Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?
Ei nyt keskiälyisiä vastaamaan, jooko? Ts millaisiin asioihin te älykkäät ihmiset kiinnitätte huomiota, mitä pohditte, jotain esimerkkejä? Saa kertoa muutakin.
Kommentit (2508)
Tyypillistä palstan älykkyysketjuille, että tähänkin on hakeutunut tahallaan väärinymmärtäviä keskustelun harhauttajia räksyttämään. Niin kuin tuo eräs kirjoittaja, joka kertoi, että joskus jotkut ihmiset ovat suuttuneet hänelle, niin heti joku siellä viisastelemassa, että "miksi suututat ihmisiä?". Ikään kuin hän olisi väittänyt, että kaikki ihmiset aina ja joka tilanteessa olisivat suuttuneet hänelle.
En ole mikään älykkö mutta näitä keskusteluja on ollut kiva lukea. Ymmärrän, että turhautuminen ja yksinäisyys ovat monien keskivertoa älykkäämpien riesoja ja olen saanut näistä keskusteluista hyvin näkökulmaa näihin aiheisiin. Kunpa vaan nuo viisastelevat keskustelun derailaajat älyäisivät (pun inteded) pysyä poissa mutta se on tällä foorumilla liikoja toivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Havainnoin ihan taukoamatta, ja vaikka käynnissä olevan keskustelun lisäksi saatan huomata sivujohteita, asioita toisen sanoissa, käytöksessä, jne. ja samalla havainnoida ympäristöä. Oikean keskustelun rinnalla mielessäni pyörii siis samalla kommenttiraita tyyliin aha, Petrillä ei mene hyvin pomon kanssa, Reetta on tänään hiljainen ja silmien alla pussit eikä puhu miehestään kuten normaalisti, pomon äänensävystä päätellen firmalla ei kuulosta menevän hyvin jne., mutta näitä en siis tietenkään ääneen möläytä. Saatan hienovaraisesti kysyä jatkokysymyksiä jos aihe on mielekäs/sopiva/hyödyllinen, mutta muuten noteeraan nämä hiljaisesti mielessäni.
Sama havainnointi jatkuu vaikka en vuorovaikuttaisi kenenkään kanssa, huomaan ympäristöstä vaikka jaha, kaupungintalon kello on pysähtynyt, metsäpolulla on päästäinen, katsos kun ulpukat kukkivat, tuossa talossa on pian ikkunanpuiteremontti, pitääpäs tarkistaa paljon ikkunaremontit itse asiassa maksavat. Tähän tyyliin siis taukoamatont havainnointia, tiedonhakua, oman tietopiirin laajentamista. Luen paljon faktaa ja tsekkaan epäilyttävät lähteet tarvittaessa. Yleensä olen hiljaa tästä havainnoinnistani, kun 99% ajasta kukaan muu ei ole huomannut samoja asioita tai ainakaan ollut kiinnostunut niistä. Vuosien varrella olen niin sanotusti oppinut pitämään turpani kiinni.
Kerrotko vielä miten tällainen täysin normaali ympäristön havannointi on merkki älykkyydestä?
Esimerkiksi Albert Einsteinilla oli vaikeuksia jäädä oikealla kohdalla junasta, koska oli niin uppoutunut ajatuksiinsa, ei siis välillä tarkkaillut ympäristöään edes alkeellisesti.
Huomasitko ettät lainasit vahingossa minua, kun olisi pitänyt lainata tekstiä jonka minä lainasin? Nimen omaan normaali havainnointi ei ole merkki älykkyydestä. Et varmaan, kun olet niin älykäs ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, mikä minut erottaa eniten muista ihmisistä on se, että en aina kykene ottamaan kantaa asioihin. Koska näen asioiden kompleksisuuden, kuinka asioissa on paljon tilannesidonnaista ”toisaalta näin, mutta toisaalta niin, ja tämän tekijän vuoksi näin”. Löydän siis miljoona selitystä asioihin, enkä kykene ymmärtämään mustavalkoista ajattelua. Siksi ymmärrän muita ihmisiä hyvin, enkä pysty tuomitsemaan sen enempää ras isteja tai vähemmistöjä.
