Mitkä ovat niitä kovia tieteitä?

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Ts. matemaattiset tieteet kärjessä, lääketieteen haara psykiatria hännillä

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Ei kai mikään tiede ole täysin empiirinen eli ei tarvitsisi tuekseen lainkaan intuitiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Mitä sanoisit oikeustieteestä? Mikä siinä edes on se, mitä tutkitaan?

Entä kansantaloustiede? Sen alan edustajat ainakin tuntuvat olevan keskenään suunnilleen kaikesta eri mieltä.

Nuo ovat humanistisia tieteitä.

Ja yhteiskuntatieteet eivät voi olla ns. kovia tieteitä ja omaksua positivista metodologiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Mitä sanoisit oikeustieteestä? Mikä siinä edes on se, mitä tutkitaan?

Entä kansantaloustiede? Sen alan edustajat ainakin tuntuvat olevan keskenään suunnilleen kaikesta eri mieltä.

Laki. Se on yhteiskunnan perusta.

No se lakihan lukee lakikirjassa, mitä erityistä tutkimista ja selvittämistä siinä on?

Jokainen pykälä on mietitty ja ihmisten pykäämä. Ei niitä tarvitse minään uusina ilmiöinä löytää ja selittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Mitä sanoisit oikeustieteestä? Mikä siinä edes on se, mitä tutkitaan?

Entä kansantaloustiede? Sen alan edustajat ainakin tuntuvat olevan keskenään suunnilleen kaikesta eri mieltä.

Laki. Se on yhteiskunnan perusta.

No se lakihan lukee lakikirjassa, mitä erityistä tutkimista ja selvittämistä siinä on?

Jokainen pykälä on mietitty ja ihmisten pykäämä. Ei niitä tarvitse minään uusina ilmiöinä löytää ja selittää.

Tuo on hyvä määritelmä niille jämätieteille. Selitetään ja löydetään uusia ilmiöitä. Eli tuotetaan täysin turhanpäiväistä dataa. Paitsi jos se liittyy konkretiaan esim. tekniikkaan ja matematiikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Mitä sanoisit oikeustieteestä? Mikä siinä edes on se, mitä tutkitaan?

Entä kansantaloustiede? Sen alan edustajat ainakin tuntuvat olevan keskenään suunnilleen kaikesta eri mieltä.

Laki. Se on yhteiskunnan perusta.

No se lakihan lukee lakikirjassa, mitä erityistä tutkimista ja selvittämistä siinä on?

Jokainen pykälä on mietitty ja ihmisten pykäämä. Ei niitä tarvitse minään uusina ilmiöinä löytää ja selittää.

Vähän sama kun sanoisi, että luonnonlait tulevat jumalalta eikä niissä ole mitään tutkimista tai selvittämistä.

Ja lakia ei selvitetä noin vain lukemalla, sillä sama sana voi kontekstista riippuen tarkoittaa hyvin eri asiaa. Lisäksi paljon tilanteita, joista lakikirja ei sano suoraan mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofia on yleistiede, joka käsittelee tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita. Muodollinen logiikka ja matematiikka ovat ne kaiken varmimmat tieteen alat.

Ovatko nuo sitten tuolla perusteella mielestäsi kovia tieteitä?

Tässä esitettiin sellainen mahdollinen määritelmä, että kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa. Logiikka ja matematiikkahan eivät sitä ole.

Matematiikan tulokset ovat kyllä empiirisesti ilmiselviä. Ainakin jos siitä jotain ymmärtää.

No tuota, olen aika pitkälle matematiikkaa opiskellut... ja nimenomaan matematiikkaa, en laskentoa.

Ei se ole empiirinen tiede. Empiria ei ole ikinä kumonnut yhtäkään matematiikan tulosta.  Matemaatikot eivät luo hypoteeseja, joita testattaisiin empirialla.

Kovia tieteitä ovat luonnontieteet esim kemia ja fysiikka. On ihan eri jos laskee kaavoja ja teorioita soveltavasti yli avaruuksien intregraatioineen, mitä lukee esim. 1 romaanin ja referoi sitä. Tai, että opiskelee esim. englanninkielen kääntäjäksi. On eri asia tehdä tiedettä, kehittää lääkkeitä vaikka coronaan, mitä soittaa/laulaa kitaralla sibbiksessä, tai näytellä itkevää ihmistä teatterikorkeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofia on yleistiede, joka käsittelee tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita. Muodollinen logiikka ja matematiikka ovat ne kaiken varmimmat tieteen alat.

Ovatko nuo sitten tuolla perusteella mielestäsi kovia tieteitä?

Tässä esitettiin sellainen mahdollinen määritelmä, että kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa. Logiikka ja matematiikkahan eivät sitä ole.

Matematiikan tulokset ovat kyllä empiirisesti ilmiselviä. Ainakin jos siitä jotain ymmärtää.

No tuota, olen aika pitkälle matematiikkaa opiskellut... ja nimenomaan matematiikkaa, en laskentoa.

Ei se ole empiirinen tiede. Empiria ei ole ikinä kumonnut yhtäkään matematiikan tulosta.  Matemaatikot eivät luo hypoteeseja, joita testattaisiin empirialla.

Sanoin, että matematiikan tulokset ovat empiirisesti ilmiselviä. Navigointi yms. Eipä ne laivat olisi ilman matematiikkaa pysyneet reitillään.

