Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?
Ei nyt keskiälyisiä vastaamaan, jooko? Ts millaisiin asioihin te älykkäät ihmiset kiinnitätte huomiota, mitä pohditte, jotain esimerkkejä? Saa kertoa muutakin.
Kommentit (2508)
Viittä vaille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äo-testeistä voi olla montaa mieltä, mutta Mensan testi 130. Tätä tulosta voi kuitenkin jo kutsua älykkääksi.
Vastauksena kysymykseen kirjoitan, että monipuolisesti.
Havainnoin maailmaa monipuolisesti ja monelta kantilta. Muodostan mielipiteeni vasta, kun minulla on tietoa aiheesta. Mielellään tietoa eri lähteistä tai luotettavaksi arvioimastani lähteestä.
Tästä päästään siihen, että arvioin kaiken tiedon jota saan eri lähteistä.
Siitäkin voi olla montaa mieltä osuuko arvioni oikeaan, mutta tämä on vastaukseni.
Tässäkin jo taitaa näkyä monitahoinen ajattelu, annan tilaa myös epäilylle ja kritiikille. :)Yleisesti ajattelussani on monia eri puolia. Tarkoitan sitä, että kun kysyt minulta jotain niin voin "nähdä" mielessäni sen asian, sekä läheltä että kaukaa, "näkemällä visuaalisesti".
Lisäksi muistan kyseisestä aiheesta sen mitä muistiini on tallentunut. Lisäksi mieleni kehittää kysymyksiä aiheesta. Lisäksi mieleeni tulee muiden ihmisten suhtautuminen aiheeseen. Pohdin aihetta monilta eri kanteilta, omaa suhtautumistani, muiden oletettua suhtautumista, yleistä tuetoa, visuaalista mielikuvaa, historiaa, tulevaisuutta ja mennyttä, vaikutusmahdollisuuksia ja tilastotietoa. Tämä kaikki samalla kertaa.Älykkyydessä on myös puolia, jotka eivät ole kovin helppoja.
Lisään vielä, että uskon yksilön vaikutusmahdollisuuksiin, aitoon rakkauteen mikä on monitahoinen kysymys. Ja hyvyyteen. Uskon hyvyyteen valinnanmahdollisuutena.
Uskon myös tietäväni, että nämä eivät ole helppoja asioita tajuta aina ja kaikkien ihmisten kapasiteetilla.Vielä lisään, että kokemukseni mukaan jotkut ihmiset pitävät älykkyyttä tai siitä kertomista ylimielisenä tai ylpeilyn aiheena. Minulle se on yksi ominaisuus.
Toisilla on muita kauniita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, palvelualtis mieli, hyvä empatiakyky, kätevät kädet luomaan pientä tai suurta uutta tai päättäväinen mieli jonka on valjastanut hyvän tekemiseen. Päättäväistä mieltä pahan tekemiseen valjastettuna en tietenkään pidä kauniina ominaisuutena.
Ja nämä ominaisuudet eivät poissulje toisiaan.Hyvä ja paha, se on pidempi väittely. Molemmat ovat mielestäni olemassa.
Suurin osa ihmisistä luulee itseään älykkäämmäksi kuin on. Älykkyys on ihan muuta kuin Mensan testi. Älykkyys on myös lukeneisuutta ja sivistystä, suurien kokonaisuuksien hahmottamista ja paljon muuta.
Lukeneisuus on lukeneisuutta ja sivistys sivistystä. Älykkyys ei sulje niitä pois, miksi kuvittelet niin.
Ilman tehokasta prosessoria on kaiken muun anti heikompaa. Yksinkertaistettuna.
Mensan testistä korkeat pisteet saanut pitää itseään älykkäänä, vaikka ei olisi lukenut ja sivistynyt. Minusta ihminen ei ole älykäs, jos on täysin kouluja käymätön, vaikka Mensan testissä pärjääkin.
Minä taas en pidä koulutusta minkäänlaisena merkkinä älystä. Sellaisia tolvanoita tuolla yliopistolla pyörii. Koululaitos on täysin keskinkertaisille suunniteltu. Se ei ole älykkyystesti.
Enemmänkin pidän sitä merkkinä vähäisestä älystä, jos näkee koulutuksen merkkinä suuremmasta älystä. Koska ei silloin kykene havaitsemaan millaisia ääliöitä suurin osa akateemisistakin on. Oma taso ei voi olla kummoinen silloin, jos akateemisuus saa ihmisen vaikuttamaan fiksulta.
Aika katkeraa tekstiä. Kiellät siis kokonaan että yliopistokoulutus vaatisi ihmisiltä oma-aloitteisuutta, suunnittelukykyä, kykyä oppia asioita...? Ja perustelunasi erittäin älykäs argumentti: "sellaisia tolvanoita tuolla pyörii"? Ne tolvanat ovat juuri ne jotka eivät koskaan saa edes kandin papereita kun nämä ominaisuudet puuttuvat. Luultavasti siksi myös et itsekään koskaan päässyt yliopistoon.