Vanhemmiten olen tietoisesti pyrkinyt vähentämään ajattelua. Pyrin hiljentämään mieleni ja kuuntelemaan intuitiota enemmän. Olen opetellut kuuntelemaan tunteita päätöksenteossa. Tämä on ollut minulle pitkä ja vaikea tie. Nykyään ajattelen, että hälisevä mieli aiheuttaa meidän ongelmamme.
En ole nero, mutta koko elämäni erilaisilla foorumeilla, varmaan satoja kertoja, kuullut olevani erityisen älykäs.
Kappas, kuulostat hätkähdyttävän paljon minulta. En tiedä älykkyysosamäärääni mutta olen myös kuullut monilta olevani huomattavan fiksu. Toisaalta olen kokenut sitäkin, että osa ihmisistä haluaa ikään kuin vaientaa minut: sanomisilleni naureskellaan ja niitä ihan avoimesti pilkataan sekä minulle on monesti huudettu päin naamaa, etten tiedä mistään mitään enkä ymmärrä miten asiat ovat. Tuo mainitsemasi "toisaalta-toisaalta" -ajattelumalli on saanut joskus aikaan sen, että olen suututtanut sekä kanssani samaa mieltä olevat että vastakkaisen näkemyksen edustajat, koska molemmat leirit ovat kokeneet minut jollain tapaa vihollisena. Minulla on tietyt arvot ja näkemykset, joista pidän kiinni ja joiden vuoksi mm. parisuhteen löytäminen on ollut ja on minulle edelleen poikkeuksellisen hankalaa. En silti koe tarpeelliseksi julistaa näitä asioita aggressiivisesti, koska olen väsynyt sellaiseen mustavalkoiseen poteroitumiseen. Vaikka en kaikkia näkemyksiä haluakaan henkilökohtaisesti omaksua, voin silti yrittää oppia ymmärtämään syitä ja logiikkaa niiden takana.
Tuo intuition vahvistaminen kuulostaa myös tutulta ja sellaiselta, johon olen itsekin alkanut kiinnittää huomiota. Minulla on ollut nuorena vahva ja melkein aina oikeassa ollut intuitio mutta olen iän myötä oppinut hiljentämään sen, koska intuitiota pidetään höpöhöpönä ja sitä kuuntelevia vainoharhaisina. Tämä johti siihen, että seurauksena en enää oikein erottanut omia ajatuksiani muiden ajatuksista ja aloin pikku hiljaa muuttua tökeröksi ja ylianalyyttiseksi jankkaajaksi. Tuo "hälisevä mieli" -käsite, jonka mainitsit, kuvaa mielestäni asiaa niin hyvin.
Miten et ole oppinut puhumaan siten, että et saa kuulijaa suuttumaan?
Voi kuule, siihen ei nykyisen someraivoamisen aikana paljoa vaadita. Riittää, että toteat, että ymmärrät tahon A näkemykset, koska itse kallistut enemmän sille kannalle mutta että myös taho B:llä on perusteltuja ja hyvin muotoiltuja näkemyksiä. Tästä saat sekä A:n vihat niskaasi, koska "nuoleskelet" vastapuolta eivätkä B:n tyypitkään sinusta pidä, koska et jaa nimenomaan heidän näkemyksiään.
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauraa hieman ennen muita, on kiinnostunut monesta, haluaisi puhua ilmiöistä eikä vain henkilöiden kokemuksista. Toiset tuntuvat hitailta, jälkeenjääneiltä. Toisaalta on tähän liiankin sopeutunut ja on tullut tapa sanoa asiat kahteen kertaan, koska ensimmäisellä ei koskaan ymmärretä.
Kokouksissa turhaantuu ja odottaa hiljaa että muut lopulta tunnin keskustelun päästä tulevat samaan lopputulokseen jonka itse näki heti. Jos alkaa mennä kovin sivuraiteille, sitten puuttuu asiaan.
Huolestuminen liittyy älykkyyteen, osaa ennakoida tapahtumaketjuja ja vaaranpaikkoja.
Ei voi koskaan olla oma itsensä, ei ole sellaista ryhmää jossa olisi riittävästi samanhenkistä seuraa. On aina vähän kuin lasten kanssa. Ihminen kuitenkin haluaa jakaa kokemuksia ja saada hyväksyntää, siten omaksuu roolin, joka ei ole aivan aito.
On kuin raikas tuulahdus, kun tapaa toisen älykkään ja ajatus voi hetken vapaasti lentää. Yleensä on mielellään yksin, koska toisten seura on aina kivereen perässävetoa enemmän tai vähemmän.
