Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?
Ei nyt keskiälyisiä vastaamaan, jooko? Ts millaisiin asioihin te älykkäät ihmiset kiinnitätte huomiota, mitä pohditte, jotain esimerkkejä? Saa kertoa muutakin.
Kommentit (2508)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mitatusti älykäs. Pperuskokemukseni maailmasta on se, että millään ei ole mitään merkitystä. Esimerkiksi moraalia ei ole, se on pelkkä tunne, jonka ihmiskoneisto tuottaa. Pienen vauvan tappaminen ei ole väärin, kansojen tuhoamiset eivät ole väärin. Kaikki moraali on vain perusteetonta tunnetta, jonka on aivojen sähkökemiallinen toiminta saa aikaan, mutta jolla ei ole mitään merkitystä maailmankaikkeuden kokonaisuudessa.
En tosin tiedä, liittyykö tuo mitenkään älykkyyteen.
Liittyy se sikäli älykkyyteen, että älykäs ei oleta elämälle perustaa, mitä siinä ei ole.
Yleensäkin älykkään merkki on se, ettei hän sekoita tunteita tosiasioihin. Moraali on tunnetta, joten älykkäälle moraalia ei ole.
Älykäs pysyy yhteismitallisten ja objektiivisesti mitattavien asioiden parissa.
Tämän vuoksi älykkäitä pidetään usein tunnekylminä ja laskelmoivina. Siksi he ovat myös yleensä luonnontieteilijöitä, joita ei humanistinen ihmisarvohumppa kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
V Ylläs kirjoitti:
Älykkään elämä on yksinäistä ja seurassa pitkäveteistä. Olen onneksi olen saanut tutustua noin 10 älykkääseen ihmisen 59 vuoden aikana - ne keskustelut - ei tarvitse alustaa tunteja jne. voi suoraan pompata asiaan ja asiasta toiseen... Olemme hyvin herkkiä ja empaattisia, mutta myös kiukkuisia ja pakenemme yksinäisyyttä viinaan, kummallisiin askarteluihin tai omaan kuplaamme.
Olemmeko parempia, no emme, olemme kyllä hyvin rasittaviakin monien mielestä. Noita tutkintoja sekä muita maallisia saavutuksia tuntuu kertyvän ehkä keskimääräistä enemmän.
Älykkyysosamäärääni ei tiedä kuin muutama tyyppi vaimoni ja tyttöni lisäksi. Neuvoksi muillekin, älkää kertoko, älykkäät kyllä sen huomaavat kertomattakin.
Vaikeinta on uskoa sitä, että ihmiset eivät ymmärrä ns. päivänselvyyksiä - yliarvioin jatkuvasti ihmisiä ja petyn, TV:tä en pysty katsomaan enää ollenkaan tai kuuntelemaan varsinkaan politiikkoja.
Mistä älykkään sitten tunnistaa?
Mielestäni älykkään ihmisen tunnistaa nopeasta ja sujuvasta ajatuksenjuoksusta.Ei tarvitse vääntää asioita rautalangasta.
Aikas kriittisesti. Toistuvasti ihmettelen (ja petyn), miksi valtaosa ihmisistä kulkee kuin lammaslauma. Hyvin harva siinä laumassa katsoo sivulle.
Luen paljon ja mietin asioita. Kuvittelen tilanteita. Toisinaan on yksinäistä. Vanhojen kavereiden kanssa voin keskustella joistain asioista, työkavereiden kanssa en juuri mistään minua kiinnostavasta. Kaipaan opiskeluaikoja, silloin törmäsin mielenkiintoisiin tyyppeihin.
Tuntuu kuin tyhmyys ja urpous olisi nykyisin hyve. Tyhmyys on lisääntynyt aivan valtavasti.
En tiedä olenko älykäs, mutta tunnistan, kun kohtaan itseäni älykkäämmän. Niitä vaan tulee vastaan kovin harvoin.
-mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis tässä myös eri mieltä. Oma kokemukseni on, että mitä älykkäämpi ihminen sitä vaikeampi hänen on sivuuttaa miten muut eivät ole yhtä älykkäitä eivätkä seuraa älykkyyden polkuja vaan mieluummin vain omia tarpeitaan. Älykkäiden heikko kantapää on se että he eivät pysty samaan. Seuraamaan omia tarpeitaan. Pakko vain koko ajan kierroksilla jauhaa että kuinka joka vastaantulija ei vain ole yhtä fiksu. Tyhmää. Tyhmää toimintaa älykkäältä.
Eli oikea älykkyys on vain niin harvinaista kun ei siihen oikein älykkäätkään pysty.
Et kuvaile tässä älykästä ihmistä, vaan muita alentavan ihmisen. Älykäs osaa ottaa muut huomioon ja ymmärtää, että muilla on omat ongelmansa jotka vaikuttavat heidän toimintaan. Älykäs ei jauha muiden fiksuudesta. Kirjaviisas nenännyrpistelijä ei ole älykkyyden ilmentymä.
En ymmärrä nyt mihin pyrit vastauksellasi. Tuo asia perustuu pelkkiin havaintoihini ihmisistä.
Väittäisin jopa että älykkäät ihmiset tekevät toisille pirullisia temppuja useammin kuin vähemmän älykkäät. Ei millään pahalla. Älykkäät eivät ainakaan tee maailmaa paremmaksi paikaksi. Ei ole niin paljon hyvää tahtoa.
Minä en näe ilkeää ihmistä älykkäänä vaikka hän olisi kuinka kyvykäs, looginen ja analyyttinen. Sitä yritin ilmaista. Älykäs ymmärtää omat vajavaisuutensa eikä tee "pirullisia temppuja" muille.
Älykkyys on eri asia kuin ihmisen moraali ja hyvyys. Jos pidät itseäsi älykkäänä, uskon sinun osaavan erottaa nämä perusasiat.
Tajusin että minulla on käsitys ettei ajatuksiani ymmärretä ja olen oppinut olemaan puhumatta niitä ääneen, vaan puhun arkisista asioista. Joskus minua pidetään selvästi tyhmänä tämän takia, varsinkin kun minulla on huono avaruudellinen hahmotuskyky. Yhteys toisiin tuntuu myös vajavaiselta. Puhun muille sellaista mitä en itsekseni edes ajattele, juuri jotain triviaaleja juttuja ja vaikutan sitten ajattelemattomalta. Yksin pohdin kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on hetken kemiallinen oikku planeetalla. Tulipallo hiipuu ja lopulta elämä lakkaa ja mustat aukot nielaisevat kaiken todisteen siitä että elimme muutaman mitättömän vuoden ajan. Teoillamme ja ajatuksillamme ei ole mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Älykkyys" on yliarvostettua. Paljon tärkeämpiä ominaisuuksia on avoimuus, itsetuntemus, velvollisuuden- ja vastuuntunto, moraali, jne. Näistä muodostuu ihmisen "asenne", joka vie usein paljon pitemmälle kuin pelkkä älykkyys. Itse ainakin arvostan paljon enemmän henkilöä, joka pyrkii tekemään mahdollisimman hyvin sen, mitä on tekemässä ja tunnistaa omat rajansa ja puutteensa arvostaen kuitenkin itseään ja tekemisiään, kuin älykästä ja ylimielistä henkilöä, joka vain kylvää negatiivisuutta ympärilleen huonolla asenteellaan. Lisäksi hyvä ja terve itsetunto auttaa yleensä monissa tilanteissa paremmin kuin pelkkä "älykkyys".
Miksi liitä älykkyyteen automaattisesti negatiivisia ominaisuuksia? Älykäs on todennäköisemmin myös "asenteeltaan" ja muillakin tavoin positiivisemmin orientoitunut kuin vähemmän älykäs. Hyvät ominaisuudet tuppaavat kumuloitumaan.