Enhän minä niin sanonut. Sanoin ettei se kerro älystä mitään. Yliopisto on täynnä alle 100 ÄO ihmisiä. Jopa opettajina.
Olen valmistunut jo maisteriksi. Yliopisto oli samanlainen älyllinen pettymys kuin muukin elämä. Fiksuimmista tuntemastani ihmisistä toinen on maisteri ja toinen amis. Exäni oli tohtori ja älyllisesti aika yksinkertainen kun syvällisesti yritit keskustella. Hitaat hoksottimet. Koulutus ei kerro mitään.
Tutkinnon suorittaminen vaatii monilta hyviä istumalihaksia. Jos oppii helposti, voi yliopisto olla pettymys ja motivaatio loppua kesken. Varsinkin, kun huomaa millaista tärkeintä se istumalihaksia puuduttaville on. Paljon puhetta ja virkjeitä, tärkeältä kuulostava opittuja lauseita ja sanoja. Voi tulla silloin sellainenkin ajatus, että mitä järkeä?
tärkeintä= tärkeilyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mensan virallisen testin mukaan ÄO 173. En ole korkeasti koulutettu enkä muutenkaan huomaa älyni vaikuttaneen jokapäiväiseen elämääni - uravalintaani, ihmissuhteisiin tms. Se ei ole auttanut minua elämässä eteenpäin.
Olen matemaattisesti ja taiteellisesti lahjakas, mutta esimerkiksi politiikka ja talous menevät yli hilseen. Kenties siksi, etteivät kiinnosta minua lainkaan.
Pohdin jatkuvasti asioiden taustoja, syy-seuraussuhteita ja yleensäkin tarkastelen aivan kaikkea kaikilta mahdollisilta kannoilta. Ehkä siksi minulla ei ole erityisen vahvoja mielipiteitä, sillä ymmärrän, että mikään ei ole mustavalkoista. Pystyn loogisesti perustelemaan minkä tahansa mielipiteen, vastakkaisetkin. Logiikka taitaakin olla suurin vahvuuteni.
En pysty "sammuttamaan" aivojani, en minkään asian, suuren tai pienen, kohdalla.
Älykkyydestä tekee merkityksellisen luovuus. Nerouteen tarvitaan näiden yhdistelmän lisäksi yhteisön resursseja aikaansaannoksia varten. Vain aikaansaannokset tunnistetaan ja tunnustetaan. Kerron siis sadun, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
***
Portinvartijateoreema
Luin taannoin sadun kolmesta kilipukista, jotka halusivat mennä sillan yli toiselle niitylle, koska niiden oman niityn ruoho oli syöty ja ruoho oli vihreämpää joen toisella puolella. Sillan alla asusti kuitenkin peikko, joka söisi suihinsa jokaisen sillan ylittävän kilin.
Kilipukeilla oli kuitenkin suunnitelma. Ensiksi kipiti-kipitti pienin kilipukki. Se kehui peikolle jälkeensä tulevan vielä lihavamman veljensä, jos peikko päästäsi pikkupukin sillan ylitse. Ahneuksissaan peikko päästi. Sama toistui toisen kopoti-kop-kilipukin kohdalla, koska isoin pukkiveljistä olisi vielä lihaisampi.
Viimeinen jyskis-jytisi suurin kilipukki, joka ei kuitenkaan antautunut ateriaksi. Se puski peikkoa kaikin voimin ja peikko lensi yli metsän ja yli auringon kauas pois eikä sitä kuunaan nähty enää.
Portinvartija toimii hieman samalla tapaa. Se päästää alueelleen tavanomaisia asioita, mutta odottelee herkkupalaa. Kuitenkin rajoja rikkovan ja häiritsevän asian kohdatessaan oikea portinvartija säikähtää ja lukitsee ruokaisalle niitylle johtavan sillan mahdollisimman jykevällä parrulla ja vetäytyy turvaan siltansa suojiin.
Olen vain keskiälykäs, 139 Mensan testissä. Sivusta havainnoin toisten tekemisiä.
Usein sellainen henkilö joka ei vaikuta kovin fiksulta on passiivis-aggressiivinen uhriutuja. Hän suhtautuu elämään epäluuloisesti ja pelkää jäävänsä alakynteen. Fokus on itsessä, omassa pärjäämisestä. Ongelmat usein kielletään ja tulevaisuus ei kìinnosta.
Fisksuus näkyy usein voimaantumisena. Ihminen tiedostaa ja kohtaa ongelmat aktiivisesti niihin vaikuttaen. Velvollisuudentunto on voimakas, asiat nähdään usein muidenkin kannalta.
