Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL
Kommentit (18026)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ihmiset on erilaisia Jotkut (ehkä sinä?) haluavat olla lähes koko ajan yhdessä, toiset taas eivät. Tämän perusteella ei voi sanoa, onko suhde hyvä vai huono. Koko ajan yhdessä kyhnöttävillä voi olla sairasta läheisriippuvuutta, ja koko ajan erillään elävillä läheisyysvammaa.
Tai sitten molemmat parityypit ovat tyyyväisiä ja tasapainoisia. Mitäs jos ei tuomittaisi, vaikkei erilaisia suhteita ymmärrettäiskään?
Miksi oletat että joku tuomitsee? Lähinnä näen tuossa sen kyseenalaistamista, kuinka yhteneviä ne arvot ovat jos toisen kanssa ei omien sanojensa mukaan harrasta mitään yhteistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NiinkuinJokuSanoikin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo osallistujathan näkee toistensa kuvat hakuprosessin aikana. Eli olettavasti myös Tuomas, Tommi ja Matti on antaneet korkeat pisteet puolisoilleen. Turha jankata, että ulkonäköön kariutuu suhde tässä formaatissa. Kyllä ne on luonteenpiirteet yms. asiat jotka ratkaisee.
Edelleen, kuva on vaan kuva. Tinder swipe oikealle on (ylläri yllläri) monesti aika erilainen oikeassa elämässä. Kuvassa on kaunotar, mutta sitten täytyisi myös mätsätä mm. ääni, eleet, ilmeet, käytös ja ominaishaju. Jotkut voivat olla hyvinkin valokuvauksellisia, mutta sitten kuitenkin valjuja ja vailla karismaa IRL. Feromonit selittävät että joskus se ”komein karju” ei olekaan viehättävä kaikkien naisten mielestä.
Mutta noissa EA:n kuvissa ei minusta kukaan koskaan ole ollut edukseen ;) Eli jos joku sanoo et kelpaa noista kauheista kuvista, niin kyllä kelpaa sitten oikeastikin.
Eri, jos noi kuvat olisi fotoshopattu tunnistamattomiksi.
NiinkuinJokuSanoikin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo osallistujathan näkee toistensa kuvat hakuprosessin aikana. Eli olettavasti myös Tuomas, Tommi ja Matti on antaneet korkeat pisteet puolisoilleen. Turha jankata, että ulkonäköön kariutuu suhde tässä formaatissa. Kyllä ne on luonteenpiirteet yms. asiat jotka ratkaisee.
Edelleen, kuva on vaan kuva. Tinder swipe oikealle on (ylläri yllläri) monesti aika erilainen oikeassa elämässä. Kuvassa on kaunotar, mutta sitten täytyisi myös mätsätä mm. ääni, eleet, ilmeet, käytös ja ominaishaju. Jotkut voivat olla hyvinkin valokuvauksellisia, mutta sitten kuitenkin valjuja ja vailla karismaa IRL. Feromonit selittävät että joskus se ”komein karju” ei olekaan viehättävä kaikkien naisten mielestä.
Feromonit ovat yhtä tutkittu juttu ja tosiasia kuin enkelihoidot. Lisätietoja asiasta voi antaa vaikka Maria Nordin.
Jos ei kuvasta osaa katsoa onko toinen hyvännäköinen ja tekeekö toista mieli, eikä osaa tehdä toisen oloa turvalliseksi ja haluavaksi, ei varmasti sitten ymmärrä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ihmiset on erilaisia Jotkut (ehkä sinä?) haluavat olla lähes koko ajan yhdessä, toiset taas eivät. Tämän perusteella ei voi sanoa, onko suhde hyvä vai huono. Koko ajan yhdessä kyhnöttävillä voi olla sairasta läheisriippuvuutta, ja koko ajan erillään elävillä läheisyysvammaa.
Tai sitten molemmat parityypit ovat tyyyväisiä ja tasapainoisia. Mitäs jos ei tuomittaisi, vaikkei erilaisia suhteita ymmärrettäiskään?
Miksi oletat että joku tuomitsee? Lähinnä näen tuossa sen kyseenalaistamista, kuinka yhteneviä ne arvot ovat jos toisen kanssa ei omien sanojensa mukaan harrasta mitään yhteistä?
Onkohan meillä nyt eri ymmärrys, mitä tulee sanaan "harrastaa"?