Nuo luettelemani ominaisuudet eivät ole millään tavalla sidoksissa älykkyyteen. Olen opiskellut ja työskentelen tälläkin hetkellä sellaisessa paikassa, johon yleisesti älykkäinä pidettyjä ihmisiä on kasautunut ja suurimmalla osalla nuo ominaisuudet on kyllä ihan kohdillaan. Silti jotkut tietyillä mittareilla älykkäät ihmiset eivät todellakaan ole millään lailla sopeutuvaisia ympäröivään todellisuuteen ja keskittyvät lähinnä kehumaan itseään ja väheksymään heitä, jotka eivät yllä älyllisesti samalle tasolle heidän kanssaan. Huolimatta siitä, että nuo "vähemmän älykkäät" tekisivät oman osuutensa paljon paremmin kuin joku "huippuälykäs".
Lähipiirini ymmärtääkseni sijoittaa minutkin tuohon huippuälykkäiden joukkoon, mutta silti olen sitä mieltä, että loppupeleissä asenne ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikas kriittisesti. Toistuvasti ihmettelen (ja petyn), miksi valtaosa ihmisistä kulkee kuin lammaslauma. Hyvin harva siinä laumassa katsoo sivulle.
Luen paljon ja mietin asioita. Kuvittelen tilanteita. Toisinaan on yksinäistä. Vanhojen kavereiden kanssa voin keskustella joistain asioista, työkavereiden kanssa en juuri mistään minua kiinnostavasta. Kaipaan opiskeluaikoja, silloin törmäsin mielenkiintoisiin tyyppeihin.
Tuntuu kuin tyhmyys ja urpous olisi nykyisin hyve. Tyhmyys on lisääntynyt aivan valtavasti.
En tiedä olenko älykäs, mutta tunnistan, kun kohtaan itseäni älykkäämmän. Niitä vaan tulee vastaan kovin harvoin.
-mies
Mistä tunnistat?
Vierailija kirjoitti:
Koen jatkuvaa ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunnetta. Olen myös hyvin järjestelmällinen ja kyyninen ihminen. Tuntemattomat vastaantulijat tuolla kadulla käyvät lähinnä hermoilleni.
Nautin suunnattomasti pienistä asioista, esim. junamatkoilla ohivilahtelevien maisemien ja taivaan havainnoimisesta. Ihmettelen ihmisiä jotka pläräävät mieluummin puhelintaan kuin katselevat ikkunasta ulos. En pitkästy koskaan. Voisin olla tuntikausia omissa ajatuksissani tylsistymättä. Sen sijaan ihmiskontaktit, esim. työkavereiden kanssa small talkit koen hyvin ikävystyttäviksi.
Kyynisen asenteeni vastapainona koen kuitenkin lapsenomaista uteliaisuutta elämän pieniä ilmiöitä kohtaan ja pohdin aina mitä prosessaja on eri arkisten asioiden taustalla, esim. miten erilaiset bussivuorot on organisoitu, miten linnut oppivat laulamaan oman lajinsa tunnusomaisia melodioita etc.
Pidän järjestyksestä ja haluan olla aina ajoissa sovituissa menoissa. Siitä minulle on kehkeytynyt varsin tarkka ajan taju. Aikataulutan menemiseni lähes minuutin tarkkuudella.
- Nainen 36 v. ÄO 148
Mitä olet saavuttanut älylläsi?
Nero joka ei tee mitään on sama kuin idari temppareissa. Iisakki Newtoni sentään sai jottaa aikaankin ruttokaranteenissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mitatusti älykäs. Pperuskokemukseni maailmasta on se, että millään ei ole mitään merkitystä. Esimerkiksi moraalia ei ole, se on pelkkä tunne, jonka ihmiskoneisto tuottaa. Pienen vauvan tappaminen ei ole väärin, kansojen tuhoamiset eivät ole väärin. Kaikki moraali on vain perusteetonta tunnetta, jonka on aivojen sähkökemiallinen toiminta saa aikaan, mutta jolla ei ole mitään merkitystä maailmankaikkeuden kokonaisuudessa.
En tosin tiedä, liittyykö tuo mitenkään älykkyyteen.