Erikoista miten sama näkyy myös yhteiskunnassa: politiikassa vähiten älykkäät ja vähiten koulutetut äänestävät puoluetta joka puhuu uhriutujien kieltä, kieltää ongelmat kuten ilmastonmuutoksen tai ympäristö-ongelmat. Hakee paluuta vanhaan, vastustaa muutosta.
Fiksuin ja samalla koulutetuin väestö näkee globaalit ongelmat ja suuntaa katseensa myös tulevaisuuteen. Velvollisuudentunto on voimakas ja ongelmiin suhtaudutaan rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti .
Ketjun mielestään oikeasti älykkäiden luonnehdintoja itsestään ei erota mitenkään astrologiaketjujen itsekehusta. Samaa petosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mensan virallisen testin mukaan ÄO 173. En ole korkeasti koulutettu enkä muutenkaan huomaa älyni vaikuttaneen jokapäiväiseen elämääni - uravalintaani, ihmissuhteisiin tms. Se ei ole auttanut minua elämässä eteenpäin.
Olen matemaattisesti ja taiteellisesti lahjakas, mutta esimerkiksi politiikka ja talous menevät yli hilseen. Kenties siksi, etteivät kiinnosta minua lainkaan.
Pohdin jatkuvasti asioiden taustoja, syy-seuraussuhteita ja yleensäkin tarkastelen aivan kaikkea kaikilta mahdollisilta kannoilta. Ehkä siksi minulla ei ole erityisen vahvoja mielipiteitä, sillä ymmärrän, että mikään ei ole mustavalkoista. Pystyn loogisesti perustelemaan minkä tahansa mielipiteen, vastakkaisetkin. Logiikka taitaakin olla suurin vahvuuteni.
En pysty "sammuttamaan" aivojani, en minkään asian, suuren tai pienen, kohdalla.
Täällä hyvinkin samansuuntainen kokemus. Virallista ÄO testiä en ole tehnyt, ja epäilen että osamääräni on yli 140, mutta nimenomaan tämä kaikessa loogisuuden näkeminen ja perustelukyky on selvästi minussa esillä. En juurikaan perusta politiikasta muuten kuin huumorimielessä, enkä koe juuri mitään kiinnostusta sosiaaliseen mediaan tai pinnallisiin keskusteluihin. Asiakeskustelussa koen olevani kuitenkin varsin pätevä.
Minulla on myös ongelmia mieleni rauhoittamisen suhteen, tuntuu että kokoajan joku asia ruksuttaa taustalla mieleni tutkien kaikkia mahdollisia näkökantoja ja mahdollisuuksia.
Koen myös että älylläni on ollut paljon haittavaikutuksia aidon onnen ja ilon suhteen. Koska mieleni kykenee ymmärtämään ja prosessoimaan niin paljon, olen liiankin tietoinen ihan jo arkielämän riskeistä ja ihmiskunnan hauraudesta isommassa kuvassa.
Koen olevani keskivertoa älykkäämpi, en kuitenkaan missään nimessä pidä itseäni automaattisesti muita parempana. Jos merkittävästi "tyhmemmän" ihmisen tapaan ja tutustun, niin helposti kyllä pyrin eroon, sillä en koe suhdetta millään tavalla hyvällä tavalla stimuloivaksi. Poikkeuksena tietenkin muuten varteen ottavat vastakkaisen sukupuolen edustajat, heidät koen usein hyvinkin stimuloivaksi.
Beirut125: Eetteripyörre on älykkäämpi kuin singulariteetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vain keskiälykäs, 139 Mensan testissä. Sivusta havainnoin toisten tekemisiä.
Usein sellainen henkilö joka ei vaikuta kovin fiksulta on passiivis-aggressiivinen uhriutuja. Hän suhtautuu elämään epäluuloisesti ja pelkää jäävänsä alakynteen. Fokus on itsessä, omassa pärjäämisestä. Ongelmat usein kielletään ja tulevaisuus ei kìinnosta.
Fisksuus näkyy usein voimaantumisena. Ihminen tiedostaa ja kohtaa ongelmat aktiivisesti niihin vaikuttaen. Velvollisuudentunto on voimakas, asiat nähdään usein muidenkin kannalta.
Erikoista miten sama näkyy myös yhteiskunnassa: politiikassa vähiten älykkäät ja vähiten koulutetut äänestävät puoluetta joka puhuu uhriutujien kieltä, kieltää ongelmat kuten ilmastonmuutoksen tai ympäristö-ongelmat. Hakee paluuta vanhaan, vastustaa muutosta.
Fiksuin ja samalla koulutetuin väestö näkee globaalit ongelmat ja suuntaa katseensa myös tulevaisuuteen. Velvollisuudentunto on voimakas ja ongelmiin suhtaudutaan rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti .
Olen eri mieltä. Tajuan mielestäni sekä persujen, vasemmiston sekä muiden erilaiset ajattelutavat. Olen äänestänyt 4 eri puoluetta. Missään puolueessa ei luultavasti ole keskimäärin älykkäämpiä tai tyhmempiä ihmisiä. Poliitikko tarvitsee ns. venyvän omantunnon sekä hyvät puhelahjat. En äänestä enää koska tämä systeemi ei palvele loppupeleissä kuin rikkainta kansanosaa, pientä vähemmistöä. Olen analysoinut poliittisen systeemin. Mielikuvapolitiikka ja toisten demonisointi sekä jatkuva vastakkainasettelu kuvottavat minua. Ihmisiä ajattelu ei yksinkertaisesti kiinnosta. En silti pidä heitä typeryksinä. Luultavasti he ovat vain hyväuskoisia ja äänestävät tottumuksesta.
T. Muusikko ( laitoin tällä kertaa tarkoituksella ammatin näkyviin.) Ts. ajattelen näin, en ole persu, en vasemmistolainen, en enää äänestä mikä perustuu vakaaseen harkintaan.
Minut on teini-ikäisenä testattu huippuälykkääksi, mutta siihen liittyviä huomioita tein lähinnä koulussa ja yliopistossa, muuten en koe sen vaikuttaneen elämääni kovin paljon. Saan vaivata aivojani tarpeeksi, joten minulla ei ole koskaan tylsää. Joskus harmittaa, kun keskustelukumppani ei ymmärrä mitä tarkoitan. Aikoinaan oli järkytys ymmärtää, ettei edes yliopistossa kaikki ymmärrä monimutkaisempia asioita, vaikka kuinka selittäisin.
Älykkyydestä on kiistatta etua, mutta muut asiat vaikuttavat elämänkulkuun enenmmän, sattumakin. Älykkyys kuitenkin auttaa ratkaisemaan kaikkia muitakin ongelmia nopeammin ja paremmin tai näin sen ainakin itse olen kokenut. Siksi elämäni on sujunut hyvin, vaikka vaikeuksiakin on ollut lähinnä fyysisen sairauden myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuota voisitteko kertoa mistä saatte nuo numerot ?
mensasta niitä ei kerrota, ja waissista niitä et myöskään saa.
Mensan testin mukaan top 1,5 prosentissa, en muista enää äo:ta enkä sen aikaista hajontaa.
Vaikea sanoa miten "Havainnoi maailmaa", koska en tiedä miten muut sitä havainnoivat. En itse huomaisi mitään kummallista, mutta tyttöystäväni naurahtaa aina vähän väliä "Sä olet niin hassu! Niin hassu!" Hän kiinnitti asiaan ensimmäistä kertaa huomiota kun vasta tapailimme ja olimme kävelyllä. Tyttöystäväni osoitti erästä taloa ja tuumi "Tuolta kuuluu aina välillä kovaa huutoa, kun siellä on kuuroja", johon vastasin "Kummallista. Miksi ne huutaa, jos ne kerran on kuuroja?" Tuollaista se on joka päivä.
Hyviä puolia on, että asiat hiffaa nopeasti ja monimutkaisistakin asioista löytyy punainen lanka. Sillä on kuitenkin kirous, sillä muut eivät hahmota samaa asiaa, tai punaista lankaa. Niinpä vähän väliä saa kuulla "Ei asiat ole noin mustavalkoisia!" Eivät olekaan, mutta asioissa on muutama ratkaiseva seikka ja kaikki muu on vain niiden seurausta, siksi vain niillä ratkaisevilla seikoilla on väliä. Tuollaiset asiat aiheuttavat turhautumista. Jos joskus päädyn väittelyyn, osaan isolta osin ulkoa vastaanväittäjän argumentit, koska kaikki ihmiset käyttävät aina samoja. Älykkyyshän on hyödytön ellei sitä tue hankitulla tiedolla.
On ollut mielenkiintoista havaita, miten älykkyydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että ihmiset päätyisivät samoihin johtopäätöksiin tai olisivat samanlaisia. Älykkäässä porukassa on koko yhteiskunnan kirjo niin poliittisesti, tunteellisesti, tulojen mukaan kuin muutenkin. Sitä en tosin tiedä, miten hajonta eroaa kaikista ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tuota voisitteko kertoa mistä saatte nuo numerot ?
mensasta niitä ei kerrota, ja waissista niitä et myöskään saa.
15 vuotta sitten sai, ainakin jos läpäisi. Siitä en tiedä miten muina aikoina tai jos ei läpäise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Beirut-jankkaaja. Oliko kyse siitä ettei kukaan ollut kuullut Beirutista? Vai oliko kyse siitä ettemme ole samanlaisia "retostelijoita" kuin sinä, että päivän lehden luettuamme kuvittelemme olevamme aiheen asiantuntijoita?
