Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?

Pasila-sarjassa oli se setä, joka aina sano "hyvin jännä..." Sillä tavalla mä havannoin maailmaa, kaikki on hyvin jännää, varsinkin ihmisten motiivit. Mutta myös kasvit, logiikka, uskonnot, meikkaus, historia, ihan mikä vaan. Minusta urheilu ei ole kovin jännää. Mikä on kyllä jännä.

Koskettelemalla. Ja maistelemalla.

Minä elän hajujen maailmassa.

Raja kiinni. Minun rahoilla ei!

Ja asuntotuet pois. Heti!

Menkää ny aluksi hitoille täältä

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran olette niin älykkäitä, niin miksette keksi ratkaisua esim. Ukrainan sodan tai Pohjois-Korean tilanteen kaltaisiin ongelmiin?

Mä vähän luulen, että monella vähemmän älykkäälläkin on ratkaisuehdotus, mutta kukas sen menee tekemään?

Minä olen kans tosi älykäs. 

Äippä sano mulle niin.

Näitä "älykkäinä" esiintyviä larppaajia tulee kohdattua keskustelupalstoilla silloin tällöin. Jonkinlainen itseterapointi ehkä kyseessä. Koen melkoista myötähäpeää, kun larppaaja ei ymmärrä sitä, että älyä ei voi feikata. Tarvitaan siis älyä ollakseen älykäs ja näyttämään älykkäältä. Heikosta tai keskinkertaisesta älystä kertoo nimen omaan se, ettei larppaaja ymmärrä näyttävän kuitenkin omalta, heikolta tai keskinkertaiselta, itseltään, vaikka kuinka yrittää muotoilla lauseitaan ikään kuin älykäs olisi ne kirjoittanut. Tiedoksi larppaajalle, että oikeasti älykkäällä on myös melkoisen korkea kynnys alkaa kehuskelemaan älyllään ja ÄO:llaan. Aloituksen lähestymistapa ja sisältö saa kananlihalle. Ja kysymys, miten älykkäät katsotte maailmaa. Ei hyvä isä ja sen siskot! ><

Vierailija kirjoitti:

Pasila-sarjassa oli se setä, joka aina sano "hyvin jännä..." Sillä tavalla mä havannoin maailmaa, kaikki on hyvin jännää, varsinkin ihmisten motiivit. Mutta myös kasvit, logiikka, uskonnot, meikkaus, historia, ihan mikä vaan. Minusta urheilu ei ole kovin jännää. Mikä on kyllä jännä.

Jatkan vielä, että ei kaikki älykkäät ole onnettomia. Toki olen ajoittain masentunut, mutta aina syystä. Noin muuten, olen löytänyt älykkään puolison, on paljon ystäviä, kiva työ, mukavat kaverit sielläkin. Ainoat mun ongelmat on oikeastaan toisten ihmisten ongelmia jotka vaikuttaa muhun.

Luulen, että mun elämä on jotenkin täyteläisempää kuin yksinkertaisemman ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Näitä "älykkäinä" esiintyviä larppaajia tulee kohdattua keskustelupalstoilla silloin tällöin. Jonkinlainen itseterapointi ehkä kyseessä. Koen melkoista myötähäpeää, kun larppaaja ei ymmärrä sitä, että älyä ei voi feikata. Tarvitaan siis älyä ollakseen älykäs ja näyttämään älykkäältä. Heikosta tai keskinkertaisesta älystä kertoo nimen omaan se, ettei larppaaja ymmärrä näyttävän kuitenkin omalta, heikolta tai keskinkertaiselta, itseltään, vaikka kuinka yrittää muotoilla lauseitaan ikään kuin älykäs olisi ne kirjoittanut. Tiedoksi larppaajalle, että oikeasti älykkäällä on myös melkoisen korkea kynnys alkaa kehuskelemaan älyllään ja ÄO:llaan. Aloituksen lähestymistapa ja sisältö saa kananlihalle. Ja kysymys, miten älykkäät katsotte maailmaa. Ei hyvä isä ja sen siskot! ><

Minusta se oli hyvä kysymys. Muuten olen ihan samaa mieltä. Toisaalta on semmonen sanonta, että rakkautta ja punaista nenää on vaikea salata, laittaisin älykkyyden samaan pakettiin. Ei tartte leuhkia, mutta kyllä se tulee joskus esille.