Voin luetella sata pariskuntaa, jotka eivät minun määritelmäni mukaan harrasta mitään yhteistä, mutta toki tekevät asioita yhdessä. En vain osaa esim. kaupassakäynti laskea varsinaiseksi harrastukseksi, paitsi jos se oikeasti on säännöllistä ja systemaattista.
Minusta harrastukset voi olla aika irrallaan arvoista. Voin harrastaa kävelyä, vaikka arvoni olisi kuinka hyvät tai huonot, minusta nämä eivät korreloi.
♥️ Find someone who looks at you like Janne looks at Kati ♥️
https://www.instagram.com/p/CGUszv-FAEQ/?hl=fi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ihmiset on erilaisia Jotkut (ehkä sinä?) haluavat olla lähes koko ajan yhdessä, toiset taas eivät. Tämän perusteella ei voi sanoa, onko suhde hyvä vai huono. Koko ajan yhdessä kyhnöttävillä voi olla sairasta läheisriippuvuutta, ja koko ajan erillään elävillä läheisyysvammaa.
Tai sitten molemmat parityypit ovat tyyyväisiä ja tasapainoisia. Mitäs jos ei tuomittaisi, vaikkei erilaisia suhteita ymmärrettäiskään?
Miksi oletat että joku tuomitsee? Lähinnä näen tuossa sen kyseenalaistamista, kuinka yhteneviä ne arvot ovat jos toisen kanssa ei omien sanojensa mukaan harrasta mitään yhteistä?
Onkohan meillä nyt eri ymmärrys, mitä tulee sanaan "harrastaa"?
Voin luetella sata pariskuntaa, jotka eivät minun määritelmäni mukaan harrasta mitään yhteistä, mutta toki tekevät asioita yhdessä. En vain osaa esim. kaupassakäynti laskea varsinaiseksi harrastukseksi, paitsi jos se oikeasti on säännöllistä ja systemaattista.
Minusta harrastukset voi olla aika irrallaan arvoista. Voin harrastaa kävelyä, vaikka arvoni olisi kuinka hyvät tai huonot, minusta nämä eivät korreloi.
Niin tai sitten ei ymmärrä omia arvojaan, jos luettelee niitä näitä eikä elä arvojensa mukaisesti. Voihan sitä arvostaa esimerkiksi terveyttä mutta samalla on ylipainoinen. Tai juo liikaa.
Se että sinä et ymmärrä miten arvot näkyvät käytännön elämässäsi on esimerkki siitä, ettei tunne miten arvot vaikuttavat tapaasi ajatella ja olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ymmärsit väärin. Meillä on muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Esim. ruoka ja erilaisten ravintoloiden testaaminen, elokuvat, matkustelu jne. Paljonkin on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, mutta ei varsinaisia yhteisiä harrastuksia. En ymmärrä, miksi suhteessa pitäisi olla yhteisiä harrastuksia. Ja kyllä, haluan viettää paljon aikaa yksinäni. Eikö olekin onni, että löytää sellaisen tyypin, jonka kanssa menee yksiin se, miten paljon haluaa olla yhdessä ja erikseen! Ei ole yhtä tapaa olla parisuhteessa. Se kai tässä koko keskustelussakin on hyvä muistaa.
Yhteiset arvot voivat näkyä esim lasten kasvatuksessa, ekologisuudesta, säästäväisyydessä, kunnianhimossa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ymmärsit väärin. Meillä on muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Esim. ruoka ja erilaisten ravintoloiden testaaminen, elokuvat, matkustelu jne. Paljonkin on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, mutta ei varsinaisia yhteisiä harrastuksia. En ymmärrä, miksi suhteessa pitäisi olla yhteisiä harrastuksia. Ja kyllä, haluan viettää paljon aikaa yksinäni. Eikö olekin onni, että löytää sellaisen tyypin, jonka kanssa menee yksiin se, miten paljon haluaa olla yhdessä ja erikseen! Ei ole yhtä tapaa olla parisuhteessa. Se kai tässä koko keskustelussakin on hyvä muistaa.
Yhteiset arvot voivat näkyä esim lasten kasvatuksessa, ekologisuudesta, säästäväisyydessä, kunnianhimossa jne.
Nimenomaan. Mutta ei, tämän yhden "Pariskunnan on harrastettava samoja lajeja tai on eri arvot" - jankkaajan mielestä vain harrastukset lasketaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jeesusonherra kirjoitti:
Jättäkää nyt jo Matti rauhaan.