No ehkä vähän siitäkin, jos ei ole edes kuullut koko jutusta mitään, ja väittää olevansa joku älykästäkin älykkäämpi. Siis se ristiriita kun päivänpolttava uutinen on mennyt kokonaan ohi, mutta palstalla ehditään leveillä älykkyydellä.
Kuten olen jo sanonut, en ole hakenut mitään varmoja tietoja räjähdyksen taustoista, vaan haen sitä, että kyllähän nyt oikeasti keskimääräistä älykkäämmillä ihmisillä herää kysymyksiä ja ajatuksia tuollaisesta asiasta.
En voi vakuuttua henkilön muita korkeammasta älykkyydestä jos reaktio on suuttumus ja kysyjälle tiuskiminen.
Näyttää että "tavan tollot" ovat teitä fiksumpia tässä asiassa, ja älyllisesti uteliaampaa sorttia.
Osaavat esittää kysymyksiä ja ajatella. Siitä tässä on kysymys.
Ne ihmiset jotka itse tunnen ja tiedän irl älykkäiksi, eroavat itseään perusteettomasti älykkäinä pitävistä juuri noin. Heillä herää ajatuksia, pohdintoja, kysymyksiä ja he analysoivat asioita.
He osaavat ja pystyvät keskustelemaan asioista, vaikka eivät vielä tietäisi kaikkea.
Yksi hyvä esimerkki on vaikka tuo, kun joku osasi päätellä, miten tulee kansainvaelluksia lisää.
No sinä osaat tuohon selittää, ettet viitsinyt tuollaista itsestäänselvyyttä edes sanoa, kun olet niin älykäs?
Beirutissa tapahtui voimakas eksoterminen kemiallinen reaktio, jonka seurauksena lähiympäristössä aiheutui merkittävää tuhoa. Lisää tietoa löydät kemian oppikirjasta.
Aijoo, kyllähän siellä myös kuoli ja loukkaantui jotain ihmisiä, mutta se on vähemmän merkityksellinen asia tässä ylikansoittuneessa maailmassa.
Kyseinen aine ei lämpene itsetään ja "lisää tietoa löydät..." olet aika kaukana alkuperäisestä kysymyksestä. Voisitko huutaa muualla jos keskustelu ei kiinnosta. Ja toinen "älykästäkin älykkäämpi", auttaa varmasti keskustelua kun toisen aliarvioi tyhmäksi.
1. Eksoterminen reaktio ei tarkoita sitä, että aine lämpenisi itsekseen.
2. Beirutin tilanteesta kysyminen vei keskustelun kauas aiheestaan. Kerroin vain sinullekin, mitä siellä tapahtui. Suuren typpipitoisuutensa vuoksi ammoniumnitraatti on erittäin räjähdysherkkä aine. Minusta on paljon kiinnostavampaa ja hyödyllisempää käyttää älynsä siihen, että ymmärtää, miksi vaikkapa jokin aine räjähtää ihan kemiallisena faktana. Salaliittoteorioiden pohdiskelu ei minusta ole kovinkaan mielekästä. Syitä ihmisten teoille en jaksa miettiä, koska en ole psykologi.
Asiantuntijana tiedät heti, miksi aine räjähti.Mitä sitä enempää pohtimaan. Ok, räjähti, siinäpä se, evvk. Näin se muuten menee lähes kaikilla, oli ÄO mikä hyvänsä. Minäminäminä ja mun pieni piiri. Joskus ärsyttää todella syvästi.
Itse asiassa tuo Beirutin tapaus on malliesimerkki ihmisten typeryydestä, piittaamattomuudesta ja ylimielisyydestä. Varastoidaan räjähdysvaaralliseksi tiedettyä ainetta suositusten vastaisesti vuosikausia varoituksista huolimatta. Oli vain ajan kysymys, milloin se räjähtää. Se, mikä räjähdyksen lopulta käynnisti on sivuseikka.
Toisaalta ihan samanlaista typeryyttä ja piittaamattomuutta esiintyy muuallakin kuin Lähi-Idässä. Tulee mieleen vaikkapa perä-pekan kipsisakka-allas.
Ja täällä sitten palstapersu yrittää epätoivoisesti saada porukkaa haukkumaan omasta mielestään alempiarvoisia ihmisryhmiä. Valitettavasti idiootteja löytyy kuitenkin kaikkialta ja valitettavasti yksikin typerys voi onnistua sekunneissa tuhoamaan jopa tuhansien itseään älykkäämpien ihmisten työn tulokset. Yksi mätä omena pilaa koko korin.