Mitä, tämä on kuin omasta kynästäni?! Piti jo tsekata onko tämä vanha ketju, johon olen joskus kirjoittanut :) Mutta juuri tältä minustakin tuntuu, ulkopuoliselta.
Hämmästyttää miten paljon on hitaalla käyviä ja tyhmiä ihmisiä. Aika usein minua pidetään outona ja väärinymmärretään. En enää jaksa selitellä ajatuksiani tyhmille eikä minua haittaa, vaikka sen takia joku esim töissä ei pitäisi minusta. Mieluummin kartan sellaisten seuraa.
Olen aika usein vaihtanut työpaikkaa, koska tylsistyn nopeasti. Jos työ ei tarjoa henkistä haastetta ja tarpeeksi aivopähkinää, päivät kuluvat tervassa. Nykytyö on onneksi vaihtelevaa ja vaativaa ja tunnun viihtyvän. Työkavereissakin tuntuu olevan myös fiksujakin paljon.
Sinua pidetään outona ja väärinymmärretään? Miten voi olla, vaikka sinun mielestäsi muut ihmiset ovat hitaalla käyviä ja tyhmiä ;) Vaikutat niiiiiiin älykkäältä :D
Ei millään pahalla kirjoitti:
Väsyttää usein turhan puhuminen seurassa, tekisi mieli vetäytyä yksikseen lukemaan tai mietiskelemään. Typerä olo, kun on pakko osallistua turhanpäiväisiin jaarituksiin ja aiheisiin. Osaan sen kyllä, sulaudun joukkoon tarvittaessa.
"Turhan puhumisessa" vaikeinta on ehkä se, että kaikesta pitäisi olla aina mielipide, riippumatta siitä onko koko asiasta edes kuullut ennen mitään.
Mielipide on löydyttävä, mieluiten sekunneissa. Ihan kaikkeen. - mutta minusta olisi kiva vaan pohtia asioita eri näkökulmista ilman niitä mielipiteitä.
En yleensä edes ymmärrä miksi pitää olla mielipide, tai mitä merkitystä juuri minun mielipiteelläni on. Asioilla on monia eri puolia varsinkin silloin kun ei puhuta faktoista tai vaikka jostain fysiikan ilmiöstä joka toistuu aina samanlaisena.
Asia on edelleen samalla tavalla asia riippumatta minun mielipiteestäni.
Jos vaikka Keijolla on tänään vihreät verkkarit, on hänellä ne vihreät verkkarit vaikka ne olisivat Minnan mielestä rumat, mauttomat ja epämuodikkaat. Mielipide ei muuta niitä verkkareita toisenlaiseksi. Ne ovat edelleen ne samat vihreät verkkarit vaikka niistä puhuttaisiin kuinka paljon.
Kuitenkin ne samat vihreät verkkarit saattavat ensi viikolla olla kuuminta muotia ja komeimmat mitä maailmassa voi olla, jos joku instapyllymissi on onnistunut saamaan riittävästi tykkäystä samanlaisista verkkareista. Eikä minun mielipiteelläni ole edelleenkään mitään merkitystä. Verkkarit ovat edelleen verkkarit vaikka minulla olisi niistä mikä mielipide hyvänsä.
Instapyllymissin saamat tykkäykset kuitenkin vaikuttavat siihen miten Minna näkee ne verkkarit. Mutta silti ne ovat edelleen ne samat vihreät verkkarit.
Mielipiteen merkityksen ymmärrän silloin kun tehdään päätöksiä, valitaan toimintatapoja.
Mutta Keijon verkkarit ovat vain Keijon verkkarit. Ja vaikka ne olisivat Minnan mielestä hyi ja yäk, niin silti ne eivät muutu erilaisiksi. Mutta jos sanon Minnalle ajatukseni siitä Kuinka joku instapyllymissi voisi tehdä Keijon verkkareista muodikkaat, suuttuu Minna minulle sillä kyseenalaistin hänen mielipiteensä (joka ilmeisesti on elämää suurempi asia). Ja voi sitä draamaan mikä siitä sitten seuraa.
Keijon vihreät verkkarit oli tuossa vaan esimerkkinä "turhasta jauhamisesta". Ymmärrän kyllä että ihmiset (ryhmät) hakevat yhteenkuuluvuuden tunnetta tuommoisrlla puheella. Itse en kuitenkaan saa sellaista tunnetta tuommoisesta puheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatan persuja ja Trumpia. EIkä tämä ole provo vaan ihan totta.