Kyllä se raaka fakta on että jos ETA-ohjelmaan on hakenut eikä ole perinteisin keikoin kumppaniaan löytänyt niin lähtökohtaisesti ihminen on sopeutumiskyvytön tai etsii oman tason yläpuoleltaan kumppania. Turha se on alkaa jakelemaan mitään autisti tai mt leimoja. Antakaa armoa hyeenat.
Tai sitten on elämässään lähinnä ajelehtiva tyhjä kuori. Onko se sitten hyvä tai huono asia, en ota kantaa. Ehkä avioliitto-ohjelmaan olisi sopivaa osallistua se toinen osapuoli huomioiden sitten, kun on oikeasti kykenevä parisuhteeseen. Jos Matti on itse sanonut, ettei ole koskaan seurustellut, ei mielestäni ole oikein sopiva osallistumaan televisio-ohjelmaan jossa mennään naimisiin.
Itse voisin osallistua ihan vain siksi, että olen niin ujo ja siksi kumppanin etsiminen on ollut hankalaa. En osaa tutustua miehiin, koska jännittää niin kovasti. Tuossa ohjelmassa tietäisin, että meillä on aikaa tutustua, eikä toinen ole hetkeen lähdössä mihinkään, että asiat hiljalleen etenevät. Oikeassa elämässä pitäisi heti pystyä olemaan oma itsensä. Se on todella vaikeaa, koska en kykene juuri lainkaan juttelemaan vieraille miehille, sillä menen aivan paniikkiin.
Tuossa tilanteessa en kyllä ratkaisuksi miettisi mitään reality-ohjelmaan lähtöä vaan ihan muita juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ymmärsit väärin. Meillä on muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Esim. ruoka ja erilaisten ravintoloiden testaaminen, elokuvat, matkustelu jne. Paljonkin on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, mutta ei varsinaisia yhteisiä harrastuksia. En ymmärrä, miksi suhteessa pitäisi olla yhteisiä harrastuksia. Ja kyllä, haluan viettää paljon aikaa yksinäni. Eikö olekin onni, että löytää sellaisen tyypin, jonka kanssa menee yksiin se, miten paljon haluaa olla yhdessä ja erikseen! Ei ole yhtä tapaa olla parisuhteessa. Se kai tässä koko keskustelussakin on hyvä muistaa.
Yhteiset arvot voivat näkyä esim lasten kasvatuksessa, ekologisuudesta, säästäväisyydessä, kunnianhimossa jne.
Nimenomaan. Mutta ei, tämän yhden "Pariskunnan on harrastettava samoja lajeja tai on eri arvot" - jankkaajan mielestä vain harrastukset lasketaan ;)
Eletään vain sen tiedon varassa, mitä kukakin täällä kertoo itsestään. Jos kertoo ettei vapaa-ajalla tee mitään toisen kanssa mutta on samat arvot, ollaan sen tiedon varassa että arvot eivät toteudu toisen kanssa millään tavalla.
Lisäksi tuossa aiemmin oli sellainen väite, että erilaisuus yhdistää ihmisiä. Tämähän on ihan täysin epäpätevä väite. Samankaltaisuus yhdistää. Kuten myös yhdessä koetut asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jeesusonherra kirjoitti:
Jättäkää nyt jo Matti rauhaan.
Kyllä se raaka fakta on että jos ETA-ohjelmaan on hakenut eikä ole perinteisin keikoin kumppaniaan löytänyt niin lähtökohtaisesti ihminen on sopeutumiskyvytön tai etsii oman tason yläpuoleltaan kumppania. Turha se on alkaa jakelemaan mitään autisti tai mt leimoja. Antakaa armoa hyeenat.
Tai sitten on elämässään lähinnä ajelehtiva tyhjä kuori. Onko se sitten hyvä tai huono asia, en ota kantaa. Ehkä avioliitto-ohjelmaan olisi sopivaa osallistua se toinen osapuoli huomioiden sitten, kun on oikeasti kykenevä parisuhteeseen. Jos Matti on itse sanonut, ettei ole koskaan seurustellut, ei mielestäni ole oikein sopiva osallistumaan televisio-ohjelmaan jossa mennään naimisiin.