Tuo Beirutin tapaus on lähinnä taas yksi masentava ja lannistava esimerkki siitä, miten turhia omat pienet ponnistelut paremman ja puhtaamman tulevaisuuden kannalta ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nopeaälyinen. Siis todella nopea. Hoksaan syy-seuraussuhteet samantien sekä jo olemassa olevissa epäonnistumisissa, että vasta ajatuksen tasolla olevassa ratkaisumallissa. Minua on myös vaikea manipuloida tämän takia. En ole ns. älykkö eli en mennyt yliopistoon ja akateemiselle uralle, joten sanavarastoni on melko kansanläheinen vaikka sitä älykkyyttä onkin. Kun minulla on ongelma, en lähesty sitä matemaattisesti kuin mieheni, käymällä sitä läpi kohta kohdalta ennenkuin toimin vaan aloitan ratkaisemisen samantien askel askeleelta toimien. Edeltävä askel muuttaa aina ratkaisuun pääsemistä joten minun tarvitsee nähdä lopputulos fyysisesti ennen toista askelta. En jaksa kuvitella ja mieleenpainaa mitään vaan etenen pala palalta loogisesti ja nopeasti. Tapani ratkaista ongelma/puzzle on huomattavasti nopeampi kuin ihmisellä joka yrittää ratkaista kaiken päässään ennen ensimmäistä siirtoa. Lopputulokseen pääsemiseen on yleensä monta reittiä.
Koen monesti yksinäisyyttä sillä nautin liikaa omiin ajatuksiini uppoutumisesta -vaikka sosiaalinen puoleni kaipaisikin seuraa. Olen kiinnostunut tieteistä -tekniikka -lääketiede -fysiologia -fysiikka -psykologia ja luen yleensä artikkeleita ääneen miehelleni -siihen kulminoituu kaikki intellektuelli keskusteluni -yksinpuheluun. Ihmisten kanssa on ylipäätään melko tylsä keskustella. Päälleni kaadetaan vain kaikki arkipäivän ongelmat ja jo kymmenen minuutin jälkeen keskittymiseni herpaantuu ja lipsun takaisin omiin ajatuksiini. Saatan näin ylläpitää yli tunninkin keskusteluja ilman että mulle jää muistikuvaa keskustelun sisällöstä. Nämä keskustelut tosin käydään verrattain itsekkäiden ihmisten kanssa, jotka jaksavat sen tunnin yksinpuhella suomatta ajatustakaan sille kiinnostaako kuulijaa heidän remonttinsa yksityiskohdat. Olen liian kohtelias kertomaan et I dont give a shit koko remontille, sillä se pahoittaa toisen mielen, eikä ole toisen mielenrauhalle eikä terveydelle hyväksi. En loukkaannu ko. tarpeesta ulostaa kaikki turhat jutut korvilleni enkä koe kovinkaan usein että ihmiset eivät olisi kiinnostuneita minusta, mutta jos tiedän ihmisen olevan suupaltti, vastaan hänen puheluihinsa korkeintaan 3pv välein.
Testien mukaan minulla on loistava avaruudellinen havaintokyky, mutta olen parempi detaljeissa kuin kokonaisuuksien hsllitsemisessa. Olen taidealalla.
Tässä kommentissa tiivistyy hyvin intuition rooli älykkyydessä. Olen itse käynyt läpi matemaattis-luonnontieteellisen koulutuksen, mutta itselleni intuitiivinen toiminta on silti yhä paljon luontevampaa ja toimivampaa kuin mikään "systemaattinen ratkaisumalli". Systemaattiset toimet näkisin parhaiksi silloin, kun intuitio ajautuu umpikujaan. Intuition huono maine saattaa johtua siitä, että kansan syvillä riveillä se ei ole kovinkaan universaali avain. Älykkäällä ihmisellä intuitio saattaa vuorostaan olla kaikki kaikessa.
Olen puolisoltani kuullut hyvin vastaavia kommentteja kuin viestisi jälkipuoliskolla kerroit. Hän on ns. hyvä kuuntelija, minkä seurauksena työkaverit ym. hyvänpäivän tuttavuudet päätyvät kaatamaan arkielämänsä ongelmia hänen päälleen. Todellisuudessa häntä nämä tarinoinnit kiinnostavat usein hyvin vähän, eikä hän välttämättä kuuntele lainkaan mitä joku tällainen henkilö hänelle paasaa. Itselleni kyseinen lähestymistapa on hyvin vieras. Otan kaiken sosiaalisen kontaktin "tosissani" ja esimerkiksi työkavereiden liiallinen tarinointi voi kuormittaa itseäni. Ehkä tämän vuoksi tai seurauksena olen ruokkinut ystävyyssuhteitani niin, että vietän aikaa lähinnä autenttisten ja mielenkiintoisten henkilöiden kanssa. Vierastan teennäisiä ja egoilevia ihmisiä niin paljon, etten koskaan ystävysty heidän kanssaan. Siksi en tunnista täällä toistuvaa puheenpartta siitä, että "ihmiset ovat tylsiä". Tällaisessa valituksessahan on jokin määrä omaa vikaa - miksei kirjoittaja etsi mielenkiintoisempaa seuraa? =)
Kaikenkaikkiiaan ihmisiä on monenlaisia ja mielestäni vahvuuksistaan kannattaa pitää kiinni. Useat "tavikset" tuntuvat kaipaavan paasaukselleen romukoppaa, eikä heitä hirveästi haittaa, vaikkei heitä oikeasti kuuntelisi. Sikäli jos tällaisen auttavan olkapään kykenee tarjoamaan kuormittumatta itse, voi taitoaan käyttää hyväksi ja muiden avuksi - mutta toki silti säilyttäen omat yksityisyyden rajansa.
