Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Itse voisin osallistua ihan vain siksi, että olen niin ujo ja siksi kumppanin etsiminen on ollut hankalaa. En osaa tutustua miehiin, koska jännittää niin kovasti. Tuossa ohjelmassa tietäisin, että meillä on aikaa tutustua, eikä toinen ole hetkeen lähdössä mihinkään, että asiat hiljalleen etenevät. Oikeassa elämässä pitäisi heti pystyä olemaan oma itsensä. Se on todella vaikeaa, koska en kykene juuri lainkaan juttelemaan vieraille miehille, sillä menen aivan paniikkiin.

Näinpä. Mattikin on tuonut esille olevansa ujo. Ehkä siksi ei pitkiä seurustelusuhteita takana. Jättäkää jo Matti rauhaan. Varmasti löytää vielä hyvän naisen rinnalleen.

Eiköhän Matti löydä vielä kaipaamansa. Kunhan vielä jonain päivänä sen ymmärtää, mitä oikeasti haluaa elämältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.

Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.

Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.

Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.

Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.

Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.

Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.

Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.

Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?

Tunnen onnellisia pariskuntia, jotka tekevät paljon omia juttuja tahoillaan, mutta jotka saavat valtavasti läheisyyttä, lämpöä, seksiä, tukea, kannustusta ja turvaa toisiltaan.

Tunnen pareja, jotka ovat kaiken vapaa-ajan yhdessä, mutta puhuvat toistensa ohi eivätkä oikeastaan mitään tarpeitaan saa tyydytetyksi.

Tunnen pareja tältä väliltä.

Mielestäni ohjelmaan ovat nämä naiset osallistuneet ihan oikeista syistä. Yksi jopa sai ohjelmasta sen mitä siinä kuuluukin hakea.

Miehistä useampi hakenut vain huomiota ja mainosta. Matti pelannut korttinsa mielestäni parhaiten, eli tehnyt mainoksensa parhaiten kykyihinsä nähden.

Sen sijaan Tuomas ja Tommi ovat epäonnistuneet pahasti. Jättävät todella raskaan ja ikävän vaikutelman itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jeesusonherra kirjoitti:

Jättäkää nyt jo Matti rauhaan.

Kyllä se raaka fakta on että jos ETA-ohjelmaan on hakenut eikä ole perinteisin keikoin kumppaniaan löytänyt niin lähtökohtaisesti ihminen on sopeutumiskyvytön tai etsii oman tason yläpuoleltaan kumppania. Turha se on alkaa jakelemaan mitään autisti tai mt leimoja. Antakaa armoa hyeenat.

Tai sitten on elämässään lähinnä ajelehtiva tyhjä kuori. Onko se sitten hyvä tai huono asia, en ota kantaa. Ehkä avioliitto-ohjelmaan olisi sopivaa osallistua se toinen osapuoli huomioiden sitten, kun on oikeasti kykenevä parisuhteeseen. Jos Matti on itse sanonut, ettei ole koskaan seurustellut, ei mielestäni ole oikein sopiva osallistumaan televisio-ohjelmaan jossa mennään naimisiin.

Itse voisin osallistua ihan vain siksi, että olen niin ujo ja siksi kumppanin etsiminen on ollut hankalaa. En osaa tutustua miehiin, koska jännittää niin kovasti. Tuossa ohjelmassa tietäisin, että meillä on aikaa tutustua, eikä toinen ole hetkeen lähdössä mihinkään, että asiat hiljalleen etenevät. Oikeassa elämässä pitäisi heti pystyä olemaan oma itsensä. Se on todella vaikeaa, koska en kykene juuri lainkaan juttelemaan vieraille miehille, sillä menen aivan paniikkiin.

Niin...ujona sun olisi sitten helppoa tutustua johonkin mieheen tuhansien tv-katsojien edessä ja antautua heidän riepoteltavaksi?

[/quote]

Koitapa jo päättää, teettekö asioita yhdessä vai ette. Tämä jankkauksesi vaikuttaa jo häiriintyneeltä.[/quote]

Kyllä tää sun jankkaus sulle tuntemattomien ihmisten parisuhteesta ja sen arvostelusta vaikuttaa paljon enemmän häiriintyneeltä. Mä ymmärsin tasan tarkkaan, mitä tää sun vänkäyksen kohteena ollut henkilö parisuhteestaan kertoi. Ehkä sun ymmärrys on vaan kovin rajallinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.

Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.

Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.

Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.

Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.

Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.

Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.