Itse voisin osallistua ihan vain siksi, että olen niin ujo ja siksi kumppanin etsiminen on ollut hankalaa. En osaa tutustua miehiin, koska jännittää niin kovasti. Tuossa ohjelmassa tietäisin, että meillä on aikaa tutustua, eikä toinen ole hetkeen lähdössä mihinkään, että asiat hiljalleen etenevät. Oikeassa elämässä pitäisi heti pystyä olemaan oma itsensä. Se on todella vaikeaa, koska en kykene juuri lainkaan juttelemaan vieraille miehille, sillä menen aivan paniikkiin.
Tuossa tilanteessa en kyllä ratkaisuksi miettisi mitään reality-ohjelmaan lähtöä vaan ihan muita juttuja.
Olisi se aika röyhkeää mennä avioliittoon, harjoittelemaan ensimmäistä ihmissuhdettaan. Joku vastuu pitäisi olla tuotannonkin puolella, ettei tälläistä ihmistä päätettäisi mukaan. Onko Matilla sitten ollut kytköksiä tuotantoyhtiöön, kun silti mukana vaikkei koskaan ole seurustellut? Olihan tuo napakympissäkin ilmeisesti ollut aiemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Omituinen kysymys. En ole tuo, jolta kysyin, mutta pakko kommentoida. Eivät kaikki todellakaan hae parisuhteesta ja kumppanista harrastuskaveria lenkille tai teatteriin, vaan ihmistä, jonka kanssa voi jakaa arjen ja rakentaa yhteisen elämän. Yhteinen aika kotona ja matkoilla tai muu yhteinen tekeminen yhdistettynä hyviin keskusteluihin, hauskaan ajanviettoon (yhteinen huumorintaju), vastavuoroinen tukeminen ja läsnäolo, läheisyys (johon kyllä, kuuluu myös seksi), jne. Kyllähän nämä ovat varsinaisesti se asia, joka muodostaa suhteen niilläkin, jotka käyvät yhdessä vaikka lenkillä. Aika harvan aikuisen suhde perustuu siihen, että harrastetaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ymmärsit väärin. Meillä on muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Esim. ruoka ja erilaisten ravintoloiden testaaminen, elokuvat, matkustelu jne. Paljonkin on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, mutta ei varsinaisia yhteisiä harrastuksia. En ymmärrä, miksi suhteessa pitäisi olla yhteisiä harrastuksia. Ja kyllä, haluan viettää paljon aikaa yksinäni. Eikö olekin onni, että löytää sellaisen tyypin, jonka kanssa menee yksiin se, miten paljon haluaa olla yhdessä ja erikseen! Ei ole yhtä tapaa olla parisuhteessa. Se kai tässä koko keskustelussakin on hyvä muistaa.
Yhteiset arvot voivat näkyä esim lasten kasvatuksessa, ekologisuudesta, säästäväisyydessä, kunnianhimossa jne.
Vinkkinä voin paljastaa, että jos joudut arvonasi mainitsemaan vierasperäisen sanan, tässä mainitsemasi ekologisuus, et todellakaan ymmärrä arvojasi. Tuohan on juuri tuon mukaista hölynpölypuhetta, josta tuo vänkääjä tuossa vänkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Omituinen kysymys. En ole tuo, jolta kysyin, mutta pakko kommentoida. Eivät kaikki todellakaan hae parisuhteesta ja kumppanista harrastuskaveria lenkille tai teatteriin, vaan ihmistä, jonka kanssa voi jakaa arjen ja rakentaa yhteisen elämän. Yhteinen aika kotona ja matkoilla tai muu yhteinen tekeminen yhdistettynä hyviin keskusteluihin, hauskaan ajanviettoon (yhteinen huumorintaju), vastavuoroinen tukeminen ja läsnäolo, läheisyys (johon kyllä, kuuluu myös seksi), jne. Kyllähän nämä ovat varsinaisesti se asia, joka muodostaa suhteen niilläkin, jotka käyvät yhdessä vaikka lenkillä. Aika harvan aikuisen suhde perustuu siihen, että harrastetaan yhdessä.
En minä ole se ketä lainasit mutta pakko kommentoida. Mainitset kaikkia ilmiselviä asioita. Se kuitenkin että ajattelee ja tuntee käytännössä yleensä näkyy kaikessa mitä ihminen tekee. Minun on äärimmäisen vaikea ymmärtää sellaista ihmissuhdetta, jossa ydinajatukset ja tunteet ovat erilaisia ja siten ihmiset tekevät täysin eri asioita elämässään. Jos muka siis yhteisiä ovat arvot. Silloin ne nimenomaan eivät ole yhteisiä.