DI / KTM / ÄO 135 kirjoitti:
Kannatan persuja ja Trumpia. EIkä tämä ole provo vaan ihan totta.
Persuilla on joitain hyviä pointteja, mutta sinisilmäinen kannattaminen viestii lähinnä naiiviudesta, eikä älykkyydestä. Sama Trumpin kohdalla, tuhatkertaisena. Toisaalta älykkyys ei estä olemasta vähintään lievästi kajahtanut, mistä Mikael Jungner on hyvä esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa olenko oikeasti älykäs, mutta peruskoulussa ja lukiossa sain lähes pelkkiä kymppejä nollapanostuksella.
Oli aika, jolloin suoritin jatkuvasti. Olin äärimmäisen tietoinen itsestäni ja ylianalysoin jokaisen tilanteen, koska muuten oloni oli turvaton. Usein ajattelin sen olevan osoitus hyvästä huomiokyvystä, nyt tiedän, että trauma oli tehnyt hermostostani yliaktiivisen.
Olen oppinut suhtautumaan omiin ajatuksiin kuin koneena, joka vain toistelee muilta kuulemiansa asioita monotonisesti. Ajatukset eivät ole faktaa, vaan lapsena opittu narratiivi. Sitä kutsutaan myös egoksi.
Mielestäni tietoisuustaito on todellista älykkyyttä. Se, että osaa nähdä asiat korkeimmasta minästä, tasolta, joka ei tuomitse, ei arvota eikä määrittele. Joka tuomitsee asiat ainoastaan siltä kantilta, ovatko ne hyväksi itselle vai ei, sisäinen vanhempi. Se on sellaista älykkyyttä, joka sallii kaikille muille ihmisille ja myös itselle täyden tilan olla sellaisia kuin ovat ja saa näkemään, että niukkuus ja yltäkylläisyys ovat enimmäkseen mielentiloja (allekirjoitan tämän itsekin todella köyhänä ja sairaana ihmisenä). Tuo kuin itsestään useimmat hyveet.
Tällainen älykkyys on monella tavoin valinta ja resurssien kysymys, ei niinkään synnynnäinen asia. On pitkälti sattumaa, törmääkö ihminen koskaan materiaaleihin (sisältöihin, kirjoihin, mentoreihin), jotka auttaisivat häntä saavuttamaan hermostollisen tilan, jossa pelontunne ei ole estämässä häntä laajentamasta ajattelua oman hyödyn ulkopuolelle. Ei myöskään ole ihmisen itsensä päätettävissä, kuinka pahasti hän traumatisoituu. Trauma tekee hermostosta kroonisesti yliaktiivisen niin, että ajattelu ja puhe tapahtuu autopilotilla sen perusteella, minkä ihminen vaistomaisesti kokee pitävän hänet turvassa. Koska se vaihtuu hetkestä hetkeen, tällaisen ihmisen sanomat asiat ovat jatkuvasti ristiriidassa toistensa kanssa. Se tulkitaan vähä-älyisyytenä.
Eli älykkyys on sitä, että ymmärtää että älykkyyden käsite niin kuin kaikki muutkin käsitteet ovat vain narratiivi, johon ihminen on kiinnittynyt ja jota hän käyttää coping-välineenä, kun ei ole lapsena saanut esimerkkiä terveellisemmästä tavasta ymmärtää maailmaa ja lievittää stressiä. Kun tämän pystyy näkemään, voi sitten tietoisesta minästä lähtien päättää, mikä on oikeasti tärkeää - älykkyys voi olla myös aito arvo, mutta saattaa käydä niinkin, että huomaa että henkilökohtaisen turvallisuuden- ja merkityksellisyyden tunteen löytyessä sillä ei enää olekaan juuri merkitystä. Ehkä älykkyys on juuri sitä, että ei pyri älykkyyteen, vaan pyrkii olemaan hyvä ihminen ja voimaan hyvin, eikä välitä siitä, vaikka vaikuttaisi yksinkertaiselta näin toimiessaan.