Liittyy se sikäli älykkyyteen, että älykäs ei oleta elämälle perustaa, mitä siinä ei ole.
Yleensäkin älykkään merkki on se, ettei hän sekoita tunteita tosiasioihin. Moraali on tunnetta, joten älykkäälle moraalia ei ole.
Älykäs pysyy yhteismitallisten ja objektiivisesti mitattavien asioiden parissa.
Tämän vuoksi älykkäitä pidetään usein tunnekylminä ja laskelmoivina. Siksi he ovat myös yleensä luonnontieteilijöitä, joita ei humanistinen ihmisarvohumppa kiinnosta.
Taas tätä teknokraattista shaibaa. Älykkyys ei tarkoita vain sitä, että on loogisesti älykäs. Oikeasti älykäs osaa katsoa myös boxin ulkopuolelle. Ei suinkaan niin, että puuhastelee yksinomaan vain objektiivisesti mitattavien asioiden parissa.
Tauno Matomäki *) kehotti kaikkia inssejä lukemaa runoja! Mieti sitä.
Juu, olen dippa itsekin. On vaan tullut nähtyä tätä ylimielisyyttä ihan riittävästi.
*) Matomäki on kaikista dippainsseistä se kaikkein kovin jätkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mitatusti älykäs. Pperuskokemukseni maailmasta on se, että millään ei ole mitään merkitystä. Esimerkiksi moraalia ei ole, se on pelkkä tunne, jonka ihmiskoneisto tuottaa. Pienen vauvan tappaminen ei ole väärin, kansojen tuhoamiset eivät ole väärin. Kaikki moraali on vain perusteetonta tunnetta, jonka on aivojen sähkökemiallinen toiminta saa aikaan, mutta jolla ei ole mitään merkitystä maailmankaikkeuden kokonaisuudessa.
En tosin tiedä, liittyykö tuo mitenkään älykkyyteen.
Liittyy se sikäli älykkyyteen, että älykäs ei oleta elämälle perustaa, mitä siinä ei ole.
Yleensäkin älykkään merkki on se, ettei hän sekoita tunteita tosiasioihin. Moraali on tunnetta, joten älykkäälle moraalia ei ole.
Älykäs pysyy yhteismitallisten ja objektiivisesti mitattavien asioiden parissa.
Tämän vuoksi älykkäitä pidetään usein tunnekylminä ja laskelmoivina. Siksi he ovat myös yleensä luonnontieteilijöitä, joita ei humanistinen ihmisarvohumppa kiinnosta.
No oikeassa elämässä älykkyys ei ole minkäänlainen selitys tunnevammaisuudelle, empatiakyvyttömyydelle tai moraalittomuudelle. Jälkimmäiset ryhmät vaan luulevat olevansa älykkäitä tai ovat sitä vajavaisuuksistaan huolimatta. T. mensalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen jatkuvaa ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunnetta. Olen myös hyvin järjestelmällinen ja kyyninen ihminen. Tuntemattomat vastaantulijat tuolla kadulla käyvät lähinnä hermoilleni.
Nautin suunnattomasti pienistä asioista, esim. junamatkoilla ohivilahtelevien maisemien ja taivaan havainnoimisesta. Ihmettelen ihmisiä jotka pläräävät mieluummin puhelintaan kuin katselevat ikkunasta ulos. En pitkästy koskaan. Voisin olla tuntikausia omissa ajatuksissani tylsistymättä. Sen sijaan ihmiskontaktit, esim. työkavereiden kanssa small talkit koen hyvin ikävystyttäviksi.
Kyynisen asenteeni vastapainona koen kuitenkin lapsenomaista uteliaisuutta elämän pieniä ilmiöitä kohtaan ja pohdin aina mitä prosessaja on eri arkisten asioiden taustalla, esim. miten erilaiset bussivuorot on organisoitu, miten linnut oppivat laulamaan oman lajinsa tunnusomaisia melodioita etc.