Vierailija kirjoitti:
NiinkuinJokuSanoikin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo osallistujathan näkee toistensa kuvat hakuprosessin aikana. Eli olettavasti myös Tuomas, Tommi ja Matti on antaneet korkeat pisteet puolisoilleen. Turha jankata, että ulkonäköön kariutuu suhde tässä formaatissa. Kyllä ne on luonteenpiirteet yms. asiat jotka ratkaisee.
Edelleen, kuva on vaan kuva. Tinder swipe oikealle on (ylläri yllläri) monesti aika erilainen oikeassa elämässä. Kuvassa on kaunotar, mutta sitten täytyisi myös mätsätä mm. ääni, eleet, ilmeet, käytös ja ominaishaju. Jotkut voivat olla hyvinkin valokuvauksellisia, mutta sitten kuitenkin valjuja ja vailla karismaa IRL. Feromonit selittävät että joskus se ”komein karju” ei olekaan viehättävä kaikkien naisten mielestä.
Feromonit ovat yhtä tutkittu juttu ja tosiasia kuin enkelihoidot. Lisätietoja asiasta voi antaa vaikka Maria Nordin.
Jos ei kuvasta osaa katsoa onko toinen hyvännäköinen ja tekeekö toista mieli, eikä osaa tehdä toisen oloa turvalliseksi ja haluavaksi, ei varmasti sitten ymmärrä itseään.
Feromonit on länsimaisessa lääketieteessä tunnettu ja yleisesti tunnustettu asia.
En ymmärrä tästä keskustelusta enää mitään. Tuntuu, että ymmärretään väärin puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NiinkuinJokuSanoikin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo osallistujathan näkee toistensa kuvat hakuprosessin aikana. Eli olettavasti myös Tuomas, Tommi ja Matti on antaneet korkeat pisteet puolisoilleen. Turha jankata, että ulkonäköön kariutuu suhde tässä formaatissa. Kyllä ne on luonteenpiirteet yms. asiat jotka ratkaisee.
Edelleen, kuva on vaan kuva. Tinder swipe oikealle on (ylläri yllläri) monesti aika erilainen oikeassa elämässä. Kuvassa on kaunotar, mutta sitten täytyisi myös mätsätä mm. ääni, eleet, ilmeet, käytös ja ominaishaju. Jotkut voivat olla hyvinkin valokuvauksellisia, mutta sitten kuitenkin valjuja ja vailla karismaa IRL. Feromonit selittävät että joskus se ”komein karju” ei olekaan viehättävä kaikkien naisten mielestä.
Feromonit ovat yhtä tutkittu juttu ja tosiasia kuin enkelihoidot. Lisätietoja asiasta voi antaa vaikka Maria Nordin.
Jos ei kuvasta osaa katsoa onko toinen hyvännäköinen ja tekeekö toista mieli, eikä osaa tehdä toisen oloa turvalliseksi ja haluavaksi, ei varmasti sitten ymmärrä itseään.
Feromonit on länsimaisessa lääketieteessä tunnettu ja yleisesti tunnustettu asia.
Niillä on aivan yhtä suuri ja faktuaalisesti todettu vaste ihmisen toimintaan kuin enkelihoidoilla. Jos niihin uskoo, se toimii.
Niistä puhuminen antaa merkillisen kuvan puhujastaan. Kuinka sen määrittelet, riippuu sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ymmärsit väärin. Meillä on muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Esim. ruoka ja erilaisten ravintoloiden testaaminen, elokuvat, matkustelu jne. Paljonkin on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, mutta ei varsinaisia yhteisiä harrastuksia. En ymmärrä, miksi suhteessa pitäisi olla yhteisiä harrastuksia. Ja kyllä, haluan viettää paljon aikaa yksinäni. Eikö olekin onni, että löytää sellaisen tyypin, jonka kanssa menee yksiin se, miten paljon haluaa olla yhdessä ja erikseen! Ei ole yhtä tapaa olla parisuhteessa. Se kai tässä koko keskustelussakin on hyvä muistaa.
Yhteiset arvot voivat näkyä esim lasten kasvatuksessa, ekologisuudesta, säästäväisyydessä, kunnianhimossa jne.
Nimenomaan. Mutta ei, tämän yhden "Pariskunnan on harrastettava samoja lajeja tai on eri arvot" - jankkaajan mielestä vain harrastukset lasketaan ;)
Eletään vain sen tiedon varassa, mitä kukakin täällä kertoo itsestään. Jos kertoo ettei vapaa-ajalla tee mitään toisen kanssa mutta on samat arvot, ollaan sen tiedon varassa että arvot eivät toteudu toisen kanssa millään tavalla.