Tässä nyt joitain ajatuksia. En henkilökohtaisesti arvosta kirjaviisautta tai nopeaa ja loogista päättely- ja hahmotuskykyä, vaikka niistä oikein käytettynä on valtavasti hyötyä. Olen pohjimmiltani täysi humanisti :)
Tulinpa lukemaan tämän vielä uudestaan, että mitä tuli kirjoitettua. Sama ihminen vielä täällä. Edellinen teksti siis keskittyy ajatukseen siitä, että mielestäni on paljon merkittävämpi asia olla tietoinen siitä, mitä merkityksiä antaa omille kognitiivisille taidoilleen ja miten arvottaa itsensä muihin nähden niiden perusteella, kuin että millaiset ne kognitiiviset taidot varsinaisesti ovat. En siis kiellä, etteikö ihmisten ajattelu- ja hahmotusnopeuksissa ja laajuuksissa yms. ole merkittäviäkin eroja, sekä synnynnäisiä että ympäristön luomia. Totta kai on olemassa ns. nopeampia ja hitaampia aivoja. Ja niiden kaikkien koulutus on tärkeää mm. sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelmien ymmärtämiseksi ja innovatiivisuuden kehittämiseksi. Mutta Mensan testeillä tai vastaavilla ei ole siinä mitään merkitystä - ihmisen älykkyys ei muutu siitä, tietääkö hän sen itse vai ei. Sitä pystyy vallan mainiosti käyttämään yhteiseksi hyväksi ilman, että edes tietää olevansa älykäs, ehkä jopa helpommin näin. Älykkyydestä itsestään keskustelu ei vie maailmaa eteenpäin. Se taas vie, että puhutaan siitä, miten voimme suhtautua älykkyyteen niin, että se ei tule kollektiivisen oikeudenmukaisuuden, itsetunnon, onnellisuuden ja rauhan tielle.
Ymmärrän että myös minun ”älykkään” havainnointini taustalla on omat arvoni, mielipiteeni, tunnetilani, aiemmat kokemukseni ja odotukseni, joiden sähyttämien linssien läpi tulkitsen ympärillä tapahtuvia asioita. Oikeasti hyvin monet asiat ovat neutraaleja ja niiden tulkinta on kokijasta kiinni. Suuri oivallus itselleni oli se, kuinka pieni osa asioista oikeasti tapahtuu ja kuinka moni on vain minun kokemustani. Kun aloin meditoimaan (lue: istun hiljaa paikallani keskittyen hengitykseen muutaman minuutin päivittäin) ja harjoittamaan tiedostavaa läsnäoloa, maailma tuntuu yhtäkkiä ystävällisemmältä, koska erotan mikä on todellisuutta ja mikä omaa tuotosta.
Vierailija kirjoitti:
Jonku mensan jäsenyydellä itseään mainostavat ja siitä jatkuvasti paasaavat ihmiset ovat juurikin tämän elitistisen klubin typerimpiä jäseniä, jotka tarvitsevat tätä pönkittääkseen egoaan. Älykkäimmät ihmiset jotka minä tunnen ei todellakaan mainostaisi itseään näin eikä heillä olisi edes kiinnostusta tehdä kyseistä testiä.
Ensimmäinen osa oikein, jälkimmäinen väärin. Mainostaminen on jokseenkin alhaista, mutta mielenkiintoa testaukseen voi silti hyvin löytyä. Älykäs ihminen on kiinnostunut itsestään ja siksi myös Mensan testin kaltaisista mittareista, vaikka tiedostaakin hyvin näiden vajavaisuuden. Täysi mielenkiinnottomuus olisi nihilismiä. Se, ettei testeihin mennä, voi ilmentää mielenkiintoa kompensoivaa pelkoa. Ihminen saattaa kokea itsensä älykkääksi, mutta samalla mielen pohjalla kaihertaa pelko siitä, että testi sanookin jotain muuta. Tällöin on parempi jättää testi tekemättä ja säilyttää varmuudella minäkuva omasta älykkyydestään.
Vierailija kirjoitti:
tuota voisitteko kertoa mistä saatte nuo numerot ?
mensasta niitä ei kerrota, ja waissista niitä et myöskään saa.
Olen tehnyt erilaisia testaamisekseni jättiläiset on olleet jotain 140-150 mutta Mensan testistä tuli 138. Tieto tuli kirjeellä kotiin, komea plakaatti.
Töitä hakiessa on tullut vähän monipuolisempia mittauksia ja hyviä mutta ei numeerisia arvioita.
Olen Siis ihan ok fiksu mutta en tämän ketjun tarkoittama fiksu.
Joo tulee ihan dille olo niistä viesteissä joissa tiedetään kertoa, että monipuolisesti hahmotetaan maailmaa ja kadulla kävellessä huomataan asioita joita muut ei huomaa, esim että on remontin tarve jossain talossa.