Pidän järjestyksestä ja haluan olla aina ajoissa sovituissa menoissa. Siitä minulle on kehkeytynyt varsin tarkka ajan taju. Aikataulutan menemiseni lähes minuutin tarkkuudella.
- Nainen 36 v. ÄO 148
Mitä olet saavuttanut älylläsi?
Nero joka ei tee mitään on sama kuin idari temppareissa. Iisakki Newtoni sentään sai jottaa aikaankin ruttokaranteenissa.
Voi sitä kateuden ja kitkeryyden määrää!
Ottaako noin kovasti pannuun, kun et ole älykäs?
t. mies
On hauskaa, että ihmiset pitävät älykkäänä sitä, että pohdiskelevat omassa päässään juttuja, joita toiset eivät edes selitettyinä ymmärrä. Sehän on varsinainen oksymoron.
Minun erikoisalani on jonkin verran (no aika helvetin) monimutkaista, mutta vielä en ole löytänyt ihmistä, jolle en voisi kertoa ja keskustella siitä. En tietysti sillä samalla syvyydellä, mitä kolleekoiden kanssa, mutta miksi minulla tarve olisikaan sitä tehdä. Ei se joka jannua kiinnosta, vaikka noin pintapuolisesti monen mielestä mielenkiintoista onkin.
Toinen asia on, että älykäs ihminen ymmärtää, että ei täällä kukaan yksin pärjää. Olemme kaikki toistemme varassa vaikka kuinka monin tavoin. Sen vuoksi kannattaa vähän nähdä vaivaa sen eteen, että kuuntelee toisia ja pyrkii tuomaan itseään esiin siten, että tulee ymmärretyksi.
Voi sitä istua älykkäällä p*rseellään suremassa, miten laumasieluisia ja tyhmiä toiset ovat, mutta kerronpa vain, että surkeaahan se on. Fiksumpi ottaa elämästä ja ihanista toisista ihmisistä enemmän irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, ajattelin etten palaa enää tähän, mutta yritetään nyt vielä.
1. Älykäskin voi ajatella ja tehdä aivan kuten itse haluaa tai mihin kykenee.
2. Myös tässä keskustelussa menevät sekaisin arvot, oletukset ja mielipiteet älyn ja sen puutteen kanssa.
3. Liittyen hieman ylempään keskustelusta ja tykkäyksistä näkyy myös ns. Simuloitu ajattelu eli tietynlainen opittu ajattelu, jolla ei vielä itsessään ole mitään sisältöä
A) kuitenkaan tämä ei liity välttämättä älykkyyteen, se voi kertoa myös siitä että jotakin asiaa ei ole vielä ajatellut
B) tätä ei voi varmuudella tietää ihmisestä
Samantapaista ajattelua näkee paljon mm. Korkeakouluopiskelijoilla. Vanha tieto voi kyllä korvautua uudella ja tätä pidetään tietynlaisena synonyymina kriittiselle ajattelulle, muuten kriittistä ajattelua on ainakaan ulkopuolisen vaikea havaita.
4. Liittyen aiempiin, potentiaali ei aina ole yksi yhteen kiinnostuksen kohteiden kanssa. Eikä mikään velvoita sitä potentiaalia käyttämään.
5. Ihmiset nyt vaan ovat tyhmiä monin eri tavoin, älykkyydestään huolimatta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mitatusti älykäs. Pperuskokemukseni maailmasta on se, että millään ei ole mitään merkitystä. Esimerkiksi moraalia ei ole, se on pelkkä tunne, jonka ihmiskoneisto tuottaa. Pienen vauvan tappaminen ei ole väärin, kansojen tuhoamiset eivät ole väärin. Kaikki moraali on vain perusteetonta tunnetta, jonka on aivojen sähkökemiallinen toiminta saa aikaan, mutta jolla ei ole mitään merkitystä maailmankaikkeuden kokonaisuudessa.
En tosin tiedä, liittyykö tuo mitenkään älykkyyteen.
Liittyy se sikäli älykkyyteen, että älykäs ei oleta elämälle perustaa, mitä siinä ei ole.