On erikoista, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että ei saa olla mustavalkoinen, mutta silti tällä palstalla ollaan äärimmäisen mustavalkoisia. Jos esität asioihin sen toisen näkökulman, saat alapeukut. Ihmiset ei toteuta käytännössä sitä, mitä mieltä väittävät olevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla kirjoitti:
Väsyttää usein turhan puhuminen seurassa, tekisi mieli vetäytyä yksikseen lukemaan tai mietiskelemään. Typerä olo, kun on pakko osallistua turhanpäiväisiin jaarituksiin ja aiheisiin. Osaan sen kyllä, sulaudun joukkoon tarvittaessa.
"Turhan puhumisessa" vaikeinta on ehkä se, että kaikesta pitäisi olla aina mielipide, riippumatta siitä onko koko asiasta edes kuullut ennen mitään.
Mielipide on löydyttävä, mieluiten sekunneissa. Ihan kaikkeen. - mutta minusta olisi kiva vaan pohtia asioita eri näkökulmista ilman niitä mielipiteitä.En yleensä edes ymmärrä miksi pitää olla mielipide, tai mitä merkitystä juuri minun mielipiteelläni on. Asioilla on monia eri puolia varsinkin silloin kun ei puhuta faktoista tai vaikka jostain fysiikan ilmiöstä joka toistuu aina samanlaisena.
Asia on edelleen samalla tavalla asia riippumatta minun mielipiteestäni.Jos vaikka Keijolla on tänään vihreät verkkarit, on hänellä ne vihreät verkkarit vaikka ne olisivat Minnan mielestä rumat, mauttomat ja epämuodikkaat. Mielipide ei muuta niitä verkkareita toisenlaiseksi. Ne ovat edelleen ne samat vihreät verkkarit vaikka niistä puhuttaisiin kuinka paljon.
Kuitenkin ne samat vihreät verkkarit saattavat ensi viikolla olla kuuminta muotia ja komeimmat mitä maailmassa voi olla, jos joku instapyllymissi on onnistunut saamaan riittävästi tykkäystä samanlaisista verkkareista. Eikä minun mielipiteelläni ole edelleenkään mitään merkitystä. Verkkarit ovat edelleen verkkarit vaikka minulla olisi niistä mikä mielipide hyvänsä.
Instapyllymissin saamat tykkäykset kuitenkin vaikuttavat siihen miten Minna näkee ne verkkarit. Mutta silti ne ovat edelleen ne samat vihreät verkkarit.Mielipiteen merkityksen ymmärrän silloin kun tehdään päätöksiä, valitaan toimintatapoja.
Mutta Keijon verkkarit ovat vain Keijon verkkarit. Ja vaikka ne olisivat Minnan mielestä hyi ja yäk, niin silti ne eivät muutu erilaisiksi. Mutta jos sanon Minnalle ajatukseni siitä Kuinka joku instapyllymissi voisi tehdä Keijon verkkareista muodikkaat, suuttuu Minna minulle sillä kyseenalaistin hänen mielipiteensä (joka ilmeisesti on elämää suurempi asia). Ja voi sitä draamaan mikä siitä sitten seuraa.
Keijon vihreät verkkarit oli tuossa vaan esimerkkinä "turhasta jauhamisesta". Ymmärrän kyllä että ihmiset (ryhmät) hakevat yhteenkuuluvuuden tunnetta tuommoisrlla puheella. Itse en kuitenkaan saa sellaista tunnetta tuommoisesta puheesta.
Tribaalisuus on laumaeläimille sisäsyntyinen piirre. Lauman jatkuvuuden vuoksi on tiedettävä ketkä kuuluvat meihin ja ketkä ovat vihollisia.
DI / KTM / ÄO 135 kirjoitti:
Kannatan persuja ja Trumpia. EIkä tämä ole provo vaan ihan totta.
Tähän keskusteluun pyydettiin oikeasti älykkäiden kommentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, olenko normaalia älykkäämpi. Tykkään kuitenkin lukea paljon, ja se mielestäni avartaa näkökantojani ja antaa tietoa, jota voi käyttää näkemyksissään hyväksi. Lähipiirissäni ei kuitenkaan
ole ketään muuta, joka harrastaa lukemista. Surettaa, kun ei ole keskustelukumppania pohtimaan
eri aiheita. Eräs jopa suuttui, kun vahingossa aloin kertomaan hänelle jostain teoksesta.
