltä ollaan saatu hienoja työkaluja, myös siihen rautalangan vääntöön. Meillä on ollut myös kaksikin eri avioliitto-piiriä, eli toisessa 4 toisessa 5 pariskuntaa, ja parisen vuotta per ryhmä tavattiin toisiamme n. kerran kuussa, aina uusi aihe käsittelyssä. Kommunikaatio, kotityöt, seksuaalisuus ym. Aina oppii uutta siitäkin kun juttelee muiden kanssa.

Mutta kyllä, erilaisia ollaan ja eläköön erilaisuus <3

Tekstisi on vähän erikoinen... Käytät sanaa uskikset vaika olet itse uskovainen? Ja tulee mielikuva että sun mielestä avioliitto vaatii toimiakseen parisuhdevääntöä. Huh huh... No kukin tavallaan, mutta itse (kristitty nainen jolla jo pitkä avioliitto) mieluummin keskustelen asioista ja ongelmista suoraan mieheni kanssa. Jossain ryhmässä ongelmistamme avautuminen kuulostaa vastenmieliseltä... Enkä allekirjoita eräiden kristilisten "avioliitto-opettajien" näkemyksiä miesten ja naisten rooleista yms. Kun jokainen on yksilö, joten jokaisen olisi parempi oppia tuntemaan se oma puoliso ilman mitään "rooleja". Miehen ja vaimon Raamatullista asemaa kyseenalaistamatta.

No onko Emma pyytänyt anteeksi Tuomakselta noita pottuilujaan?

Miksi vain Tuomaksen pitää pyytää anteeksi.

Vaikka Tuomas olisi jotain epäilevää sanonutkin (eikä ihme) niin onhan Emmakin ollut tosi ärsyttävä. Eikä pelkästään jonkin Tuomaksen sanomisen perusteella vaan ihan muutenkin.

Ei joku yksittäinen lause voi olla motiivi siihen, että toinen on loputtoman negatiivinen, vastarannan kiiski ja töks töks.

Tuskin Tuomas on ilman syytä hanskoja tiskiin heittämässä.

Lisäksi tuo kauhea nauru. Se on niin hyytävää, että jo se latistaa lämpimät tunteet.

Tuomas on ainakin omasta mielestä erittäin rento ja iloisen oloinen tsemppaava tyyppi. Aina ollut tukena kun Emma on kiukutellut tai pelännyt (ahtaita paikkoja) yms... En löydä Tuomaksesta kyllä mitään vikaa, Emma vaan ei ole oikea hänelle eikä Tuomas oikea Emmalle. 

Vierailija kirjoitti:

Missäköhän vaiheessa Tuomas päätti että ei kiinnosta enkä edes yritä. Kun ajattelisin että tällaisessa formaatissa täytyy jo ennakkoon varautua siihen että ei ehkä ihastu heti vaan liittoa pitää lähteä rakentamaan ensin kaveripohjalta eli sitoutua yrittämään saada liitto toimimaan vaikka ei ekoihin viikkoihin mitään ihastumista tuntisikaan.

Tämmöisiin ohjelmiin pitäis ottaa vain 35+ v. osallistujia. Kuka nuori ihminen haluaa lähteä johonkin kaveriavioliittoon, eivätköhän kaikki nuoret haaveile villistä ihastumisesta ja juovuttavasta rakastumisesta. Sitten kun biologinen kello tikittää tai on petytty rakkauteen monta kertaa, silloin mennään niihin haaleisiin kaveriavioliittoihin sen "ihan kivan" kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen haluaisin kuulla asiantuntijoilta miksi Emma on valittu ohjelmaan? Noin epävarma ihminen ei sovi ko. formaattiin. Onko hakijoista ollut pulaa vai mitä ihmettä??!

Emma antaa ihan hyvän kuvan itsestään puhuessaan asiantuntijoille tai kameroille ilman Tuomasta. Tuomaksen kanssa taas epävarmuus ja huono itsetunto nostaa päätään ja tuo sisäisen teinin esiin. En syyttelisi asiantuntijoita, mistä he olisivat tämän voineet ennakoida.

Tällä kaudella on kuultu paljon vertahyytäviä nauruja: Katin käkätys ja Emman hirnunta...

Jokaisella kaudella on ollut tällainen ahdistunut tyyppi tuomaan vähän draamaa, tälle kaudelle saatiin Emma. Tuli mieleen onkohan tämä pari vain palkattu ylimääräisenä näyttelemään ja tuomaan sitä draamaa/väriä ohjelmaan....?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käydä yhdessä kirkossa, lapset ja asuntolaina voivat olla jollekin se yhdessäpitävä voima.

Minulle taas uskonto ja kirkossakäynti ei ole tärkeää eikä asuntolainakaan. Rautalangasta en jaksa kumppanille montaa asiaa vääntää.

Näin me ollaan erilaisia ja niin varmaan nämä paritkin. Erilaisuudesta ja pienistä tai isoista mieltymyksistä lähtien.