Yleensäkin älykkään merkki on se, ettei hän sekoita tunteita tosiasioihin. Moraali on tunnetta, joten älykkäälle moraalia ei ole.
Älykäs pysyy yhteismitallisten ja objektiivisesti mitattavien asioiden parissa.
Tämän vuoksi älykkäitä pidetään usein tunnekylminä ja laskelmoivina. Siksi he ovat myös yleensä luonnontieteilijöitä, joita ei humanistinen ihmisarvohumppa kiinnosta.
No oikeassa elämässä älykkyys ei ole minkäänlainen selitys tunnevammaisuudelle, empatiakyvyttömyydelle tai moraalittomuudelle.
Ei ole tunnevammaisuutta myöntää, että evoluutiossa tunteet ovat kehittyneet vain siksi, että ne ovat auttaneet lajiamme sopeutumaan ja selviämään hengissä. Mitään yhteyttä totuuteen niillä ei ole.
Totuus on se, että olemme kemiallinen oikku, joka maailmankaikkeuden kokonaisuudessa jää mitättömäksi häivähdykseksi kun aurinko poksahtaa.
Ihmisten on turha kuvitella, että meillä olisi jokin arvo. Meidän asemamme maailmankaikkeudessa on täsmälleen sama kuin hyttysen asema kämmenemme alla. Maailmankaikkeus ei mittaa meille arvoa yhtään sen enempää kuin me mittaamme hyttyselle.
Kaiken lisäksi sellaisetkin ihmiset, jotka esiintyvät empaattisena, saattavat syödä lihaa, matkustella ja tuhota luontoa ja eläinten elinympäristöjä jne. Näistä tunneihmisistä syntyy vaikutelma, että heidän tunteillaan ei ole moraalista perustaa vaan niiden tarkoitus on ainoastaan palvella turvallisuudentunnetta.
Ap tarkoittanee kysymyksellään ns mensa-älykkyyttä? Mensa testi ei kuitenkaan mittaa sosiaalista älyä, joka korreloi menestyksen kanssa paljon paremmin.
Olen nähnyt sosiaalisesti erittäin älykkään nuoren, hintelän pojan saavan sekoilevan äänekkään, humalassa olevan, riitaa haastavan puolta isomman epämääräisen tyypin rauhoittumaan vain puhumalla tietyllä tavalla ja kuuntelemalla. Tämä tapahtui junassa ja istuin lähellä sydän kurkussa häirikön takia peläten pojan puolesta ja itsenikin, jos pitäisi puuttua.
Pelkäsin turhaan. Tästä on jo vuosia, mutta muistan edelleen tuon demonstraation, koska se teki minuun niin suuren vaikutuksen. Mensa-älykäs olisi saanut turpaansa melko varmasti.
Olen itsekin sittemmin opiskellut väkivallatonta kommunikaatiota, mutta tämä tyyppi oli ihan luonnonlahjakkuus.
Älykkäänä ihmisenä pyrin objektiiviseen kuvaan maailmasta ja pyrin hyväksymään sen ja itseni sellaisina kuin ne on. Tutkin asiat globaalisti ennen kuin muodostan mielipiteen, enkä ajattele että minulla pitää olla kaikesta mielipide.
Ihmisten tyhmyys suomenkielisillä suurilla keskustelupalstoilla on puuduttavaa. Tartutaan hanakasti puolinaisiin tai outoihin faktoihin tai toiveisiin ja ratsastetaan niillä. Yhtenä esimerkkinä maskikeskustelu. Unohtunut fakta tässä keskustelussa on esimerkiksi saadun virusmäärän merkitys koronatartunnassa. Ko fakta on yleistietoa muualla fiksuissa piireissä, mutta täällä aika unohdettu. _Mikä tahansa maski_ vähentää saatua virusmäärää, vaikka saisi tartunnan. Joten tuloksena on lievempi tauti. Tämä asia ymmärrettiin jo espanjantaudin aikana. Se itsetehtykin maski voi olla se juttu mikä määrittää joudutko hengityskoneeseen vai et jos altistut tartunnalle. Minusta aika halpa ja vaivaton henkivakuutus, joka samalla vähentää tavallisia flunssia myös.