Tykkään myös pohtia luonnonilmiöitä ja luonnon ja ihmisen yhteisvaikutuksia.
Sivistynyt ja hyvä käytös on myös jonkintasoista älykkyyttä.
Tunne-elämä ja eri skaalat ovat myös älykkyyttä. En toki väitä, että itse osaisin olla hyväkäytöksinen.
Vierailija kirjoitti:
No minä luen vauvapalstaa. Teen täällä havaintoja aamusta iltaan. Tunnen itseni oikein älykkääksi.
Komppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Havannoin liikaa. Ihmisten käytöksen takana näen salattuja ja tekopyhiä tarkoituksia. Yritän olla huomaamatta ja välittämättä. Oikeasti olen usein miettinyt, miten saisi hallitun lobotomia. Ei tästä mun huomiokyvystä ole muuta kuin surua ja murhetta mulle.
Ole varovainen tuon kanssa. Tunnen yhden älykkään, joka kuvittelee, että kaikki muut keksivät monimutkaisia juonia, joihin heidän älynsä ei todellisuudessa riitä.
Vierailija kirjoitti:
On erikoista, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että ei saa olla mustavalkoinen, mutta silti tällä palstalla ollaan äärimmäisen mustavalkoisia. Jos esität asioihin sen toisen näkökulman, saat alapeukut. Ihmiset ei toteuta käytännössä sitä, mitä mieltä väittävät olevansa.
Palstalla käy tuhansia ihmisiä päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohdin tietoisuutta, sitä onko olemassa kosminen suuren järjen neuroverkko, ja voiko se olla se ilmentymä mitä jumalaksi kutsutaan?
Pohdin onko jaettu tietoisuus, joogisessa perinteessä nimeltä chitta, olemassa ja voiko jokainen ihminen ammentaa tietoa tästä massatietoisuuden poolista?
Mietin, voiko kvanttikaaoskentästä poimia tapahtumia miljardien eri variaatioiden joukosta?
Olen yksinäinen, ei ystäviä, en osaa ystävystyä. Siksipä aikani kuluu usein näiden teemojen miettimisessä, tutkimuksia lukiessa, sekä ajoittaisissa kenttäkokeissa (joista saan ristiriitaisia tuloksia).
Joo en ole normaali, tiedetään. Mulla on ollut huono väkivaltalapsuus ja luonnevikainen vanhempi. Jo lapsena pakenin kurjia oloja lukemiseen, miettimiseen ja asioiden tutkimiseen.
Jos olen naisseurassa, mua selkeästi hyljitään.
Vierailija kirjoitti:
Pohdin tietoisuutta, sitä onko olemassa kosminen suuren järjen neuroverkko, ja voiko se olla se ilmentymä mitä jumalaksi kutsutaan?
Pohdin onko jaettu tietoisuus, joogisessa perinteessä nimeltä chitta, olemassa ja voiko jokainen ihminen ammentaa tietoa tästä massatietoisuuden poolista?
Mietin, voiko kvanttikaaoskentästä poimia tapahtumia miljardien eri variaatioiden joukosta?Olen yksinäinen, ei ystäviä, en osaa ystävystyä. Siksipä aikani kuluu usein näiden teemojen miettimisessä, tutkimuksia lukiessa, sekä ajoittaisissa kenttäkokeissa (joista saan ristiriitaisia tuloksia).
Joo en ole normaali, tiedetään. Mulla on ollut huono väkivaltalapsuus ja luonnevikainen vanhempi. Jo lapsena pakenin kurjia oloja lukemiseen, miettimiseen ja asioiden tutkimiseen.
Jos olen naisseurassa, mua selkeästi hyljitään.