Emme harrasta mitään samaa = tekee täysin eri asioita? Olipas tulkinta :D

Meillä yhteiset arvot näkyy esimerkiksi siinä et käydään perheemme kanssa kirkossa, mutta en sitä nyt harrastuksesikaan sanoisi.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Nasaali Kati on kuin katujyrä. Jyrää rauhallisen, hitaan Jannen jalkoihinsa koko ajan. Älä tuu liian lähelle! Älä koske! Älä lääpi koko ajan! Ei mitään pusukuvia! Ja tämä komentelu piilotetaan rasittavan kikattelun ja irvistelyhymyn taakse. Kerrassaan rasittava akka....

Nimenomaan. Alussa Kati oli itse kaiken aikaa kiinni Jannessa ja pusuttelemassa ja nyt muka se onkin Janne, joka tunkee liikaa iholle. Erikoinen emäntä. En jaksaisi yhtään!

Vierailija kirjoitti:

En tajua mikä tuossa rippijuhlakeskustelussa oli niin hankalaa. Ville ja Anniina oli olleet myös jossain juhlissa ja olivat sanoneet, että tapailevat. Matti olisi voinut tehdä saman. Ei normaalit ihmiset ala sen kummemmin tenttaamaan. Tuo Matti vaikuttaa niin miellyttämisenhaluiselta, ei varmaan halua loukata ketään. Mirasta tulee mieleen, että hän esittää vaatimuksia Matille. Esim. kun Matti ei ollut innoissaan grillaamisesta vaan mieluummin imuroisi, Miralle tämä ei tuntunut käyvän. Sanoi, että sitten opettelet. Samoin lapsiasian voi tuoda esiin monin eri tavoin, itse haluan lapsia, mutta ahdistaisi jos joku alkaisi jankkaamaan niistä alusta saakka. Eikö riitä, että molemmat haluaa lapsia ja tutustuisivat muuten nyt. Mira taisi sanoa jotain, että toivottavasti vuoden päästä olisi raskaana. On se aika nopea tahti monelle.

Kyllä Matin pitäisi todellakin ottaa oppia Villestä ja Anniinasta. Joka asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Koitapa jo päättää, teettekö asioita yhdessä vai ette. Tämä jankkauksesi vaikuttaa jo häiriintyneeltä.

Kyllä tää sun jankkaus sulle tuntemattomien ihmisten parisuhteesta ja sen arvostelusta vaikuttaa paljon enemmän häiriintyneeltä. Mä ymmärsin tasan tarkkaan, mitä tää sun vänkäyksen kohteena ollut henkilö parisuhteestaan kertoi. Ehkä sun ymmärrys on vaan kovin rajallinen?

Eli kun et ymmärrä toista ihmistä tämän täytyy olla jotenkin vajavainen. Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole kovin rakentava tapa ajatella muista ihmisistä.

Se että joku ei osaa kirjoittaa selkeästi, vaan ristiriitaisesti ensin kertoo että ei harrasta mitään miehensä kanssa, ja sen jälkeen kertoo että harrastaa tämän kanssa yhteisiä asioita, on tietenkin ymmärrettävää silloin kun ihminen ei ymmärrä mitä puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.

Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.

Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.

Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.

Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.

Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.

Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.

Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.

Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?

Mitä pahaa siinä, jos avioparia yhdistää seksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.

Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.

Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.

Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.

Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.

Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.

Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.

Emme harrasta mitään samaa = tekee täysin eri asioita? Olipas tulkinta :D

Meillä yhteiset arvot näkyy esimerkiksi siinä et käydään perheemme kanssa kirkossa, mutta en sitä nyt harrastuksesikaan sanoisi.

Eri

Oliko niitä yhteisiä tapoja viettää vapaa-aikaa, vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua mikä tuossa rippijuhlakeskustelussa oli niin hankalaa. Ville ja Anniina oli olleet myös jossain juhlissa ja olivat sanoneet, että tapailevat. Matti olisi voinut tehdä saman. Ei normaalit ihmiset ala sen kummemmin tenttaamaan. Tuo Matti vaikuttaa niin miellyttämisenhaluiselta, ei varmaan halua loukata ketään. Mirasta tulee mieleen, että hän esittää vaatimuksia Matille. Esim. kun Matti ei ollut innoissaan grillaamisesta vaan mieluummin imuroisi, Miralle tämä ei tuntunut käyvän. Sanoi, että sitten opettelet. Samoin lapsiasian voi tuoda esiin monin eri tavoin, itse haluan lapsia, mutta ahdistaisi jos joku alkaisi jankkaamaan niistä alusta saakka. Eikö riitä, että molemmat haluaa lapsia ja tutustuisivat muuten nyt. Mira taisi sanoa jotain, että toivottavasti vuoden päästä olisi raskaana. On se aika nopea tahti monelle.