Siksi on tosi vaikeaa on löytää tavallisessa elämässä kumppani ja ohjelman puitteissa vielä vaikeampi. Luulisin.

No joo, karrikoin vähän, on meillä varmasti joku neljäskin yhteinen asia :D

Mutta monet uskovaiset ovat lähteneet siitä, että ei erota, ja vaivaa nähdään sen vuoksi ehkä enempi kuin keskimäärin. Joku eroaa kun ei jaksa vääntää rautalangasta. Monet uskikset taas lukee alan kirjallisuutta, käy parisuhdeleireillä (mekin ainakin neljässä erilaisella) ja pariterapiassa, kuten mekin. Sieltä ollaan saatu hienoja työkaluja, myös siihen rautalangan vääntöön. Meillä on ollut myös kaksikin eri avioliitto-piiriä, eli toisessa 4 toisessa 5 pariskuntaa, ja parisen vuotta per ryhmä tavattiin toisiamme n. kerran kuussa, aina uusi aihe käsittelyssä. Kommunikaatio, kotityöt, seksuaalisuus ym. Aina oppii uutta siitäkin kun juttelee muiden kanssa.

Mutta kyllä, erilaisia ollaan ja eläköön erilaisuus <3

Monet uskovaiset taasen ei voi edes kuvitella menevänsä jollekkin parisuhdeleirille (kertomaan asioistaan vieraille ihmisille, kuuntelemaan yleistyksiä parisuhteista ja miesten ja naisten rooleista yms ja pillittämään) tai edes pahemmin lue "alan kirjallisuutta", ja silti parisuhde voi hyvin ja vaikeistakin ajoista selvitään yhdessä. Jumala auttaa ilman avioliittopiirejäkin, onneksi. Eli yksilöitä on uskovaisetkin. :)

Nyt on taas melkoista yleistystä tuo eka lause.

Monilla uskovaisilla on halu saada suhteensa toimimaan ja kohdata ne vaikeudetkin. On paljon esim kristillisiä parisuhdeleirejä, jotka aon hyvin suosittuja. Monet myös käyvät parisuhdeterapiassa. Ja toki niiyäkin, jotka turvautuvat lähinnä Jumalaan ja yhteisiin rukouksiin. Tuosta kommentista tuli vain mielestäni kuva, että useimmat uskovaiset jotenkin karttaisivat ulkopuolista apua, niin ei ole.

Olihan tuokin yleistys: "Monet uskikset taas lukee alan kirjallisuutta, käy parisuhdeleireillä (mekin ainakin neljässä erilaisella) ja pariterapiassa". Siitä voi tulla kuva että uskovaiset tai yleensäkin avioparit jotenkin tarvitsisi tuollaista tai muuten avioliitto ei toimi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käydä yhdessä kirkossa, lapset ja asuntolaina voivat olla jollekin se yhdessäpitävä voima.

Minulle taas uskonto ja kirkossakäynti ei ole tärkeää eikä asuntolainakaan. Rautalangasta en jaksa kumppanille montaa asiaa vääntää.

Näin me ollaan erilaisia ja niin varmaan nämä paritkin. Erilaisuudesta ja pienistä tai isoista mieltymyksistä lähtien.

Siksi on tosi vaikeaa on löytää tavallisessa elämässä kumppani ja ohjelman puitteissa vielä vaikeampi. Luulisin.

No joo, karrikoin vähän, on meillä varmasti joku neljäskin yhteinen asia :D

Mutta monet uskovaiset ovat lähteneet siitä, että ei erota, ja vaivaa nähdään sen vuoksi ehkä enempi kuin keskimäärin. Joku eroaa kun ei jaksa vääntää rautalangasta. Monet uskikset taas lukee alan kirjallisuutta, käy parisuhdeleireillä (mekin ainakin neljässä erilaisella) ja pariterapiassa, kuten mekin. Sieltä ollaan saatu hienoja työkaluja, myös siihen rautalangan vääntöön. Meillä on ollut myös kaksikin eri avioliitto-piiriä, eli toisessa 4 toisessa 5 pariskuntaa, ja parisen vuotta per ryhmä tavattiin toisiamme n. kerran kuussa, aina uusi aihe käsittelyssä. Kommunikaatio, kotityöt, seksuaalisuus ym. Aina oppii uutta siitäkin kun juttelee muiden kanssa.