Mulla oli siis äo 139 (virallinen mensatesti) ja olen akateeminen. Vaikka sillä ei sinällään ole merkitystä (siis koulutuksella)
Vierailija kirjoitti:
Havainnoin ihan taukoamatta, ja vaikka käynnissä olevan keskustelun lisäksi saatan huomata sivujohteita, asioita toisen sanoissa, käytöksessä, jne. ja samalla havainnoida ympäristöä. Oikean keskustelun rinnalla mielessäni pyörii siis samalla kommenttiraita tyyliin aha, Petrillä ei mene hyvin pomon kanssa, Reetta on tänään hiljainen ja silmien alla pussit eikä puhu miehestään kuten normaalisti, pomon äänensävystä päätellen firmalla ei kuulosta menevän hyvin jne., mutta näitä en siis tietenkään ääneen möläytä. Saatan hienovaraisesti kysyä jatkokysymyksiä jos aihe on mielekäs/sopiva/hyödyllinen, mutta muuten noteeraan nämä hiljaisesti mielessäni.
Sama havainnointi jatkuu vaikka en vuorovaikuttaisi kenenkään kanssa, huomaan ympäristöstä vaikka jaha, kaupungintalon kello on pysähtynyt, metsäpolulla on päästäinen, katsos kun ulpukat kukkivat, tuossa talossa on pian ikkunanpuiteremontti, pitääpäs tarkistaa paljon ikkunaremontit itse asiassa maksavat. Tähän tyyliin siis taukoamatont havainnointia, tiedonhakua, oman tietopiirin laajentamista. Luen paljon faktaa ja tsekkaan epäilyttävät lähteet tarvittaessa. Yleensä olen hiljaa tästä havainnoinnistani, kun 99% ajasta kukaan muu ei ole huomannut samoja asioita tai ainakaan ollut kiinnostunut niistä. Vuosien varrella olen niin sanotusti oppinut pitämään turpani kiinni.
Aika hyvin kerroit oman ajatuksen juoksisi, itsellä menee samantyylisesti. En kyllä tiedä johtuuko tämä älykkyydestä. Itsekin teen paljon ääneen sanomattomia huomioita ihmisistä ja tylsistyn, jos ei ole mitään mielenkiintoista ajateltavaa. Harvoin löydän mielenkiintoista juttu seuraa. Puhun ihmisille vain koska tunnen sosiaalista tarvetta kuulua joukkoon, etten vaikuttaisi ihan oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Havainnoin ihan taukoamatta, ja vaikka käynnissä olevan keskustelun lisäksi saatan huomata sivujohteita, asioita toisen sanoissa, käytöksessä, jne. ja samalla havainnoida ympäristöä. Oikean keskustelun rinnalla mielessäni pyörii siis samalla kommenttiraita tyyliin aha, Petrillä ei mene hyvin pomon kanssa, Reetta on tänään hiljainen ja silmien alla pussit eikä puhu miehestään kuten normaalisti, pomon äänensävystä päätellen firmalla ei kuulosta menevän hyvin jne., mutta näitä en siis tietenkään ääneen möläytä. Saatan hienovaraisesti kysyä jatkokysymyksiä jos aihe on mielekäs/sopiva/hyödyllinen, mutta muuten noteeraan nämä hiljaisesti mielessäni.
Sama havainnointi jatkuu vaikka en vuorovaikuttaisi kenenkään kanssa, huomaan ympäristöstä vaikka jaha, kaupungintalon kello on pysähtynyt, metsäpolulla on päästäinen, katsos kun ulpukat kukkivat, tuossa talossa on pian ikkunanpuiteremontti, pitääpäs tarkistaa paljon ikkunaremontit itse asiassa maksavat. Tähän tyyliin siis taukoamatont havainnointia, tiedonhakua, oman tietopiirin laajentamista. Luen paljon faktaa ja tsekkaan epäilyttävät lähteet tarvittaessa. Yleensä olen hiljaa tästä havainnoinnistani, kun 99% ajasta kukaan muu ei ole huomannut samoja asioita tai ainakaan ollut kiinnostunut niistä. Vuosien varrella olen niin sanotusti oppinut pitämään turpani kiinni.
Aika hyvin kerroit oman ajatuksen juoksisi, itsellä menee samantyylisesti. En kyllä tiedä johtuuko tämä älykkyydestä. Itsekin teen paljon ääneen sanomattomia huomioita ihmisistä ja tylsistyn, jos ei ole mitään mielenkiintoista ajateltavaa. Harvoin löydän mielenkiintoista juttu seuraa. Puhun ihmisille vain koska tunnen sosiaalista tarvetta kuulua joukkoon, etten vaikuttaisi ihan oudolta.