Kyllä Matin pitäisi todellakin ottaa oppia Villestä ja Anniinasta. Joka asiassa.

Kenties voisi tehdä podcastin?

Vierailija kirjoitti:

jeesusonherra kirjoitti:

Jättäkää nyt jo Matti rauhaan.

Kyllä se raaka fakta on että jos ETA-ohjelmaan on hakenut eikä ole perinteisin keikoin kumppaniaan löytänyt niin lähtökohtaisesti ihminen on sopeutumiskyvytön tai etsii oman tason yläpuoleltaan kumppania. Turha se on alkaa jakelemaan mitään autisti tai mt leimoja. Antakaa armoa hyeenat.

Tai sitten on elämässään lähinnä ajelehtiva tyhjä kuori. Onko se sitten hyvä tai huono asia, en ota kantaa. Ehkä avioliitto-ohjelmaan olisi sopivaa osallistua se toinen osapuoli huomioiden sitten, kun on oikeasti kykenevä parisuhteeseen. Jos Matti on itse sanonut, ettei ole koskaan seurustellut, ei mielestäni ole oikein sopiva osallistumaan televisio-ohjelmaan jossa mennään naimisiin.

Tiedätkö mitä? Sinä oot kuin korppi haaskalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.

Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.

Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.

Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.

Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.

Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.

Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.

Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.

Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?

Mitä pahaa siinä, jos avioparia yhdistää seksi?

Mitä pahaa siinä voisi olla, että seksi on ainoa asia joka pariskuntaa yhdistää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jeesusonherra kirjoitti:

Jättäkää nyt jo Matti rauhaan.

Kyllä se raaka fakta on että jos ETA-ohjelmaan on hakenut eikä ole perinteisin keikoin kumppaniaan löytänyt niin lähtökohtaisesti ihminen on sopeutumiskyvytön tai etsii oman tason yläpuoleltaan kumppania. Turha se on alkaa jakelemaan mitään autisti tai mt leimoja. Antakaa armoa hyeenat.

Tai sitten on elämässään lähinnä ajelehtiva tyhjä kuori. Onko se sitten hyvä tai huono asia, en ota kantaa. Ehkä avioliitto-ohjelmaan olisi sopivaa osallistua se toinen osapuoli huomioiden sitten, kun on oikeasti kykenevä parisuhteeseen. Jos Matti on itse sanonut, ettei ole koskaan seurustellut, ei mielestäni ole oikein sopiva osallistumaan televisio-ohjelmaan jossa mennään naimisiin.

Tiedätkö mitä? Sinä oot kuin korppi haaskalla.

Moi Matti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nasaali Kati on kuin katujyrä. Jyrää rauhallisen, hitaan Jannen jalkoihinsa koko ajan. Älä tuu liian lähelle! Älä koske! Älä lääpi koko ajan! Ei mitään pusukuvia! Ja tämä komentelu piilotetaan rasittavan kikattelun ja irvistelyhymyn taakse. Kerrassaan rasittava akka....

Nimenomaan. Alussa Kati oli itse kaiken aikaa kiinni Jannessa ja pusuttelemassa ja nyt muka se onkin Janne, joka tunkee liikaa iholle. Erikoinen emäntä. En jaksaisi yhtään!

Huomenta virallinen Katin vihaaja. Kiva kun tulit palstalle taas vihaamaan ja purkamaan pettymystäsi.

Onneksi Katia ei kiinnosta sinun vihasi. Säälisi vain jos kiinnostaisi. Janne kyllä kiitollinen vaimostaan. Miksiköhän?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ohjelman miehet on kuumia ;) Ottaisin ja p*****n heistä kaikkia...

Minä myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.

Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.

Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.

Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.

Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.

Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.

Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.

Mieheni harrastaa esimerkiksi veneilyä, minä en ole veneilystä kiinnostunut. Pari kertaa olen ollut veneilemässä monien vuosien aikana. Pidämme molemmat arvossa tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta yksinoloon, joten annan miehen veneillä rauhassa. Saa olla minun puolestani välillä pitkiäkin aikoja purjehtimassa. Vastaavasti itse olen kiinnostunut taiteesta, arkkitehtuurista ja oopperasta. Käyn yksin oopperassa. Tai lähden yksin matkoille, joilla tutustun kyseisen maan kulttuuri- ja taidetarjontaan. Miestänihän eivät nämä jutut kiinnostaisi. Saan tietysti lähteä tuollaiselle matkalle yksin, koska hän ymmärtää vapaudenkaipuuni. Tässä nyt oli yksi esimerkki. Vetovoimasta ja erilaisuudesta voin taas kertoa esimerkkinä vaikkapa, että ujona persoonana olen viehättynyt siitä, että mieheni sosiaaliset taidot ovat niin hyvät. Ihailen myös hänen valtavaa tietämystään merenkulusta ja purjehduksesta, vaikka en itse tiedä aiheesta yhtään mitään. Juuri siksi se onkin kiinnostavaa. Katin ja Jannenkin suhdetta on välillä täällä pohdittu, että mahtaakohan onnistua, kun ovat niin erilaisia. Erilaisuus monesti myös viehättää. Heilläkin kuitenkin tuntuu olevan samat arvot ja päämäärät.