Lisäksi tuossa aiemmin oli sellainen väite, että erilaisuus yhdistää ihmisiä. Tämähän on ihan täysin epäpätevä väite. Samankaltaisuus yhdistää. Kuten myös yhdessä koetut asiat.
Ei. Vaan sä teet liian yksioikoisen oletuksen, et se ettei harrasta yhdessä = arvot ei toteudu toisen kanssa millään lailla. Näinhän se ei todellakaan ole.
Voi esim. olla yhteiset perhearvot, mutta ei silti harrasta samoja asioita puolisonsa kanssa. Toinen vanhempi voi hyvin käydä kalastelemassa lasten kanssa, ja toinen käy lastensa kanssa vaikka juoksulenkeillä. Edelleen yhteiset perhearvot pätee, VAIKKEI ole samat harrastukset. Sit voidaan käydä vaikka saunassa koko perhe yhdessä, mut en sitäkään harrastukseksi laskisi.
Nyt mä lopetan omalta osaltani, pelkään että et suostu ymmärtämään ajatustesi osittaista ristiriitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.
Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.
Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.
Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.
Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?
Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.
Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.
Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.
Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?
Ymmärsit väärin. Meillä on muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Esim. ruoka ja erilaisten ravintoloiden testaaminen, elokuvat, matkustelu jne. Paljonkin on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, mutta ei varsinaisia yhteisiä harrastuksia. En ymmärrä, miksi suhteessa pitäisi olla yhteisiä harrastuksia. Ja kyllä, haluan viettää paljon aikaa yksinäni. Eikö olekin onni, että löytää sellaisen tyypin, jonka kanssa menee yksiin se, miten paljon haluaa olla yhdessä ja erikseen! Ei ole yhtä tapaa olla parisuhteessa. Se kai tässä koko keskustelussakin on hyvä muistaa.
Yhteiset arvot voivat näkyä esim lasten kasvatuksessa, ekologisuudesta, säästäväisyydessä, kunnianhimossa jne.
Nimenomaan. Mutta ei, tämän yhden "Pariskunnan on harrastettava samoja lajeja tai on eri arvot" - jankkaajan mielestä vain harrastukset lasketaan ;)
Eletään vain sen tiedon varassa, mitä kukakin täällä kertoo itsestään. Jos kertoo ettei vapaa-ajalla tee mitään toisen kanssa mutta on samat arvot, ollaan sen tiedon varassa että arvot eivät toteudu toisen kanssa millään tavalla.
Lisäksi tuossa aiemmin oli sellainen väite, että erilaisuus yhdistää ihmisiä. Tämähän on ihan täysin epäpätevä väite. Samankaltaisuus yhdistää. Kuten myös yhdessä koetut asiat.
Ei. Vaan sä teet liian yksioikoisen oletuksen, et se ettei harrasta yhdessä = arvot ei toteudu toisen kanssa millään lailla. Näinhän se ei todellakaan ole.
Voi esim. olla yhteiset perhearvot, mutta ei silti harrasta samoja asioita puolisonsa kanssa. Toinen vanhempi voi hyvin käydä kalastelemassa lasten kanssa, ja toinen käy lastensa kanssa vaikka juoksulenkeillä. Edelleen yhteiset perhearvot pätee, VAIKKEI ole samat harrastukset. Sit voidaan käydä vaikka saunassa koko perhe yhdessä, mut en sitäkään harrastukseksi laskisi.
Nyt mä lopetan omalta osaltani, pelkään että et suostu ymmärtämään ajatustesi osittaista ristiriitaa.
Luitko lainaamaasi viestiä ollenkaan. Keskustelupalstalla eletään vain sen tiedon varassa, mitä kukakin täällä kertoo itsestään. Jos kertoo ettei vapaa-ajalla tee mitään toisen kanssa mutta on samat arvot, ollaan sen tiedon varassa että arvot eivät toteudu toisen kanssa millään tavalla.
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
Kaikessa VOI olla pahaa. Voi myös olla olematta.
Se että seksi on ainoa mikä pariskuntaa yhdistää voi olla myös ihan ookoo asia. Vaikka se ei olisi ookoo sinulle tai edes minulle.
Ihmiset on erilaisia, ok?