Mutta kyllä, erilaisia ollaan ja eläköön erilaisuus <3

Monet uskovaiset taasen ei voi edes kuvitella menevänsä jollekkin parisuhdeleirille (kertomaan asioistaan vieraille ihmisille, kuuntelemaan yleistyksiä parisuhteista ja miesten ja naisten rooleista yms ja pillittämään) tai edes pahemmin lue "alan kirjallisuutta", ja silti parisuhde voi hyvin ja vaikeistakin ajoista selvitään yhdessä. Jumala auttaa ilman avioliittopiirejäkin, onneksi. Eli yksilöitä on uskovaisetkin. :)

Tottakai Jumala auttaa, sekä avioliitto"piirien" ja -terapian välityksellä, mutta muutenkin  =)

Itse ajattelen että kulissit ei ole se juttu mitä Jumala tahtoo, vaan Hän tahtoo rehellisyyttä ja totuutta viimeimpään saakka. Ainakaan siis sentakia ei kannata ulkopuolista apua vältellä, että olisi jotenkin menestysteologisessa mielessä noloa, jos sitä tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, varmasti Juuditin ja Tommin erilainen tausta saattaa vaikuttaa paljon. Jos esimerkiksi Tommille on vaikka tietyt tv-sarjat tai elokuvat tärkeitä, ei Juudit välttämättä tiedä yhtään mistä Tommi puhuu. Vaikka olisi eronnut liikkeestä ja kuluttaisi nykyään "normiviihdettä", on kiriminen samalle tasolle aika vaikeaa kun ei ole samaa taustaa. 

Pariskunnalla voi kyllä olla niin, että molemmilla on ne omat tärkeät leffat ja tv-sarjat, eikä se nyt ole mikään deal breaker. Musiikkimakukin voi poiketa selvästi, ainakin omassa suhteessani on näin.

Oleellisia asioita pitemmän päälle ovat mm. rahankäyttö, syömistottumukset, asuminen,

kanssakäyminen ystävien kanssa, suhteet perheeseen ja sukuun. Näistä ne todelliset deal breakerit löytyy. Ja jossain vaiheessa sitten lastenkasvatus.

Mutta ilman uskonnollista taustaa pariskunnalla on yleensä kummallakin tietoa toisenaisesta musiikista.

Jos toinen tykkää metallista ja toinen suomalaisesta iskelmästä voivat kuitenkin keskustella molemmista. Molemmat tietävät mistä on kysymys.

Samoin kyllä pienetkin yhteiset asiat ovat alussa tärkeitä. Jos niitä ei ole yhtään tai hyvin vähän niin harvoin suhde etenee niin, että päästään puhumaan niistä suuremmasta ja tärkeistä asioista. Harvemmin niihin hypätään suoraan ilman jos ei ole alun mielenkiintoa ja puheenaiheita joistain pienemmistä. Niistähän sitten syntyy se mielenkiinto edetä.

Itse ainakin olen sellainen, että jos on kovin erilaiset maailmat ja kiinnostuksenaiheet alussa niin itse ihminen käännöstä ei ole kovin kiinnostava. Ei synny läheisyyden ja kumppanuuden tunnetta.

Myös se, että pystytään juttelemaan asioista helposti ilman rautalankaa eli molemmat ovat kartalla suurimmaksi osaksi.

Ensinnäkin, on erilaisia uskonnollisia taustoja, ei kannata niputtaa. Minä esim. olen konservatiivikristitty, silti olen kuunnellut vaikka mitä musiikkia, samoin mieheni, mm. heviä.

Itse koen, että on todella mielenkiintoista, jos toinen on erilainen. On vain hyvä, jos voidaan keskustella laajalla spektrillä eri asioista. Läheisyyden tunne ei minulle ainakaan ole syntynyt samasta lempibändistä tai -ohjelmista, ja edelleen joudun vääntämään tosi paljon rautalangasta, ei haittaa, pitää vain pirteänä. Tärkeintä oli, että meillä on sama usko ja halu käydä kirkossa. Tämä on meillä yhteistä lasten ja asuntolainan lisäksi, ja hyvin menee :)

No mutta kun Juuditilla ja Tommilla ei ole sitä yhteistä uskoa - joka on muuten aikas iso asia ihmissuhteessa - niin heillä pitäisi sitten olla paljon jotain muuta yhteistä...

Mistä tiedät ettei Juuditilla ja Tommilla ole yhteistä uskoa? Juudithan on eronnut lestadiolaisliikkeestä.

Tuomas tekee hoitotyötä ja olisi ehkä kaivannut vastapainoksi tukevaa puolisoa ja seesteistä kotielämää. Kyllähän tuo Emman jatkuva oikuttelu ja epävarmuus alkaa syömään miestä. Miten siinä romanttisia tunteita kehität, kun ei koskaan tiedä mistäpäin tuulee. Myös Emma olisi voinut yrittää tukea Tuomasta ja järjestää jotain pientä kivaa yhteisiin hetkiin.

Hän ei vaan vaikuta tasapainoiselta ja tarvitsisi ehkä itsetuntemusta ja asioiden käsittelyä, ennenkuin on valmis parisuhteeseen. Puolison tehtävä ei ole olla kenenkään terapeutti.

Läheisyydessä ja seksuaalisuudessa on jokaisella oikeus myös omiin rajoihin. Jos ei tunnu luontevalta ja mukavalta, niin ei sitäkään tunnetta voi pakottaa.