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat luonnontieteet esim kemia ja fysiikka. On ihan eri jos laskee kaavoja ja teorioita soveltavasti yli avaruuksien intregraatioineen, mitä lukee esim. 1 romaanin ja referoi sitä. Tai, että opiskelee esim. englanninkielen kääntäjäksi. On eri asia tehdä tiedettä, kehittää lääkkeitä vaikka coronaan, mitä soittaa/laulaa kitaralla sibbiksessä, tai näytellä itkevää ihmistä teatterikorkeassa.

Kulttuuri ja taide ei, osin historiallisista syistä, kuulu ns. jämätieteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

No ei sullakaan ihan nappiin mennyt. Vai on lentokone kovan tieteen tulos? Lentokoneen rakennus on kyllä soveltavaa eikä tieteellistä toimintaa.

Lisäksi kulutustottumustutkimuksen tuloksena on voiton kasvaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Tieteiden kuningas on matematiikka. Käytännössä kaikki muut "kovat" tieteet ovat siitä tavalla tai toisella johdettuja, joskin tietenkin fysiikka ja vastaavat vähintäänkin yhtä arvostettavia näin matematiikasta kandin paperit opiskelleen silmissä. 

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Eli kaikki paitsi oikis?

Empiiristähän on ihan jo joku haastatteluaineistokin.

Vierailija kirjoitti:

Tieteiden kuningas on matematiikka. Käytännössä kaikki muut "kovat" tieteet ovat siitä tavalla tai toisella johdettuja, joskin tietenkin fysiikka ja vastaavat vähintäänkin yhtä arvostettavia näin matematiikasta kandin paperit opiskelleen silmissä. 

Samaa mieltä.

T. Insinööri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofia on yleistiede, joka käsittelee tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita. Muodollinen logiikka ja matematiikka ovat ne kaiken varmimmat tieteen alat.

Ovatko nuo sitten tuolla perusteella mielestäsi kovia tieteitä?

Tässä esitettiin sellainen mahdollinen määritelmä, että kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa. Logiikka ja matematiikkahan eivät sitä ole.

Matematiikan tulokset ovat kyllä empiirisesti ilmiselviä. Ainakin jos siitä jotain ymmärtää.

No tuota, olen aika pitkälle matematiikkaa opiskellut... ja nimenomaan matematiikkaa, en laskentoa.

Ei se ole empiirinen tiede. Empiria ei ole ikinä kumonnut yhtäkään matematiikan tulosta.  Matemaatikot eivät luo hypoteeseja, joita testattaisiin empirialla.

Sanoin, että matematiikan tulokset ovat empiirisesti ilmiselviä. Navigointi yms. Eipä ne laivat olisi ilman matematiikkaa pysyneet reitillään.

Miten on empiirisesti ilmiselvää, että valittiin mitkä tahansa kaksi rationaalilukua, niiden väliin mahtuu ääretön määrä irrationaalilukuja, ja valittiin mitkä tahansa kaksi irrationaalilukua, niiden väliin mahtuu ääretön määrä rationaalilukuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovia tieteitä ovat ne, joiden tulokset ovat empirialla todennettavissa.

Tuossa on hyvä määritelmä. Kova ala on se, joka tuottaa konkreettista tulosta maailmaan. Jo graduissa on nähtävissä että osa aloista tuottaa pilipali-sosiologiahöpinää joka on aivan turhaa.

Porukka vastaa nyt keskenään hieman eri tavoin asetettuun kysymykseen. Yhtäältä voi vastata sen mukaan, miten itse kuvittelee yleisen mielipiteen asian näkevän. Tällöin vastaus on luonnontieteet yleisesti, jotka nähdään tällöin vastakohtana ns. ”pehmeille tieteille” eli humanistisille, käyttäytymistieteellisille ja osin yhteiskuntatieteellisille aloille.

Toisaalta on niin, että empiirisesti kovaa tiedettä voidaan tehdä ja tehdäänkin myös ”pehmeissä” tieteissä. Esim. käyttäytymistieteissä voidaan tutkia kultaisen standardin mukaisesti satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla vaikkapa kulutustottumuksia. Samoin esim. sosiologiassa tehdään paljonkin positivistiseen tieteenfilosofiaan perustuvaa tutkimusta.

Et nyt ihan ymmärtänyt mitä täällä tarkoitetaan. Tarkoitettiin sitä että kovan tieteen tulos on esim. lentokone. Jämätieteen tulokset ovat juuri noita "satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla tehty tutkimus kulutustottumuksista"

Eli sinun mielestä on ”jämätiedettä” tutkia esimerkiksi itsemurha-alttiuteen tai henkirikoksiin kytkeytyviä riskitekijöitä väestötasolla, syntyvyyden vaihtelua selittäviä tekijöitä tai sitä, miten vähittäistavarakauppojen tuotteiden asettelulla, markkinoinnilla tai esillepanolla saadaan kuluttajat tekemään kansanterveydellisesti viisaampia ostopäätöksiä? Sulle riittää lentokone?

On. Ei me noilla tutkimuksilla mitään tehdä. Lentokone (joka on insinööritieteiden aikaansaannos) sen sijaan vaikuttaa maailmaan niin moninverroin enemmän ettei sitä ole mielekästä tässä edes kuvailla. Sellainen kuvailu olisikin sitten juuri näitä jämätieteiden tutkimuksia.

Ensimmäisen lentokoneen kyllä rakensivat Wrightin veljekset, jotka olivat oppineet tarvittavat taidot pyöräkorjaajina. Eli ei kyllä tieteellä ollut juurikaan osaa lentokoneen keksimisessä.