Teitä ei siis kiinnosta samat asiat. Ja sinulle / hänelle on tärkeää suhteessa että saa olla tarpeeksi aikaa omissa oloissa ja erossa toisen seurasta? Mikä teillä olikaan yhteistä? Seksi?

Ihmiset on erilaisia Jotkut (ehkä sinä?) haluavat olla lähes koko ajan yhdessä, toiset taas eivät. Tämän perusteella ei voi sanoa, onko suhde hyvä vai huono. Koko ajan yhdessä kyhnöttävillä voi olla sairasta läheisriippuvuutta, ja koko ajan erillään elävillä läheisyysvammaa.

Tai sitten molemmat parityypit ovat tyyyväisiä ja tasapainoisia. Mitäs jos ei tuomittaisi, vaikkei erilaisia suhteita ymmärrettäiskään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma "vaatimus" tuo nykyään, että pitäisi olla täysin samanlaiset ja tehdä kaikki yhdessä, jotta suhde voisi onnistua.

Olen ollut 20v onnellisesti naimisissa ja meillä on miehen kanssa yhteistä (arvot, luonteet, se mystinen "kemia), mutta myös eroja.

Ei tuota mitään ongelmaa, että mies tykkää harrastaa urheilua ja kilpalajeja. Minä taas hoidan puutarhaa ja käyn ystävien kanssa vaikka ulkona syömässä. Yhdessä vietetään vapaa-aikaa mökillä ja iloitaan yhteisistä ihanista lapsista. Jaetaan arki ja koti.

Tuntuu että oikein etsitään eroja ja jos ei halua olla 100% ajasta toisen kanssa, se on deal breaker. Siitä sitten tehdään Ongelma.

Meillä sama juttu, että arvoissa ja luonteissa on paljon samaa. Joitain samoja kiinnostuksenkohteita on, mutta emme esimerkiksi harrasta mitään samaa. Kyllä se sama arvopohja esim kannattelee paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset. Liian samanlainenkaan ei voi olla, muuten ei ole sitä kuuluisaa vetovoimaa.

Ihan mielenkiinnosta: miten teidän arvot näkyvät käytännössä jos kerran teette täysin eri asioita?

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla ihmisistä täysin samat arvot kun niistä kysytään. Rehellisyys, luottamus, perhe ja työ tärkeitä. Näkyykö käytännön teoissa, hyvä kysymys.

Kummallinen olettamus tuokin, että toisen pitäisi olla erilainen jotta tästä voisi kiinnostua fyysisesti. Osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kemioista, kuin osoittaisi mitään järkevää faktaa asiaan liittyen.

Emme harrasta mitään samaa = tekee täysin eri asioita? Olipas tulkinta :D

Meillä yhteiset arvot näkyy esimerkiksi siinä et käydään perheemme kanssa kirkossa, mutta en sitä nyt harrastuksesikaan sanoisi.

Eri

Oliko niitä yhteisiä tapoja viettää vapaa-aikaa, vai ei?

Se edellinen sanoi "emme harrasta samoja asioita". Se on eri asia, kuin viettää vapaa-aikaa yhdessä. Edelleenkään en laskisi kirkossakäymistä harrastukseksi.

Semantiikka kuntoon, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Nuo osallistujathan näkee toistensa kuvat hakuprosessin aikana. Eli olettavasti myös Tuomas, Tommi  ja Matti on antaneet korkeat pisteet puolisoilleen. Turha jankata, että ulkonäköön kariutuu suhde tässä  formaatissa. Kyllä ne on luonteenpiirteet yms. asiat jotka ratkaisee. 

Edelleen, kuva on vaan kuva. Tinder swipe oikealle on (ylläri yllläri) monesti aika erilainen oikeassa elämässä. Kuvassa on kaunotar, mutta sitten täytyisi myös mätsätä mm. ääni, eleet, ilmeet, käytös ja ominaishaju. Jotkut voivat olla hyvinkin valokuvauksellisia, mutta sitten kuitenkin valjuja ja vailla karismaa IRL. Feromonit selittävät että joskus se ”komein karju” ei olekaan viehättävä kaikkien naisten mielestä.