Oikeasti älykkäät eivät tallustaisi tähän miinaan.

Vierailija kirjoitti:

Näitä "älykkäinä" esiintyviä larppaajia tulee kohdattua keskustelupalstoilla silloin tällöin. Jonkinlainen itseterapointi ehkä kyseessä. Koen melkoista myötähäpeää, kun larppaaja ei ymmärrä sitä, että älyä ei voi feikata. Tarvitaan siis älyä ollakseen älykäs ja näyttämään älykkäältä. Heikosta tai keskinkertaisesta älystä kertoo nimen omaan se, ettei larppaaja ymmärrä näyttävän kuitenkin omalta, heikolta tai keskinkertaiselta, itseltään, vaikka kuinka yrittää muotoilla lauseitaan ikään kuin älykäs olisi ne kirjoittanut. Tiedoksi larppaajalle, että oikeasti älykkäällä on myös melkoisen korkea kynnys alkaa kehuskelemaan älyllään ja ÄO:llaan. Aloituksen lähestymistapa ja sisältö saa kananlihalle. Ja kysymys, miten älykkäät katsotte maailmaa. Ei hyvä isä ja sen siskot! ><

Hassua, kun omasta viestistäsi tulee juuri se sama myötähäpeän tunne. Kuvailet tuossa samalla omaa viestiäsi mennessäsi. Selität itsestäänselvyyksiä ja teet vielä logiikkavirheitä. Mitenhän tämän selittäisi... viestisi antaa saman kuvan, kuvan kuin mitä ilmeisesti itse koet joidenkin viestien kohdalla. Näet tarkoitusperien läpi ja ajattelu ei vain oikein toimi. Jos loogista päättelykykyä olisinkin, ego kampittaa prosessin alkuunsa. Mistä itse päättelen, ettei se ole vahvin ominaisuus. Muka-nöyrä, muka-edellä. Anteeksi, mutta tämä kokemus tuli viestistäsi.

Mietin syitä käytökseen ja syiden yhteyttä elettyyn elämään ja yhteiskuntaan. Mitkä asiat tuottavat hyviä ratkaisuja kaikkien kannalta ja mitkä vievät hyvää kehitystä väärään suuntaan? Miten näihin asioihin voisi vaikuttaa palkitsemalla ihmisen aivoja. Miten tekoälyn saisi suunnattua hyviin tarkoituksiin ja miten estettyä tekoälyä joutumasta väärien ihmisten käyttöön.

Vaikka olenkin älykäs, niin pistin ranttaliksi erään vähemmän älykkään kanssa. Kehuin itseäni hänelle älykkääksi ja kerroin, miten älykkyydestäni voi joskus muodostua ongelmia:) Lienee tarpeetonta kertoa, että miten hän otti tämän? Kerron kuitenkin, että haukkumalla, vertailemalla sekä  arvostelemalla alemmuudentuntoisesti.

Tuntuu siltä ettet itse ymmärrä älykkään ihmisen maailmaa. Ei hän luetteloi edes mielessään, missä tuli taas ajateltua fiksusti.  Miksi tekisi niin? Sellainen on keskinkertaisten, epävarmojen ihmisten toimia.  

Jotenkin sopi hyvin saumaan, että uusimmissa aiheissa on "Onko täällä lukion käyneitä".

Palatakseni kysymykseen, seuraan fysiikan Nobel-palkinnon jakoa mielenkiintoisesta kvanttimekaniikan aiheesta, kvanttiteleportaatiosta.

Vierailija kirjoitti:

Pasila-sarjassa oli se sedtä, joka aina sano "hyvin jännä..." Sillä tavalla mä havannoin maailmaa, kaikki on hyvin jännää, varsinkin ihmisten motiivit. Mutta myös kasvit, logiikka, uskonnot, meikkaus, historia, ihan mikä vaan. Minusta urheilu ei ole kovin jännää. Mikä on kyllä jännä.

Samoin. Pasilan jännä mies pohtii samoin, kaikkea. Jokainen teema on monimutkainen monien tulkintakehyksien jännittävä kohde. Mieli tutkii ja hämmästyy jatkuvasti. Ja tuntuu jännältä ajatus siitä miten joku voi olla pohtimatta kaikkea kun teemoja sataa päälle jatkuvasti.