Aluksi. En pidä itseäni kovinkaan älykkäänä.
Olisi helpompaa ku kaikilla olisi saman kokoinen jätskin pala. Lapsena ajattelin noin.
Oletko oppinut tai opetellut lapsena, nuorena että ei se niin vakavaa ole jos kaikki ei mene tasan?
Joskus voi jäädä ilmankin.
Oletko huomannut, että täysin oma vertailematon elämä on parasta.
Oletko tuntenut iloa toisten elämästä?
Tunnetko empatiaa ja myötätuntoa toisia kohtaan?
Oletko ystävällinen muille vaikka joskus saatat tuntea kateuden pistonkin vai alatko hankalaksi, ilkeäksi?
Pystytkö käsittelemään kaikkia tunteitasi?
Vierailija kirjoitti:
Сука kirjoitti:
Oikeasti älykkäät tuskin missään AV:lla notkuvat.
Eivätkä ikinä katso jaksoakaan temppareita, lue muuta kuin tolstoita, puhu ikinä muusta kuin kosmoksen olemuksesta - ylipäätään kulkevat maailmassa otsa rypyssä miettien jotain tärkeämpää kuin tämä taviksien alhainen elämä.
Joo, mä luen vain Gogolin Kuolleita sieluja kynttilänvalossa.
Vierailija kirjoitti:
On hauskaa, että ihmiset pitävät älykkäänä sitä, että pohdiskelevat omassa päässään juttuja, joita toiset eivät edes selitettyinä ymmärrä. Sehän on varsinainen oksymoron.
Minun erikoisalani on jonkin verran (no aika helvetin) monimutkaista, mutta vielä en ole löytänyt ihmistä, jolle en voisi kertoa ja keskustella siitä. En tietysti sillä samalla syvyydellä, mitä kolleekoiden kanssa, mutta miksi minulla tarve olisikaan sitä tehdä. Ei se joka jannua kiinnosta, vaikka noin pintapuolisesti monen mielestä mielenkiintoista onkin.
Toinen asia on, että älykäs ihminen ymmärtää, että ei täällä kukaan yksin pärjää. Olemme kaikki toistemme varassa vaikka kuinka monin tavoin. Sen vuoksi kannattaa vähän nähdä vaivaa sen eteen, että kuuntelee toisia ja pyrkii tuomaan itseään esiin siten, että tulee ymmärretyksi.
Voi sitä istua älykkäällä p*rseellään suremassa, miten laumasieluisia ja tyhmiä toiset ovat, mutta kerronpa vain, että surkeaahan se on. Fiksumpi ottaa elämästä ja ihanista toisista ihmisistä enemmän irti.
Apua! Ei aavistustakaan, kumpaa sukupuolta olet, mutta mä taisin justiin rakastua<3
Et ilmeisesti halua nyt uskoa että puhun oikeasti huippuälykkäistä ihmisistä? En voi puhua kovin paljoa ettei kukaan tunnista itseään. Huippuälykkäin, siis kyseinen henkilö on käsittämättömän älykäs, on ehdottomasti ikävin ihminen mihin ikinä olen törmännyt. En tiedä kuinka moni muu on törmännyt henkilön ns. pimeään puoleen. Se oli täysin järkyttävää.
Muut pirulliset jotka tiedän, ovat kyllä oman alansa huippuasiantuntijoita, myös korkeimmissa viroissa. Kyse ei ole nyt esim. poliittisista viroista l. hyväveli-kaupoista, vaan niistä, jotka perustuvat pitkään koulutukseen ja huippuälykkyyteen.
Ihmeellistä mihin oletukseen perustuu se, että älykäs ihminen olisi parempi ihminen kuin muut. Sillä ei ole mitään tekemistä moraalin ja ihmisen hyvyyden kanssa.