Voi kun olisi kivaa olla tekemisissä päiväkotikavereiden kanssa tänä päivänä :)
Ala- ja yläasteen porukat ei kiinnosta sitten pätkän vertaa, mutta päiväkotikamuja mietin joskus :) Yksi meni jo ajasta ikuisuuteen vuosia sitten 💔 Ilmeisesti jokin virus vei, todella todella outo ja erittäin yllättävä kuolema, josta oli tosi vaikeaa päästä yli.
Kommentit (17)
Erityisesti kaipaan yhtä kaveripoikaa :)
Mitä miettisit, joa päiväkotikaveri ottaisi sinuun yhteyttä aikuisena?
Vierailija kirjoitti:
Mitä miettisit, joa päiväkotikaveri ottaisi sinuun yhteyttä aikuisena?
Mä tykkäisin vaan
Tuo kaveripoika oli minulle aina puhtaasti kaveri lapsena, en koskaan ajatellut mitään sen kummempaa. Hänestä on tullut aika hyvännäköinen nuori mies vuosien varrella :)
Mä otin joskus facebookissa yhteyttä päiväkotikaveriin. Piti mua aivan hulluna sekopäänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä miettisit, joa päiväkotikaveri ottaisi sinuun yhteyttä aikuisena?
Mä tykkäisin vaan
Olen ujo! Mutta viime aikoina miettinyt yllättävän paljon päiväkotiaikoja... Jännä miten kouluaikojen ihmiset eivät kiinnosta ollenkaan ja mieluiten en kuulisi heistä koskaan mitään, mutta päiväkodissa oltiin niin viattomia lapsosia... :)
Vierailija kirjoitti:
Mitä miettisit, joa päiväkotikaveri ottaisi sinuun yhteyttä aikuisena?
Vierailin muutama vuosi sitten päiväkodissani, kun sattumalta siellä juuri silloin yöskenteli ohjaajana päiväkotikaverini, jonka kanssa oli kiva leikkiä lapsena. Hän näytti päiväkodissa tallella olevan ryhmäkuvamme ja laitoin omaan mukana olevaan kuvaani ylös ryhmäläisten nimet, joista päiväkotikaveri muisti jokaisen. Vaihdettiin puhelinnumeroita, mutta minä olin se, joka soitti hänelle eikä soittanut takaisin puhuttuamme. Heitin numeron pois, sillä en tietenkään väkisin tuputa seuraani.
Selvisi myös myöhemmin, että nyt aikuisena yksi ryhmäläinen oli jättäytynyt junan alle. En tuntenut häntä koskaan, mutta silti ikävää ja harmittelin, että eikö kukaan olisi häntä voinut auttaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä miettisit, joa päiväkotikaveri ottaisi sinuun yhteyttä aikuisena?
Mä tykkäisin vaan
Olen ujo! Mutta viime aikoina miettinyt yllättävän paljon päiväkotiaikoja... Jännä miten kouluaikojen ihmiset eivät kiinnosta ollenkaan ja mieluiten en kuulisi heistä koskaan mitään, mutta päiväkodissa oltiin niin viattomia lapsosia... :)
Mulla taas on sellainen kokemus, että ensin pyrkiessäni mukaan ryhmään ei ensin otettu mukaan vaan sanoivat, että "Älä seuraa kuin hai laivaa" (Joka mielestäni oli ilkeästi sanottu), mutta ystävystyttyäni yhden tytön kanssa, yhtäkkiä tulikin yksi tosta ryhmästä sanomaan "Älä oo ton kanssa, oo meidän kanssa." Ja koska tykkäsin niin kuulua tuohon joukkoon, hylkäsin tuon tytön ja oon harmitellut käytöstäni vielä aikuisiälläkin.
Muuten tuo hylkäämäni tyttö on sama, joka ei välittänyt pitää yhteyttä. Kysyin häneltä kyllä tapauksesta silloin, kun sattumalta tapasin päiväkodissa harjoittelija työskennellessään, mutta sanoi, ettei muista tapausta. Mutta liekö karman laki toteutunut, kun ei itse välittänyt enää pitää yhteyttä aikuisiällä?
12
Niin että kurahousut jalkaan ja yhdessä hiekkalaatikolle?
Vierailija kirjoitti:
Niin että kurahousut jalkaan ja yhdessä hiekkalaatikolle?
Minulle päiväkotikavereilla on erityinen paikka muistoissa. He ovat olleet ensimmäisiä kavereita koko elämän aikana. Ala-asteen kavereista ei ole mitään nostalgista tunnetta, saati sitten yläasteen, pff.
Minä en ainakaan edes muista kuin muutaman etunimeltä.
Ainoastaan yläasteluokan toivoisin vielä joskus kokoontuvan, päiväkotiryhmän tai ala-asteen luokan, ei voisi vähempää kiinnostaa.
Up