Välillä olen kateellinen ihmisille jotka osaa ottaa asioita annettuina, välillä taas saan huimia ahaa elämyksiä merkitysten verkostoista, mikä on suurimpia nautintoja, joita keksin.

Näin huippuälykkyynä ihmisenä en tosiaan usko, niinkuin monet liberaalipoliitikot tekevät, että älykkyys on ns. sosiaalinen konstruktio, vaikka silläkin on merkitystä, millainen yhteiskunta on, vaan, että älykkyyden taustalta löytyvät massasta poikkeava genetiikka. 

Itselläni on erikoinen genetiikka siinä mielessä, että olen kaksikätinen, aistiyliherkkä ja omaan ns. valokuvamuistin. Nämä yhdessä on varmasti myötävaikuttaneet suuresti siihen, että minusta on tullut kognitiivisesti huippulahjakas. En tiedä älykkyysosamäärääni, mikä sinänsä ei ole mielestäni se oleellisin tekijä kognitiivisessa lahjakkuudessa. 

Flowajattelu ja flowtilat ovat olleet minulle arkea, ja pyrin aina ajattelemaan aiheita ja ilmiöitä laatikon ulkopuolella, eikä minulla ole tarvetta hyväksyä asioita, vain koska niin on opettu. Kaoottisuus ja dynaamisuus varmaakin kuvaavat persoonaani aika paljon, mutta nykyään vähemmässä määrin. 

Olen nk. yksinäinen susi ja koleerinen persoona, joten minun on aika vaikea tulla toimeen ihmisen kanssa, koska olen temperamenttinen ja radikaalisti rehellinen, ts. minulla on tapana tykittää asiat julki suoraan ilman mitään pehmennystä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu siltä ettet itse ymmärrä älykkään ihmisen maailmaa. Ei hän luetteloi edes mielessään, missä tuli taas ajateltua fiksusti.  Miksi tekisi niin? Sellainen on keskinkertaisten, epävarmojen ihmisten toimia.  

Kyllähän ajattelun olemusta tulee väkisin pohdittua, koska ajattelun erilaisuus tulee väistämättä eteen erilaisten ihmisten kanssa toimiessa. Ei perusarjessa jatkuvasti, mutta ongelmanratkaisua ja kokonaisuuksien hahmottamista vaativissa tilanteissa systemaattisesti. Perusteluissa, ratkaisuissa, suunnitelmissa.

Tuskin vatulointi koskee omaa fiksuutta, vaan on joskus pakko pohtia, kuka tässä on hullu. Niin eri tavoin asioita käsitellään. En pysty uskomaan, ettei ristiriita muillakin näkyisi ja tuntuisi, vaikka asiaa kuinka yritettäisiin tasoittaa tyyliin: "Jos olet älykäs, pääset asian kanssa sinuiksi ja diilaat sen kanssa automaattisesti. Se ei turhauta tai haittaa missään vaiheessa elämää, koska älyllä sen voi laittaa perspektiiviin." Toki asian kanssa voi elää ja se on vain yksi osa elämää. Mutta että ikinä ei mietityttäisi, että mitä aktuaalista vattua täällä taas tapahtuu. Älykäs ei hyppää johtopäätöksiin, mutta tietyt asiat käyvän varsin selväksi kokemuksen ja ajan kanssa. Älykäs huomaa enemmin tai myöhemmin olevansa älykäs, ilman mitään vertailevaa testaustakin. Päättelyn ja suhteuttamisen kautta. Moni saa konkreettista vahvistusta testein tai ulkoisen suoriutumisen kautta.

Ristiriita ympäristöön ja tarve sen ymmärtämiseen ajaa melkein väistämättä pohtimaan asiaa jollain tasolla. Jopa asian yläpuolelle nouseminen, sen merkityksen vähättely, on osa tätä. Tavallaan älykkyydellä ei ole mitään väliä, ok. Mutta oikeasti sillä on kuitenkin. Niin yksilön kokemukseen suhteessa muihin, kuin sitten ihan käytäntöönkin usein.

Ja mitä poikkeavampi on suhteessa muihin, sitä vähemmän on aitoa vertaisryhmää ja sitä vähemmän voi saada suoria vinkkejä tai vastauksia ympäristöstä. Kokemukset eivät täsmää. Eli joutuu joka tapauksessa tekemään arviointia itse ja pohtimaan, miksi muut eivät tätäkään kokemusta jaa.