Monilla vähemmän älykkäillä havainnointi kohdistuu vain ITSEEN. Siis miten se Ritu mulle noin sanoi, miten se Pekka katso mua tolleen, nyt mulla on tällanen ja tällanen olo, nyt mua väsyttää/suututta, nyt minä sitä ja tätä.
Älykäs taas ei havainnoi ITSEÄÄN vaan muita. Muiden vuorovaikutusta, ilmeitä, eleitä, tunnelmaa. Siinä missä itseensä keskittynyt huomaa vain omat tuntemuksensa, älykäs huomaa muiden, siis havainnoi että nyt tuo Pekka alkaa ärtymään, tuo Ritu ei huomaa sitä ollenkan, nyt Pekka alkaa jo punoittaa ja otsasuoni tykyttää, Ritu ei tajua vaan mäkättää vielä kovempaa, sivusta seuraaja Erkki on kiusaantuneen näköinen.... jne jne.
Tässä se ero. Tyhmä ei tunnista kuin oman napansa, älykäs tunnistaa koko ympäröivän todellisuuden.
Hm, nämä älykkyyskeskustelut täällä ovat aina pettymyksiä. Hyvin vähän löytyy viestejä, joissa on minkäänlaista varsinaisesti älykkyydestä viestivää sisältöä. Enimmäkseen vain itsensä nostamista jalustalle jonkin oman neuroosin pohjalta.
:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Havainnoin ihan taukoamatta, ja vaikka käynnissä olevan keskustelun lisäksi saatan huomata sivujohteita, asioita toisen sanoissa, käytöksessä, jne. ja samalla havainnoida ympäristöä. Oikean keskustelun rinnalla mielessäni pyörii siis samalla kommenttiraita tyyliin aha, Petrillä ei mene hyvin pomon kanssa, Reetta on tänään hiljainen ja silmien alla pussit eikä puhu miehestään kuten normaalisti, pomon äänensävystä päätellen firmalla ei kuulosta menevän hyvin jne., mutta näitä en siis tietenkään ääneen möläytä. Saatan hienovaraisesti kysyä jatkokysymyksiä jos aihe on mielekäs/sopiva/hyödyllinen, mutta muuten noteeraan nämä hiljaisesti mielessäni.
Sama havainnointi jatkuu vaikka en vuorovaikuttaisi kenenkään kanssa, huomaan ympäristöstä vaikka jaha, kaupungintalon kello on pysähtynyt, metsäpolulla on päästäinen, katsos kun ulpukat kukkivat, tuossa talossa on pian ikkunanpuiteremontti, pitääpäs tarkistaa paljon ikkunaremontit itse asiassa maksavat. Tähän tyyliin siis taukoamatont havainnointia, tiedonhakua, oman tietopiirin laajentamista. Luen paljon faktaa ja tsekkaan epäilyttävät lähteet tarvittaessa. Yleensä olen hiljaa tästä havainnoinnistani, kun 99% ajasta kukaan muu ei ole huomannut samoja asioita tai ainakaan ollut kiinnostunut niistä. Vuosien varrella olen niin sanotusti oppinut pitämään turpani kiinni.
Kerrotko vielä miten tällainen täysin normaali ympäristön havannointi on merkki älykkyydestä?
Esimerkiksi Albert Einsteinilla oli vaikeuksia jäädä oikealla kohdalla junasta, koska oli niin uppoutunut ajatuksiinsa, ei siis välillä tarkkaillut ympäristöään edes alkeellisesti.
Huomasitko ettät lainasit vahingossa minua, kun olisi pitänyt lainata tekstiä jonka minä lainasin? Nimen omaan normaali havainnointi ei ole merkki älykkyydestä. Et varmaan, kun olet niin älykäs ;)
Otin nämä molemmat viestit lainaukseen ikäänkuin osoituksena, että osallistun tähän keskustelunhaaraan ja olen nähnyt molemmat viestit, toisaalta siksikin ehkä, etten olisi kuitenkaan jaksanut palata lainaamaan pelkkää tuota toista viestiä.
Minä pystyn melko vaivattomasti näkemään ihmisten aitoja motiiveja ja "rakenteita" asioiden ja tapahtumien takana. Esim. monien poliittisten päätösten ja suuntausten vaikuttimet ovat hyvin selviä. Mutta päättelyni toimii varsin nopeasti, joten minun on työlästä palata sitä päättelyketjua takaisinpäin selittääkseni jollekin toiselle miten päädyin lopputulokseen.